Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Keskustelu Suomen joukkueesta ja sen peliesityksistä alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa 2016–2017

  • 119 338
  • 678
Tila
Viestiketju on suljettu.

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Saattaa myös olla, että meidän parantuneella pelaajatuotannollamme on jotakin sen kanssa tekemistä, että löytyy sitä itsevarmuutta vaikka sitten välillä liikaakin. En ainakaan itse haikaile mihinkään tihonovilaisiin kökkötraktori-aikoihin, jossa pelaajan tulee olla jonkinlainen aivoton robotti. Ei tietenkään ole hyvä jos joukkue kapinoi, mutta edelleenkään meillä ei ole tiedossa juuri mitään tosiseikkoja siitä, mitä siellä konkreettisesti on tapahtunut. Pitäisin aika keskeisenä osana valmentajan perusammattitaitoa, että hän pystyy pitämään joukkueen käsissään ja jos ei pysty niin sitten on jotain pahasti vialla tälläisellä valmentajalla.

Nythän tosiaan nautitaan hyvässä ja pahassa siitä linjanmuutoksesta, että pelaajia on pyritty kasvattamaan enemään yksilöinä kuin joukkuepelaajina. Pelaajien taitotaso on keskimäärin parempi, mutta toisaalta tietynlainen pelimoraali tuntuisi heikentyneen. Kaksi vuotta sitten Jortikka valitteli sitä, että pelaajia on vaikeaa käsitellä ja hän ei halua olla missään lastentarhan valvojan roolissa. Viime vuonna huikeasta lopputuloksesta huolimatta oli hämmentävän suuria ongelmia pelikurin suhteen, kun puolustettiin löysästi ja otettiin köpsiä jäähyjä sekä alivoimallakin tuntui välillä pääprioriteettina olevan enemmän maalinteko kuin maalinesto. Nyt näissä kisoissa oltiin jo siinä pisteessä, että joukkueen kapteeni julkisesti suolasi päävalmentajan pelitavan liian passiiviseksi.

Suomen vahvuus suhteessa muihin kärkimaihin on perinteisesti ollut yhteistyön jääkiekko, mutta nyt on nähtävissä huolestuttavan tummia pilviä sen suhteen, että tämä kilpailuetu on menetetty ja ollaan joutumassa jopa takamatkalle.
 

zet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anssi Ritari
Auta ihmeessä. Vaikka tuosta yllä olevasta pöperöstä päätellen aika yksinkertaista settiä tulossa.

Tarkoitin ettei noilla näytöillä olisi pelaajaa valittu muista joukkueista. Kiva kuitenkin että menit heti heti henkilökohtaisuuksiin.

Sinänsä yhden nelosketjun laiturin valinnalla ei ole merkitystä kokonaiskuvan kannalta, mutta itse toit juuri Luodon nimen esille.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
En ole ehtinyt lukea koko ketjua, joten pahoittelut mahdollisista päällekkäisyyksistä. Ja vaikka olen "Tapparanmies", pyrin objektiivisuuteen.

Yleisesti ottaen valmentaja kannattaa vaihtaa vain kahdessa tilanteessa:

1) Joukkueella on selkeä, yksilöitävissä oleva ongelma, jota nykyinen valmennus ei pysty ratkaisemaan, ja tiedetään, että saatavilla on valmentaja joka pystyy.
2) Valmentajan ja pelaajien henkilökemia on ajautunut ylitsepääsemättömään solmuun. Riippumatta siitä kenen syy se on, valmentajan tehtävä on rakentaa toimiva kokonaisuus, joten hänen epäonnistuttuaan, valmentaja on pakkoa vaihtaa (jo siksikin, että pelaajia on paljon vaikeampi vaihtaa...)

Näissä kisoissa Suomi on selkeästi alisuorittanut jopa vaatimattomaan lähtötilanteeseen nähden, mutta ainakaan minä en pysty osoittamaan yksilöitävää, teknistä ja korjattavissa olevaa syytä, vaan kyse on varsin tasaisesta epäonnistumisesta lähes kaikilla osa-alueilla. Näenkin, että ainoa järjellinen syy Rautakorven potkuihin on pelaajien johtamisessa. Siinä vaiheessa, kun pelaajat eivät enää pelaa valmentajalleen, sinne kannattaa mieluummin laittaa vaikka hallin jääkoneen kuljettaja hoitamaan peluutusta.

