Kalsarikänniketju

[Evil]

Mitä eroa on naisella ja tietokoneella? Naiselle ei kelpaa kolmen tuuman lerppu.

 

[Noosebleed 68686]

Sensible socceria pelattiin sitten 386:lla, oli muuten siihen aikaan kova peli. Yks tuttu kasas osista, muistiakin 4MB, kovo 120 MB ja hyvä emolevy. Jumalauta, meillä oli naapuruston ensimmäinen CD-asema, se tosin asennettiin myöhemmin. Hintakaan ei ollut kuin ihan vitusti. jotain 13 000mk. UFO, Syndicate, Serpent Isle, Wolfenstein 3D ja Day of the tentacle. Kamal kasa diskettejä enne kuin saatiin se CD-asema, muistaakseni U7 vei nimeen osuvasti seitsemän korppua. Eikä se asennus muutenkaan ollut yhtä sujuvaa kuin nykyään. Jos halusi pelata Wing Commanderia, piti käynnistyksen yhteydessä muokata BIOSia.

Those really were the days... Mutta onko kenelläkään tieto tuosta kyselemästäni junapelistä? En muista mitään muuta kun sen, että siinä ajettiin junalla, ja oli mahdollista tehdä itsemurha. Mikähän peli se olisi voinu olla?

Moonstone oli silti ihan ykkönen. Se oli meikäläiselle helvetin pelottava, mutta silti sitä oli pakko pelata. Ja mikäs peli se oli, jossa "introssa" tuli joku mörkö katon läpi hakemaan vauvan? Voi näitä lapsuuden traumoja...

 

[Noosebleed 68686]

Mitä eroa on naisella ja tietokoneella? Naiselle ei kelpaa kolmen tuuman lerppu.

Minä olen kuullut tästä version, että mitä eroa on naisella ja ämpärillä paskaa? -Ämpäri.

Nohnoh, en nyt sovinistiksi ala tässä kun tissit on ihan kivoja.

 

[wundermann]

Minulla ei siis tuota korppuasemaa ollut, vaan kaverini tuollaisen sai joskus vuonna 1991(?). Isänsä oli lihanleikkaaja, eli melko kädetön mies.

Itseasiassa yksi kaverini yritti minulle myydä jotain vitun Samsungia tai Atriaa joskus 90-luvun alussa, mutta äiti ei suostunut ostamaan. Hintaakin oli huikeat 20 markkaa. Äiti varmaan ajatteli, että poika menisi pilalle, vaan kuinkas kävikään.

Ensimmäisen tietokoneen sain vielä kotona asuessa, joskus viime vuosituhannen lopulla. Oi niitä aikoja, kun nettiin pääsi ensimmäistä kertaa. Pornosivuillehan sitä heti, ja kun en osannut muistia selaimesta tyhjentää niin piti äidille kertoa, että jouduin sivuille vahingossa. Uskoi selityksen.

Meillä oli koulussa tietokoneluokka, siellä sitten katseltiin pornoa ja latailtiin pelejä. Tähän aikaan ensimmäinen kveri oli saamassa vähän ajan päästä ISDN:n. Koululla oli kaapeli ja porno oli kuvia. Kaverilla oli huikee GIF-animaatio, sitä katsottiin aika monta kertaa. Satoja kertoja. Koko koulun ATK:sta vastasi lähes täysin yksi 9-luokkalainen kundi. Se opetti siinä samalla yhden muutenkin jo lähes pätevän opettajan siihen malliin, että kun mä olin ysillä niin homma toimi jo aika hyvin. Silloin ei enää pystynyt tekemään ihan mitä huvittaa. Se saatto ottaa koneen haltuun ja kattoa mitä siellä tehdään.

Suomi-iskelmä rulaa: Janne Hurme-Kirje

 

[magnum37]

Veikkausliigaa ei itseasiassa ollut, mutta Lahden Kuusysi oli.

