Kellojen siirto

[Sistis]

Eli tuon tutkimuksen lopputulos näyttää tältä:
"...the introduction of additional daylight saving measures could yield worthwhile public health benefits."

Eli tulkitsenko oikein, että tämä on sinusta mutuilua, mutta Partosen pohdinnat aamuisen valon lisäämisen vaikutuksista eivät?

On vaikea ennakolta tietää, olisiko aikavyöhykkeen vaihtamisella myönteisiä vaikutuksia terveydelle. Se on kuitenkin mahdollista, sillä Pohjois-Norjassa kaamosoireilevia on yllättävän vähän.

Lähteenä:

Epäterveelliselle kesäajalle on hyvä vaihtoehto: siirretään Suomi toiselle aikavyöhykkeelle | THL-blogi

 

[heavy]

Eli tulkitsenko oikein,

Tarkoitin vain ja ainoastaan ettei tuo esille tuomasi tutkimus kumoa hirveästi mitään.

 

[Sistis]

Tarkoitin vain ja ainoastaan ettei tuo esille tuomasi tutkimus kumoa hirveästi mitään.

Ei varmaankaan, ainoastaan ehkä väitteesi, että vain yksittäinen latumies olisi ainoa, joka olisi ottanut kantaa pysyvän kesäajan puolesta.

Mutta olemme varmaan molemmat yhtä mieltä siitä, että on olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että molemmilla vaihtoehdoilla on hyviä ja huonoja puolia? Kokonaiskuvan muodostaminen sekä kokonaishyödyn maksimoiminen ovat ne, mistä käydään vääntöä. Minäkin voin myöntää, että uskon Timo Partosen olevan oikeassa siinä, että valon lisääminen aamussa piristää merkittävästi keskellä pimeintä talvea. Olen eri mieltä nimenomaan kokonaiskuvasta, sillä uskon vapaa-aikaan osuvalla valolla olevan suuremman merkityksen ihmisten hyvinvoinnille. Isoin kritiikkini Partosen suuntaan tulee kahdesta asiasta: 1. lausunnoissaan hän ei käsittele tämän iltapäivävalon ja lisääntyneen liikunnan merkitystä lainkaan, ja 2. Hänen johtopäätöksensä esimerkiksi Pohjois-Norjan kaamosmasennuksen vähäisyyden syistä vaikuttavat jo maalaisjärjellä ajateltuna virheellisiltä.

Enemmän kritisoin mediaa, joka varsinkin aiemmin siteerasi joka tilanteessa Partosta, eikä kyseenalaistanut väitteitä, tai tuonut esiin vastakkaisia näkökulmia. Tämän osalta tilanne on onneksi nyt muuttunut.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Ihan vain selvennykseksi, mihin asetat tuon "(normi)työajan päättymisen"? Kello 15, 16, 17?

Niille nurkille, juu.

miksi Toyota on Suomessa niin suosittu auto.

Trafi.fi - Katsastus [Linkki Trafin sivujen katsastustilastoihin]

Epäilen, että joiltakin osin tuoksi.

Mutta olemme varmaan molemmat yhtä mieltä siitä, että on olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että molemmilla vaihtoehdoilla on hyviä ja huonoja puolia?

Määkin tulen vielä näin sivusta kolmanneksi yhtämieliseksi tähän. Loppujen lopuksi kuitenkin kaikki valitsee puolensa ihan oman tarpeensa mukaan.

Eikä sitä paitsi tämä ihan mikään Sophien valinta ole. Itsekin menen vastakaneettien ajaksi päässäni happy-placeen ja kun sieltä palaan, oma kantani on edelleen horjumaton.

 

[jalperi]

Ehdotan pian, että siirrytään ns. välimallin aikaan, niin ei kukaan pahota mieltään. Kelloja puoli tuntia talviaikaan päin. Sri Lankassa on ainakin käytössä tuollainen mielenkiintoinen puolituntinen. En edes tiennyt että niin voi olla, ja hämmästyin asiaa kun matkustin sinne.

Tuo +/- X.30 on vielä suht yleistä, mutta tässä ketjussa aiemmin tuli esille semmoinen hämmästyttävä aikavyöhyke Australian Euclan saarella kuin UTC +8.45.

Ja niin, itse aiheeseen, olen myös sillä kantilla, että on kivempi, että vapaa-ajalla on enemmän valoisaa päivän päätteeksi, eli ilman muuta kesäaika pysyväksi noista kahdesta vaihtoehdosta.

