Mainos

Jatkoajan leffakerho

  • 2 425 825
  • 12 333

KaljaVeikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
235, Karjala-lippis
Jokerin kävin eilen katsomassa (hyvä oli, 4/5) ja sen juoneen liittyen yksi kysymys muilta katsoneilta:

Eikös tuossa kuitenkin sitten vihjattu että Thomas Wayne olisi ollut Arthurin isä?

Siinä kun oli laittanut äitinsä kylmäksi ja meikkasi kotonaan ennen kuin kääpiö ja björkman tulivat käymään, niin katsoi äitinsä valokuvaa ja rytisti sen. Kuvan takana luki "muistan aina kauniin hymysi -TW" tms.

Itse ainakin käsitin sen että siinä vihjattiin vahvasti että Thomas olisi kuitenkin käynyt lykkimässä Arthurin alulle ja sitten rahalla järjestenyt hullun paperit Pennylle ja hylännyt naisen tai jotain muuta ikävää.
 

Zodiac

Jäsen
Suosikkijoukkue
Thunder Bay Bombers
Minusta Joker saa liikaa paskaa niskaansa olemalla liian realistinen. Phillips ja Phoenix ansaitsee täyden kunnioituksen hienosta elokuvasta.
 

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Ang Leen uusin, Gemini Man, tuli perjantaina ensi-iltaan, ja pitihän se käydä kurkkaamassa. Sisällöltään elokuva on ihan jees, muutama loistava toimintakohtaus ja ajoittain enemmän ja ajoittain vähemmän vakuuttavasti nuorennettu Will Smith jäivät mieleen, toisin kuin mitäänsanomaton juoni jonka tehtävä on vain kulkea actionkohtauksesta toiseen.

Mutta se mikä ajoi teatteriin on leffan tekninen puoli: Lee kuvasi leffan 120 freimiä sekunnissa eli viisinkertaisella nopeudella standardiin nähden. Valitettavasti yhdestäkään Suomen teatterista ei löydy vehkeitä sitä tuolla nopeudella esittää, mutta 60 fps 3D pyörii Finnkinon teattereissa, ja sekin näyttää aika hurjalta. Maisemat ovat huikeita, nopeasta äksönistä saa paremmin selvää ja Will Smithin monologi lähikuvassa suoraan kameralle on hämmentävä kokemus. Toisaalta totutteleminen vie oman aikansa, koska elokuvasta puuttuu se "elokuvan fiilis" johon on totuttu. Reaktioita on varmasti moninaisia.

Eli käykää katsomassa teatterissa jos ylipäätään meinaatte leffan joskus nähdä, tv-ruudusta tästä tuskin saa kovin paljon irti.
 

Nosebleed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, San Jose Sharks
Jokerin kävin eilen katsomassa (hyvä oli, 4/5) ja sen juoneen liittyen yksi kysymys muilta katsoneilta:

Eikös tuossa kuitenkin sitten vihjattu että Thomas Wayne olisi ollut Arthurin isä?

Siinä kun oli laittanut äitinsä kylmäksi ja meikkasi kotonaan ennen kuin kääpiö ja björkman tulivat käymään, niin katsoi äitinsä valokuvaa ja rytisti sen. Kuvan takana luki "muistan aina kauniin hymysi -TW" tms.

Itse ainakin käsitin sen että siinä vihjattiin vahvasti että Thomas olisi kuitenkin käynyt lykkimässä Arthurin alulle ja sitten rahalla järjestenyt hullun paperit Pennylle ja hylännyt naisen tai jotain muuta ikävää.
Mielestäni Jokerin tausta ei tullut selville ja katsoja ei voi luottaa mikä tarinassa on totta ja mikä ei. Multiple choises. Ohjaajan mukaan elokuva on jokaisen katsojan oma tulkinta ja mikään vaihtoehto ei ole väärä tai oikea.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Kävin kanssa katsomassa Jokerin perjantaina. Yllättävän kova, syvällinen ja erittäin rohkea yhteiskunnallinen tutkielma Hollywood-studiolta - suoranainen kannanotto: kritiikki ultraegoistista aikaa kohtaan, jossa rahaa ja materiaa on ehkä enemmän kuin koskaan, mutta samaan aikaan mm. julkisia palveluja kuihdutetaan jatkuvasti. Ja samalla syrjäytyminen, mielenterveysongelmat ym. ovat kansallisia, yleiseurooppalaisia, länsimaisia, jopa globaaleja, megatrendejä.