Ei ollutkaan Amiga-versiossa, mutta myöhemmässä PC-versiossa oli! Sekoitin siihen. Siinä sai myös treidata pelaajia. Tuo siis aikaa ennen mitään Fifa-versioita. Siinä meni yön pikkutunneille asti, kun hakkasin pari kautta jollakin MP:llä Veikkausliigaa ja treidasin Antti Sumialan sisään.

Kuusnepasta...kasettiasema oli kyllä tuskainen kapistus, mutta kätevästihän niitä pelejä pystyi pyytämään kavereilta, kun ne pystyi kopsaamaan kaksipesäisellä kasettimankalla :P

Sitten -93 kesällä tuli eka PC Amigan jälkeen. IBM:n karvalakkimallin 486, kellotaajuus kokonaista 25 mhz! Myöhemmin sitten kostin sen C64 aikakauden levyaseman puutteen ja asensin koneeseen varmaan länsi-suomen ensimmäisen yksinopeuksisen cd-aseman. Repikää siitä.

Pentiumia mulla ei ollut. Ekan pc:n jälkeen vielä 66 mhz 486 matikkaprossulla. Sillä ajelin kauan. Vasta vuosituhannen vaihteessa ostin jonkun...muistaakseni AMD:n K6:n, jonka kellotaajuutta en muista. Olisko vastannut Pentium kolmosta? Siitäkin sitten viilasin aina vähän paremmaksi.

Vanhuus tuli ja läppärit samaten. Tosin nyt on läppäri ja pöytäkone. Intelin i7 prossulla jopa. Vääntöä on vaikken hirveästi pelaile. Mutta olen pitkän linjan MS Flight simulator harrastaja, ja sen viisi vuotta sitten julkaistu viimeisin versio vaatii mielettömästi resursseja koneesta.

 

[wundermann]

Those really were the days... Mutta onko kenelläkään tieto tuosta kyselemästäni junapelistä? En muista mitään muuta kun sen, että siinä ajettiin junalla, ja oli mahdollista tehdä itsemurha. Mikähän peli se olisi voinu olla?

Moonstone oli silti ihan ykkönen. Se oli meikäläiselle helvetin pelottava, mutta silti sitä oli pakko pelata. Ja mikäs peli se oli, jossa "introssa" tuli joku mörkö katon läpi hakemaan vauvan? Voi näitä lapsuuden traumoja...

En osaa ton junapelin kanssa. Toi toinen kuulostaa tutulta, voitko kertoa jotain edes vähän enemmän?

Muistan kun aikoinaan sydän pomppas tosi ikävästi ensimmäisen kerran pelatessani Alone in the darkia. Toisaalta myöhemmin kun eka kaveri sai Playstationin ja pelattiin Resident Eviliä, niin se ei tuntunut missään. Silent Hill oli kyllä kova. Ei oo muuten vuosiin ollut missään peleissä niin hyvää tunnelmaa kuin noissa peleissä, tai vaikkapa Gabriel Knighteissa.

 

[wundermann]

Ei ollutkaan Amiga-versiossa, mutta myöhemmässä PC-versiossa oli! Sekoitin siihen. Siinä sai myös treidata pelaajia. Tuo siis aikaa ennen mitään Fifa-versioita. Siinä meni yön pikkutunneille asti, kun hakkasin pari kautta jollakin MP:llä Veikkausliigaa ja treidasin Antti Sumialan sisään.

Kuusnepasta...kasettiasema oli kyllä tuskainen kapistus, mutta kätevästihän niitä pelejä pystyi pyytämään kavereilta, kun ne pystyi kopsaamaan kaksipesäisellä kasettimankalla :P

Sitten -93 kesällä tuli eka PC Amigan jälkeen. IBM:n karvalakkimallin 486, kellotaajuus kokonaista 25 mhz! Myöhemmin sitten kostin sen C64 aikakauden levyaseman puutteen ja asensin koneeseen varmaan länsi-suomen ensimmäisen yksinopeuksisen cd-aseman. Repikää siitä.