Edit: paitsi tarkistetttuani asian Eucla ei ole saari vaan osa mannerta, käsitin näistä kirjoituksista tuohon liittyen asian väärin, mutta aikavyöhyke tosiaan tuo.

 

[Satunnainen]

Niille nurkille, juu.

Nyt en oikein ymmärrä. Väitit, että tunnin merkitys olisi siinä, että tuleeko pimeä työajan päättyessä vaiko työmatkalla/kotona, mutta kuten jo totesin, normaaliajassa aurinko laskisi Tampereellakin yli kahden kuukauden ajan ennen klo 16:tta. Miksi siis pimeä ei haittaisi työntekoa iltapäivällä, jos se kerran on kuitenkin haitallista aamulla?

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Nyt en oikein ymmärrä. Väitit, että tunnin merkitys olisi siinä, että tuleeko pimeä työajan päättyessä vaiko työmatkalla/kotona, mutta kuten jo totesin, normaaliajassa aurinko laskisi Tampereellakin yli kahden kuukauden ajan ennen klo 16:tta. Miksi siis pimeä ei haittaisi työntekoa iltapäivällä, jos se kerran on kuitenkin haitallista aamulla?

Sweet grandmother's spatula!

Nyt sää, hei, unohdat porvarillisen hämärän. 42 minuuttia tehokasta aikaa painaa hirveellä sykkeellä auringonlaskun jälkeen ja oksoviidare toisinpäin ennen nousua.

Tampereen talven pimeimpänä keskiaikana tuo twilight zone olisi
aamuisin n. klo 09-10 tai 10-11
ja iltaisin n. klo 15-16 tai 16-17

[ si: mai pɔint ]?

 

[Satunnainen]

Nyt sää, hei, unohdat porvarillisen hämärän. 42 minuuttia tehokasta aikaa painaa hirveellä sykkeellä auringonlaskun jälkeen ja oksoviidare toisinpäin ennen nousua.

Totta tosiaan. Itse asiassa, kun otetaan tuo huomioon, Tampereen leveyspiirillä hämärän ja valoisan työskentelyajan yhteenlaskettu määrä on pienimilläänkin lähes kahdeksan tuntia. Eli ajoittamalla työaika sopivasti ei edes ole mitään ongelmaa, että tarvitsisi työskennellä pimeässä kummassakaan päässä työpäivää. Pohjoisempana joutuvat miettimään, ottavatko pimeän alkuun vai loppuun, mutta jätetään se heidän huolekseen.

 

[Wiljami]

Viime kaamosaikaan (tai no sen aivan perseestä olevan semihämärän jolloin välillä saattaa aurinko pilkahtaa, yleensä sellaisella hetkellä kun itse istut keskellä betonikuutiota kiroamassa ainaista pimeää alimpaan helvettii ) pohdiskelin puolitosissani että kun teoriassa rajoittamatont liukuva työaika sattuu itselläni olemaan, voisi vuoden vittumaisimman neljänneksen päivärytmin muokata sellaiseksi että olisi töissä 3-11 jolloin saattaisi arkenakin nähdä jonkun valonpilkahduksen ulkoillessaan. En lähtenyt tuota testaamaan käytännössä mutta itselläni mahdollisuus sentään olisi ollut, toisin kuin suurimmalla osalla aikuisväestöä. Toisaalta fleksiaika mahdollistaisi myös vaikka 3 tunnin lounastauon, vaatisi vaan sitten duunissa päkistelyä sen 2,5h pidempään illasta, mikä ei kauheasti napostelisi. Elämän vaikeita valintoja kaamosmasennuksen ja vapaa-ajan välillä.

 

[heavy]

Mutta olemme varmaan molemmat yhtä mieltä siitä, että on olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että molemmilla vaihtoehdoilla on hyviä ja huonoja puolia?

Ja nämä vaikutukset varmasti ovat vielä yksilöllisiä... esim. itse nautin eilen illalla ulkona kun oli pimeää, lämmintä ja kosteaa. Ts. kaikki eivät kaipaa sitä auringonpaistetta ulkoiluunsa.