Elokuvan musiikki - sävellykset ja klassikkokappaleet - sekä visuaalinen puoli ovat myös erittäin hienot ja tarkkaan harkitut.
Minusta Joker saa liikaa paskaa niskaansa olemalla liian realistinen. Phillips ja Phoenix ansaitsee täyden kunnioituksen hienosta elokuvasta.
Realistisuudessa lienee yksi pointti, miksi elokuva oli ajoitettu 1970- ja -80-lukujen taitteeseen; noin poikkeuksellisen kantaaottavan - jo valmiiksi erittäin tulenaran - elokuvan sijoittaminen nykyaikaan olisi ollut luultavasti Warner Brosille liikaa. Pieniä yksityiskohtia myöten mietitty ajanmukainen visuaalisuus on kuitenkin samalla yksi elokuvan upeimmista elementeistä - samoin kuin viittaukset mm. Taksikuskiin, Dark Knightiin ja V for Vendettaan.

Mainittakoon vielä, että Warner/DC vie Marvelia aivan 100-0, mitä tulee "supersankarielokuvien" uskottavuuteen, syvällisyyteen ja sanomaan; Vendetta, Watchmen ja Nolanin Batman-trilogia saavat Jokerista hienon lisän. Upea leffa!

"Every society has the criminals it deserves."
- Emma Goldman


Jokerin kävin eilen katsomassa (hyvä oli, 4/5) ja sen juoneen liittyen yksi kysymys muilta katsoneilta:

Eikös tuossa kuitenkin sitten vihjattu että Thomas Wayne olisi ollut Arthurin isä?

Siinä kun oli laittanut äitinsä kylmäksi ja meikkasi kotonaan ennen kuin kääpiö ja björkman tulivat käymään, niin katsoi äitinsä valokuvaa ja rytisti sen. Kuvan takana luki "muistan aina kauniin hymysi -TW" tms.

Itse ainakin käsitin sen että siinä vihjattiin vahvasti että Thomas olisi kuitenkin käynyt lykkimässä Arthurin alulle ja sitten rahalla järjestenyt hullun paperit Pennylle ja hylännyt naisen tai jotain muuta ikävää.
No, pointtihan oli nimenomaan siinä, että Batman ja Jokeri ovat tuon mukaan saman isän poikia, ja se "kaaos ja sekasorto", jota vastaan Batman oikeuden puolustajana taistelee, on Joker-leffan kuvion perusteella isolta osalta Batmanin oman isän aiheuttamaa.

Toisaalta kuvio hämmensi, sillä Bruce Waynen ja Jokerin ikäero elokuvassa oli ehkä jotain 30-40 vuotta. Aloin pohtia, olisiko käynyt niin, että Batman ei myöhemmissä vaiheissaan taistelekaan veljeään vastaan, vaan jotakin uusista "Jokereista", jotka ovat saaneet innoituksensa Arthurin toimista.

Mielestäni monin paikoin - elokuvan loppua myöten - jäi katsojan harkittavaksi, mitkä tapahtumista olivat päähenkilön hallusinaatiota/fantasiaa, mikä sopii sinänsä hyvin leffan teemaan.
 
Viimeksi muokattu:

Lauri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blues & Devils
Minäkin vielä jatkan Joker-elokuvasta spoilereissa ja täydennän tässä myös tuota edellistä viestiäni. Menen vieläkin enemmän yksityiskohtiin, joten oikeasti lukekaa vasta kun olette elokuvan nähneet.

