Kallista... elämä on!

[Tuamas]

Tuota teoriaa en usko. Eiköhän tuo selity enemmänkin sillä, että Espoossa omakotialueet ovat kaikki ns. "hyviä", eivätkä ole "ongelma"-alueiden ympäröimiä, kuten Malmi, Vesala, Mellunkylä, Vartioharju, Meri-Rastilan OK:t, tms.

White flight ja lasten koulushoppaus sen hintaeron tekee.
HS.fi - Kuva

Suna voi olla Espoossa poikkeus, aivan tuossa Suvelan kupeessa.

Tässä vielä lisää aiheesta.

Niin, eli kun olet päättänyt että asia on niin, niin linkität sitten saman tutkimuksen eri sanamuodoin tukemaan kantaasi?

En nyt sano että minun teoriani olisi sen oikeampi kuin sinunkaan, mutta ilman neliöhintoja en osta teoriaasi.

Tuossa linkittämässäsi Tekniikka & Talouden jutussa ei oteta mitään kantaa neliöhintaan, joka on tässä kohtaa se ainoa merkitsevä luku.
Tai no, otetaan siinä sen verran että siinä todetaan että rivitaloasunnoissa neliöhinnat Helsingin ja Espoon kesken ovat tasoissa.

 

[kristian]

Niin, eli kun olet päättänyt että asia on niin, niin linkität sitten saman tutkimuksen eri sanamuodoin tukemaan kantaasi?

Jos luit uutisen, huomasit varmaan, että hintaero oli edellistä uutista jopa 20.000 Euroa suurempi.

Talojen hintaero keskihinnoissa on T&T:n mukaan 70 tuhannen Euron luokkaa.

Itse olen katsomassa suurempaa taloa (perheenlisäyksen vuoksi), ja oman Heikinlaakson vanhan paritaloni hinnalla ei saa Espoosta juuri mitään. Niinkin pussinperällä olevat alueet kuin Nöykkiö, Suomenoja, Järvenperä, Laaksolahti ja Vanttila ovat kalliimpia. Vasta kun lähdetään Kehä III:n ulkopuolelle Pohjois-Espooseen (Lahnus, Niipperi tms.), hinnat laskevat.

Etelä-Espoon rantojen hinnat taas ovat aivan järkyttäviä. Verrokkina Helsingin puolella lähinnä vain Jollas ja Tammisalo.

Tuossa linkittämässäsi Tekniikka & Talouden jutussa ei oteta mitään kantaa neliöhintaan, joka on tässä kohtaa se ainoa merkitsevä luku.
Tai no, otetaan siinä sen verran että siinä todetaan että rivitaloasunnoissa neliöhinnat Helsingin ja Espoon kesken ovat tasoissa.

Talojen neliöhintaa Helsingissä on käytännössä mahdotonta määritellä, koska tilastot eivät tee mitään eroa kerrostaloluukkujen ja talojen välillä. Helsingillä puhtaasti omakotialueita ei ole niin montaa.

Vantaalta ja Espoosta löysin tällaisen. Noista voisi veikata 90% olevan omakoti/rivitaloja. Helsingissä vastaavat isot asunnot löytyvät lähinnä kerrostaloista.

Lähde.

Siinä olet oikeassa, että kun puhutaan kaupunkien neliöhinnoista, kantakaupunki vääristää tilastoja suuresti. Esimerkiksi Kallion neliöhinnat voivat olla lähes Westendin luokkaa. Keskiverto Kallion panokorsu on suunnilleen samankokoinen kuin omakotitalon kodinhoitohuone.

Mutta että pelkkä talojen keskikoon ero tekisi tuon 70 tuhannen Euron eron... sitä en kyllä usko.

 

[Tuamas]

Jos luit uutisen, huomasit varmaan, että hintaero oli edellistä uutista jopa 20.000 Euroa suurempi.

Talojen hintaero keskihinnoissa on T&T:n mukaan 70 tuhannen Euron luokkaa.
...