Pentiumia mulla ei ollut. Ekan pc:n jälkeen vielä 66 mhz 486 matikkaprossulla. Sillä ajelin kauan. Vasta vuosituhannen vaihteessa ostin jonkun...muistaakseni AMD:n K6:n, jonka kellotaajuutta en muista. Olisko vastannut Pentium kolmosta? Siitäkin sitten viilasin aina vähän paremmaksi.

Vanhuus tuli ja läppärit samaten. Tosin nyt on läppäri ja pöytäkone. Intelin i7 prossulla jopa. Vääntöä on vaikken hirveästi pelaile. Mutta olen pitkän linjan MS Flight simulator harrastaja, ja sen viisi vuotta sitten julkaistu viimeisin versio vaatii mielettömästi resursseja koneesta.

Se oli Sensible world of soccer. Se tuli paljon myöhemmin, ei alkuperäsessä pystynyt mitään pelaajia edes vaihtelemaan.

Onhan tää nykyään hullua, kun näyttö on 24 tuumaa. Vittu meiän eka näyttö oli 14 tuumaa ja paino varmaan 6 kiloa. Mun vanhemmilla on saman kokonen TV kun mun näyttö. Koko paketti makso tonnin loppuvuodesta. Jos haluaa jotenkin suhteuttaa, niin joskus -95 se olis ollu varmaan 1800e. Niin se kehitys kehittyy.

 

[Noosebleed 68686]

En osaa ton junapelin kanssa. Toi toinen kuulostaa tutulta, voitko kertoa jotain edes vähän enemmän?

Kun muistaisikin jotain... Pelissä oli kai kyse siitä, että lähdetään hakemaan vauvaa takaisin/tappamaan hirviötä. Sivusta kuvattua tarinaa se oli. Matkalla tuli eteen kaikenlaisia esteitä yms. Hankala selittää, kun ei itsekään sen tarkemmin muista.

 

[wundermann]

Kun muistaisikin jotain... Pelissä oli kai kyse siitä, että lähdetään hakemaan vauvaa takaisin/tappamaan hirviötä. Sivusta kuvattua tarinaa se oli. Matkalla tuli eteen kaikenlaisia esteitä yms. Hankala selittää, kun ei itsekään sen tarkemmin muista.

Zack MacCracken?, joku Commander Keen? Another world? Vaikee löytää, mutta oli siis kuitenkin sidescrolleri?

 

[magnum37]

Onhan tää nykyään hullua, kun näyttö on 24 tuumaa. Vittu meiän eka näyttö oli 14 tuumaa ja paino varmaan 6 kiloa. Mun vanhemmilla on saman kokonen TV kun mun näyttö. Koko paketti makso tonnin loppuvuodesta. Jos haluaa jotenkin suhteuttaa, niin joskus -95 se olis ollu varmaan 1800e. Niin se kehitys kehittyy.

Onhan tää eri touhua. Ja nää on nykyään vähän niinku autotkin, eli plug and play. Hirveästi ei voi enää itse säätää. Toista se oli esim. 486:n aikaan, kun piti miettiä päänsä puhki, miten saa modeemin COM-portin toimimaan tai vapautettua lisää ylämuistia tiettyä peliä varten tms.

Ja halpaa on. Kaupasta saa yli 20-tuumaisia näyttöjä reilulla satasella, kun vielä 15 vuotta sitten pelkkä 14-tuumainen perusnäyttö saattoi nostaa konepaketin hintaa 3000 markalla (500 eur). Muistan samaten miten jostain pelkästä 14.4k modeemista maksoin jotain 2000 markkaa.

Ei kuulkaas veljet. Kiitos seurasta mutta nyt vanhaa väsy painaa jo. Mutta ei muuta kuin vetäkää kalsarit napaan asti ja lisää viinaa nappoon :)

 

[wundermann]

Ja halpaa on. Kaupasta saa yli 20-tuumaisia näyttöjä reilulla satasella, kun vielä 15 vuotta sitten pelkkä 14-tuumainen perusnäyttö saattoi nostaa konepaketin hintaa 3000 markalla (500 eur). Muistan samaten miten jostain pelkästä 14.4k modeemista maksoin jotain 2000 markkaa.

