Pakko nostaa esille pari jantteria, joilla ei tuloissa pitäisi näkyä muualta tienattuja (esim. kevät 2018 pelattuna muualla) masseja ja joiden vastine jätti kysymysmerkkejä.
Pihlström 484 116
Joensuu 468 184
Moses 443 660
Zapolski 424 979
Jormakka 379 245
Niemi 362 740
Vaikka rahastointia olisi nollan euron edestä, niin nyt ei hinta ja laatu kohtaa...
Pihlströmille tehtiin kolmivuotinen jatkopahvi huhtikuussa 2018. Eli tuosta sopparista 3/4 on tienattu nykyisen kolmivuotisen lapun aikana. Siinä vaiheessa Pihlströmillä oli 64 runkosarjapeliä ja 10+10 Jokereissa, toki ensimmäisellä kaudella tuli kesken kaiken leikkiin mukaan ja toisella kaudella loukkaantui. Mutta et sä voi antaa 33-vuotiaalle jätkälle noiden näyttöjen jälkeen kolmivuotista lappua tuolla hinnalla. Aivan päätön pahvi keston, hinnan ja taustat huomioiden. Ja surkea lappu joukkueen kannalta, vaikka tuosta olisikin vaikka nyt huntti tullut jostain muualta. Toivottavasti tuossa on palkan osalta laskeva käyrä tai jotain, se sentään vähän pelastaisi tilannetta.
Joensuu sai lappunsa marraskuussa 2016. Tuolloin taustalla oli 9+16 runkosarja, seuraava kausi alkoi A rinnassa. Ihan OK kausi ja kai valmennus/joukkue näki arvoa myös kopissa, kerta poria puhuvalle iskettiin kirjainta. Tietty Joensuulla oli myös pelillisesti pisteitä merkittävämpi rooli fyysisempänä pelaajana taitavampien joukossa. Jos pitäisi arvata, Joensuun voisin olettaa rahastoineen maksimit, hänestä olen saanut kuvan tarkkana rahankäyttäjänä. Oli rahastoitu tai ei, tuo melkein puolimillinen on melkoisen kova lappu kolmen vuoden palveluksista. Samoihin aikoihin Reginille oltiin tehti kolmivuotinen ja kesällä oli ollut juttua palkanmaksun ongelmista. En voi olla kuvittelematta, että tuossa kaksi kapteeniston jäsentä sitoutettiin kolmivuotisilla lapuilla osittain siksi, että muille voitiin näyttää homman olevan hanskassa ja luottoa löytyvän.
Moses tuli Rochesterista tänne joulukuussa 2017. Alla oli pari yritystä Pohjois-Amerikassa laihahkoin tuloksin ja pari pettymystä Pietarissa, osittain loukkienkin takia. Sinänsä hinnan ymmärtäisin, jos sen päälle ei olisi tullut kolmea vuotta: Mosesiin liittyi suuria riskejä vaisuhkojen kausien ja loukkien takia, joten tuollainen pahvi kolmeksi vuodeksi oli kyllä melkoista kolikon heittoa. Toisaalta kun edellisellä visiitillä oli napsahtanut 36 häkkiä, kaikki tietävät miten vaikea hyökkäyspelistä elävän ja kuolevan on ottaa spotti kivikovassa SKAssa ja Mosesin heikkoudet NHL:ää ajatellen eivät yllättäneet, joten... Noh, tuon hinnan olisi voinut maksa vuodesta ja ottaa siinä riskin. Mutta kolmesta? C'mon.
Zapolskille soppari tehtiin joulukuussa 2017. Oliko Zapolski 90,9% avauskautensa tai tuon muistikuvieni mukaan ailahtelevahkon alkukauden jälkeen tuon hintainen kahden vuoden pahvilla varustettuna? Ehkä oli tai sitten ei, mutta ainakin kaudella 2018-19 tuossa on yksi numero liikaa. Tuskin jollain muutaman kympin junnulla olisi huonommin mennyt. Ehkä jälkiviisautta toki. Sinänsä Zapo on mulle vaikein pala arvioitavaksi tämän listan pelaajista: mä näen ykkösmolarin joukkueen tärkeimpänä lenkkinä ja vääränä paikkana säästää, ja tuota sopparia tehdessä Zapo ei vielä ollut kunnolla flopannut ja toinen maalivahti (Rämö) oli kysymysmerkki yksivuotisella pahvilla. Jälkiviisaana tyystin hirveä lappu, mutta ehkä siltikin tietyin varauksin perusteltu.