Totta turiset tuosta kääpiöstä ja varmasti vielä vaikutti tuohon säästämiseen sekin, että Joker tunsi hengenheimolaisuutta tuon kääpiön kanssa. Kumpikin oli työpaikalla kiusattu "vikojensa" vuoksi. Kääpiö vain oli enemmän sinut itsensä kanssa, antoi takaisin samalla mitalla ja ehkä ymmärsi tuollaisen perisuomalaisen vittuilun merkityksen. Vaikka se nyt onkin tyhmää ja julmaa toisen puutteista ja arista paikoista piruilla.

Mitä tuohon naapurin naisen tappamiseen, tai tappamatta jäämiseen tulee... Minä luin sen tosiaan niin, että nainen ainakin kuoli, tai ainakin se tuntuu minusta uskottavimmalta lopputulemalta ja että nainen oli elokuvan ainoa täysin syytön uhri. Hänhän oli juuri tainnut muuttaa taloon ja tavata Jokerin vain ohimennen hississä, seuraavalla tapaamisella harhainen ukko tulee asuntoon ja laittaa kylmäksi. Ja ehkä elokuvalla ei ollut munaa näyttää tätä, koska siellä saatettiin pelätä, ettei kukaan katsoja olisi tämän jälkeen elokuvan päähahmoon samaistunut.

Minäkin kirjoitin aiemmassa viestissä, kuinka naista lukuunottamatta kaikki elokuvassa tapetut ihmiset saivat periaatteessa jollain tapaa ansaitsemansa. Katsomishetkellä tuntui jossain määrin hyvältä ja oikeutetulta, kun nuo ihmiset kuolivat, tai se ei ainakaan haitannut. Mutta sitten kun havahduin asiaa miettimään, niin nuohan olivat myös syyttömiä.

Työpaikan kaveri antoi Jokerille aseen täysin vilpittömästi, että tämä voisi suojella itseään. Hänen työpaikalla harrastamansa vittuilu on hänelle luontaista ja tähän varmaan jokainen voi samaistua suomalaisena, eikä hän tietoisesti välttämättä tarkoita sanomisillaan mitään pahaa. Sitten kun Jokeri heilui aseen kanssa sairaalassa, niin oli selvää että hän saa joka tapauksessa kenkää. Joten miksi tämä työpaikan kaveri hankkisi itselleenkin monoa ja tunnustaisi, että hän antoi Jokerille aseen. Eihän se ketään auttaisi ja palkkioksi hän joutuisi samaan jamaan Jokerin kanssa. Ehkä hänellä on perhe elätettävänä.

Lisäksi tämä työkaveri tuli huolestuneena esittämään surunvalittelunsa ja katsomaan miten Jokeri voi, kun kuuli tämän äidin joutuneen sairaalaan. Hän oli ainoa tämän kääpiön lisäksi, joka tuolta työpaikalta ilmestyi hänen vointiaan katsomaan. Mutta Jokeri ja yleisö näki tämän hahmon houkuttelijana, joka tyrkytti Jokerille häneltä kielletyn aseen, joka oli kaiken pahan alku ja sysäsi Jokerin vapaapudotukseen. Ase ja lastensairaala johtivat hänen äitinsä sairauskohtaukseen. Jotenkin tämän työpaikan vittuilijankin visiitti kukkapuskan kanssa vaikutti täten kaksinaamaiselta ja vilpilliseltä, vaikka hän tarkoitti koko ajan omalla tavallaan hyvää. Ja tämän kaverin sitten Jokeri pistää kuin salama kirkkaalta taivaalta kylmäksi.