 

[palle fontän]

Isoin kritiikkini Partosen suuntaan tulee kahdesta asiasta: 1. lausunnoissaan hän ei käsittele tämän iltapäivävalon ja lisääntyneen liikunnan merkitystä lainkaan, ja 2. Hänen johtopäätöksensä esimerkiksi Pohjois-Norjan kaamosmasennuksen vähäisyyden syistä vaikuttavat jo maalaisjärjellä ajateltuna virheellisiltä.

Tähän on myös helppo lisätä Partosen kommentti siitä, että ihmiset kärsivät hänen mukaansa unettomuudesta kesäisin ja tätä vaivaa helpottaisi aikaisemmin tuleva hämärä. Voin kertoa Partoselle, että kesällä ei tule hämärä, vaikka aurinko laskeekin.

 

[Sistis]

Voin kertoa Partoselle, että kesällä ei tule hämärä, vaikka aurinko laskeekin.

Itse en kärsi unettomuudesta kesäisin, mutta toisinaan herään tahtomattani aikaisin, kun linnut aloittavat ulkosalla laulukonserttinsa. Toki moni laji laulaa kesällä läpi yön, mutta auringon nousun aikoihin tämä aktiivisuus kiihtyy. Jos siirrymme normaaliaikaan, tämä aikaistuu tunnilla.

No, henkilökohtaisesti en pidä tätä merkittävänä syynä vastustaa normaaliaikaa, mutta varmasti herkkäunisilla tuo entisestään aikaistuva aamuaurinko voi tehdä tehtävänsä. Pimennysverhot auttavat valoon, meteliin taas korvatulpat. Itse en valitettavasti voi oikein pitää korvatulppia läpi yön, joten "luontoäänille" en voi mitään. Mutta luonnonystävänä niistä voikin nauttia.

Tämä nyt ei ollut kannanotto mihinkään suuntaan.

 

[Sistis]

Ja nämä vaikutukset varmasti ovat vielä yksilöllisiä... esim. itse nautin eilen illalla ulkona kun oli pimeää, lämmintä ja kosteaa. Ts. kaikki eivät kaipaa sitä auringonpaistetta ulkoiluunsa.

Yksilöllisiä kyllä. Enkä minäkään pimeää vihaa, vaan pidän siitä. Liikun myös ulkona pimeässä. Tykkään esimerkiksi talvisina pakkasiltoina kävellä syrjäisemmälle paikalle pois katuvalojen luota, jolloin on mukavaa tuijottaa tähtitaivasta.

Mutta vielä enemmän pidän valosta, ja valoisassa liikkuminen on niin henkisen kuin fyysisen hyvinvointini kannalta erittäin tärkeää. Siksi olen ottanut tämän keskustelun niin vakavasti. Tunnen melkein tulevani petetyksi, kun valtakunnan puoliviralliset auktoriteetit tuntuvat sivuuttavan tämän näkökulman kokonaan ja yrittävät paukuttaa päähäni, kuinka voin paremmin silloin jos valo lisääntyy aamulla, jolloin en voi nauttia siitä yhtään.

 

[Wiljami]

Yksilöllisiä kyllä. Enkä minäkään pimeää vihaa, vaan pidän siitä. Liikun myös ulkona pimeässä. Tykkään esimerkiksi talvisina pakkasiltoina kävellä syrjäisemmälle paikalle pois katuvalojen luota, jolloin on mukavaa tuijottaa tähtitaivasta.

Mutta vielä enemmän pidän valosta, ja valoisassa liikkuminen on niin henkisen kuin fyysisen hyvinvointini kannalta erittäin tärkeää. Siksi olen ottanut tämän keskustelun niin vakavasti. Tunnen melkein tulevani petetyksi, kun valtakunnan puoliviralliset auktoriteetit tuntuvat sivuuttavan tämän näkökulman kokonaan ja yrittävät paukuttaa päähäni, kuinka voin paremmin silloin jos valo lisääntyy aamulla, jolloin en voi nauttia siitä yhtään.

Joka tapauksessa sitä pimeää on talvella tuntitolkulla vaikka kesäaika jäisikin pysyväksi, ainoa käytännön ero on että parisen kuukautta olisi edes teoriassa mahdollista nähdä valoa myös päivätyössäkävijöiden toimesta töiden jälkeen.

 

[Sistis]

Joka tapauksessa sitä pimeää on talvella tuntitolkulla vaikka kesäaika jäisikin pysyväksi, ainoa käytännön ero on että parisen kuukautta olisi edes teoriassa mahdollista nähdä valoa myös päivätyössäkävijöiden toimesta töiden jälkeen.

