Joukoissamme lymyävät sienestäjät?

  • 48 430
  • 449

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Täytyy kyllä sanoa että tuo kuivuri on kätevä... ja aikas nopea verrattuna muihin kuivausmetodeihin.

Minkälainen kuivuri sinulla on? Olen itsekin pohtinut sellaisen hankkimista, mutta toistaiseksi jättänyt väliin kroonisten säilytysongelmien vuoksi.

Voi olla, että olet maininnutkin asiasta tässä ketjussa, mutta ei pikaisella vilkaisulla osunut silmään...
 

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Evermat on jo ihan laadukas laite, hiukan vain pieni. Meillä on Sedonan kuivuri, jolle on käyttöä paljon muuhunkin kuin sieniin, digisäätö lämmöissä on tarkka ja tulos hyvin tasainen. Vielä jos isompaa kaipaisi hankkisin Orakas-kuivurin. Mitään Tokmannin muutaman kympin laitetta ei kannata hankkia, lämmönsäätö on heikkoa ja sienet palavat helposti. Sedonaa voi suositella monikäyttöisyydessään.
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Mitään Tokmannin muutaman kympin laitetta ei kannata hankkia, lämmönsäätö on heikkoa ja sienet palavat helposti.
Ei ne sienet kuivurissa pala, mutta kypsyvät, jolloin suppiksistakin tulee mustia ja kivikovia. Kuivatessa on tärkeintä runsas ilmankierto. Sienille riittää hyvin reilun 30 asteen lämpötila ja kuivuvat nopeasti kunhan ilma kiertää. Itsellä tulee kuivattua varsin suuria eriä kerralla ja rakensin ison kuivurin itse. Vanerista kaappi, jossa sisällä kiskot hyllyille. Kuivaushyllyinä rimasta tehty kehikko, jossa pohja muovista itikka verkkoa. Lämmönlähteenä ja ilmaa kierrättämässä auton sisätilanlämmitin siten, että se ottaa viileää ilmaa kuivurin ulkopuolelta. Lämmön ja ilmankierron säätely irtonaista kantta säätelemällä. Jonkin poistoventtiilinkin siihen voisi viritellä, mutta ei ole ollut tarpeen.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Ei ne sienet kuivurissa pala, mutta kypsyvät, jolloin suppiksistakin tulee mustia ja kivikovia. Kuivatessa on tärkeintä runsas ilmankierto. Sienille riittää hyvin reilun 30 asteen lämpötila ja kuivuvat nopeasti kunhan ilma kiertää.

No juu, sienestäjät puhuvat palamisesta, mutta kypsymisreaktiohan se noin oikeasti on. Menevät mustiksi ja sitkeiksi. Tärkeintä ilmankierto ja tasainen lämpö, jonka ei tosiaan tarvitse kova olla. Itse pidän yleensä vähän lajista riippuen noin 35-38 asteen lämpötilaa.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Itselläni keräämieni sienten määrät ovat varsin pieniä, joten mitään isoa kuivuria en tarvitse. Mietin, että mitenhän suppilovahverot kuivuisivat, jos niitä laittaisi laakeaan ja jaloilla varustettuun siivilään, ja hankkisi jonkun lämpömaton vaikkapa lemmikkieläinkaupasta? Siivilä vaan siihen maton päälle.
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Itselläni keräämieni sienten määrät ovat varsin pieniä, joten mitään isoa kuivuria en tarvitse. Mietin, että mitenhän suppilovahverot kuivuisivat, jos niitä laittaisi laakeaan ja jaloilla varustettuun siivilään, ja hankkisi jonkun lämpömaton vaikkapa lemmikkieläinkaupasta? Siivilä vaan siihen maton päälle.
Ilmankierto on lämpöä tärkeämpi. Ei voi kasata siivilään mitään kasaa sieniä ja alkaa lämmittää. Tai siis voi, mutta homehtuvat tai märkänevät ennen kuin kuivuvat. Enemmin levittelisin mahdollisimman ohuelti vaikka uunipellille ja ihan pyötätuuletin puhaltamaan.
 

NDT665

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Olipas outo näky: maastossa oli koivun ympärillä mustasieniä. Ympyrä oli kuin kookkaalla harpilla tehty ja sienet tasaisesti sijoiteltu.
Tuolla ylhäällä/alhaalla on joku? Näytti aivan liian täsmälliseltä, luonnon vastaiselta.
 