Jokerin äiti taisi haluta vain lapsen, jonka hän sitten sai. Äiti nyt vain oli sairas mieleltään, pahassa suhteessa ja ei sopinut äidiksi. Tai jotain sellaista. Jokatapauksessa ei siinäkään mitään tietoista pahaa tapahtunut. Parhaansahan se äiti yritti.

Samoin Robert DeNiron hahmo tekee vain työtään. Toki ei hän nyt ihan tuolla tavalla saisi suoraan tavallista kansalaista pilkata, kuten hän tekee ottamalla sen videon lähetykseensä, mutta toisaalta hän tarjoaa Jokerille mahdollisuuden valokeilaan. Kyllähän tuollaisella 15-minuuttia kuuluisuuttakin -mahdollisuudella voi jotain rahaa repiä irti ja parantaa asemaansa elämässä. Ja backstagella ennen itse esiintymistä DeNiro käyttäytyy muistaakseni ihan asiallisesti ja kunnioittavasti. Vasta sitten siellä varsinaisessa haastattelutilanteessa Jokerin käyttäytyessä "riitaisasti", DeNiro alkaa muistaakseni jälleen käyttäytyä hieman epäkunnioittavasti. Ei tuo nyt paljoa jostain Lettermanista eroa, joka osasi hänkin olla välillä kusipää haastateltaviaan kohtaan. Jokerin tarkoitus oli ampua itsensä, mutta kuin salama kirkkaalta taivaalta hän ampuukin DeNiron.

Kunpa muistaisin Taksikuskin paremmin, niin voisin vertailla. Mitä muistan tunteitani Taksikuskia katsoessa, niin toivoin Bicklen tulevan järkiinsä ja ettei hän toteuttaisi sitä tekoa. Siinä teon suunnittelulla oli suuri osa, mikä antoi katsojalle osin myös aikaa ajatella.

Jokerissa tekojen takana ei ole suunnittelua, vaan ne ovat äkkinäisiä väkivallanpurskahduksia. Ehkä tässä vauhdissa katsojan mieli pyrkii yksinkertaistamaan/lokeroimaan asiat nopeasti, että me olemme valmiit vastaanottamaan lisää ja pysymään elokuvan mukana. Eli DeNiro kiusasi Jokeria hyötyäkseen ammatillisesti ja sai ansaitsemansa. Työpaikan vittuilija pakotti Jokeria ottamaan aseen, mikä maksoi hänelle työpaikan ja äiti sairastui, täten työpaikan vittuilija sai ansaitsemansa. Äiti ei ollut sopiva huolehtimaan Jokerista, mikä sitten ajoi Jokerinkin hulluksi ja pilasi tämän elämän jo lähtösuoralla, joten äiti sai ansaitsemansa.

Lisäksi kaikkia näitä tappoja edelsi tuore negatiivinen kokemus, mikä ehkä auttoi myös katsojaa vetämään näitä viivoja. Jokerin äiti oli sairaalassa sen aseen takia. Jokeri sai juuri selvitettyä totuuden äidistään ja oliko Wayne hänen isänsä. Ja DeNiro alkoi käyttäytyä vittumaisesti haastattelussa.

Paitsi sitten tämän "avoimeksi tapaukseksi jätetyn" naapurin naisen tapauksessa mikään näistä ei toteutunut.

Jatketaas vähän Jokerista

Mites sitten se viimeinen kohtaus, jossa Arthur jutteli sen psykologin(?) kanssa joka ei Jokerin mielestä olisi ymmärtänyt vitsiä joka nauratti? Eikös hänetkin tapettu kun näytettiin Arthurin kävelevän huoneesta verisillä kengillä ja käytävällä juoksi hoitajaa karkuun.

Mitä muuten mietitte, mikä se vitsi oli? Arthurin elämä kokonaisuudessa vai tuo tappo vai jotain muuta?
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Jatketaas vähän Jokerista

Mites sitten se viimeinen kohtaus, jossa Arthur jutteli sen psykologin(?) kanssa joka ei Jokerin mielestä olisi ymmärtänyt vitsiä joka nauratti? Eikös hänetkin tapettu kun näytettiin Arthurin kävelevän huoneesta verisillä kengillä ja käytävällä juoksi hoitajaa karkuun.