Juuri näin. Isoimmat merkitykset pysyvällä kesäajalla osuisivat kevät- ja syyspäiväntasauksien tuntumaan. Nuo ovat ne keskeiset syyt, miksi minä kannatan tuota ratkaisua. Talvella saavutettava hyöty ei ole niin merkittävä. Minun puolestani voitaisiin mennä nykyisellä kellojen siirtelyllä ihan hyvin, mutta ymmärtääkseni se vaihtoehto ei ole enää mahdollinen.

Edit: Tuolta voi katsoa minkä tahansa paikan auringonnousun ja -laskun ajankohdat. Nykyisellä menetelmällä esimerkiksi Tampereella ajanjakso, jolloin auringonlasku tapahtuu ennen neljää, on 10.11. - 20.1. Pysyvällä kesäajalla aikaisin auringonlasku olisi klo 16:02. Jos taas menisimme pysyvään Ruotsin aikaan, tuo pimeä ajanjakso olisi peräti 20.10. - 11.2. Eli enemmän kuin kvartaalin...

Auringon nousu- ja laskuajat Suomessa

 

[Kampeaja]

Joka tapauksessa sitä pimeää on talvella tuntitolkulla vaikka kesäaika jäisikin pysyväksi, ainoa käytännön ero on että parisen kuukautta olisi edes teoriassa mahdollista nähdä valoa myös päivätyössäkävijöiden toimesta töiden jälkeen.

Minä taas kuulun niihin ihmisiin, joille valo aamulla on tärkeämpää kuin illalla. Töihin meneminen on vähän siedettävämpää, kun ulkona on jo valoisaa niin ei tunnu kuin olisi joutunut sydänyöllä heräämään vaan ihan järkevään aikaan. Ja normaaliaika lisää juuri tätä tärkeää aamuvaloa keväällä ja syksyllä. Myös koululaisten näkökulmasta valoisat aamut ovat iltoja arvokkaampia juuri samasta syystä.

Mitä tulee iltaharrastuksiin ja iltaulkoiluun, niin niiden "valoherkkyyttä" on helppoa liioitella. Suurin osa ulkoiluharrastuksista on sellaisia, että valoisuuden sijaan säätilä ohjaa käyttäytymistä.

Näillä perusteilla liputan ehdottomasti jatkuvan normaaliajan (siis "talviajan") puolesta.

 

[Undrafted]

Töihin mennessä valoisat aamut on kivoja. Iltaisin on mahdollista harrastaa, jos laji valoisuudesta on riippuvainen. Itsellä frisbeegolf tarvitsee valoa. Pohjois-amerikkalaisia urheilusarjoja on kivempi seurata mitä lyhyempi aikaero sinne suuntaan on. Läntisiin naapurimaihin on kivempi jos aikaero olisi 0-1 tuntia kahden tai useamman tunnin sijaan. Jos nämä näkymykset laitan mitenkään järjestykseen niin urheilun seuraaminen olisi ykkönen, naapurimaat kakkonen, töihinmeno kolmonen ja harrastaminen nelonen.

 

[opelix]

Mä ehdotan että ollaan aamulla talviajassa ja siirretään kelloa päivittäin tunti eteenpäin puoliltapäivin että saadaan valoisat illat. Sitten taas kun väki nukkuu niin puoliltaöin kelloa tunti taaksepäin. Täydellinen systeemi ja kaikki ovat tyytyväisiä.

 

[DAF]

Helppo ratkaisu. Pidetään nykyinen järjestely, niin keväällä ja syksyllä valoisaa iltaa kaipaavat saavat ne ja talvisin on aamulla valoisampaa.

 

[opelix]

Helppo ratkaisu. Pidetään nykyinen järjestely, niin keväällä ja syksyllä valoisaa iltaa kaipaavat saavat ne ja talvisin on aamulla valoisampaa.

Näinhän se oikeasti on. Punnittavaksi tulee onko tunnin kellojen siirto isompi haitta kuin valoisuuden puute johonkin aikaan vuorokaudesta. Epäilen isosti että tuo tunnin siirto ei sitten niin paha olekaan.

 

[Andrej]

Nämä vastaukset nyt vähän viivästyvät, kun tässä on kaikkea muutakin touhua. Sorry Sistis.

