Täytyy kyllä sanoa että tuo kuivuri on kätevä... ja aikas nopea verrattuna muihin kuivausmetodeihin.
Pirun vanha evermat. Olen sen ns. perinyt vanhemmiltani. Ihan tehokas peli. Evermat hyötykasvikuivuri - Prisma verkkokauppa (linkki prisman sivulle evermat-kuivurin "esittelyyn".)Minkälainen kuivuri sinulla on? Olen itsekin pohtinut sellaisen hankkimista, mutta toistaiseksi jättänyt väliin kroonisten säilytysongelmien vuoksi.
Ei ne sienet kuivurissa pala, mutta kypsyvät, jolloin suppiksistakin tulee mustia ja kivikovia. Kuivatessa on tärkeintä runsas ilmankierto. Sienille riittää hyvin reilun 30 asteen lämpötila ja kuivuvat nopeasti kunhan ilma kiertää. Itsellä tulee kuivattua varsin suuria eriä kerralla ja rakensin ison kuivurin itse. Vanerista kaappi, jossa sisällä kiskot hyllyille. Kuivaushyllyinä rimasta tehty kehikko, jossa pohja muovista itikka verkkoa. Lämmönlähteenä ja ilmaa kierrättämässä auton sisätilanlämmitin siten, että se ottaa viileää ilmaa kuivurin ulkopuolelta. Lämmön ja ilmankierron säätely irtonaista kantta säätelemällä. Jonkin poistoventtiilinkin siihen voisi viritellä, mutta ei ole ollut tarpeen.Mitään Tokmannin muutaman kympin laitetta ei kannata hankkia, lämmönsäätö on heikkoa ja sienet palavat helposti.
Ei ne sienet kuivurissa pala, mutta kypsyvät, jolloin suppiksistakin tulee mustia ja kivikovia. Kuivatessa on tärkeintä runsas ilmankierto. Sienille riittää hyvin reilun 30 asteen lämpötila ja kuivuvat nopeasti kunhan ilma kiertää.
Ilmankierto on lämpöä tärkeämpi. Ei voi kasata siivilään mitään kasaa sieniä ja alkaa lämmittää. Tai siis voi, mutta homehtuvat tai märkänevät ennen kuin kuivuvat. Enemmin levittelisin mahdollisimman ohuelti vaikka uunipellille ja ihan pyötätuuletin puhaltamaan.Itselläni keräämieni sienten määrät ovat varsin pieniä, joten mitään isoa kuivuria en tarvitse. Mietin, että mitenhän suppilovahverot kuivuisivat, jos niitä laittaisi laakeaan ja jaloilla varustettuun siivilään, ja hankkisi jonkun lämpömaton vaikkapa lemmikkieläinkaupasta? Siivilä vaan siihen maton päälle.
Itse olen kuivatellut aikoinaan suppilovahveroita ynnä kanttarelleja sekä mustia torvisieniä ihan vaan levittämällä pöydälle sanomalehden tai leivinpaperin päälle. Toinen keino oli laittaa pyykkitelineen päälle ohut lakana ja siihen sienet lojumaan pariksi päiväksi. Purkituksen jälkeen jätin vielä purkin kannen auki noin viikoksi. Eli ilman kuivuria ja uunin kanssa kikkailua pärjää hyvin, jos ei sieniä ole määrällisesti liikaa ja jos ei kämpässä esillä lojuvat sienet haittaa elämää. Hyvä tuoksuhan niistä vain tulee.Ilmankierto on lämpöä tärkeämpi. Ei voi kasata siivilään mitään kasaa sieniä ja alkaa lämmittää. Tai siis voi, mutta homehtuvat tai märkänevät ennen kuin kuivuvat. Enemmin levittelisin mahdollisimman ohuelti vaikka uunipellille ja ihan pyötätuuletin puhaltamaan.