Täällä on myös jonkun verran puhuttu taktisista virheistä. Toiset uskovat Rautakorven epäonnistuneen pakottaessaan pelaajat tiukkaan "meidän pelin" muottiin. Kuitenkin Rautakorpi itse kertoi etukäteen, miten lyhyessä turnauksessa ensimmäiset pelit pelataan "luomulätkää", koska aikaa monimutkaisen taktiikan sisään ajamiseen ei ole. Samalla hän korosti nopeaa pelin kääntämistä, ja keskialueen ylittämistä. Ei kuulosta meidän peliltä - vai onko todellisuus jotain muuta kuin julkisuuteen on kerrottu?

Oma analyysini Suomen esityksistä ja tulevaisuudesta:

Suomen materiaali on huono. Se on jopa huonompi kuin etukäteen ajateltiin, Kaikki avainpelaajat ovat epäonnistuneet - mainitaan nyt vaikka Tolvanen, Vesalainen, Juolevi ja Vehviläinen. Silti materiaalin olisi pitänyt riittää parempaan - edes tasaisuuden kautta. Rautakorpi epäonnistui rakentamaan pelitavan, joka tukee pelaajia heikkouksissaan. Rautakorpi myös epäonnistui valitsemaan oikeat pelaajat oikeille paikoille. Pitkässä sarjassa ongelmat voisi ehkä korjata, mutta nyt aika loppui kesken.

Jatkossa Suomen kannattaa painottaa pelaajavalinnoissa enemmän miesten sarjoissa pelattuja pelejä - mieluummin Liigassa (tai SHL:ssä, tai AHL:ssä) pelaavia pelaajia kuin juniorisarjoissa pelaavia. Samaten pelitaktiikan kannattaa perustua nyt jo vuosia harjoitettuun kiekonhallintaan mieluummin kuin yhtäkkiä takataskusta vetäistyyn, kaoottiseen pystysuunnan lätkään. Kiekonhallinta on vaikeampaa kapeassa kaukalossa (en tiedä mikä toimisi, kun Pohjois-Amerikassa ei ole koskaan tullut menestystä), mutta ainakin Euroopassa pelattavissa kisoissa olisi selvät sävelet...
 

thnninen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoon jääkiekkojoukkue, millä nimellä milloinkin
Rautakorven voittoprosentti nolla. Ahokkaan voittoprosentti sata. Ei mulla muuta.
 
Suosikkijoukkue
SaiPa, LA Kings, KiPa-90, Brittifutis yleisesti
No onneksi Suomen pelit sentään vielä jatkuvat. Päästiin kuitenkin pudotuspeleihin :D
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Maailmahan on muuttunut, ei se koske pelkästään jääkiekkoilijajunnuja. Nuoret ovat työelämässäkin toisenlaisia kuin vielä 10 vuotta sitten, ja on 'aikuisten' velvollisuus motivoida oikeilla tavoilla tai tulosta ei tule.

Kasper Björkqvististä kannattaa muistaa tämä haastattelu kun viime vuonna kotisohvalla jo pukeuduttiin säkkiin ja tuhkaan.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Jos mennään näiden meriselitysten taakse, täytyy muistaa, että on ihmiselle tyypillistä luoda yhtenäisiä tarinoita menestyksestä tai tappioista myös urheilussa. Jotenkin on niin, että viime vuotinen mestaruus nähdään yhtenäisenä loogisena kertomuksena, jonka tietysti piti johtaa mestaruuteen. Ja kun mestaruus saavutettiin, kaikki siihen johtaneet tekijät muuttuivat suunnitelluiksi ja tarkoitetuiksi. (YLE tietysti on tässä propagandassa liiton äänitorvi, todellista yhteistyön kiekkoanalyysia kameroiden edessä, johon ei tietenkään koskaan voi sekoittaa kriittisiä ääniä ennen kuin kritiikki on liiton sertifioimaa).

Pelitapateoreetikot korostivat sitä, miten Jalosen luoma pelitapa omaksuttiin ja se tietenkin johti mestaruuteen. Vuorovaikutusteoreetikot huomasivat, miten yhtenäinen joukkueesta tuli oikean valmennuksen myötä. Materiaaliteoreetikot taas äkkäsivät, että joukkueessahan oli kertakaikkiaan loistava hyökkäysmateriaali. Ja individualistit tietenkin korostivat vielä erikseen tiettyjen pelaajien panosta. Ainoa, joiden panosta selittämisessä ei tarvittu, olivat nämä sattumateoreetikot, jotka ovat aina ikävällä tavalla luomassa epäjatkuvuutta niin hyviin ja valmiisiin malleihin ja selityksiin.