Mitä muuten mietitte, mikä se vitsi oli? Arthurin elämä kokonaisuudessa vai tuo tappo vai jotain muuta?
Vai oliko koko elokuva - tai ainakin sen loppu - päähenkilön hallusinaatiota?
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Upeeta Ville upeeta, KuPS
Mainittakoon vielä, että Warner/DC vie Marvelia aivan 100-0, mitä tulee "supersankarielokuvien" uskottavuuteen, syvällisyyteen ja sanomaan; Vendetta, Watchmen ja Nolanin Batman-trilogia saavat Jokerista hienon lisän. Upea leffa!
Toki näinkin, mutta toisaalta samaan syssyyn on sanottava että kyllähän siellä toisessa päässä on kasa sellaista paskaa että hankala uskoa saman firman tekeleiksi. Terveisin Man of Steel, Batman vs. Superman ja Suicide Squad, näin esimerkkeinä. Justice Leagueta en ole katsonut mutta kovin ylistäviä arvioita en ole siitäkään kuullut.

Toki eipä siinä, silloin kun leffoja alkaa olla tuollainen kasa mitä näillä kahdella vaikka on niin ihan luonnollista sekin että niistä osa on pelkkää skeidaa.

Kävin itsekin Zoukkerin katsomassa eilen...

Ihan hyvä leffahan tuo oli. Feeniksin Jokke veti kyllä todella kovan suorituksen. Ei nyt mitään sen ihmeempiä syväanalyysejä, muutamia juttuja tässä pohdiskelen:

-Olikohan tämäkään Jokeri nyt se ns. oikea Jokeri, vai onko Jokeri yleisesti vaan tuollainen superroisto jonka takana se heppu vaihtuu? Toisaalta esim. Killing Jokessa se taustatarina on aikoinaan joiltain osin paljastettu ja sehän on vähän tämän kaltainen, tosin sillä erolla että tämä ei tippunut happoon. Ja siinä siis Jokeri on se yksi ja sama ihminen.

-Jos Jokeri on enemmän tuollainen "ilmiö" eli joku vaan ottaa sen Jokerin roolin, niin tämä tarinahan jo osittain kerrottiin Gotham TV-sarjassa. Tosin ihan loppuun asti en sitä sarjaa katsonut, mutta siinähän se Jerome Valeska tavallaan käynnistää tuon "Jokeri-ilmiön".

-Koko leffahan saattoi olla myös Arthurin omaa päänsisäistä sekoilua. Tätä osittain tukee se leffan loppu, vaikka ilmeisesti toisaalta siinä lopussahan se terapeutti pistetään kylmäksi kun jaloissakin on verta. Toisaalta näitä kuvitelmia tukee myös se että esim. siinä kohtalaisen alussa Arthur kuvitteli olevansa siellä De Niron talk show'n yleisössä. Tässä olisi ollut sitten toki kuvitelmaa kuvitelmassa.

-Jälleen saatiin yksi vaihtoehtoinen siihen että Bättiksen ja Jokerin historia on joissain määrin nivoutunut toisiinsa. Tim Burtonin Batman-leffassahan Jokeri tappaa Bättiksen vanhemmat (aikana ennen Jokeria eli Jack Napierina) ja tässä taas vastaavasti Thomas Wayne on osaltaan sysäämässä Arthuria matkalla kohti Jokeriksi tulemista.

Periaatteessa se mihin itse oikeastaan haluan tässä uskoa voisi olla tuo että Jokeri hahmona syntyi juurikin näin kuten se nyt syntyi. Kyseessä on yksi tyyppi eikä mikään maalauksen takana vaihtuva sekopää. Toki on sitten katsojan pääteltävissä että mitkä näistä jutuista tapahtuivat "oikeasti" eli onko osa totta ja osa kuvitelmaa. Mutta pääpiirteittäin Jokeri sai alkunsa juurikin näin kuten se nyt tapahtui.