Ei kuulkaas veljet. Kiitos seurasta mutta nyt vanhaa väsy painaa jo. Mutta ei muuta kuin vetäkää kalsarit napaan asti ja lisää viinaa nappoon :)

Mun näyttö tais tuoda tohon pakettiin hintaa 199e. Toi 3000mk oli muuten paljon enemmän siihen aikaan, kun ottaa huomioon palkkatason ja kaiken muun. Varmasti vähintään 750e, luultavasti jopa enemmän.

Kodinelektroniikka on muutenkin varmaan eniten halventunut tuoteryhmä viimesen parin vuosikymmenen aikana. Meidän videot joskus -89 makso muistaakseni jotain 6000mk, samaan aikaan ostetut kaappistereot jotain 12000mk. Tohon aikaan kuitenkaan perusduunari ei tienannut kuin jotain 12-15000mk/kk. Miettikäätilannetta jossa pistäisitte puolet kuukauden bruttotuloista kiinni vaikkapa DVD-soittimeen. Ei tulis kuuloonkaan. Jääkaappi saatto maksaa 25000mk. Se oli iso investointi. Mitä ne on nykyään, alk. 249e.

e. meinas unohtua, hyvää yötä

tuosta! : Irina

 

[Noosebleed 68686]

Zack MacCracken?, joku Commander Keen? Another world? Vaikee löytää, mutta oli siis kuitenkin sidescrolleri?

Ei ollut mikään noista. Noh, kai se joskus löytyy. Tosin sekin disketti jossain lojuu...

Nyt en enää jaksa ajatella mitään vanhoja koneita. Olutta ja Gambinaa koneeseen, kiitos jeesus, amen.

 

[pettter]

Parikin kertaa on pitänyt tarkistaa, että missä ketjussa sitä oikein onkaan. Seuraavaksi täällä varmaankin puhutaan gorillas ja nibbles -peleistä... Joo joskus mullakin oli commodore ja nintendokin, mutta en vissiinkään niistä niinkään innostunut. Dos-pelit on kyllä kaikkein parhaimpia, tai en mä niiden jälkeen ole edes pahemmin pelaillutkaan. Tai no NHL99 tuli yhden konepaketin mukana ja sitä silloin hieman pelailin. Se on ainut NHL-peli sen ekan jälkeen, jota oon pelannut.

Hitto kun on toiseksi viimeinen kalja menossa. Täytyy vissiin keittää karpalomehua korvikkeeksi. Tänään on muuten 11. tai 12. päivä putkeen, jolloin juon sen 6-12 kaljaa.

 

[Noosebleed 68686]

Joo joskus mullakin oli commodore ja nintendokin, mutta en vissiinkään niistä niinkään innostunut. Dos-pelit on kyllä kaikkein parhaimpia, tai en mä niiden jälkeen ole edes pahemmin pelaillutkaan. Tai no NHL99 tuli yhden konepaketin mukana ja sitä silloin hieman pelailin. Se on ainut NHL-peli sen ekan jälkeen, jota oon pelannut.

Juu, enpä minäkään ole kauheasti innostunut videopeleistä vuoden 2000 jälkeen, mutta mukavaa on verestää muistoja.

Hitto kun on toiseksi viimeinen kalja menossa. Täytyy vissiin keittää karpalomehua korvikkeeksi. Tänään on muuten 11. tai 12. päivä putkeen, jolloin juon sen 6-12 kaljaa.

Eikö tuo ole vähän homoa?

 

[wundermann]

Parikin kertaa on pitänyt tarkistaa, että missä ketjussa sitä oikein onkaan. Seuraavaksi täällä varmaankin puhutaan gorillas ja nibbles -peleistä... Joo joskus mullakin oli commodore ja nintendokin, mutta en vissiinkään niistä niinkään innostunut. Dos-pelit on kyllä kaikkein parhaimpia, tai en mä niiden jälkeen ole edes pahemmin pelaillutkaan. Tai no NHL99 tuli yhden konepaketin mukana ja sitä silloin hieman pelailin. Se on ainut NHL-peli sen ekan jälkeen, jota oon pelannut.