Siinä olet oikeassa, että kun puhutaan kaupunkien neliöhinnoista, kantakaupunki vääristää tilastoja suuresti. Esimerkiksi Kallion neliöhinnat voivat olla lähes Westendin luokkaa. Keskiverto Kallion panokorsu on suunnilleen samankokoinen kuin omakotitalon kodinhoitohuone.

Mutta että pelkkä talojen keskikoon ero tekisi tuon 70 tuhannen Euron eron... sitä en kyllä usko.

Okei, eli se oli homman kluu.

No, sanotaanko että näkemykseni mukaan talojen keskikoko sekä rakennuskannan kunto/ikä selittänevät melko paljon tuosta, koska Espoossa omakotitaloalueet ovat käsitykseni mukaan keskimäärin uudempia ja sitä kautta rakennuskannan kunto/ikä parempia/nuorempia sekä talojen koot ovat suurempia.

 

[cottonmouth]

Toki komea on lukaali, mutta vähän silmään särähti tuo yhtiövastike. En tiedä paljon tuollaiselle kämpälle voi odottaa arvonnousua vuodessa, mutta ~250 000€ pelkkiin vastikkeisiin samassa ajassatuntuu melko, noh, paljolta.

Tosin veikkaan asian olevan aikalailla se ja sama, jos ylipäätään on paalua tuollaisia asuntoja hankkia.

linkki: oikotie.fi

 

[Outsider]

Toki komea on lukaali, mutta vähän silmään särähti tuo yhtiövastike. En tiedä paljon tuollaiselle kämpälle voi odottaa arvonnousua vuodessa, mutta ~250 000€ pelkkiin vastikkeisiin samassa ajassatuntuu melko, noh, paljolta.

Tosin veikkaan asian olevan aikalailla se ja sama, jos ylipäätään on paalua tuollaisia asuntoja hankkia.

linkki: oikotie.fi

Maksaa koko paskan kerralla pois, niin ei tarvitse murehtia siitä rahoitusvastikkeesta. Varmaan sen reilut puoltoista tonnia on sitten varaa heittää kuussa vaikka taskurahoista.

 

[-Jonne-]

Alkaa olla...nyt sitä vasta herää hallituksen tekoihin ja voin sanoa, että viisi henkisen perheen elättämisessä tulee näkymään.

Muutama havainto:

- Autovero +25€ laaki
- Yle-Vero *2/KK
- Sähkölaskun nousu oli reilu, mutta vielä jäi auki paljon kuukausitasolla...
- Kaupassa kävin äsken ja ajattelin hiukan tutkailla hintakehitystä. Muutamat reilut nousijat:

Oltermanni + 2€
Reissumies +0,8€
Paahtoleipä +0,5€
etc.....

Kyllä kuukausittaisen ruokakorinkin hinta nousee helvetisti...Ja tämä kaikki vaikuttaa eniten meihin jotka käy töissä. Suvun pitkäaikaistyötön ei ole vielä havainnut mitään muutoksia meno/tulotasossaan, kun muut hoitaa maksut ja rahat tilille...Tai oli se huomannut että tulee nykyisin sopasta n.100€/kk enemmän tilille.

Parit veron korotukset vielä, niin jään himaan....

 

[Ikävänkantaja]

Kyllä kuukausittaisen ruokakorinkin hinta nousee helvetisti...

Saman havainnon tein itse asioidessani ruokakaupassa: useimmin ostamieni päivittäistavaroiden hinnat olivat nousseet kuun vaihteen tienoilla kertarysäyksellä 5-15%. Koska palkkani ei ole kuitenkaan noussut tälle vuodelle kuin 1,5%, aion toteuttaa henkilökohtaisen talouden sopeuttamistoimia ja leikata kulutustani neljänneksellä vuonna 2013 sekä allokoida käyttövararesurssini entistäkin tarkemmin. "Älä ruoki lamaa vol. 2.0" -kampanjaa odotellessa...

