Se ei ole sairaus, sanotaan. Tästä syystä esimerkiksi hedelmöityshoitojen vaatiminen homoseksuaaleille vaikuttaa kestämättömältä - eihän yhteiskunnalle kuulu hoitaa ihmisten erilaisuutta.
Tähän voin vain todeta sen, että en ole vaatimassa homoseksuaaleille hedelmöityshoitoja - itseasiassa olen sitä mieltä, että yhteiskunnan ei tule tukea kenenkään hedelmöityshoitoja. Ei edes heidän joiden hedelmättömyyden taustalla toisen tai kummankin vanhemman sairaus. Mitä vähemmän lapsia sen parempi, mutta tätä mielipidettä (!) en perustele tämän paremmin tässä ketjussa, jollei joku erityisesti sitä minulta vaadi. Asiaan olen paneutut sitä sivuten ja muin termein muissa ketjuissa.
Se ei ole valinta, sanoo mm. Vlad. Tarinan homot voitaisiin tosin vaihtaa tekemään mitä hyvänsä yhteiskunnassa kiellettyä (vaikkapa ääriesimerkkinä ryöstömurhia) ja romanttisesti todeta kuinka he tekevät sitä kuoleman uhalla, järjestelevät omistusoikeutta mielestään parempaan suuntaan. Robin Hood, missä pelaa? Yhteiskuntien säännöt eivät aina miellytä, eivät aina ole oikeudenmukaisia, ja niiden rikkominen on täysin toinen asia kuin olla jotakin. Ihan niille lukutaidottomille, jotka vetävät herneen nenäänsä homojen vertaamisesta murhaajiin, että en vertaa, vaan luon analogiaa. Ehkä homoseksuaalisuuden toteuttaminen on kuitenkin valinta (joskaan ei välttämättä paha sellainen)?
nimi. vlad ei suinkaan ole ainoa, joka on sitä mieltä, että homous ei ole valinta vaan että taustalta löytyvät (usein) sisäsyntyiset syyt ts. ei "minä päätän tänään ryhtyväni homoksi" vaan prosessi on pitkä ja se lyö leimansa kasvavan lapsen, nuoren ja aikuisen kehittymiseen ihmisenä. Syitä ei kuitenkaan ole yhtä ainoaa vaan kyseessä voi olla/on useampi syy tai syyt vaihtelevat yksilöstä toiseen, mutta kuten todettua, ilmeisesti yhtä ja ainoaa homo-geeniä ei ole olemassa (mutta perimällä voi olla vaikutusta asiaan) ja myös viitteitä siitä, että ulkoisilla tekijöillä on osuutta asiaan on löydetty (mutta missä määrin nämä vaikuttavat itsekuhunkin yksilöön on ilmeisen epäselvää, koska välttämättä yhtä ja ainoaa yksiselitteitä ja yhdistävää tekijää ei ole löydetty, esim. lesbojen lapsista ei tule lesboja vaan heistä kasvaa oma seksuaalinen yksilö, joka voi olla hetero, lesbo tai biseksuaali).
"Dr Qazi Rahman, study co-author and a leading scientist on human sexual orientation, explains: "This study puts cold water on any concerns that we are looking for a single 'gay gene' or a single environmental variable which could be used to 'select out' homosexuality - the factors which influence sexual orientation are complex. And we are not simply talking about homosexuality here - heterosexual behaviour is also influenced by a mixture of genetic and environmental factors." (lähde
Etusivu - Tiede.fi)
Kuten ylläoleva antaa ymmärtää, seksuaalisuus on hyvin monimutkainen asiakokonaisuus. Ei siis ole yhtä syytä, ei ole tekijää tyyliin "Kisapuisto". Ei välttämättä tyyliin "vladkaan" vaan selitys voi olla ja on huomattavasti monimutkaisempi.
Vertauksesi ryöstömurhiin tjsp ei toimi muutenkaan. Homoseksuaalisuudessa ei vahingoiteta ketään vaan se perustuu vapaaehtoisuuteen ja rakkauteen - toista ei pakoteta alisteiseen suhteeseen, joten tässä on merkityksellinen ero verattuna vaikkapa ryöstömurhiin, joissa suhde on väkivaltainen ja alisteinen. Eli vaikka ryöstömurhan takaa paljastui sisäsyntyinen syy (geenivirhe vaikkapa), seuraukset ovat sellaiset, että yhteiskunnan tulee puuttua niihin tavalla tai toisella. Homoseksuaalisuuden kohdalla tilanne on se, että olipa syy millainen tahansa yhteiskunta, ainakin demorkaattinen sellainen, hyväksyy tällaisen normaalisuhteesta esiintyvät poikkeaman, etenkin kun tämä "poikkeama" ei ole vahingollinen kenellekään. Vahingoittaako homoseksuaalisuus yhteiskuntaa? Jos niin miten? Moraalisesti? Jos niin miksei myös vaarallinen ja väkivaltainen jääkiekko tee sitä?
