Se gloryhole-juttu jäi vähän vaivaamaan, kun en tiedä että pitäisiköhän siihen jotain paperitöitä hoitaa, ettei sitten parin viikon päästä ole joku Eino Makunen oven takana karhuamassa osuuttaan niistä rahoista, joita kohta alan tahkoamaan? Näissä jutuissa pitää olla aina niin tarkkana. Enkä muutenkaan halua kohdata aseistamattomana mitään ihmisakkuporakonetta.
Mun enon naapurina asui ennen sellanen tyyppi, kuka järjesti aina kaiken kuntoon. Sillä oli samanlainen fleda kuin Cosmo Kramerilla ja mikään ei ollut sille mahdotonta. Jos sille esimerkiksi valitti oman rannekellon huonoutta, niin hetken päästä se oli tarjoamassa ostettavaksi uutta Rolexia alle markkinahinnan. Tai jos vaikka rööki oli loppu, niin siltä sai aina hyvän diilin kartongeista. Joskus kerroin sille viikon päästä tuosta hetkestä edessä olleesta Keski-Euroopan rundista, niin sillä olisi ollut tiedossa tyypit, ketkä olisivat kyseisen reissun järkänneet huokeampaan hintaan ja pitäneet vielä huolen siitä, että kaikki toimii varmasti niinkun pitää. Jotain kledjujakin se taisi joskus kaupata - merkkitavaraa toki. Virheitäkin sille taisi matkan varrella muutamia tapahtua, kun jonkun ponukaupan tai vastaavan aikana ostaja oli ilmeisesti havahtunut siihen, että tavara ei ole sitä, mitä väitetään, mutta who gares? Eihän mikään mene ikinä niinkun Strömsössä alusta loppuun. En tiedä, mitä se virallisesti teki töikseen, mutta jokatapauksessa siinä Suomi menetti todella todennäköisen poliittisen suurmiehen ihan vaan siksi, kun sitä ei kiinnostanut politiikka alkuunkaan. En kyllä edes tiedä, mitä sille loppupeleissä tapahtui, mutta veikkaan että se muutti jonnekkin ulkomaille, jossa yrittäjiä arvostetaan.
Tuli tässä mieleen, kun rupesin pohtimaan, että tuon miehen apu olisi ollut tarpeen tässä gloryhole-keississä sekä mahdollisesti myös akkuporakoneen perkeleellisen luonteen ratkomisen dilemmassa.