 

[Superböle]

Kun koittaa hieman heikommat ajat niin ensin säästetään turhuuksissa, sen jälkeen on helppo alkaa tinkimään hieman kauppareissuilla. Joissain tietyissä kaupoissa ruoka on suorastaan sikakallista (K-ryhmä etunenässä), kannattaa tehdä mahdollisimman paljon siis itse ja ainakin kokeilla kaupan omia merkkejä. Onhan sekin kummallista että puolen litran limupullo maksaa melkein yhtä paljon kuin kolme tölkkiä olutta, ei kannata miettiä mitä kansa nautiskelee illalla saunan jälkeen.

Luin jostain muuten jutun saksalaisista ravintoloista missä vesi maksaa enemmän kuin olut, ei voi ymmärtää.

 

[#76]

Luin jostain muuten jutun saksalaisista ravintoloista missä vesi maksaa enemmän kuin olut, ei voi ymmärtää.

Prahassa toimii, kun moni vesi on tuontikamaa Italiasta ja oluen menekki muutenkin on paljon suurempaa.

 

[scholl]

Luin jostain muuten jutun saksalaisista ravintoloista missä vesi maksaa enemmän kuin olut, ei voi ymmärtää.

Onhan se monessa maassa kaupassakin kalliimpaa. Oluthan on yleisesti halpaa, eikä mikään ylellisyystuote, josta pitäisi tehdä joku numero.

Kööpenhaminan lentokentän kiskassa 0,5 l Tuborg taisi maksaa joku aika sitten saman kuin 0,5 l vesi niin päätin ostaa 2 Tuborgia, enkä yhtään vettä.

 

[scholl]

Oletteko huomanneet seuraavia epäjohdonmukaisuuksia:

- sokerivero nosti sokerittomien juomien hintoja: kun sokerille laitettiin vero, ajattelin, että jatkossa sokerittomat limut ja energiajuomat ovat halvempia kuin sokerilliset. Kävikin kuitenkin niin, että esim. sokeriton Red Bull on nyt monessa kaupassa esim. 30c kalliimpaa kuin sokerillinen, kun ennen hinta oli sama

- kahvijuomien hinnat nousivat rajusti ja sitä perusteltiin kahvin maailman markkinahinnan nousulla. No nyt kun kahvin maailmanmarkkinahinta on laskenut rajusti, juomien hinnat eivät laske. Pikemminkin päinvastoin, monessa kahvilassa hinnat nousivat 1.1 selkeästi. Esim. espresso, joka vetäistään naamaan nopeasti seisaaltaan tai ruoan päälle, on väsymistä loitolla pitävä palvelu, jonka ravintola tai baari tarjoaa, eikä mikään kultakaivos. Se ei saisi maksaa yli euroa, vaikka tehtäisiin mistä

 

[Tadu]

- kahvijuomien hinnat nousivat rajusti ja sitä perusteltiin kahvin maailman markkinahinnan nousulla. No nyt kun kahvin maailmanmarkkinahinta on laskenut rajusti, juomien hinnat eivät laske. Pikemminkin päinvastoin, monessa kahvilassa hinnat nousivat 1.1 selkeästi. Esim. espresso, joka vetäistään naamaan nopeasti seisaaltaan tai ruoan päälle, on väsymistä loitolla pitävä palvelu, jonka ravintola tai baari tarjoaa, eikä mikään kultakaivos. Se ei saisi maksaa yli euroa, vaikka tehtäisiin mistä

Työpaikan työpaikkaruokalassa (Fazer Amica) kahvi kallistui vuodenvaihteessa 1,4 eurosta 1,6 euroon, mikä on törkeä korotus kun kyseinen kahvi ei oikeasti ole edes hyvää kahvia eikä kyseessä ole mikään kahvila, jossa istuskelusta maksaisi extraa.

 

[Orman Mollis]

Työpaikan työpaikkaruokalassa (Fazer Amica) kahvi kallistui vuodenvaihteessa 1,4 eurosta 1,6 euroon, mikä on törkeä korotus kun kyseinen kahvi ei oikeasti ole edes hyvää kahvia eikä kyseessä ole mikään kahvila, jossa istuskelusta maksaisi extraa.