Minä en ole nähnyt Partoselta yhtään kannanottoa, jossa hän puntaroisi eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Kun hän puhuu normaaliajan hyödyistä, hän käyttää argumenttina juuri tuon aamuvalon lisääntymistä, muttei ota yhtään kantaa tähän ulkoiluun.

Tähän on kaksi todennäköistä syytä: asiaa ei ole häneltä haastatteluissa kysytty, tai toimittaja ei ole nähnyt asiaa tarpeelliseksi lopullisessa jutussa käsitellä. Kolmaskin vaihtoehto aiemmin oli mielessäni, eli se, että Partonen ei liikunnan vaikutusta tai sen määrän muuttumista puheena olevassa asiassa tunne, ja siksi ei ole sitä kommentoinut. Tuon blogikirjoituksen perusteella kaiketi tämä vaihtoehto on pois suljettu, joten Partonen siis pitänee liikunnan lisääntymisen hyötyjä aamun valoisuuden hyötyjä pienempinä.

Kyllä. Olen tyytyväinen siihen, että myös muitakin näkökulmia on otettu esiin.

Minä en välitä siitä, miten ihmiset vain omaan elämäänsä vaikuttavat päätökset tekevät. En esimerkiksi kiellä ketään hoitamasta itseään homeopatialla. Lähimmäisiin, saati koko kansakuntaan, liittyviä päätöksiä kuitenkin vaadin tekemään asiantuntijoiden parhaaseen tietoon perustuen. Mutta kuten sanottua, näinhän eivät kaikki asiaa näe.

Tässä puheena olevassa asiassa tutkimustieto on toki ohkaista, mutta asiantuntijan valistunut arvio omassa rankingissani hakkaa mutuilun aika lailla selkeästi.

En ole kiistänyt Partosen kompetenssia, vaan kritisoinut hänen tapaansa tarkastella asiaa vain yhdestä suunnasta. Vika on joko tarkastelussa, tai sitten siinä, miten hän esittää asiat. Jos luet julkista keskustelua, niin tästä yksipuolisuudesta ovat muutkin ryhtyneet esittämään kritiikkiä.

Vielä on sekin vaihtoehto, että toimittajat eivät osaa kysyä oikeita asioita. Partosen kompetenssia tai tieteellistä integriteettiä tämä ei vähennä.

Minusta julkisesti esiintyvän tutkijan mielipiteitä saa kritisoida, jos tähän on perusteita.

Tästä olemme puhuneet aiemminkin. Oma näkemyksenihän oli silloin ja on yhä, että kritisoida saa, mutta asiantuntijan näkemyksellä on asiantuntemuksen tuoma painoarvo. Sinulla ja minulla vain maallikon oma fiilis.

Minä en kuitenkaan ole missään yhteydessä ainakaan tietoisesti tehnyt tulkintoja, että "jos Partonen on tätä mieltä, niin silloin hän pitää varmaan tätä vielä parempana". Jos olen, niin osoita tämä, niin voin korjata viestejäni ja tunnustaa virheeni.

Enpä kai tuollaista ole väittänytkään. Sen sijaan vaikkapa tuo viesti 572 on esimerkki aika tiedevastaisesta tekstistä. Ymmärrän, tietysti, että et sitä tosissasi kirjoittanut, mutta niinhän se on kuin siinä seisoo. Etkä, tietysti, ole pahimmasta päästä tässä, mutta kun jotenkin olen aiemmin sinua tieteelliseen metodiin luottavana pitänyt, niin sillä hiukkasen ihmetyttää.

 

[Sistis]

Nämä vastaukset nyt vähän viivästyvät, kun tässä on kaikkea muutakin touhua. Sorry Sistis.

Ei mitään, oli hyvä hetki olla itsekin hiljaa tässä ketjussa. Olen muutenkin meuhkannut täällä ihan liikaa, joten hiljaisuus on hyvästä. :)

Tähän on kaksi todennäköistä syytä: asiaa ei ole häneltä haastatteluissa kysytty, tai toimittaja ei ole nähnyt asiaa tarpeelliseksi lopullisessa jutussa käsitellä. Kolmaskin vaihtoehto aiemmin oli mielessäni, eli se, että Partonen ei liikunnan vaikutusta tai sen määrän muuttumista puheena olevassa asiassa tunne, ja siksi ei ole sitä kommentoinut. Tuon blogikirjoituksen perusteella kaiketi tämä vaihtoehto on pois suljettu, joten Partonen siis pitänee liikunnan lisääntymisen hyötyjä aamun valoisuuden hyötyjä pienempinä.

