Joukoissamme lymyävät sienestäjät?

[Aurinkotuuli]

Suppilovahverokausi jatkuu edelleen runsaan sadon merkeissä täällä etelässä. Löytyipä vielä pieniä, napakoita keltavahveroitakin heinikosta. Iltapäivä ja ilta ovat kuluneet nesteen poiston, jäähdytyksen ja pakastuksen parissa.

 

[Flameberg]

Suppilovahverokausi jatkuu edelleen runsaan sadon merkeissä täällä etelässä.

Totta töriset. Pääkaupunkiseudun metsissä on aika moni muukin huomannut asian, joten aikamoista penkomista tässä on saanut harjoittaa. Oikeastaan ihan turha haroskella katseella ympärilleen, suoraan vaan hankalimpiin mahdollisiin kivenkoloihin ja käsikopelo käyntiin.

Pari kantarellia löysin minäkin vielä lauantaina, mutta muuten (siis suppilovahveroita lukuunottamatta) alkaa tarjonta olla vähänlaista. Mun ehdoton lemppari mustavahakas oli hetken aikaa erittäin satoisa, mutta nyt häippäissyt tyystin.

 

[Andi]

Mielenkiinnolla odotan parin viikon päästä starttaavaa hirvijahtia kun tällainen sienivuosi on takana. Sienet on kyllä kerättynä jääkaapissa ja pakkasessa mutta esim kanttarelleja on hyvinä vuosina löytänyt vielä ensilumien aikaankin. Tänä vuonna uskoisin myös että sivusilmällä saattaa bongata vielä hyviäkin paikkoja.

 

[avatar]

kanttarelleja

Kantarelleja. Sain sentään muutamat pussit pannun kautta pakastettua talven sooseja varten. Vaaleaorakkaat menivät tänä vuonna aivan ohi, kun on uusi ympäristö ja vähän saumatkin olivat kortilla.

 

[DAF]

Totta töriset. Pääkaupunkiseudun metsissä on aika moni muukin huomannut asian, joten aikamoista penkomista tässä on saanut harjoittaa. Oikeastaan ihan turha haroskella katseella ympärilleen, suoraan vaan hankalimpiin mahdollisiin kivenkoloihin ja käsikopelo käyntiin.

Olen kyllä eri mieltä. Suppiksia löytää pk-seudun metsistä aina juuri siksi, kun niitä aika harva hahmottaa ja kerää. Ei tietysti ihan lenkkipoluilta (tänä vuonna - varsinkin kuukausi sitten kyllä niinkin), mutta yhtään sivuun niin on hyvin. Erityisesti tänä vuonna ennen kuivaa jaksoa tuli kerättyä ns. valtavasti.

 

[Aurinkotuuli]

@DAF ja @Flameberg. Kummatkin ovat oikeassa, koska parhaat suppilovahveropaikat ovat kuusikkorinteissä kivien koloissa ja kuoppien reunoilla. Parhaiten suppiksia löytää näkemällä yhden, jolloin on parasta nostaa jalkansa varovasti, koska seisoo kymmenen muun päällä. Tämä kesä ja syksy ovat olleet parhaat aikoihin, siitä olemme varmaan kaikki samaa mieltä. Pääkaupunkiseudun ihmiset ovat olleet havaintojeni mukaan useimmin etsimässä puolukoita tai suolasieniä, eivät suppilovahveroita.

 

[Flameberg]

@DAF Mulla on ensimmäinen pääkaupunkisienestysvuosi menossa, joten paikat on vähän hakusessa eikä hirveän syvälle Nuuksioon ole tullut samottua. Nytkin on kyllä jo löytynyt sellaisia spotteja, joihin monikaan ei selvästi ole löytänyt ja joissa on joka kerta ollut uusi sato korjaamista odottamassa.

Tuo viimeinen kerta oli semmoinen, että kun pääsin Pirttimäen pysäköintipaikalle, kävi ilmi että siellä oli ollut joku järjestetty sieniretki, joten maasto oli tosiaan aika kaluttua sen marttapatrullin jäljiltä.

Tuo kulkijaprofiiili, jonka @Aurinkotuuli yllä hahmotteli, taitaa sekin päteä aika hyvin; tähän aikaan vuodesta enin osa väestä on vissiin lähinnä koiraa ulkoiluttamassa tai muuten vain reipastelemassa.