Tämäkin maltillinen korotus perustellaan tod.näk. ALV:n korotuksella. Tuo korotus ei toki ole missään suhteessa tuohon hinnan nousuun. Itse kysäisin vuoden alussa eräässä työpaikkaruokalassa hinnan nousua ja tuohan siellä vastauksena oli...

Laski tai nousi, ALV:n muutokset ei tunnu ainakaan keventävällä tavalla kuluttajan kukkarossa.

 

[Rommeli]

Esim. espresso, joka vetäistään naamaan nopeasti seisaaltaan tai ruoan päälle, on väsymistä loitolla pitävä palvelu, jonka ravintola tai baari tarjoaa, eikä mikään kultakaivos. Se ei saisi maksaa yli euroa, vaikka tehtäisiin mistä

Mielestäni espresson tulisi olla ylellisyystuote, johon tuulipukukansalla ei ole mahdollisuuksia. Espresso on tarkoitettu vain pokerimiljonääreille ja isojen firmojen ylimmälle johdolle.

Kalliiksi voisi mainita PlusTV:n sulkemispalvelun, josta saa maksaa 70 euroa.

 

[sekolust]

Tämäkin maltillinen korotus perustellaan tod.näk. ALV:n korotuksella.

Eiköhän tuossa ole mukana myös inflaatiotarkistusta. Jos itse pyörittäisin vaikkapa kauppaa, niin en tosissaan palkkaisi väkeä hinnoittelemaan uudestaan tuotteita jonkun prosentin takia. Kyllä siinä kerralla laitettaisiin sen verran, että pariin vuoteen ei tarvitsisi miettiä inflaation vaikutusta reaalituloihin. Johan jo jollain 4% inflaatiolla pitäisi tuotteiden hintoja tarkistella useampi kerta vuodessa jos rahan reaaliarvon muutosta ei lasketa mukaan.

Mitä aiheeseen tulee, niin mehujen hinnat tuntuvat jotenkin aivan saatanan kovilta. Perstuntumalla väittäsin, että 2x1,5L kokista on litrahinnaltaan sen verran halpa vaihtoehto, että siinä ei paljoa "normimehut" kilpaile hinnalla. Tuossa olin katselevinani, että litra Valion 3 hedelmän mehua on noin ~2e ja litra Fantaa 2,5e. Tuosta kun laskee pantit mukaan, niin ei ihme että kulutus on suuntautunut limuihin. Ja kun esimerkiksi Kokiksen osalta otetaa "pakettihinnoittelu" käyttöön, niin halvempaa on juoda kokista kuin Valion limua.

 

[Footless]

Tämäkin maltillinen korotus perustellaan tod.näk. ALV:n korotuksella. Tuo korotus ei toki ole missään suhteessa tuohon hinnan nousuun. Itse kysäisin vuoden alussa eräässä työpaikkaruokalassa hinnan nousua ja tuohan siellä vastauksena oli...

Laski tai nousi, ALV:n muutokset ei tunnu ainakaan keventävällä tavalla kuluttajan kukkarossa.

Alvin nousu, raaka-aineiden nousu ja palkkojen nousu on ravintola-alalla tuonut hirveästi paineita nostaa hintoja. Viisi prosenttia oli aika minimi mitä voitiin edes ajatella nostavamme, kymmenen on ihan ymmärrettävä joltain.

Espressosta kyllä kynitään ihan kiitettävän hyvin. Mun mielestä se voi hyvin olla samanhintaiset normaalin kahvin kanssa, kyllä siitä katetta jää vielä noin suunnilleen ihan vitusti.

70 euroa maksukanavan sulkemisesta? Pokerimiljonääreille nuo.

 

[vstk]

Espressosta kyllä kynitään ihan kiitettävän hyvin. Mun mielestä se voi hyvin olla samanhintaiset normaalin kahvin kanssa, kyllä siitä katetta jää vielä noin suunnilleen ihan vitusti.

Ravintolakayttoon suunniteltu presso-kone: ~5000-25000 euroa. Ravintolakayttoon suunniteltu suodatinkeitin: ~600-1500 euroa.