Ja näin nytkin. Sattumasta puhuja voisi huomauttaa, että yksi Pulju olisi tehnyt kesän. Pari maalia oikeassa matsissa ja nyt jännitettäisiin tulevia puolivälieriä. Leijonatarina etenisi draaman kaaren mukaan: olisikin vähän tylsää aina vain kulkea voitosta voittoon. Nämä mestaruustarinat olivat todella hyvin käsikirjoitettuja. Vaikeuksien kautta joukkueeseen tulee yhtenäisyys, yhtenäinen pelitapa, tulee onnistumisia ja sitten taas pelataan finaalissa. Tai ilkeä sattumasta puhuja voisi todeta, että aika pienestä oli kiinni Tanskankin voitto Sveitsistä. Taaskaan ei saataisi aikaan älämölöä huonoista peliesityksistä. Kaikki puhuisivat siitä, miten joukkue on nyt hitsaantunut yhteen.

Sveitsimatsi nähtiin jälleen syitä sekä menestykseen että sen puutteeseen. Suomen peli oli alussa kuraa, yv totutun huonoa, kunnes sitten saatiin maaleja aikaan. Yhtäkkiä joukkue alkoi pelaamaan kykyjensä mukaan, vaikka Sveitsi oli toki aika lailla puolivaloilla. Tämä joukkue sai kuitenkin täsmälleen sen, mitä ansaitsi. Olipa valmentajana sitten kuka hyvänsä, maalipaikkojen hukkaaminen oli huikeaa tasoa. Ahokas olisi voinut saada aikaan ainakin yhden pisteen 3 ottelusta paremman joukkuehengen luomisen kautta, mutta ei sen enempää.

Suomi oli nyt joukkue, jolta puuttui 1-ketju. Ja kun muistetaan, että tämän vuoden ykkönen koostui kahdesta 17-vuotiaasta ja yhdestä 18-vuotiaasta samoin kuin viime vuonna, oivalletaan ehkä millaisia poikkeusyksilöitä viime vuoden joukkue sisälsi. Toisaalta, vuonna 2015 tehtiin vain 5 maalia alkusarjassa. Ykkössentterin puute on myös tuhoisaa: nytkään ei sellaista löytynyt. Saarelan poissaolo oli varmasti ratkaisevaa: voidaan jälleen pohtia, olisiko Saarelan ympärille luotu tehokkaampi 1-ketju.

Kiteyttäen, kun kaikki menee pieleen, on tulos tätä luokkaa. Yhtenäistä tarinaa ei voi synnyttää, on vain erilaisia epäjatkuvuuksia, joita sitten analyytikot pyörittelevät kukin omasta lintu/sammakkoperspektiivistään.
 
Viimeksi muokattu:

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Melkein laittaisin Nättisen katsomon puolelle karsintasarjan ajaksi. Karmeaa surffailua. Ei osallistu peliin omassa päässä ja hyökkäysalueellakin odottelee vain milloin joku syöttää hänelle kiekon. Ei luistele eikä tee yhtään töitä joukkueen eteen.
 

Noitarumpu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Pulju olisi pitänyt olla tuolla, siitä ei kahta sanaa, sen sijaan että oli yksin ulkojäillä harjoittelemassa jonkun lehtikirjoituksen mukaan. Tiedä oliko edes johdon luvalla*vitsi vitsi, kun monet ei mua muuten tajua* Sitähän ei kukaan voi sanoa, miten siinä tapauksessa olisi mennyt, jos Pulju olisi ollut mukana, mutta ei se ainakaan huonommaksi olisi mennyt.

Nyt pitää vaan muistaa, että viimekauden supertrio oli enemmän kuin yksilöt, se oli osiensa summa. Mistä nyt olisi Puljulle löytynyt sopivat ketjukaverit. Ehkä olisi löytynyt ainakin jossain määrin, mutta viime kausi oli Laineen, Ahon ja Puljujärven ansiosta unelmaa, vaikka maaleja tuli älyttömästi puolin ja toisin. Heillä oli vaan kyky mättää vielä enemmän niin, että lopputulos oli mitä oli ja Kapasen poika löi sinetin kullalle. Opimme liian hyvälle poikkeuksellisten pelaajien kanssa ja sellaista ei joka vuosi tule, ei edes joka toinen vuosi.