 

[Sistis]

Suppilovahvero on kyllä huikea sieni. Tänä kesänä löysin ensimmäiset elokuun puolivälissä. Pienen korin sai täyteen hyvinkin nopeasti. Oikeastaan vain pari esiintymää riitti tähän, korini kun on sen verran pieni. Syyskuussa en ehtinyt kertaakaan sienimetsälle, mutta nyt viime sunnuntaina kävin melkein iltahämärässä katsomassa nuo elokuiset paikat. Sen verran niitä pikaisesti löytyi, että muutamat iltaleivät noista sai tehtyä. Ja hyvää tuli. Eikös tuo suppilovahverokausi jatku vielä parhaassa tapauksessa ainakin kuukauden?

 

[Huerzo]

Eikös tuo suppilovahverokausi jatku vielä parhaassa tapauksessa ainakin kuukauden?

Viime vuonna keräsin viimeiset suppilovahverot 6.12. Jyväskylästä. (Kastuin sateessa läpimäräksi ja sain palkinnoksi kovan kuumeen.) Poimintaa voi harrastella maan jäätymiseen saakka. Etelässä maan jäätyminen voi kai nykyisin jo venyä vuodenvaihteen yli?

Joku fiksumpi voisi kommentoida miten pitkään suppilovahveroita voisi teoriassa poimia - eli jatkuuko suppilovahveron näkökulmasta "syksy" kunnes maa jäätyy, vai lopettaisiko rihmasto itiöemien pukkaamisen maan päälle jossain vaiheessa talvikuukausien aikana?

 

[Aurinkotuuli]

Viime vuonna keräsin viimeiset suppilovahverot 6.12. Jyväskylästä. (Kastuin sateessa läpimäräksi ja sain palkinnoksi kovan kuumeen.) Poimintaa voi harrastella maan jäätymiseen saakka. Etelässä maan jäätyminen voi kai nykyisin jo venyä vuodenvaihteen yli?........

@Huerzo; oma ennätykseni on ollut suppiksia lumisen sammaleen sisältä 16.12. Nuuksiosta. Osa oli ehtinyt jäätyä ja mennä "yli", eivät enää napakoita ja kompakteja.

Fiksuudesta ei ole puhetta, mutta googlasin linkit Ylen sienikouluun (melko mainioita jaksoja) sekä Rokuan sienimiehen (hyviä vinkkejä ja reseptejä) sivustoille. Ohessa myös linkki jo edesmenneen Kotihiiren sienipolulle (keskustelupalsta-osuuteen), erityisesti nimimerkki Cirruksen viestiin 3.11. Cirrus väitti saaneensa jo jäätyneistäkin suppiksista kunnon tavaraa. En ole mikään asiantuntija, mutta epäilen.

Suppilovahvero on myöhäissyksyn sieniherkku | Opettajalle | Oppiminen | yle.fi

Kuurupiiloa suppilovahveroiden kanssa | Rokuan Sienimies

:: Näytä viesti - mustuneet suppilovahverot

 

[L4E]

Suppilovahvero kestää kyllä hyvin pikkupakkaset. Mutta ongelmana on, jos noita pakkasöitä tulee peräkkäin paljon ja päivällä lämmintä ja sitten vielä suuria ryppäitä, niin tahtovat silloin vetistyä/homehtua kun nojaava toisiin niin rankasti.

Itse en nykyään pahemmin suppiloita kerää vaan kerään kosteikkovahveroita. Jos noista löytää hyvän paikan "kosteikosta", niin on saman tekevää sataako vai ei ja sato on aina taattu. Maku sama kuin suppilossa, mutta ruuassa paljon kauniinman näköinen :). Osa varmaan kerää noita suppiloina kun ei osaa erottaa. Googlen kuvahakukin näköjään tuottaa kuvia suppiloista.. Tunnistaa kuitenkin että jalka on oranssi ja siksi just safkassa näyttävämpi(varmaan riippuu kasvupaikasta). Itse noita haen märästä sammalaisesta rämeiköstä, joka on aina koko kesän märkä. Saavat olla yleensä varmaanki siksi rauhassa että pahuksen märkää on ja ilman saappaita ei asiaa syynäämään :) ja vahingossa muinoin itsekin eksyin kunnon mättäille kun "polulla" oli vähän sattumia..