Hitto kun on toiseksi viimeinen kalja menossa. Täytyy vissiin keittää karpalomehua korvikkeeksi. Tänään on muuten 11. tai 12. päivä putkeen, jolloin juon sen 6-12 kaljaa.

Kyllähän gorillasista ja nibblesistäkin voi puhua. Se oli upeaa kun tajusi basicin alkeet ja pystyi muokkaamaan niitä arvoja. Mato liikkui niin saatana nopeasti tai yksi pommi tuhosi koko ruudun. Tehtiin me parin kaverin kanssa muutamia tekstiseikkailujakin qbasicicilla. Upeita valintaseikkailuja, joissa kaikki lopputulokset oli niin hyviä kuin nyt vaan esiteini-ikäiset keksii.

Mistä täällä sitten pitäisi puhua? KKK on siitä hieno paikka, että täällä se "puhe" vain soljuu, kuin baarissa konsanaan. Rönsyilyä, omituisuuksia, ihan mitä vaan. Minä ainakin olen puhunut täällä Kierkegaardista, kommunismista, Jeesuksesta, menneisyydestä ja punkista. Paljon on mistä vois puhua. Otetaan vaikka ruotsalainen musiikki. Mä oon niin kateellinen länsinaapurille. Joka vuos sieltä tulee jotain kansainvälisesti merkittävää musiikkia, joka on ain hyvin tehtyä. Tuotantoarvot kohdillaan, soundit upeat, ehkä monesti vähän muovista mutta silti. Meidän parhaat vientivaltit on The Rasmus, HIM, Nightwish ja Sunrise Avenue. Nightwish on ainoa jota voi sanoa hyväksi musiikiksi. Mä oon niin kade.

 

[wundermann]

Juu, enpä minäkään ole kauheasti innostunut videopeleistä vuoden 2000 jälkeen, mutta mukavaa on verestää muistoja.

Eikö tuo ole vähän homoa?

Vittu minä ainakin tulen varmaan pelaamaan vielä eläkkeelläkin. Tosin kukaan ei tiedä miten se silloin tapahtuu. Nykyäänkin mä pelaan jo aika paljon abandonwarea.

Toihan on tosi miehekästä. Mä en enää mee suihkuun. Ja nyt mä teen itelleni campari-lonkeron.

e.Tuodakseni esiin feminiinin puoleni, tässä yksi kauneimpia kappaleita joita tiedän Lelukupan häät

 

[pettter]

Eikö tuo ole vähän homoa?

Ei. Onkohan tuo Aten karpalomehua mitä usein juon, mutta siis esim. mitään Marlia ei kannata ostaa.

Hitto kun oon tissutellut tätä kaljaa jo niin monena iltana, ettei tää oikein mene päähän..

Kyllähän gorillasista ja nibblesistäkin voi puhua. Se oli upeaa kun tajusi basicin alkeet ja pystyi muokkaamaan niitä arvoja. Mato liikkui niin saatana nopeasti tai yksi pommi tuhosi koko ruudun. Tehtiin me parin kaverin kanssa muutamia tekstiseikkailujakin qbasicicilla. Upeita valintaseikkailuja, joissa kaikki lopputulokset oli niin hyviä kuin nyt vaan esiteini-ikäiset keksii.

Joo meikäläinenkin teki tekstipelejä, olisikohan ne olleet nimeltään Pete-pervon seikkailut tai jotain, ja sitten James Bondin seikkailut, ja niissäkin piti aina valita esim. kumpaa naista vetelee ja sitten että vetäseekö ykköseen vai kakkoseen jne. Turbo pascal tai joku sellainen tulee jostain mieleeni.. Meikäläinen oli jo ala-asteella luokan ja kaveriporukan eka joka luki pornolehtiä, ja joku pervoklubikin silloin perustettiin, mutta se loppui lyhyeen vissiinkin niiden mun juttujen takia.