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ilmankierto on lämpöä tärkeämpi. Ei voi kasata siivilään mitään kasaa sieniä ja alkaa lämmittää. Tai siis voi, mutta homehtuvat tai märkänevät ennen kuin kuivuvat. Enemmin levittelisin mahdollisimman ohuelti vaikka uunipellille ja ihan pyötätuuletin puhaltamaan.
Itse olen kuivatellut aikoinaan suppilovahveroita ynnä kanttarelleja sekä mustia torvisieniä ihan vaan levittämällä pöydälle sanomalehden tai leivinpaperin päälle. Toinen keino oli laittaa pyykkitelineen päälle ohut lakana ja siihen sienet lojumaan pariksi päiväksi. Purkituksen jälkeen jätin vielä purkin kannen auki noin viikoksi. Eli ilman kuivuria ja uunin kanssa kikkailua pärjää hyvin, jos ei sieniä ole määrällisesti liikaa ja jos ei kämpässä esillä lojuvat sienet haittaa elämää. Hyvä tuoksuhan niistä vain tulee.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ilmankierto on lämpöä tärkeämpi. Ei voi kasata siivilään mitään kasaa sieniä ja alkaa lämmittää.

Joo, en tietenkään. Ajattelin käyttää sellaista isoa ja laakeapohjaista sivilää, johon sienet saa levitettyä niin, etteivät ne ole kasassa. Ei niitä siihenkään paljoa mahdu, mutta ehkä kahdella tai kolmella siivilällä pärjäisi yhden kuivatuksen.

Varmaan joku laakea ritilä olisi kuitenkin parempi. Pitää vähän miettiä.

Oikeastaan se lämpömatto oli se isoin pohdinnan aihe. Toimisiko sellainen?
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Joo, en tietenkään. Ajattelin käyttää sellaista isoa ja laakeapohjaista sivilää, johon sienet saa levitettyä niin, etteivät ne ole kasassa. Ei niitä siihenkään paljoa mahdu, mutta ehkä kahdella tai kolmella siivilällä pärjäisi yhden kuivatuksen.

Varmaan joku laakea ritilä olisi kuitenkin parempi. Pitää vähän miettiä.

Oikeastaan se lämpömatto oli se isoin pohdinnan aihe. Toimisiko sellainen?
Kaksi kolme siivilää ja joku lämpömattoviritys... Unohda se lämpömatto. Mikä tahansa lämpöelementti ja seisova ilma on vain turmioksi hyville sienille.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kaksi kolme siivilää ja joku lämpömattoviritys... Unohda se lämpömatto. Mikä tahansa lämpöelementti ja seisova ilma on vain turmioksi hyville sienille.

Allright, unohdetaan. Kokeilen vain pohtia vaihtoehtoja. Lattialämmitystä minulla ei saunassa ole, lämpöpattereiden läheisyyteen ei sieniä kovinkaan järkevästi saa... Jotkut kuivaavat ihan huonelämmössä, mutta jotenkin olen sen suhteen skeptinen.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tänään kävin kotikulmilla hieman vakiopaikkojen ulkopuolella, ja johan kannatti! Nyt on tiedossa vihdoin yksi paikka, mistä löytyy mustatorvisientä. Ei tuo mikään huikea esiintymä ollut, mutta sen verran kuitenkin, että sai lihapataan mukavaa aromia. Suppilovahveroita löytyi sitten selvästi enemmän. Niitä on nyt pakkaseen laitettavaksi.
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Tänään kävin kotikulmilla hieman vakiopaikkojen ulkopuolella, ja johan kannatti! Nyt on tiedossa vihdoin yksi paikka, mistä löytyy mustatorvisientä. Ei tuo mikään huikea esiintymä ollut, mutta sen verran kuitenkin, että sai lihapataan mukavaa aromia. Suppilovahveroita löytyi sitten selvästi enemmän. Niitä on nyt pakkaseen laitettavaksi.
Mustatorvisieni onkin juuri omimmillaan kirkasliemisessä lihapadassa. Antaa aivan mahtavan aromin ja väri ei pistä silmään samoin kuin kermaisissa kastikkeissa ja liemissä. Omilla mestoilla on suppilovahverot vielä niin pieniä, että reissu jäi koiran ulkoiluttamiseksi.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mustatorvisieni onkin juuri omimmillaan kirkasliemisessä lihapadassa. Antaa aivan mahtavan aromin ja väri ei pistä silmään samoin kuin kermaisissa kastikkeissa ja liemissä. Omilla mestoilla on suppilovahverot vielä niin pieniä, että reissu jäi koiran ulkoiluttamiseksi.

