Joku joskus väitti jossain, että kantarelleja säilöttäessä jonkin sortin optimilopputulos tulis pakastamalla ne kypsentämättöminä ja kylmässä vedessä. Mene ja tiedä tällaisesta hifistelystä, mulla ei ole tila antanut kokeilulle myöten. Tänä sesonkina on kyllä semmonen runsaudenpula, että kantarellit on tullut syötyä tuoreeltaan ja säilöttyä kaikki muu. Taas sai hoksottimia mökillä kalibroida ihan hiessä, kun samassa metsässä samaan vuoden- ja kellonaikaan rehotti niin kantarellia, suppista, mustatorvisientä, herkkutattia kuin kaikenlaista muutakin. Orakkaat, rouskut, haperot ja ja alemman tähtiluokituksen tatit jäi tällä kertaa metsään, kun ei enää rahkeet riittäneet. Kuohuttavaa!