Mutjoo ihan sellanen 4/5 ja Phoenixin rooli 5/5. Varmastikin paras näytelty Jokeri koskaan.
 

A Siente

Jäsen
Breaking Bad elokuva katsottu ja oli ihan ok. Jos tuon katsoo ilman että on nähnyt itse sarjaa, niin voi olla sekava kokemus. Aika pitkälti nostalgiapätkähän tämä oli. Suosittelen katsomaan, jos sarjaa on tullut katsottua. En ennakkoon odottanut mitään ihmeellistä, mutta nopeasti meni parituntinen.
 

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Mainittakoon vielä, että Warner/DC vie Marvelia aivan 100-0, mitä tulee "supersankarielokuvien" uskottavuuteen, syvällisyyteen ja sanomaan; Vendetta, Watchmen ja Nolanin Batman-trilogia saavat Jokerista hienon lisän. Upea leffa!
Totta kai vie, koska Marvel tekee viihde-elokuvia, ei syvällisiä ja uskottavia draamoja.

EDIT: Yhtä lailla Michael Bay vie Martin Scorsesea 100-0 mitä tulee toimintaan. Ei kovin hyödyllinen vertailu.
 
EDIT: Yhtä lailla Michael Bay vie Martin Scorsesea 100-0 mitä tulee toimintaan. Ei kovin hyödyllinen vertailu.

Minusta voidaan vertailla ja tämähän ei pidä paikkaansa. Scorsesen toiminta on suoriviivaista, realistista ja brutaalia. Se vie Michael Bayn leikkisää cgi vilinää ihan 100-0 :)
 

PJPT

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Habs, SaPKo & Latvija
Totta kai vie, koska Marvel tekee viihde-elokuvia, ei syvällisiä ja uskottavia draamoja.

EDIT: Yhtä lailla Michael Bay vie Martin Scorsesea 100-0 mitä tulee toimintaan. Ei kovin hyödyllinen vertailu.

Genrejä on tosiaan typerä verrata kesketään. Hyvä toimintaleffa ei ole huono sen takia että joku tykkää enemmän draamoista. Leffoja pitäisi arvioida genren sisällä eikä niin, että joku on suoraan paska tai korkeintaan keksinkertainen koska edustaa väärää leffatyyppiä. Bay on toki tehnyt paljon roinaa viime vuosina, mutta The Rock on esimerkiksi hyvää jälkeä mieheltä. Robert Rodriguez on hyvä esimerkki viihdeukosta, joka osaa tehdä leffoja mutta häntä on turha verrata oscar-hommiin kun motiivit ovat aivan erilaiset.

Disneyn kohdalla pitää kuitenkin sanoa, että pelkkä viihteen tekeminen ei sinällään heitä pelasta. Firman pitäisi panostaa leffoihinsa edes vähän, eikä vain rahastaa isoilla efekteillä ja näyttelijöillä. Monet rakastavat sarjakuvia niin kovaa, että he syövät firman kädestä riippumatta siitä mitä julkaistaan. Vaikka tulisi monta huonoa leffaa putkeen, niin aina vaan palataan takaisin. Disneyn ei tarvitse edes pitää mitään taukoja, vaan leffoja puskee ulos lukemattomia joka vuosi. Olisi eri asia jos pidettäisiin 3 vuoden tauko, kuten paskojen Bondien jälkeen tapahtuu. Ihmiset unohtavat silloin pettymyksensä ja antavat taas uuden mahdollisuuden.