Täytyy kokeilla tuota ensi kerralla. Vanhempien luona odottelee reipas kasa viikko sitten löytämiäni sieniä kuivattuna. Nyt heitin tuon löytämäni satsin ihan kermaisen jauhelihakastikkeen mausteeksi. Toimi hyvin siinäkin, ja täydensi sinihomejuuston, sipulin ja tomaattien tuomaa aromia. Mustapippuri ja suola riittivät muiksi mausteiksi.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Täytyy kokeilla tuota ensi kerralla. Vanhempien luona odottelee reipas kasa viikko sitten löytämiäni sieniä kuivattuna. Nyt heitin tuon löytämäni satsin ihan kermaisen jauhelihakastikkeen mausteeksi. Toimi hyvin siinäkin, ja täydensi sinihomejuuston, sipulin ja tomaattien tuomaa aromia. Mustapippuri ja suola riittivät muiksi mausteiksi.
Itse murskaan kuivattuja esim. pastan tai nuudelien sekaan missä toimivat ehkä varsinaista ruoka-ainetta enemmän mausteena. Samaa tulee tehtyä kuivatun kuusilahokan kanssa jos haluaa metsäisempää aromia.
 

kämmäri

Jäsen
Kävely metsässä tuotti jälleen tulossa ja nyt olisi korissa lampaankääpää. Olen lähes aina valmistanut niitä "pihveiksi" ja haluaisin kokeilla jotain uutta. Onko kenelläkään salaista herkkureseptiä joihin lampaankääpä kuuluu olennaisena osana. Kastiketta en tosin niistä ajatellut tehdä.

Nyt on koitettu haeskella suppiksia, kanttarellia yms., mutta ei ole näkynyt. Mutta kuten sanoin, on tatteja aivan hitosti joka paikassa missä tullut käytyä. Etenkin Porissa Yyterin metsissä.

Kanttarellien osalta näyttää siltä, että toinen satokierros on noussut pintaan ainakin Kanta-Hämeessä, eli kannattaa käydä metsässä tarkistamassa josko nyt löytyisi. Kanttarellien osalta tämä vuosi on ollut tosiaan erikoinen. Ensin ei mitään, sitten niitä nousi nopeasti, taas ei mitään ja nyt niitä taas on. Vakiopaikat ovat olleet täysin tyhjiä tänä vuonna, joten kannattaa etsiä uusia paikkoja.
 

Crapbag

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, NY Rangers, Southampton, Fc Jazz, A's..
Kanttarellien osalta näyttää siltä, että toinen satokierros on noussut pintaan ainakin Kanta-Hämeessä, eli kannattaa käydä metsässä tarkistamassa josko nyt löytyisi. Kanttarellien osalta tämä vuosi on ollut tosiaan erikoinen. Ensin ei mitään, sitten niitä nousi nopeasti, taas ei mitään ja nyt niitä taas on. Vakiopaikat ovat olleet täysin tyhjiä tänä vuonna, joten kannattaa etsiä uusia paikkoja.

Huomenna olisi tarkoitus mennä tsekkaamaan, tänään pappa tarjosi mustatorvisienet ja suppistakin oli näkynyt täällä Porin seudulla:)
Sienionnea vaan muillekin!
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Suppista piisaa, tänä syksynä tuli käytyä ensimmäinen vasullinen sen verran ajoissa ettei ensimmäiset olleet vielä kerenneet pilaantumaan. Maastoon jäi tutulle paikalle sen verran roimasti pieniä että useampi uunipellillinen kuivattavaa tulee syksyn aikana vaikka nytkin pistin pari litraa tuoreena keittoon. Melko työläitä kyllä tuoreena, kuivattuja ei tarvitse kuin murskata soppaan, noita tuoreita joutuu pilkkomaan ja silpimään näpit märkänä.
 
Ensimmäinen suppisreissu täällä kolme ämpäriä perattua suppiloa. Kävin kahdessa neljästä vakkaripaikastani ja maastoon jäi hurjasti pientä sientä, joten lisää varmasti nyt ilmojen lämmetessä tulee. Toinen vakimetsä oli valitettavasti hakattu, mutta pitänee nähdä asian positiivinen puoli ja käydä poimimassa sieltä sitten korvasieniä, vaikkei toki hakkuu automaattisesti tarkoitakaan sitä, ettei suppiksia paikalle myös tulevina vuosina ilmaantuisi.

Paisoin kaikki sienet ja yhtä keitollista lukuunottamatta pakastin. Ei tuollaisesta kolmesta ämpäristä kuitenkaan mahdottomasti minigrippiä tule, joten vielä pitää seuraavalla mökkireissulla ensi viikolla koluta muut paikat läpi, kun kuivaukseenkin suppiloa pitää saada. On muuten yksi helpoimmista sienistä kuivata ja ehkä lempisieneni ylipäätään, jos sellainen on pakko mainita. Olen yleensä jatkanut suppiskautta aivan joulukuulle pakkasten/lumen saapumiseen asti, mutta vuodet eivät ole veljiä keskenään joten paljolti tuo sadon jatkuvuus talvelle riippuu säästä. Onpa noita usein lumenkin seasta tullut poimittua, joskaan se ei enää oikein mielekästä ole, kun sientä on muutenkin niin hankala paikantaa.

