Eikös Lidlistä saa kuitenkin aika paljon kotimaisiakin tuotteita? Ainakin meidän ruokakorissa on mielestäni hyvinkin paljon suomalaista tuotetta. Ja toisaalta ei kai noissa muissakaan kaupoissa lähellekään kaikki tuotteet ole kotimaista alkuperää.
Juu, löytyyhän tuolta suomalaista ihan hyvin, joten huonosti ilmaistu multa. Valikoima ei kaikilta osin ole aina kuitenkaan ideaali, mutta harvemmin jaksan parin tuotteen takia mennä toiseen kauppaan, ja tulee sitten ostettua se tshekkoslovakialainen banaani suomalaisen sijasta.
Tämä on muuten mielenkiintoinen ilmiö, jota olen pohtinut runsaastikin tässä viimeksi kuluneiden parin vuoden aikana.
Aikoinaan alkaessani hyppiä Sveitsissä enenevissä määrin tuli vitsailtua asialla: mitä jos löydänkin ruokakaupasta suomalaisen import-tuotteen. Hyppäänkö pari metriä taaksepäin ja... "YÄK! En mä tuollaiseen ulkomaalaiseen tuontitavaraan koske!"? Ensi alkuun tämä oli tietysti vitsi, mutta ajan kuluessa opin näkemään, kuinka naurettava tuo suomalainen tapa oikeasti onkaan. Jotenkin tuntuu, nyt kun vähän laajemmin asiaa ajattelee, että suurin ongelma taitaa olla tuo Itämeri. Periaatteessa kaikki tuontitavarahan tuodaan Suomeen meren yli. Tuoko tämä sitten tuohon suomalaiseen mentaliteettiin jotenkin tuon ulkomaalaisten tuontitavaroiden "pelon"?
Sveitsissä pidetään täysin normaalina, että tavaroita - myös elintarvikkeita - tuodaan rajan toiselta puolen. Salaattia Espanjasta, mansikoita Ranskasta, salamia Italiasta, mandariineja Kreikasta, makkaraa Saksasta, olutta Tshekistä... Lisäksi tätä asiaa jopa korostetaan: päivällisellä saatetaan sanoa, että pastakastike on tehty italialaisista tomaateista tai jälkiruoka ranskalaisista mansikoista. Suomessa vastaavasti muistettaisiin ainoastaan mainita se, että ruokapöydässä joku tuote on kotimaista.
Jotenkin jännä ilmiö tämä "suosi suomalaista" -kuvio. Toki mä ymmärrän sen kauniin periaatteen koko ajatuksen takana. Kuitenkin jossain vaiheessa pitäisi tunnustaa, että aivan kaikkea ei ole välttämätöntä tehdä itse, ja joskus naapuri voi tehdä jotain paremmin.
Hieman kärjistetty esimerkki: ruotsalaiset ovat pyörittäneet jo vuosisatoja niitä "köttbullareitaan". Heillä on lihapullien teossa perinteitä, tietotaitoa ja jopa ylpeyttä. Kuitenkin mielestäni suomalainen hankkisi ennemmin kotimaisia lihapullia. Tai toinen esimerkki: kuinka norjalainen merilohi voi olla jollain tavalla "huonompaa" kuin suomalainen? Suurin osa varmasti muistaa ne jokavuotiset puheet niistä tanskalaisista joulukinkuista. Mikä hemmetti sen sian tekee paremmaksi tai huonommaksi, on se sitten kasvanut Suomessa vai Tanskassa?
Tämä on juuri kokonaisuutena se ilmiö, jota ihmettelen. Suomessa kaikki elintarvikkeet, jotka tulevat maan rajojen ulkopuolelta, ovat vähintäänkin arveluttavia. Sveitsissä vastaavasti osataan nauttia erilaisista tavoista ja kulttuureista - se rajan takaa Ranskasta tuotu mansikka maistuu yhtä makealta kuin se toiselta puolen Sveitsiä raahattu "kotimainen".