 

[Noosebleed 68686]

Vittu minä ainakin tulen varmaan pelaamaan vielä eläkkeelläkin.
e.Tuodakseni esiin feminiinin puoleni, tässä yksi kauneimpia kappaleita joita tiedän Lelukupan häät

Niin tulen minäkin! Tuo vaan oli enemmänkin Petelle tarkoitettu, kun hänen mielestään kaikki tuntuu olevan todella homoa, paitsi hän itse.

Onko se paha?

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Voi teitä pyhäkköporttoja, kun ei edes lauantai riitä.

Ikävä kyllä en jaksa mittailla sanan säilää täällä, mutta tokikin kämpillä ja kännissä koko illan. Ilman itseni nostattamista tai tuulesta temmattuja tarinoita.

Kippis kaikille, vieläkin.

 

[wundermann]

Niin tulen minäkin! Tuo vaan oli enemmänkin Petelle tarkoitettu, kun hänen mielestään kaikki tuntuu olevan todella homoa, paitsi hän itse.

Onko se paha?

Niin tuota, pete on vaan semmonen. Hauska hahmo jolle on kiva hörähdellä, mutta ei kai siihen pidä reagoida mitenkään. Karikatyyrit on hauskoja, vaikka ne oliskin todellisia. Mä en ainakaan tykkää käyttää ignorea, kun moniin viesteihin kuitenkin viitataan. "TV" olis ollu jo pitkään ignoressa, jos se siitä olis kiinni.

Monologi

Miksi ihmeessä ihmiset eivät nykypäivänä osaa tyytyä mihinkään? Suurelle osalle ihmisistä elämä on jokin elokuvien heijastuma, jossa kaikki on joko kaunista tai siitä pian tulee sellaista. Rakkaus on jotain henkeäsalpaavaa alusta asti hamaan loppuun, ruoho on aina vihreämpää aidan tuolla puolen,asiohin on aina yksinkertainen ratkaisu, se oikea antaa aina upeaa suuseksiä ja se oikea koirakin löytyy katsomalla. Tämän jälkeen kaikki on pelkkää auvoa, seksi on hekumallista 40 vuotta, koira on ihana , kiltti, eikä karistele karvoja joka vitun paikkaan, lapset ihania ja pian me kaikki ollaan omien alojemme huippuja.

Eihän nyt vittu elämä voi olla kivaa aina. Parisuhteet lakastuu pakosti, jos haluat alati virkeän suhteen, vaihda paria noin kahden vuoden välein. Jos haluat ihanan ja ongelmattoman lapsen/koiran/kissan niin älä hanki sellaista. Jos luulet ylipäänsä että asiat ovat paremmin aidan toisella puolella, niin harvoin ne ovat. Jos luulet, että muutos on aina positiivista, EI OLE. Muutos on vain sana joka tarkoittaa sitä, että asiat muuttuvat, siinä ei ole sisäänkirjoitettuna mitään siitä, onko muutos hyvään vai pahaan.

Jos luulet, että pian sinä olet yksi oman alasi parhaista tekijöistä, mieti uudelleen. Se on mahdollista, mutta se vaatii vitusti töitä ja vähän onnea. Me emme kaikki voi olla huippuja. Taso voi toki nousta, mutta silti aina vain muutamaa voi pitää huippuna. Sama pätee teihin faneihin, jos nyt vaikka Tappara, Saipa tai Pelicans nostaakin budjettiaan ja tavoite on playoffeissa, niin silti siellä on 13 muuta joukkuetta mitkä pitää lyödä. Ei esim. SaiPa ollut tällä kaudella edes todennäköinen playoffjoukkue. Silti osa faneista veti herneen nenään, kun ei menestystä tullut. Pitää tyytyä johonkin.

Joskus ihmisen pitää vain tyytyä siihen mitä hänellä on. HIFK-fanilla on Suomen legendaarisin seura, TPS-fanilla on upea historia ja mestaruudet. SaiPa-fanilla pitäisi olla se ylpeys siitä mitä ollaan, tuskin ikinä tullaan olemaan siellä isojen seurassa. MUTTA, "Me ollaan vittu Leprasta, me ollaan SaiPa, tuli mitä tuli!"