Kaiken kaikkiaan uskomaton sienivuosi takana. Pakastin on allekirjoittaneella täynnä lähinnä korvasientä, kangas-, sikuri- ja karvarouskua, haperoita, suppiloita ja ennen kaikkea herkkutatteja. Kyllä näitä kelpaa talven yli mutustella!
 

ISH

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Kesän ekat kantarellit (n. 40 kpl) haettu lähimetsästä. Käytin pannulla ja heitin illalla tehdyn jauhelihakastikkeen sekaan.

Olenkohan maininnut tässä ketjussa, että myin viime vuonna työkaverille 100 eurolla edellisen kesän pakastettuja kantarelleja. Antoi mukavasti virtaa lähteä uuden kesän kantarellijahtiin.

Toistaiseksi ainoa kerta kun olen sieniä myynyt, mutta voisi tuota alkaa harrastaa enemmänkin. Suolasieniä ja kantarelleja tulee vietyä tuliaisiksi sukulaisille kun ei itse ehditä mitenkään syömään kaikkia.
 
Viimeksi muokattu:

12961

Jäsen
Harmittaa kun en itse tiedä kuin paikkoja, joissa kantarellit tulee esiin yleensä elokuun vaihteessa. Itsellä olisi vähän oletus, että tulossa on mahtava sienikesä.

Viime viikkojen kuivuus on ainakin lounaisrannikolla verottanut tai ainakin viivästyttänyt sienisatoa huolella.

Edellispäivän sateiden jälkeen oli paikoille noussut kolme tuoretta, aivan priimaa herkkutattia ja muutama kantarelli.

Tarvittaisiin vain pari kunnon sadepäivää niin erilaisia tatteja nousee noilla minun paikoilla maasta monta kiloa.
 

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS
Kanttarellin kanttarellia en ole nähnyt maastossa tänä vuonna. Kanttatellipaikkani ovat kyllä olleet aika epävarmoja ja huono tuottoisia. Äitini kotipaikalla olisi parempia maastoja mutta ei näkynyt sielläkään kun viimeksi käytiin.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kävin etupäässä maastontiedustelumielessä metsässä toissa viikonloppuna. Tarkoituksena oli tutkia, miten uuden kotipaikkakunnan lähimetsät soveltuisivat sieniretkeilyyn. Satoa en odottanut, sillä sen verran kuivaa oli ollut pitkään. Maasto vaikutti pätevältä, ja kyllä korin pohjalle lampaankääpiä jokunen kertyi. Niitä löytyi enemmänkin, mutta suurelta osin olivat joko kuivia, toukkien syömiä tai molempia. Nuo mukaan tulleet pilkoin pieniksi ja heitin jauhelihakastikkeen joukkoon. Lampaankääpäpihvit ovat hyviä, mutta niitä ei jaksanut tehdä noin pienestä erästä.

Sadetta on luvattu lisää, joten ehkä ensi viikolla löytyisi jo jotain muutakin.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Taidan kirjoittaa oikeastaan väärään ketjuun koska en sienestä ikinä, mieluummin vaikka ostan haulikon ja opettelen nylkemään ja suolistamaan linnun.

Nimittäin, eteläpohjanmaalla ei oo pruukattu meirän suvus maronlakkien peräs kävellä.
Syynä siihen saattaa olla jokin perimätekijä, tosin sukututkimus ei mitään rutsausta todista mutta kulttuuriperimäämme ei ole kuulunut sienestys.
Minä taidan olla näitä trehaloosi-intolerantteja, samoin äitini taisi olla. Sisareni kyllä on sieniruokia perheelleen syöttänyt, satunnaisen toistuvasti vailla oireiluja.
Hyvin henk.koht. ominaisuus taitaa olla tämäkin, erikoisuudentavoittelua jossain määrin Trehaloosi-intoleranssi – Wikipedia
Ja sitten on vielä jotain mannooseja, ja ehkä muitakin vielä tieteelle tuntemattomia sienien sokerikeksintöjä jotka eivät arveelle todellakaan käy.
Tai siis taitavat ruveta käymään arveen ruuansulatuksessa, mikä tuntuu pahalta.

En ryöstä sienipaikkojanne, en vakoile teidän metsäretkiänne. Meitä on moneksi, toisinaan siis myös onneksi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös