Oma näkemykseni ja kokemukseni eri suuruisten tappioiden välillä on sellainen, että yksilöt ottavat tappiot eri tavalla ja toisaalta niillä on myös joukkueeseen kollektiivinen vaikutus.
Muistan omilta peliajoilta pelaajia, joille oli täysin sama, millä numeroilla hävittiin, koska tappio oli aina tappio. Nämä pelaajat olivat hyvin tulosorientoituneita yksilöitä, joita kiinnosti pelissä vain lopputulos - ei niinkään tapa, millä se saavutettiin.
Muistan myös pelaajia, joille matka oli vähintään yhtä tärkeä kuin päämäärä. Heille se, miten joukkue pelasi ja miten he itse onnistuivat, merkitsi paljon tuloksen ohessa. Kuuluin itse tähän jälkimmäiseen porukkaan. Siksi minun on helpompi ymmärtää heitä, joille erisuuruisilla tappioilla on merkitystä.
Uskon että JYPin liigajoukkueeseen kuuluu erilaisia yksilöitä. Osalle vain voitoilla on merkitystä - osalle myös sillä, mitkä ovat numerot.
Omien kokemuksieni pohjalta uskon kuitenkin, että pieninumeroisilla tappioilla on kollektiivisesti parempi vaikutus kuin suurinumeroisilla. Suurinumeroiset tappiot synnyttävät pukukopissa häpeää. Yleensä on aivan hiljaista tai sitten joku yrittää keinotekoisesti piristää tunnelmaa, eikä kukaan lähde siihen mukaan. Joskus parhaimmillaan ne voivat toimia myös herätyksenä joukkueelle, vaikka oma kokemukseni onkin, että useammin ne masentavat. Pieninumeroisista tappioista taas jää hampaankoloon sellainen tunne, että "napsu lisää niin voitetaan". Joukkue voi kokea, että oltiin lähellä voittoa, mikä tuo uskoa seuraavaan peliin. Toisaalta lukuisat pieninumeroiset tappiotkin voivat olla masentavia ja joukkuehenkeä tappavia.
Ja koska ollaan maalivahtipelin ketjussa, niin kommenti myös sille saralle. En halua ottaa vielä kantaa maalivahtien paremmuuteen, koska Shostak on pelannut vasta kaksi peliä. Toivon kuitenkin, että Konsta toisi nuorelle joukkueelle uskoa siihen, että jokaisena iltana on mahdollisuus taistella voitosta.