Toimittajien osalta tuo voi hyvinkin mennä noin, mutta minusta hän ei ole asiaa käsitellyt blogikirjoituksissaankaan. Silloin syy on hänen itsensä. Häntä on kritisoitu nyt tästä yksipuolisuudesta muutenkin kuin meikäläisen toimesta, joten minusta olisi uskottavuuden kannalta hyvä käsitellä tätäkin näkökulmaa, eikä jättää sitä avoimeksi.

Minä en välitä siitä, miten ihmiset vain omaan elämäänsä vaikuttavat päätökset tekevät. En esimerkiksi kiellä ketään hoitamasta itseään homeopatialla. Lähimmäisiin, saati koko kansakuntaan, liittyviä päätöksiä kuitenkin vaadin tekemään asiantuntijoiden parhaaseen tietoon perustuen. Mutta kuten sanottua, näinhän eivät kaikki asiaa näe.

Minä olen pitkälti samoilla linjoilla. Mutta, sen olen oppinut vuosien saatossa, että yksittäisen asiantuntijan mielipide ei ole sama kuin tiedeyhteisön konsensus. Minusta Partosen näkemys ei ole riittävän uskottava, koska 1. hän on jättänyt jatkuvasti käsittelemättä tätä toista näkökulmaa, 2. hänen argumentit eivät kaikilta osin ole järkeviä (Pohjois-Norja) ja 3. Hän itsekin myöntää teesiensä olevan osin mutuilua.

Summa summarum: Partonen on varmasti pätevä tutkija uniasioissa, mutta tässä yhteydessä uni ei ole ainoa kansanterveyteen ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat muuttuja. Kokonaisuutena hyvinvointiin vaikuttavat myös tuo liikunta ja valosta nauttiminen. Jos puhuisin matematiikan termeillä, sanoisin hyvinvoinnin olevan usean muuttujan funktio, ja unen laatu on vain yksi näistä muuttujista. Partonen on varmasti pätevä tämän muuttujan tutkimuksessa, mutta kokonaisuus on toinen juttu.

Tässä puheena olevassa asiassa tutkimustieto on toki ohkaista, mutta asiantuntijan valistunut arvio omassa rankingissani hakkaa mutuilun aika lailla selkeästi.

Tähän oikeastaan voisin toistaa edellisessä kohdassa kirjoittamani. Kokonaisuus muodostuu useasta osatekijästä. Partonen on varmasti pätevä yhden osatekijän tuntija, mutta kokonaisuus koostuu muistakin osista. Näiden osalta on myös ihan validia tutkimustulosta, mutta moni tuomitsee nämä mutuiluksi erinäisistä syistä. Yksi syy voi olla, ettei se sovi omaan mielipiteeseen.

Vielä on sekin vaihtoehto, että toimittajat eivät osaa kysyä oikeita asioita. Partosen kompetenssia tai tieteellistä integriteettiä tämä ei vähennä.

Juuri näin. Kompetenssi uniasioissa on varmasti korkea. Mutta mikä on kokonaisuus?

Tästä olemme puhuneet aiemminkin. Oma näkemyksenihän oli silloin ja on yhä, että kritisoida saa, mutta asiantuntijan näkemyksellä on asiantuntemuksen tuoma painoarvo. Sinulla ja minulla vain maallikon oma fiilis.

Me maallikotkin voimme tutustua julkisiin tutkimustuloksiin, ja myös kyseenalaistaa niitä, jos niissä on nähtävissä jotain sellaista, mikä on omalla ymmärryksellä osoitettavissa vääräksi, tai ainakin tästä voi esittää vahvan epäilyksen. Esimerkkinä tuo Partosen Pohjois-Norjan vähäisen kaamosmasennuksen johtuminen siitä, että siellä aamut ovat muuta maata valoisampia. Kun ihan kuka tahansa voi selvittää kaamoksen kestävän siellä melkein kaksi kuukautta, on aika perusteltua kyseenalaistaa asiantuntijan esittämä argumentti. Vai oletko tästä esimerkistä eri mieltä?