Nyt ollaan tässä pisteessä, eikähän tuo Sveitsi- peli vielä mikään hokkuspokkus- peli ollut. Yritteliäs ja olihan siinä niitä kuuluisia "aihioita"parempaan. Ahokas tietää kyllä mitä vielä ehtii tekemään. Tutut jätkät ja strategia ytimestä. Uskon, että ensi kaudella helpottaa, eikä tällaista kaaosta pääse syntymään. Mestaruudesta silloin on vielä turhan aikaista puhua, kun ei tiedetä mitkä pelaajat ovat edes käytössä vielä. Uskon siihen, että Ahokkaan pitkäaikainen työ nuorten parissa on se oikea tie, jolla on kauaskantoiset seuraukset positiivisesti.

Loppuun asti pelit katsotaan nytkin. Onhan se kuitenkin sikäli mielenkiintoista, että miten J.A.on saanut homman pelittämään viimeisiin koitoksiin. Harmi vaan, että maanantain peliä en alkuillasta näe töiden takia, mutta katson sitten uusinnan, jos sellainen tulee.
 

Pate44

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, QPR, Leicester
Olihan Sveitsi-peli ihan erinnäköistä pelaamista, samanlaista kuin eka erä Ruotsia vastaan.
Yhtäkkiä esim Borgstömiltä ja Koivulalta löytyi ne pehmeet kädet ja jätkät uskalsivat jatkuvasti haastaa vastustajaa (välillä jopa tyhmästi). Jopa aikaisemmin kritisoimani Ruotsalainen ja Palmu alkoivat näyttää ihan kelpopelaajilta.
 

Wire

Jäsen
Syntipukit pihalla, johtajien kakarat pelastettu, voitto, uskottavuus kansan edessä ansaittu eli kaikki taas hyvin.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Olihan Sveitsi-peli ihan erinnäköistä pelaamista, samanlaista kuin eka erä Ruotsia vastaan.
Yhtäkkiä esim Borgstömiltä ja Koivulalta löytyi ne pehmeet kädet ja jätkät uskalsivat jatkuvasti haastaa vastustajaa (välillä jopa tyhmästi). Jopa aikaisemmin kritisoimani Ruotsalainen ja Palmu alkoivat näyttää ihan kelpopelaajilta.

Mun mielestä peli oli aivan samanlaista koheltamista kuin jokainen toinenkin. Nyt ainoastaan tuurilla ja taidolla tuli se tulos, joka olisi ollut mahdollinen muistakin peleistä.
 

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Olihan Sveitsi-peli ihan erinnäköistä pelaamista, samanlaista kuin eka erä Ruotsia vastaan.
Yhtäkkiä esim Borgstömiltä ja Koivulalta löytyi ne pehmeet kädet ja jätkät uskalsivat jatkuvasti haastaa vastustajaa (välillä jopa tyhmästi). Jopa aikaisemmin kritisoimani Ruotsalainen ja Palmu alkoivat näyttää ihan kelpopelaajilta.

Saarijärvi tosin oli samanlainen hyödytön turhake kuin aiemminkin.
 

Tornados

Jäsen
Monilla on jostain syystä ollut näkemys, että jatkossa pitäisi valita enemmän pelaajia SM- liigasta. Mielestäni esitykset kentällä eivät kauheasti tue tätä näkemystä, vaan liigapelaajat ovat epäonnistuneet siinä kuin muutkin.

Pelaajien kokoaminen useasta sarjasta on toki sikäli haastavaa, että voi olla vaikeampaa luoda toimivia ketjuja. Nyt esimerkiksi tuntuu siltä, että valmennusjohto epäonnistui tässä ja mielestäni tässä voisi olla vieläkin parantamisen varaa uudellakin valmennusjohdolla.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Pelaajat kyllä saivat tästä turnauksesta paljon. Oppia tulee ovista ja ikkunoista ja suomikiekko lopettaa vuoden jatkuneen leijailun. Nyt täytyy taas alkaa tehdä hommia.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Eihän tuolla oikein kukaan ole pelannut mitenkään eheää turnausta, mutta positiivisia otteita kuitenkin minusta ovat esittäneet Välimäki, Räsänen ja Björkqvist. Ja on se Vehviläinenkin ollut ihan mies paikallaan, vaikka pari helppoa onkin mennyt.