Homoseksuaalisuus ei myöskään eroa, ainakaan negatiivisesti, mitenkään heteroseksuaalisuudesta, kuulee myös väitettävän. Aivan yhtä hyviä vanhempia, ihan samanlaisia ihmisiä. Kummallista, aina välillä kuuluu kummia, kuten homoseksuaalien alttiudesta mielenterveysongelmiin verrattuna heteroseksuaaleihin, homoseksuaalisten vanhempien lasten ongelmista esimerkiksi turvattomuuden kokemuksissa jne. Nämähän tietenkin ovat, automaattisesti ja ilman sen kummempaa seuraussuhdetta, yhteiskunnan vika. Sehän ei koskaan ole homoudessa se vika. Vaan mitäs jos? Mitäs jos homoseksuaalisuudella on ihan oikeasti negatiivisia (ja toki varmasti positiivisiakin vaikutuksia)? Eihän sukupuolikaan ole sairaus, vaikka naiset niin heikosti pärjäävätkin miesten sarjoissa urheilussa, tai miehet elävät naista lyhyemmälti? Listaa voi jatkaa aika pitkään. Mitäs jos tuo homoseksuaalisuus vaikka vaikuttaakin vanhemmuuteen?
Ikävä kyllä osaltaan homoseksuaalien alttius mielenterveysongelmiin on seurausta yhteiskunnan rakenteesta ja myös siitä, että aina 80-luvulle saakka homoseksuaalisuus oli sairaus, joten se on osaltaa tekijä mikä edelleen lyö leimansa osaan homoseksuaaleja. Heitä kohdeltiin aikoinaan sairaina, yhteiskunta piti heitä sairaina, joten ei ole ihme, että he kokivat valtaväestöä enemmän mielenterveydellisiä ongelmia ja osa ongelmista näkyy edelleen tänä päivänä. Kuvitellaanpa tilanne: olet yhteiskunnallisesti syrjityssä asemassa ja sinut on leimattu sairaaksi koko ikäsi ajan - tai niin kauan kun tiedät olevasi "poikkeava" (tietoinen sanankäyttö) ja sitten yhtenä päivänä "poikkeamasi" poistetaan sairausluokituksesta parannutko hetkessä vai voiko ollakin niin, että psyykkeeseesi on jäänyt jälki siitä paineesta mikä sinuun on vuosien tai jopa vuosikymmenten ajan kohdistunut? Väitän, että kyllä voi.
Tietenkin homoseksuaalien joukossa esiintyy mielenterveysongelmia siinä missä muunkin valtaväestön kohdalla mutta syrjityssä asemassa olevien keskuudessa niitä tavallisesti esiintyy enemmän, eikä tämä ole syrjittyjen vika vaan tällöin yhteisön tulee katsoa peiliin ja miettiä, että miksi toimimme siten kuten toimimme ja toimintamme seurauksena tietty joukko yhteiskunnasta, joutuu kaltoinkohdelluksi ja sen takia heidän joukossa esiintyy suhteessa enemmän mielenterveydellisiä ongelmia. Jos tutkimme koulukiusattuja, heistä suuremmalla osalla on mt-ongelmia verrattuna oppilaisiin joita ei kiusattu, mutta emme voi tämän persusteella todeta, että vika on kiusatuissa vaan tällöin vika on yhteisössä, mikä sallii kiusaamisen. Tai yhtälailla tämä toteutuu muunkin laajemman yhteisön kohdalla, kuten vaikkapa työpaikalla. Olen nähnyt mihin kiusaaminen työpaikalla johtaa - useamman vuoden vaikea-asteiseen masennukseen ja työpaikan vaihtoon. Jos/kun ulkoinen paine kasvaa liian suureksi, voi se katkaista kamelin selkärangan mutta tällöin on juuri puututtava niihin tekijöihin, jotka aineuttivat tämän katkeamisen eikä syyllistää henkilöä, jonka selkäranka katkesi. Monet juuri syyttävät tai syyllistävät homoja tästä poikkeavuudesta, vaikka itseasiassa juuri on tutkittava yhteisön näkökulmasta asiaa ja mietittävä, että miksi näin pääsi tapahtumaan ja kuinka voimme estää sen, että tämä ei tapahdu vastaisuudessa uudelleen.
Helpoin tie on juuri leimata homot heikoiksi tutkimatta todella tarkkaan niitä tekijöitä jotka voivat vaikuttaa ja vaikuttavat homojen asemaan yhteiskunnallisesti. (Itseasiassa tilanne alkaa olla se, että homoja alkaa löytyä entistä enemmän menestyjien parista, miksi?) Jos esitämme väitteen, jonka mukaan homot altistuvat jollekin asialle normaalia useammin, on meidän perusteltava väittämämme ja perustelun on myös kestettävä perusteellinen tarkastelu. Jos väitetään, että homojen keskuudessa alttiua mt-ongelmiin on suurempi kuin heteroiden, on meidän perusteltava väittämä eikä jätettävä sitä ilmaan. Tässä kohdin on myös otettava huomioon se kuinka yhteiskunta yleisesti suhtautuu vähemmistöihin ja kuinka paljon heidän joukossa on mt-ongelmia ja jos poikkeavuutta löytyy, kenties tämä onkin osoitus yhteiskunnan rakenteesta eikä esim. johdukaan homoudesta. Jos mt-ongelmia on enemmän työttömillä, sairailla, koulukiusatuilla tjsp ryhmillä, kenties se kertookin meille sen, että yhteiskunnassa on jotain mätää eikä homoissa tai muissa luettelemissani ryhmissä. He vai reagoivat ulkoiseen (ja sisäiseen) paineeseen eritavalla kuin ei-syrjityssä asemassa olevat.
vlad.