 

[-Jonne-]

Sieniä keräämällä ahkera saa pientä tienestiä. Tuli aikoinaan itsekin tattia myytyä ja muutama tonni saatua. On vaan pirun kovaa hommaa jos rahaa meinaa tehdä. Herää ennen muita ja kierrosta metsissä saa tehdä kovasti.

Voitto, 69, teki muhkean tilin: 4 500 euroa poimimalla sieniä

Voitto on tuttu mies kalastuskuvioista. Hattua päästä ja nuoremmille mallia.

 

[DAF]

Olen kerännyt suppilovahveroita jonain huonona lumivuonna joulun välipäivinäkin. Ei siinä periaatteessa mitään rajaa ole, vaan säät ja maan jäätyminen määräävät.

 

[Wiljami]

Suppiksia löytyy tosiaan parhaimmillaan vielä vuodenvaihteen jälkeenkin, tosiaan keleistä riippuen. Lisäksi tällaiset pienet yöpakkaset mitä täälläpäin ainakin on ollut ei vielä kasvukautta lopeta. Jos mielenkiintoa piisaa niin toinen loppusyksyn/alkutalven (joskus myös keskitalven) ruokasieni on kuusilahokka. Kasvaa ryppäinä havupuiden kannoilla ja olen joskus kerännyt lumipeitteen alta jäätyneitä nippuja suoraan pannulle laitettavaksi. Parhaimmillaan kuivattuna kun todella ohutmaltoinen ja maku voimakas, eli voi jauhaa kämmenten välissä mausteeksi ruokiin (hyvin metsäinen aromi).

 

[Flameberg]

Ei näytä etutalvi säikäyttäneen sienirihmastoja. Suppiksia, hallavahakkaita ja yksi hämärissä loistava kantarelli lähti tänään metsästä pannulle. Pitää vissiin lähteä otsalamppuostoksille, kun alkaa luonnonvalo loppua kesken.

 

[ISH]

Kantarellikausi avattu eilen eli 30.6. Nelisenkymmentä lakiltaan 3-4 cm kokoista paksuvartista keltavahveroa tuli poimittua. Pienempää oli tulossa jo ihan mukavasti vaikka on vielä todella aikaista. Huikean voimakas tuoksu on näissä kesän ensimmäisissä.

 

[L4E]

Eilen tuli itsekin tehtyä kesän ensimmäinen kanttarellikastike. Sen verran myöhässä on kesä, kun yleensä nuo ensimmäiset on tullut poimittua jo jussina.

Pieniä oli tosiaan paljon tulossa ja lupaa ainakin tällä hetkellä hyvää kantsusatoa.

 

[Sistis]

Eilen alkoi sienestyskausi. Tai no, yritykseksi se jäi, sillä perattavaa ei kertynyt yhtään. Viime vuonna löytyneessä kantarellipaikassa oli jonkin verran alkuja, mutta niin pieniä, ettei niistä olisi tullut kuin vihaiseksi. Tänään käytiin meille uudella paikalla kokeilemassa onneamme. Alku olikin hyvä. Vain minuutin jälkeen osui silmään komea koivunpunikkitatti. Komean kokoinen, ja vain hieman jalassa etanan tms. syömiä kohtia. Sen jälkeen koriin ei kertynytkään kuin muodon vuoksi muutama sormenpään kokoinen kantarelli sekä pari pientä vaaleaorakasta. Kotosalla punikkitatti lähti pannun kautta pakastimeen - sen verran olen noiden sopimattomuudesta vatsoille liian vähän kypsennettyinä kuullut kauhutarinaa, että isken tuon mureketaikinan osaksi joskus myöhemmin. Kantarellit ja orakkaat pääsivät vielä kaapista löytyneiden kuivattujen herkkutattien mukana kastikkeen osaksi.