Loput ovat sitten enemmän tai vähemmän alisuorittaneet. Vaikka toki täytyy tässä semmoinenkin asia tunnustaa että itsekin tuli sorruttua siihen että asetti liian suuria odotuksia varsinkin näille Suomen häkkipäille. Kyllä se vaan niin on että 2 vuoden ikäerolla annetaan tuolla tasolla vielä hurjasti enemmän tasoitusta kuin aikuisissa. Nämä on -97 syntyneiden kisat ja Suomella oli isoissa rooleissa paljon -99 syntyneitä. Fakta on se että esimerkiksi Tolvanen ei vielä ole riittävän hyvä pelaaja mestaruutta tavoittelevan joukkueen ykkösketjun laituriksi tuommoisessa turnauksessa. Laine ja Puljujärvi ovat ihan maailmankin mittapuulla poikkeuksellisia lahjakkuuksia ja on ollut pikkaisen kohtuutonta odottaa että Tolvanen laittaa samanlaisen shown pystyyn tuolla, kuten täällä Suomessa on jonkun verran tehty. Mutta kuten sanottua, tuli esimerkiksi Ahoa verrattua tuolla taannoin ja hän pelasi saman ikäisenä 5 peliä tehoin 0+0. Seuraavana vuonna kajahti sitten Helsingissä ihan viimisen päälle. Eli maltetaas nyt mieli sen Tolvasen kanssa vielä.

Ja toinen asia on se että kyllä tuosta jonkun verran tai aika paljonkin voi laittaa valmennuksen epäonnistumisen piikkiin. Valtaosa noista pelaajista kykenee jo tälläkin hetkellä pelaamaan paljon parempaa lätkää, kuin mitä näissä kisoissa on nyt nähty.

Tämän porukan pääkisat koittavat sitten ensi vuonna.
 
Viimeksi muokattu:

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ja toinen asia on se että kyllä tuosta jonkun verran tai aika paljonkin voi laittaa valmennuksen epäonnistumisen piikkiin. Valtaosa noista pelaajista kykenee jo tälläkin hetkellä pelaamaan paljon parempaa lätkää, kuin mitä näissä kisoissa on nyt nähty.

Tämän porukan pääkisat koittavat sitten ensi vuonna.

Mitkä asiat laittaisit valmennuksen epäonnistumisen piikkiin? Millaista jääkiekkoa Suomen olisi pitänyt pelata, jotta voittoja olisi tullut? Itse en nähnyt ekan ja vikan pelin välissä juuri mitään kehitystä pelissä tässä turnauksessa. Suomi pelasi eilen aivan yhtä surkeasti kuin jokaisessa muussakin pelissä. Nyt vain onnistuttiin käyttään meidän lukuisista paikoista kaksi ja estää vastusta käyttämästä omiaan. Joka tapauksessa pelillisesti en nähnyt juuri mitää kehitystä.

Tuo Juolevi-keissi myös kiinnostaa itseäni. Taitaa olla aikuiset käynyt sanomassa pojalle, että lopeta valmentajien suolaaminen mediassa, kun eilen oli ihan erilainen Juolevi kameroissa kuin aikaisemmissa peleissä. Juoleville on tainnut joku kertoa, että maksat kohta itsekin omalla urallasi hintaa, jos tyyli ei muutu?
 

blue line

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kiteyttäen, kun kaikki menee pieleen, on tulos tätä luokkaa. Yhtenäistä tarinaa ei voi synnyttää, on vain erilaisia epäjatkuvuuksia, joita sitten analyytikot pyörittelevät kukin omasta lintu/sammakkoperspektiivistään.

Mielenkiintoinen ja älykkäältäkin tuntuva näkökulma, mutta mielestäni johtopäätöksesi ovat hiukan puutteelliset.

Sattumasta puhuja voisi huomauttaa, että yksi Pulju olisi tehnyt kesän.

En ymmärrä, mihin tämä perustuu. Ei sovi unohtaa, että viime vuonna Puljujärvi pääsi pelaamaan tuttujen pelikavereiden kanssa. Pulju-Aho-Laine oli jo valmis kokonaisuus ennen turnausta. Tänä vuonna kaikenlainen koheesio joukkueesta puuttui ja valmistautuminen turnaukseen vaikutti vaillinaiselta. Lähtökohdatkin olivat erilaiset, kun niin moni pelaajista tuli ennestään vieraista paikoista, eikä valmennus ollut nähtävästi tutustunut materiaaliinsa riittävästi, saati päässyt hitsaamaan joukkuetta kasaan edellisissä mj-tapahtumissa.