Sitten jos verrataan kahviravintolan menekkia suodatinkahvi vs erikoiskahvi, niin aika pirun monta vuotta saa pressokoneella paineistaa kahvia kuppiin etta maksaisi itsensa takaisin. Tahan lisataan viela se etta espressopavut ovat kalliimpia ostaa tukusta kuin normaali suodatinkahvi, niin kyllahan se hintaero on mielestani vahintaankin oikeutettua.

 

[lihaani]

Ihmetyttää limppareiden hirveä hinta. Onhan se aika kusetuksen tuntuista, että värjätty sokerivesi maksaa 1.60/pullo kun keskiolutta saa 0,92€/tölkki. Vaikka vesipullo on 0,5l ja kaljatölkki 0,33l.

Epäilen, että jossain vesipullossa on kaupan suurin kate. Mutta se ei ole hölmö joka pyytää . . .

 

[dana77]

Onhan se aika kusetuksen tuntuista, että värjätty sokerivesi maksaa 1.60/pullo kun keskiolutta saa 92€/tölkki.

Ei olut ihan noin kallista ole.

Parhaan katteen tuotteet ovat kaupassa useimmiten heti sisäänkäynnin jälkeen oikealla ja kassalla. Usein esim aikakausilehdet ovat niitä.

 

[hanu]

Parhaan katteen tuotteet ovat kaupassa useimmiten heti sisäänkäynnin jälkeen oikealla ja kassalla. Usein esim aikakausilehdet ovat niitä.

Aikakausilehtien kate ei todellakaan ole kaupalle mitenkään mahtava, vaan se on riskitöntä katetta. Eli kauppa saa vähän välistä siitä mitä myy, mutta myymättömistä ei tappiota tule. Ne ovat siellä vähän jonkun veikkauspelien tapaan, jos haluaa asiakkaita, niin myytävä on, vaikkei tuo oikein kannatakaan.

Vai oletko joskus ostanut sen seiskasi -30% -tarralla merkittynä.

Kate laskettuna osto- ja myyntihintojen erosta lienee keskimäärin lähellä 50% tämän päivän kaupassa vähittäismyynnissä suoraan kuluttajille. Jossain pienraudassa jopa yli 90%, todellinen kate henkilökunta-, tila-, pääoma- yms. kustannusten jälkeen voikin olla vaikeampi laskea.

Meillä elintarvikkeiden hintaa nostaa myös valikoimien runsaus. Kaupan kertaostoerät pienenvät, kun ylikypsää saunapalvikinkkua pitää olla hyllyssä seitsemältätoista eri valmistajalta. Samaalla hävikin, tai sen -30% kaupan, määrä kasvaa. Kääntöpuoli tälle e-koodittomuudelle on myyntiajan lyheneminen kaupassa, joka vaikuttaa toisaalta keräily- ja kuljetuskustannuksiin, toisaalta lisää hävikkiä.

LIDL tehnee Suomessa huipputulosta, sääli ettei sitä pääse näkemään mistään, kun eivät Oy ole. Näitten LIDLin private label -tuotteiden hinnat ovat meillä äkkiä kolmanneksen korkeampia verotaso korjattunakin. Enkä usko, että saksalaisen bratwurstin kuljettaminen Orivedelle on kallimpaa kuin Las Palmasiin Kanarian saarille.

Mutta absoluuttisesti paras kateprosentti ruokakaupassa on yleensä noilla kerralla syötävillä herkuilla. Suklaapatukalla, jäätelöpuikolla, paistopisteen hyvälle haisevalla wienerillä. Tai sitten erikoistuotteilla, varsinkin jos ne säilyvät kauan, eli kiertonopeudella ei ole niin väliä.