Jos sä oot varastotyöntekijä tai DI niin eihän sillä oo mitää väliä. Ketään meistä ei muisteta kuitenkaan. Ollaan ylpeitä siitä mitä ollaan. Minä olen muuttoespoolainen, tunnen itseni espoolaiseksi, ja olen ylpeä siitä. Olen kuitenkin myös ylpeä siitä, että olen pelannut KiekkoReippaassa, Kuusysissä, Kumurassa ja Reippaassa.

Mä oon dropout, ylioppilas jolla ei oo ammattitutkintoa, mutta silti mulla on ollut ammatti jo 7 vuotta. Mä oon ylpeä siitä mitä mä oon ja mitä mä oon saavuttanu. Liksa on pieni, mutta näillä mennään. Mätykkääön siitä mitä mulla on. Mulla on kiva koti, työ, ihana perhe ja kummipoika. Sillä mä pärjään.

Mun faijalla oli omaa tilaa aikanaan noin 3m2 jonka se jako veljensä kanssa. Mä oon aika onnellisessa asemassa, kun mä voin miettiä, että mihin sitä lähtis kesällä.

Siinä jotain. Ihmiset, tyytykää edes johonkin.

 

[wundermann]

Voi teitä pyhäkköporttoja, kun ei edes lauantai riitä.

Ikävä kyllä en jaksa mittailla sanan säilää täällä, mutta tokikin kämpillä ja kännissä koko illan. Ilman itseni nostattamista tai tuulesta temmattuja tarinoita.

Kippis kaikille, vieläkin.

Jos nyt vieläkin mietit, niin eikös toi nyt oo aika selvä temppelihuora. Ei se ollut tohon aikaan mitenkään tavatonta. Eli siis kyseessä on vain vanhanaikaset sanat. Termi on ihan sama. Eipä kyllä nykyään taida hirveesti kirkoissa huoria näkyä.

 

[Noosebleed 68686]

Niin tuota, pete on vaan semmonen. Hauska hahmo jolle on kiva hörähdellä, mutta ei kai siihen pidä reagoida mitenkään. Karikatyyrit on hauskoja, vaikka ne oliskin todellisia. Mä en ainakaan tykkää käyttää ignorea, kun moniin viesteihin kuitenkin viitataan. "TV" olis ollu jo pitkään ignoressa, jos se siitä olis kiinni.

Totta. Turha näistä yleensäkään on valittaa.

Miksi ihmeessä ihmiset eivät nykypäivänä osaa tyytyä mihinkään? Suurelle osalle ihmisistä elämä on jokin elokuvien heijastuma, jossa kaikki on joko kaunista tai siitä pian tulee sellaista. Rakkaus on jotain henkeäsalpaavaa alusta asti hamaan loppuun, ruoho on aina vihreämpää aidan tuolla puolen,asiohin on aina yksinkertainen ratkaisu, se oikea antaa aina upeaa suuseksiä ja se oikea koirakin löytyy katsomalla.

Tässäkin tapauksessa voin puhua ainoastaan omasta puolestani, mutta jos saat sen meikäläisen naisen tänne imemään, niin tarjoan kaljat.

Eihän nyt vittu elämä voi olla kivaa aina. Parisuhteet lakastuu pakosti, jos haluat alati virkeän suhteen, vaihda paria noin kahden vuoden välein.

Tässä tekis mieli haistattaa isot, mutta ei kuulu tapoihin. Tyydyn siis sanomaan, että hyvin on toiminut.

 

[wundermann]

Tässä tekis mieli haistattaa isot, mutta ei kuulu tapoihin. Tyydyn siis sanomaan, että hyvin on toiminut.

Ootko sä nyt siis ihan oikeesti sitä mieltä, että suhde voi olla pelkkää mahtavuutta vaikkapa 30 vuotta, tai vaikka 50. Mun on ainakin aika vaikea uskoa tollasta. Perustuen ihan ihmisten kertomuksiin, jotka on ollu sen vähintään 25 vuotta yhdessä.