Sveitsimatsi nähtiin jälleen syitä sekä menestykseen että sen puutteeseen. Suomen peli oli alussa kuraa, yv totutun huonoa, kunnes sitten saatiin maaleja aikaan. Yhtäkkiä joukkue alkoi pelaamaan kykyjensä mukaan, vaikka Sveitsi oli toki aika lailla puolivaloilla.

En tiedä, miksi näet Suomen pelin alussa huonompana ja lopussa parempana. Viisikkotasolla suorittaminen vaikutti minusta aika tasaiselta läpi ottelun, yksilötasolla maalit toivat suorittamiseen ripauksen rentoutta ja veivät Sveitsiltä puhtia pois. Sveitsi ei pelannut ottelua puolivaloilla, vaan he pelasivat toisen ottelun 24 tunnin sisään hiukan pienemmällä energian kulutuksella. Tämä ei kuitenkaan ole se syy, miksi joukkueiden välillä näkyi selvä tasoero. Suomella oli ja on yksinkertaisesti yksilötaidoiltaan valtavan paljon parempi materiaali, varsinkin pakkien osalta. Sveitsin ohella myös Suomen energisyys jäi ennakoitua pienemmäksi läpi ottelun, joka oli monille varmaan pieni yllätys valmentajanvaihdon jälkeen. Suomen parhaaksi eräksi jäi Ruotsia vastaan käyty ensimmäinen erä, jossa joukkue kykeni lyömään kaiken peliin. Sama ei onnistunut enää toistamiseen Sveitsiä vastaan.

Suomi oli nyt joukkue, jolta puuttui 1-ketju. Ja kun muistetaan, että tämän vuoden ykkönen koostui kahdesta 17-vuotiaasta ja yhdestä 18-vuotiaasta samoin kuin viime vuonna, oivalletaan ehkä millaisia poikkeusyksilöitä viime vuoden joukkue sisälsi.

En näe asiaa myöskään näin. Se ei minusta vain ole kauhean älykästä, että menestys liitetään joukkueen poikkeusyksilöihin, joka varmaankin tässä ajattelumallissa johtaa siihen, että menestys perustuu suurimmaksi osaksi sattumaan. Joskus materiaali on heikompaa, joskus parempaa. Tämä on se ajattelumalli, jota juuri Suomessa on kylvetty vuosina, jolloin menestystä ei ole tullut. Se on mielestäni enemmän vastuun pakoilua, vaikka totta kai siinä voi olla ripaus totuutta mukana. Suurin vasta-argumentti tähän poikkeusyksilöteoriaan on se, että esimerkiksi Ruotsi on onnistunut voittamaan jokaisen alkusarjaottelunsa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Perustuuko heidän menestyksensä siis poikkeusyksilöihin? Tuollaisen esittäminen heidän yhteydessään tuntuu ainakin minusta täysin naurettavalta. Ja kun noin Suomen kokoiseen jääkiekkomaahan ei voida tätä poikkeusyksilöteoriaa soveltaa kuin erittäin rajallisella tavalla, joutuu se teoria auttamatta roskakoriin.

Se nyt on vain niin, että menestyvien joukkueiden avainpelaajat nähdään menestyksen tullen poikkeusyksilöinä, vaikka asia on todennäköisesti myös niin, että menestys ruokkii menestystä ja vastuu lisää onnistumisia.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Mitkä asiat laittaisit valmennuksen epäonnistumisen piikkiin? Millaista jääkiekkoa Suomen olisi pitänyt pelata, jotta voittoja olisi tullut? Itse en nähnyt ekan ja vikan pelin välissä juuri mitään kehitystä pelissä tässä turnauksessa. Suomi pelasi eilen aivan yhtä surkeasti kuin jokaisessa muussakin pelissä. Nyt vain onnistuttiin käyttään meidän lukuisista paikoista kaksi ja estää vastusta käyttämästä omiaan. Joka tapauksessa pelillisesti en nähnyt juuri mitää kehitystä.
Ei nyt kuitenkaan lähdetä vertaamaan 12 tuntia päävalmentajana olleen kaverin tilannetta toiseen joka on ollut siinä hommassa jo vuoden ajan ja joka on saanut aikaa valmistautua viimeisen päälle tuonne. Suomi ei ollut sen kummoisemmin samalla sivulla eilenkään kuten ei ole ollut muissakaan peleissä. Se on ihan fakta ja täysin odotettua.