Tänään löysin pari varsin aikaista kangarouskua, mutta niitä en vielä viitsinyt ottaa mukaan. Ilmeisesti koivuhaperoa osui parissakin paikassa silmään, mutta nuo jätin poimimatta. Eivät näyttäneet enää kovinkaan hyviltä. Mitä olen sosiaalista mediaa nyt seurannut, niin sienikauden alku vaikuttaisi tänäkin vuonna olevan varsin hyvä. Jos nyt parin seuraavan päivän aikana saadaan taas vähän sadetta, niin ensi viikolla voisi olla jo enemmänkin poimittavaa.

 

[ISH]

Todella paljon on löytynyt kantarelleja. Harmillisen kuivaa vaan on ja kuivemmaksi menee. Tänään aamulla kantarellireissu peruuntui kun huomasin kävellessä kangasrouskun. Matoja oli ehkä 40% sienistä, ämpäriin päätyi lopulta viitisen litraa.

 

[Veijari]

Samaten täällä on kanttarelleja kerätty jo ihan kivasti, ehkä kymmenisen litraa kaikkiaan. Myös suppilovahveroita alkaa työntyä esiin. Veikkaan, että viikon - parin sisällä suppiloiden parhaat antimet tälle syksylle.

Sieniin liittyvä hauska juttu, jota en malta olla kertomatta:
Viime viikonloppuna huomasin erään metsätien varrella alkavan kanttarelli esiintymän. Aivan tien vierellä oli ehkä viiden neliön alueella n. 20-30 kanttarellin alkua, sellaisia pikkurillin pään kokoisia. Tuolla tiellä kulkee päivittäin jonkin verran varsinkin koiran ulkoiluttajia. Ajattelin että siitäpä joku saa pienen ämpärillisen täyteen kantterelleja jos vaan malttavat kasvaa täyteen mittaansa.

Eilen sitten kävelin saman paikan ohi ja katsoin ensin, että joku perkele on käynyt potkimassa nuo kanttarellin alut kumoon. Menin lähemmäs ja huomasin että ei niitä olekaan potkittu vaan joku on läheisen kallion päältä repinyt sammalta ja käynyt peittämässä nuo kanttarellit ilmeisesti siinä toivossa, että kukaan muu ei niitä löydä! Ei helvetti, purskahdin kunnon hörönauruun! Metsät on täynnä sieniä ja joku näkee sen vaivan että alkaa tuon kokoista esiintymää peittämään muilta piiloon. Ei siinä mitään, nähköön vaivansa mutta mahtaako ne sienetkään siitä kasvaa jos ne peitetään paksulla sammaleella jolloin ne ei saa aurinkoa ja vettä tarpeeksi? Kaikenlaista metsänkävijää tuolla kulkeekin.

 

[Sistis]

Suppilovahveroita vaikuttaa olevan metsissä ihan kivasti. Tai no, minulla nyt on oikeastaan vasta toinen sienestyssyksy näin aikuisiällä menossa, joten vertailupohjaa ei kattavasti ole. Mutta pikaisella metsäkäynnillä tuli korin pohja täyteen.

Tänä vuonna olen laajentanut sienituntemustani uusiin lajeihin. Kun viime vuonna poimin lähinnä herkkutatteja,kantarelleja, suppilovahveroita, mustia torvisieniä, vaaleita ja ruskeita orakkaita sekä lampaankääpiä, tänä vuonna olen laajentanut keruuta haperoihin ja rouskuihin. Lisäksi punikki- ja kangastatit ovat löytäneet tiensä koriini. Kangastatit eivät mitään huippuherkullisia mielestäni ole, mutta löysin sellaisen paikan, missä niitä kasvaa runsaasti - kangashaperoiden sekä kangasrouskujen kera. Paikka oli luonnollisesti vielä Kangasalla. Hyvin nuo kangastatit ovat sekasienikastikkeessa menneet.

Onko kanssapalstalaisilla heittää hyviä sieniruokavinkkejä? Itse olen lähinnä tehnyt sieniä kerma-pippurikastikkeessa, käyttänyt niitä lihapatojen osana sekä tehnyt sienileipiä. Ja lampaankääpäpihvejä olen myös tehnyt. Olisi kuitenkin hauskaa opetella jotain uutta.