Jormakka sai pahvinsa kauden 2016-17 päätteeksi. Alla oli 30 pistettä ja 26 pistettä, pelaaja lähes parhaassa iässä. Noilla pisteillä, varsinkin kun huomioi Jormakalle tyypillisen tavan summata noita yksittäisissä otteluissa tasaisen suorittamisen sijaan, hinta on hirveä. Pelaajalle maksetaan käytännössä takuuvarman kovan suorittajan liksaa, vaikka pelaajasta ei siihen ole. Maksettiinko potentiaalista ylimääräistä, vai mikä tässä nyt taas on?
Niemelle jatkosoppari tehtiin keväällä 2018, alla 9+11 ja 4+7 Jokereissa. Isoa rapalaa tuli heikosta liikkeestä, ja kolmikymppisten korvilla vauhti tuskin yleensä liiaksi kasvaa. Liigassa parhaimmillaan oli 46 pisteen pelaaja, mutta Jokereissa rooli oli alakenttien sentterinä erityisesti vajavaisen liikkeensä takailman realistista saumaa nousta optimitilanteessa kärkijätkäksi. Ei suuria urotekoja kansainvälisillä kentillä, naamaa tuskin kukaan tunnistaisi kadunvarsimainoksessa tai kirjaimen arvoisia näyttöjä johtajuudesta missään. Tässä kohdin mulla on aivan sormi suussa. Miksi? Toivottavasti jatkopahvista on leikattu satanen pois, jolloin hinta olisi lähempänä roolia.
Noita kun katsoo, niin kiinnitin itse pariin seikkaan huomiota:
- Jokaisella oli jo vähintään kausi alla Jokereissa soppareita tehtäessä, toki Moses oli käynyt muualla piipahtamassa siinä välissä. Kenenkään pahvi ei ollut yksivuotinen Niemeä lukuunottamatta. Jotenkin tuosta jää mulle se kuva, että joukkueen rakentaminen oli laiskahkoa: tutuille naamoille kun isketään pahvit pariksi tai kolmeksi vuodeksi, niin tiedetään mitä saadaan ja ei tarvitse esimerkiksi AHL:aa, SHL:aa tai Liigaa kiertää liikaa katsomassa. Ei vaikuta sellaiselta toiminnalta, että
- Parin kohdalla sinänsä sopimus saattoi olla senhetkisen tilanteen perusteella jopa perusteltu. Mutta kokonaisuudessaan tuo näyttää siltä, että riskejä otettiin kalliiden jätkien kohdalla usean vuoden ajaksi. Mä olen toivonut riskinottoa sopimuksiin, mutta tämän riskin pitäisi kohdistua halvempiin jätkiin ja niistä ei pitäisi tulla monivuotisia rasitteita. Prime example on Pihlström: noilla näytöillä tuossa iässä loukkien sävyttämän vuoden päätteeksi kolme vuotta isolla liksalla? Mitä ne odotti? Että wanhoilla päivillään mies vielä vertyy ja on tuon liksan arvoinen usean vuoden ajan? Tai Niemi. Että se saisi liikkeensä huikealle tasolle, ryhtyisi takomaan pisteitä ja haastaisi tosissaan muut kärkisentterin roolia ajatellen?
- Noista kuudesta neljä on suomalaisia, yksi kolme kautta Jokereissa pelannut (ja kesän tai pari päälle treenannut) Moses ja Liigataustan omannut Zapolski. Mä ymmärrän, että joukkuetta ei haluta pitää ihan täytenä muukalaislegioonana ja että tämä "todellinen suomalaisprojekti" alkoi vasta tälle kaudelle. Mutta en voi välttyä ajatukselta, että jo tuolloin kansalaisuudelle ja taustoille annettiin liikaa painoarvoa. Jos Pihlströmin etunimi olisi ollut Anders, taustat SHL:ssä ja yksi MM-kulta tre kronorista, olisiko hänelle muutoin vastaavissa olosuhteissa (pari kautta Jokereissa pienin pelimäärin ja tehoin, loukkia taustalla, ikä) saanut tuollaista pahvia? Tuskin.
Summa summarum. Jos sopparipolitiikka pysyy tällaisena, en näe Jokereilla kauhean suuria mahdollisuuksia jatkossakaan menestyä. Liikaa isoa rahaa on ollut kiinni pelaajissa, joista monen kohdalla tiedetään tason riittävän KHL:ään, mutta joilta tuskin on liikaa tasonnostoa odotettavissa. Tuo on sellaista toimintaa, jolla saadaan säännöllisiä pleijareita ja lyhyitä keväitä.
www.is.fi
/img-s3.ilcdn.fi/0dd49491bf7e2538eefc5bc8bbb9c6d0c276d11f9597659d67eb86b035e44585.jpg)