Eikä tässä nyt ole sen kummemmin mitään mieltä laittaa mitään kenenkään piikkiin enää tässä vaiheessa. Nyt on tärkeää ottaa oppi mukaan matkaan tästä. Katsoa rehellisesti tosiasioita silmiin, että mitä tehtiin väärin ja korjata ne. Oli väärin palkata Rautakorpi tiimeineen tuonne, se on yksi osa totuutta. Kyllä todisteet rupeavat olemaan jo sellaista luokkaa näiden kyseisten kavereiden kohdalla, että ne omimmat hommat löytyvät vähän muualta. Ei tämä mitään henkilökohtaista ole, Rautakorpi on loistava seurajoukkuevalmentaja. Mutta jos olet kaksi kertaa upottanut jääkiekon suurmaan karsintasarjaan, niin ei siinä oikeasti kannata päätään hakata seinään enää. Se on helvetin tyhmää.

Niin ja minkälaista jääkiekkoa olisi pitänyt pelata? No eiköhän sillä yhteistyön jääkiekolla, missä hyökätään ja puolustetaan viisikkona, olisi näissä kisoissa vähintään sinne puolivälieriin asti päästy. Sitä samaa jääkiekkoa mistä Suomen menestys on koko 2000-luvun ajan rakennettu.
 
Viimeksi muokattu:

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Mielenkiintoinen ja älykkäältäkin tuntuva näkökulma, mutta mielestäni johtopäätöksesi ovat hiukan puutteelliset.

Itsekkin olen eri mieltä IceWalkerin tiettyjen analyysien suhteen, mutta johtopäätös mielestäni kiteyttää erinomaisesti nykyisen "median ja fanien" suhtautumisen useisiin urheilutapahtumiin. Tämä korostuu hyvin näissä yhteyksissä kun turnaus on lyhyt ja seuraajia on paljon. Ja esim. kevään MM-kisoissa suurin osa seuraajista ei peliä kauheasti ymmärrä.

Tämän ja viime vuoden kisojen osalta siis tämä korostuu kun muutaman pelin tulos ja jopa sattuma selitetään sitten omalla asialla. Jollekkin se on "meidän peli" ja joillekkin "valmentajan taso". Kuitenkin useissa peleissä puhutaan aivan yksittäisistä marginaaleista mitkä olisivat voineet muuttaa tuloksia dramaattisesti. Pomppu sisään/pomppu ulos, jne. Olisiko siis tällöin valmentajan taso muuttunut täysin suuntaan taikka toiseen. Tästä puhuin jo aiemmin. Esim. Ruotsia vastaan Suomella oli paikkansa jopa "tappaa peli" ensimmäisessä erässä. Jos Suomi olisi tuon tehnyt, niin olisiko automaattisesti Suomen peli sitten ollut merkittävästi parempaa? Omasta mielestäni ei, vaikka tulos olisi ollut erilainen.

Jopa P. Sihvonen, ylianalysoidessaan peliä astuu usein tähän miinaan. Eli riippuen tuloksesta kaikki selittyisi hänen haluamallaan tulkintatavalla. Eli jos peli menee tuloksellisesti huonosti, niin pelikirja on ollut heikko. Jos taas hyvin, niin silloin pelikirja on tuonot tulosta.

Ja kyllä, arvokisoissa varsinkin, puhutaan tulosurheilusta ja niistä valmentaja on vastuussa. Kuitenkin ymmärrys siitä, että valmentaja ei suuntaan taikka toiseen ole aina se ratkaisevin tekijä, on monella hämärtynyt.

Muutaman vuoden takaisen Barcelonan olisi valmentanut top-2 joukkueeksi La Ligassa lähes kuka vain valmentaja. Se ei valmentajasta olisi tehnyt hyvää, vaan pelaajisto, muiden joukkueiden taso, Barcelonan resurssit, jne määritteli tuon.

Vielä enemmän lyhyissä turnauksissa pelaajisto määrittelee tulostason. Enkä tarkoita tällä pelaajien absoluuttista tasoa, vaan ihan vain yksittäisiä ratkaisuja/yksittäisen pelaajan yksittäisen pelin valmistautumista, jne.