En mä ainakaan usko,että ketkään kaks ihmistä voi olla yhdessä vaikkapa 25 vuotta ilman, että tulee monia vaikeita aikoja. Sun aikasempien kommenttien peusteella käsitin, että sä oot suurinpiirtein samaa ikää mun kanssa. Joten sun suhde on maksimissaan jotain 10 vuotta, ehkä jopa 15. Joka on itsessään jo todella pitkä aika, mutta silti lasten leikkiä tommoseen verrattuna. Mulla meni just poikki 5 vuoden suhde, josta mä odotin ja halusin sitä koko elämän kestävää liittoa. Mutta noin kolmen vuoden jälkeen tuli ekat ongelmat, niistä vielä selvittiin. Neljän ja puolen vuoden jälkeen tuli sitten se piste. Puoli vuotta jaksettiin vielä yrittää, mutta ei. Ihan läheisiä ystäviä ollaan vieläkin.

Vanha pohjalainen emäntä vastasi aikanaan kysymykseen: "Onko ikinä tehny mieli erota?" "Ei, mutta monesti on tehny mieli tappaa!" Tuo on se asenne ja kulttuuri mitä minä arvostan. Voidaan olla toisen rinnalla aina, kaikesta piittaamatta.

Mutta sitä minä en usko, että joku pari voisi olla vuosikymmeniä yhdessä, ilman että tulisi aikoja jolloin se partneri suorastaan vituttaa. Muistaakseni Mika Waltari sanoi jossain kirjassaan: Ota puolisoksesi ihminen jonka voisit kuvitella olevan paras kaverisi. Se on varmaankin aika hyvä neuvo, vaikken nyt välttämättä täysin samaa mieltä olekaan.

 

[Noosebleed 68686]

Ootko sä nyt siis ihan oikeesti sitä mieltä, että suhde voi olla pelkkää mahtavuutta vaikkapa 30 vuotta, tai vaikka 50. Mun on ainakin aika vaikea uskoa tollasta. Perustuen ihan ihmisten kertomuksiin, jotka on ollu sen vähintään 25 vuotta yhdessä.

No joo, kärjistettyä tuokin. Mutta ajattelinkin täydellistä tilannetta. En mä ainakaan usko,että ketkään kaks ihmistä voi olla yhdessä vaikkapa 25 vuotta ilman, että tulee monia vaikeita aikoja. Sun aikasempien kommenttien peusteella käsitin, että sä oot suurinpiirtein samaa ikää mun kanssa. Joten sun suhde on maksimissaan jotain 10 vuotta, ehkä jopa 15. Joka on itsessään jo todella pitkä aika, mutta silti lasten leikkiä tommoseen verrattuna. Mulla meni just poikki 5 vuoden suhde, josta mä odotin ja halusin sitä koko elämän kestävää liittoa. Mutta noin kolmen vuoden jälkeen tuli ekat ongelmat, niistä vielä selvittiin. Neljän ja puolen vuoden jälkeen tuli sitten se piste. Puoli vuotta jaksettiin vielä yrittää, mutta ei. Ihan läheisiä ystäviä ollaan vieläkin.

Vanha pohjalainen emäntä vastasi aikanaan kysymykseen: "Onko ikinä tehny mieli erota?" "Ei, mutta monesti on tehny mieli tappaa!" Tuo on se asenne ja kulttuuri mitä minä arvostan. Voidaan olla toisen rinnalla aina, kaikesta piittaamatta.

Mutta sitä minä en usko, että joku pari voisi olla vuosikymmeniä yhdessä, ilman että tulisi aikoja jolloin se partneri suorastaan vituttaa. Muistaakseni Mika Waltari sanoi jossain kirjassaan: Ota puolisoksesi ihminen jonka voisit kuvitella olevan paras kaverisi. Se on varmaankin aika hyvä neuvo, vaikken nyt välttämättä täysin samaa mieltä olekaan.[/QUOTE]

 

[Vuokralainen]

Platon platon! Liisa taivaassa timanttien kanssa!