Enpä kai tuollaista ole väittänytkään. Sen sijaan vaikkapa tuo viesti 572 on esimerkki aika tiedevastaisesta tekstistä. Ymmärrän, tietysti, että et sitä tosissasi kirjoittanut, mutta niinhän se on kuin siinä seisoo. Etkä, tietysti, ole pahimmasta päästä tässä, mutta kun jotenkin olen aiemmin sinua tieteelliseen metodiin luottavana pitänyt, niin sillä hiukkasen ihmetyttää.

Sarkasmi ei ole vahvin lajini. Valitettavasti toisinaan syyllistyn siihen. Tuo taisi osua siihen ajankohtaan, kun jotkut pyrkivät väittämään meidän pro-kesäaikalaisten luulevan, että kesäaika lisäisi valoa vuorokaudessa... Tuo oli vastaveto siihen. Tai yritti olla.

 

[Histo]

Toistaiseksi tieteellisiä todisteita on esitetty lähinnä läntisempien aikavyöhykkeiden käytön puolesta: siis ”normaaliajan” tai Keski-Euroopan ajan.

Minkähän takia maailman valtiot eivät käytä "normaaliaikaansa" läntisempää aikaa? Moni maa käyttää kyllä itäisempää, jolloin aurinko on korkeimmillaan puolen päivän jälkeen.

Tässä karttakuvassa on nähtävissä, että yli tunnin normaaliajastaan läntisemmän aikavyöhykkeen aikaa käyttäviä, eli auringon korkeinta hetkeä aamupäivään siirtäviä maita ei ole. Edes tunnin verran länteen päin poikkeavia on kai lähinnä Syyria. Sen sijaan auringon korkeinta hetkeä iltapäivään eli normaaliajastaan itään päin kelloa asettaneita maita on runsaasti. Pohjoisilla leveysasteilla vain Ruotsissa ja Uralin länsipuolella käytetään joko normaalia aikavyöhykettä tai läntisempää aikaa ja jälkimmäinen johtuu Moskovan päätöksestä rajata aikavyöhyke Uraliin. Sveanmaa sijaitsee käytännössä keskellä UTC+1-aikavyöhykettä, Suomi lähes kokonaan UTC+2-vyöhykkeen läntisemmällä puoliskolla. Ruotsille voisi helposti siirtyä UTC+2:een ja Suomelle puolestaan UTC+3 ei olisi sen kummempi juttu kuin islantilaisille UTC+0:n käyttö.

Linkki vie Wikipediaan.

 

[Sistis]

Ruotsille voisi helposti siirtyä UTC+2:een ja Suomelle puolestaan UTC+3 ei olisi sen kummempi juttu kuin islantilaisille UTC+0:n käyttö.

Timo Partoselle Islanti olisi hyvä tutkimuskohde. Siellä ollaan näemmä saman verran normaaliajan itäpuolella, kuin Suomi olisi kesäaikaan siirryttäessä. Partosen teesien perusteella Islannissa pitäisi olla paljon kaamosmasennusta. No, mikä on totuus? Täysin päinvastainen, Islannissa kaamosmasennusta on hyvin vähän, mitä selitellään mm. geneettisillä syillä.

Ohessa linkki tutkimukseen, jossa asiasta mainitaan: https://www.google.fi/url?sa=t&sour...FjABegQICRAB&usg=AOvVaw2R9KEQa3Yz0GGqPJYMfZz0

Mielenkiinnosta kuulisin kommentit tähän kunnioitetuilta vastaväittelijöiltäni, nimimerkeiltä @Andrej ja @heavy.

 

[heavy]

Mielenkiinnosta kuulisin kommentit tähän kunnioitetuilta vastaväittelijöiltäni,

Lupaan lukea tuon paremmalla ajalla, mutta sitä ennen tartun aiheeseen vain tämän viestisi kautta, johon en aikaisemmin jaksanut puuttua:

Minua huvittaa tuossa Partosen teoriassa se, että kaamos kestää esimerkiksi Suomen Lapin pohjoisosissa hieman yli 50 vuorokautta, ja Norjassa suunnillen saman verran. On näemmä hirvittävän merkittävä vaikutus sillä, alkaako tämä melkein kaksi kuukautta kestävä pimeä jakso "kello 12 vai kello 13"...

Eli sinä kuvittelet että kaamosmasennus voi johtua vain siitä että on käynnissä täydellinen kaaos. Sitähän se ei ole, vaan myös meillä eteläisemmässä Suomessa tuosta vaivasta kärsitään.