Koko kirjoituksen ja aiempien pointti, oli siis se, että yksittäisillä asioilla tai niiden esille nostamisella ei voi koskaan selittää isompaa ketjua. Ja usein taustalla on kuitenkin isompia ketjuja/asioita ja myös niitä yksittäisiä poikkeuksia/sattumia. Nyt sitten jotenkin yritetään aina tehdä "sankaritarinoita" ja esim. viime vuoden mestaruuksia seliteltiin jollain maagisilla henkisen puolen valmentajilla(ja ei en tässä väheksy henkisen puolen valmennus, vaan sitä miten se tuotiin esiin ja missä muodossa). Ja tämä valmentaja toki ei epäröinyt nostaa omaa markkina-arvoaan.
 

blue line

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Mitkä asiat laittaisit valmennuksen epäonnistumisen piikkiin? Millaista jääkiekkoa Suomen olisi pitänyt pelata, jotta voittoja olisi tullut? Itse en nähnyt ekan ja vikan pelin välissä juuri mitään kehitystä pelissä tässä turnauksessa. Suomi pelasi eilen aivan yhtä surkeasti kuin jokaisessa muussakin pelissä. Nyt vain onnistuttiin käyttään meidän lukuisista paikoista kaksi ja estää vastusta käyttämästä omiaan. Joka tapauksessa pelillisesti en nähnyt juuri mitää kehitystä.

Rautakorven ja muun valmennusjohdon suurin virhe oli siinä, että he eivät saaneet tarpeeksi hyvin yhteen pelaavaa joukkuetta kasaan. Pelitaktiikka ei näemmä soveltunut pelaajille, peluutuksessa oli selviä kysymysmerkkejä esim. yv-koostumusten suhteen ja joukkueen kokoonpano yleensä vaikuttaa olevan kaukana optimaalisesta. Turnaukseen olisi pitänyt valmistautua paremmin ja turnaukseen valittujen pelaajien olisi pitänyt tuntea toisensa paremmin.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Rautakorven ja muun valmennusjohdon suurin virhe oli siinä, että he eivät saaneet tarpeeksi hyvin yhteen pelaavaa joukkuetta kasaan. Pelitaktiikka ei näemmä soveltunut pelaajille, peluutuksessa oli selviä kysymysmerkkejä esim. yv-koostumusten suhteen ja joukkueen kokoonpano yleensä vaikuttaa olevan kaukana optimaalisesta. Turnaukseen olisi pitänyt valmistautua paremmin ja turnaukseen valittujen pelaajien olisi pitänyt tuntea toisensa paremmin.

Odotan jo innolla seuraavia P-Amerikan kisoja, kun tietäjät ovat ihmeissään silloinkin, kun homma on ihan samaa kuin monta kisaa. Yksi poikkeusikäryhmä määrittää ja selvästi myös hämärtää suurimman osan odotukset pelaajistosta. Toki nämä pelaajat ottavat varmasti suuria askeleita parempaan, mutta tähän kohtaan näillä spekseillä tämä turnaus tuli liian nopeasti. Pari vuotta sitten myös Jortikka hävisi kaiken mahdollisen uudella mantereella ja hänellä oli ryhmässään Sebastian Aho, Mikko Rantanen ja muutama muu. Monet hakevat yhdistävät tekijöitä valmennuksesta, mutta itse ainakin haen niitä enemmän muualta, koska Suomen räpiköiminen u20-turnauksissa Pohjois-Amerikassa on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus, joten itse ainakin haen yhdistäviä ja erottavia tekijöitä ennemmin muualta.
 

Zalmonella

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman lukko
Nieminen huutelee iltapulussa Rautakorven "vääryydestä" Ville Nieminen avautui Rautakorven potkuista: ”Olen kuin sokissa ja huolissani kaikkien puolesta” - MM-kiekko - Ilta-Sanomat

Juuri tälläiseksi ei saa Suomen kiekko missään nimessä mennä mitä Nieminen tuossa veistelee. Jos joukkue perseilee ja kyykkää niin kyllä valmentaja siitä on ulostettava. Mitään pään silityksiä ei kyllä valmentajalle saa antaa eikä sääliä tuntea.

Ihmeelliseksi on tämä Suomen kiekko-touhu viime vuosina mennyt...
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Tila
Viestiketju on suljettu.
Ylös