Ilmankierto on lämpöä tärkeämpi. Ei voi kasata siivilään mitään kasaa sieniä ja alkaa lämmittää.
Kaksi kolme siivilää ja joku lämpömattoviritys... Unohda se lämpömatto. Mikä tahansa lämpöelementti ja seisova ilma on vain turmioksi hyville sienille.Joo, en tietenkään. Ajattelin käyttää sellaista isoa ja laakeapohjaista sivilää, johon sienet saa levitettyä niin, etteivät ne ole kasassa. Ei niitä siihenkään paljoa mahdu, mutta ehkä kahdella tai kolmella siivilällä pärjäisi yhden kuivatuksen.
Varmaan joku laakea ritilä olisi kuitenkin parempi. Pitää vähän miettiä.
Oikeastaan se lämpömatto oli se isoin pohdinnan aihe. Toimisiko sellainen?
Kaksi kolme siivilää ja joku lämpömattoviritys... Unohda se lämpömatto. Mikä tahansa lämpöelementti ja seisova ilma on vain turmioksi hyville sienille.
Mustatorvisieni onkin juuri omimmillaan kirkasliemisessä lihapadassa. Antaa aivan mahtavan aromin ja väri ei pistä silmään samoin kuin kermaisissa kastikkeissa ja liemissä. Omilla mestoilla on suppilovahverot vielä niin pieniä, että reissu jäi koiran ulkoiluttamiseksi.Tänään kävin kotikulmilla hieman vakiopaikkojen ulkopuolella, ja johan kannatti! Nyt on tiedossa vihdoin yksi paikka, mistä löytyy mustatorvisientä. Ei tuo mikään huikea esiintymä ollut, mutta sen verran kuitenkin, että sai lihapataan mukavaa aromia. Suppilovahveroita löytyi sitten selvästi enemmän. Niitä on nyt pakkaseen laitettavaksi.
Mustatorvisieni onkin juuri omimmillaan kirkasliemisessä lihapadassa. Antaa aivan mahtavan aromin ja väri ei pistä silmään samoin kuin kermaisissa kastikkeissa ja liemissä. Omilla mestoilla on suppilovahverot vielä niin pieniä, että reissu jäi koiran ulkoiluttamiseksi.
Itse murskaan kuivattuja esim. pastan tai nuudelien sekaan missä toimivat ehkä varsinaista ruoka-ainetta enemmän mausteena. Samaa tulee tehtyä kuivatun kuusilahokan kanssa jos haluaa metsäisempää aromia.Täytyy kokeilla tuota ensi kerralla. Vanhempien luona odottelee reipas kasa viikko sitten löytämiäni sieniä kuivattuna. Nyt heitin tuon löytämäni satsin ihan kermaisen jauhelihakastikkeen mausteeksi. Toimi hyvin siinäkin, ja täydensi sinihomejuuston, sipulin ja tomaattien tuomaa aromia. Mustapippuri ja suola riittivät muiksi mausteiksi.
Nyt on koitettu haeskella suppiksia, kanttarellia yms., mutta ei ole näkynyt. Mutta kuten sanoin, on tatteja aivan hitosti joka paikassa missä tullut käytyä. Etenkin Porissa Yyterin metsissä.
Kanttarellien osalta näyttää siltä, että toinen satokierros on noussut pintaan ainakin Kanta-Hämeessä, eli kannattaa käydä metsässä tarkistamassa josko nyt löytyisi. Kanttarellien osalta tämä vuosi on ollut tosiaan erikoinen. Ensin ei mitään, sitten niitä nousi nopeasti, taas ei mitään ja nyt niitä taas on. Vakiopaikat ovat olleet täysin tyhjiä tänä vuonna, joten kannattaa etsiä uusia paikkoja.
Harmittaa kun en itse tiedä kuin paikkoja, joissa kantarellit tulee esiin yleensä elokuun vaihteessa. Itsellä olisi vähän oletus, että tulossa on mahtava sienikesä.