 

[Wiljami]

...
Onko kanssapalstalaisilla heittää hyviä sieniruokavinkkejä? Itse olen lähinnä tehnyt sieniä kerma-pippurikastikkeessa, käyttänyt niitä lihapatojen osana sekä tehnyt sienileipiä. Ja lampaankääpäpihvejä olen myös tehnyt. Olisi kuitenkin hauskaa opetella jotain uutta.

Yksi erittäin helppo ja hieman erilainen lisuke mitä tulee tehtyä sopiville ruuille on tom yum tahnalla maustetussa vedessä keitetty basmatiriisi kantarelleilla tai mustatorvisienillä (voisi lie tehdä muillakin mutta nuo ainakin toimivat mukavasti) ja sekaan vielä lopuksi kookosmaitoa. Käy vallan mainiosti esim. teriyakikanan kaverina.

edit. ja parasta paahtoleivälle:
Pieneksi silputtua punasipulia, ryöpättyjä rouskuja (itse tykkään kerätä sekaisin suunnilleen kaikkia, palsamirouskutkin menevät hyvin vaikka tuoksuvat tuoreeltaan hassulta. Lakritsirouskua kannattaa toki välttää koska mahdollisesti myrkyllinen), sipulia, sokeria, mustapippuria, sitruunamehua ja smetanaa. Tuoreeltaan leivän päälle vielä persiljaa jos sattuu siitä tykkäämään.

 

[ISH]

Eilen karvarouskuja pieneltä alueelta 10 litran ämpärillinen, ja mikä uskomatonta, vain yhdessä oli mato. Johtuneeko sitten siitä että metsät ovat tänä syksynä aivan pullollaan kaikenlaista sientä että eivät käy karvarouskujen kimppuun.

Samalla reissulla vielä bonuksena viitisen litraa isoja kanttarelleja.

Myös ensimmäiset suppilovahverot tuli haettua viikonloppuna.

Haaparouskut loistavat vielä poissaolollaan tai ainakaan emme ole löytäneet kuin pari huonoa.

Erinomainen sienivuosi kaiken kaikkiaan. Huikean viime vuoden jälkeen oli epäilyksiä että tulee vaisu sienivuosi mutta ihan samanlainen kuin edellinenkin.

Ehkä parasta tässä on että kaikki sienipaikkamme ovat vain satojen metrien päässä talostamme.

 

[DAF]

Tänä vuonna olen laajentanut sienituntemustani uusiin lajeihin. Kun viime vuonna poimin lähinnä herkkutatteja,kantarelleja, suppilovahveroita, mustia torvisieniä, vaaleita ja ruskeita orakkaita sekä lampaankääpiä, tänä vuonna olen laajentanut keruuta haperoihin ja rouskuihin. Lisäksi punikki- ja kangastatit ovat löytäneet tiensä koriini. Kangastatit eivät mitään huippuherkullisia mielestäni ole, mutta löysin sellaisen paikan, missä niitä kasvaa runsaasti - kangashaperoiden sekä kangasrouskujen kera. Paikka oli luonnollisesti vielä Kangasalla. Hyvin nuo kangastatit ovat sekasienikastikkeessa menneet.

Kangastattihan on loistava ruokasieni. Juttu on vain se, että sen hyvin helposti sekoittaa nummitattiin, joka on syötävä mutta aika mitättömän makuinen.

 

[DAF]

Kokeilepa ehtiessäsi sellaista paikkaa kuin Vaakkoi (Vihdin ja Espoon rajalla, Vaakkoi | Helsingin kaupunki Kulkijoita sielläkin on, mutta pysyvät yllättävän lähellä polkuja. Poikkea poluilta, niin hyvin löytyy sieniä. Nuuksion tasoiset ellei paremmatkin järvimaisemat bonuksena. Toki monta muutakin paikkaa on, mutta tuo tuli katsasettua vastikään.

Vaakkoi on kiva tienoo, samoin toisella puolella tietä Kaitalammen tienoo, ja kummastakin löytyy sieniä. Itse tosin kerään hyvin usein juuri Pirttimäestä, josta Telaketjun lainaama kirjoittaja ei ollut löytänyt mitään. Aivan varmasti sieltä löytää sieniä, vaikka miten olisi järjestettyjä sieniretkiä. Poikkeat vain polulta. Tänäkin syksynä jo useamman sankollisen suppiksia juuri Pirttimäestä keränneenä.