Edit: Perkele, lehtimyynnin katehan on siis 100% kaupan kannalta, nyt meni kate ja kannattavuus huolellisesti sekaisin. Tai ääretön %. Eli kauppa ei maksa lehdistä mitään, vaan tilittää myydyistä eteenpäin osan.

t. hanu

 

[MPN]

Tuota ihmetellyt muuten "isoissa kaupoissa", Lidlissä nämä tuoreet (pakastamisesta paistoon ja tuoremyyntipisteelle) leivät + yms, ovat välillä jopa 1/3 "ison" kaupan hintaan nähden. Croisantteja joskus ostin lidlistä, taisi olla 0.39€ kpl, sitten Prismassa croisantit ovat "paketissa" illalla euron kipale tai yli. Tehdäänkö tuolla taikina aina aamuisin itse vai tuodaanko se joka aamu tuoreena? Ei noita yleensä aamuisin ole paketissa tai iltaisin alennuksella, joten roskiin menevät ilmeisesti tai sitten tehdään niin pieni satsi että enemmänkin menisi, mutta ei oteta riskiä

 

[Everton]

Eikös nuo paistopisteiden taikinat tule yleensä joltain toimittajilta pakasteina, eli niitä sitten paistellaan pienissä erissä kysynnän mukaan. Tosin aika hyvin varmaan kauppiaat osaavat menekkinsä arvioida etenkin vakiotuotteiden osalta.

 

[dana77]

Ensinnäkin kiitos hanulle kattavasta ja mielenkiintoisesta vastauksesta

Vai oletko joskus ostanut sen seiskasi -30% -tarralla merkittynä.

Vaikka mieli tekisi protestoida tällaisestä "oletko koskaan imenyt kyrpää josta et pidä"-tyyppisestä kysymyksenasettelusta, niin vastataan kun kysyttiin. En ole koskaan ostanut seiskaa -30% tarralla varustettuna.

Mielenkiintoinen havainto oli joskus aikoinaan, että jenkeissä ei kaupoissa myyty yksittäisiä jäätelöpuikkoja tai tuutteja. Pienimmät pakkaukset olivat joko 4 tai 6 pakkauksia. Sitä ihmettelin, mutta luulisin että liittyy jotenkin kaavoitukseen tai muuhun vastaavaan säätelyyn.

 

[hanu]

Tuota ihmetellyt muuten "isoissa kaupoissa", Lidlissä nämä tuoreet (pakastamisesta paistoon ja tuoremyyntipisteelle) leivät + yms, ovat välillä jopa 1/3 "ison" kaupan hintaan nähden. Croisantteja joskus ostin lidlistä, taisi olla 0.39€ kpl, sitten Prismassa croisantit ovat "paketissa" illalla euron kipale tai yli. Tehdäänkö tuolla taikina aina aamuisin itse vai tuodaanko se joka aamu tuoreena? Ei noita yleensä aamuisin ole paketissa tai iltaisin alennuksella, joten roskiin menevät ilmeisesti tai sitten tehdään niin pieni satsi että enemmänkin menisi, mutta ei oteta riskiä

En tiedä, ymmärsinkö kysymyksesi oikein. Mutta LIDLissä on aivan sallittua se, että joku tavara on loppu. Väitän, että LIDL tekee sen verran, mitä saa varmasti myytyä, meidän isot sen verran, että varmasti riittää. Kyllähän sieltäkin löytää noita poistoprosenttituotteita, mutta ei kyllä samaa roinaa kovin montaa kertaa.

Ehkä se LIDL on (meidän) junttien kauppa, ei sev'väliä, jonsei tota ny ollu. Ääs-K-Marketissa ruvettaisiin jo vähintään kassatyöntekijälle vittuilemaan. Vähän tuntuu siltä, että LIDLiltä hyväksytään 'huonompi palvelu' kuin noilta meidän perinteisiltä toimijoilta.

LIDLissä valikoima ihan mutuna elää, mikä ei kierrä, niin pois ja uutta matoa koukkuun. Tämmöisenä ruokafriikkinä välillä vituttaa, kun tekee siellä jonkun löydön, mutta kysynnän puuttessa se häviää.

t. hanu

 

[Everton]

Minä olen muuten nähnyt lehtitelineissa alennustarroja. Viimeksi tänään K-kaupassa oli joku Aku Ankan taskukirja -30%. Eikös nekin kierrä Lehtipisteellä muiden lehtien tapaan ns. myyntitilillä?