Pakko vastahakoisesti tunnustaa, että Jussi Halla-aho piti tänään eduskunnan Ukraina-keskustelussa yhden parhaista puheenvuoroista. Hän kuulosti ymmärtävän kriisin taustoja ja kokonaisuutta. Eipä ihme, että jopa älyltään arvostamani Erkki Tuomioja äityi antamaan tunnustusta Halla-aholle.
Esim. Tytti Tuppuraisen puheenvuoro oli lähes floppi. Hän oli pukeutunut Ukrainan lipun väreihin ja kehuskeli EU:ta naivisti aivan kuin se olisi ”voittanut sodan”. Hän mainitsi mm. EU:n yhtenäisyyden, mutta sehän tullaan mittaamaan oikeasti vasta kriisin pitkittyessä mahdollisesti vuosia tai jopa vuosikymmeniä kestäväksi.
EU:lle tulossa olevia haasteita Ukrainaan liittyen pidemmällä aikajänteellä, jos siis ei onnistuta saamaan Venäjän johtoa (Putinia tai kriisin pitkittyessä hänen seuraajaansa) yhteisen pöydän ääreen sopimaan ristiriitojen selvittämisestä diplomatian kautta:
- Ukraina on ilmoittanut hakevansa EU-jäsenyyttä vuonna 2024. Tämänpäiväisen uutisen mukaan Puola ja Liettua ovat esittämässä aikataulun nopeuttamista Ukrainan tämänhetkisten ”turvallisuushaasteiden” takia, ikäänkuin ”palkintona”. Ukraina tuskin tulee olemaan pitkään aikaan EU:ssa nettomaksaja, vaikka sen taloudessa olisi näkyvissä hyviä signaaleja. Esim. maailman korruptiotilastoissa maa rämpii, vaikka sijoitus on Venäjää parempi. Korruptiohan merkitsee mm., että maalle myönnetyt tuet päätyvät liian usein välikäsille eivätkä avustettuun kohteeseen.
Toisaalta, jos Ukrainaa halutaan oikeasti tukea EU:n taholta, niin eikö kutsu EU:n jäseneksi olisi juuri näkyvä ja konkreettinen ja pysyvä käden ojennus, toisin kuin puheet ja pakotteet?
- Mahdollinen sota tai sen uhan liiallinen pitkittyminen voi johtaa pahimmillaan pääasiallisesti EU-maihin suuntautuvaan muuttoaaltoon. Syksyllä 2015 Venäjä käytti tätä ”asetta” mm. päästäessään pakolaisia Afganistanista Moskovan kautta Suomeen. Onko mahdollista, että Venäjä käyttäisi kriisin pitkittyessä tätä keinoa uudestaan lännen painostamiseksi? En tiedä, paljonko Venäjän hallitsemilla Ukrainan alueilla asuu ihmisiä tällä hetkellä osan väestöstä jo siirryttyä Venäjälle tai Ukrainaan, mutta Ukrainassa asuu yli 40 miljoonaa ihmistä. Jo 1 prosentin (400 000 ihmistä) maastamuutto olisi valtava määrä EU:lle hoidettavaksi.
Tärkeää on auttaa ihmisiä siellä, missä he asuvat.