Oliko Iron Man 1 edes Disneyn alla tehty leffa? Se oli vielä hyvä tekele ja antoi toivoa Marvelin leffoilla, jotka olivat aina olleet toisen luokan teoksia Batmanin firmaan nähden. Sitten kun tuli jatko-osa, niin se olikin hirveää kuraa ja siitä on jatkettu enemmän tai vähemmän jo vuosikausien ajan. Samalla tavalla X-MENit olivat ihan hyvää viihdettä alkuun, mutta sitten Disney osti heidät, joten nyt on tulossa kädenlämmintä keskinkertaisuutta ja välillä sitten oikeasti huonoja leffoja.

Esim Burtonin Batmanit, Paluu Tulevaisuuteen, Indiana Jones tai aikuisemmista Michael Douglasin, Kurt Russellin ja Kevin Costnerin urat olivat myös puhtaan viihteen puolestapuhujia, mutta ne oli tehty järjen kanssa. Disney ei ole edes yrittänyt ujuttaa laatua omiin leffoihinsa, vaan keskittyy puuduttavaan lapsille suunnattuun rymistelyyn, enkä nyt jaksa edes aloittaa heidän muista ujutuksista.

Uusimpana temppuna Disney on ostanut itselleen muitakin kovia oikeuksia kuten Alien, Predator, Die Hard.. Tuosta tulee varmasti myös viihdettä, mutta en odottelisi mitään noista henkeä pidätellen edes fanina. Jos muistan oikein, niin jopa Perjantai 13 ja/tai Painajainen Elm Streetillä tyyppiset ikonit ovat siirtyneet Disneylle. Lupaa "hyviä" aikoja kun uusioversiota ja re-bootia puskee jo nytkin aika hanakalla tahdilla. Onneksi alkuperäiset kirjoittajat voivat vetää oikeudet itselleen kun leffoista on kulunut 25v tms. Tämän takia Stephen King ym aikovat ottaa teokset itselleen, jonka jälkeen he voivat myydä ne uudelleen jos haluavat. Disney ei pääse silloin raiskaamaan aivan kaikkea, koska alkuperäisten ukkojen luulisi katsovat rahan ohella myös vähän laatua.
 

Rinksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Minusta voidaan vertailla ja tämähän ei pidä paikkaansa. Scorsesen toiminta on suoriviivaista, realistista ja brutaalia. Se vie Michael Bayn leikkisää cgi vilinää ihan 100-0 :)

Juu. En kyllä ole Michael Bayn älyttömään huutamiseen, rikkomiseen ja kaiken mahdollisen räjäyttämiseen perustuvaa toimintaa ikinä niin kaksisena pitänyt. Screen Junkieshan omassa traileriparodiassaan vertasi jonkun Tranformersin taistelukohtausta kahden kaatopaikan väliseen seksuaalisen aktiin. Paljon romua kieppuu ympäriiinsä ja mistään ei saa mitään selvää.

Kyllähän kunnon toimintakohtaus vaatii hieman johdattelua, sitä tunnelman tiivistämistä ennen kuin alkaa tapahtua. Esimerkinä toimikoon nyt vaikka Aliensin kohtaus, jossa jengi lukee liiketunnistimesta Alien-lauman lähestymistä samalla ihmetellen, että mistä hitosta ne penteleet ovat rakennukseen sisälle päässeet. Tai vaikkapa Lahjomattomien tulitaistelu rautatieasemalla, johon De Palma vetäisi suuntaviivat Panssarilaiva Potemkinista. Morriconen piinaava musiikki lisää vielä kierroksia.






Uusimpana temppuna Disney on ostanut itselleen muitakin kovia oikeuksia kuten Alien, Predator, Die Hard..

No sekin nyt vielä. Ei riitä, että ne tusinat jatkot ja muut reebootit ovat jo tehneet tarpeensa noiden klassikoiden päälle, nyt sitten tod. näk. Disney vielä viimeistelee homman.
 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Ensimmäisessa Alien leffassa Ridley Scott ei kertonut mistä se Alien tulee pimeässä käytävässä. Näyttelijät olivat epätietoisia ja sitten tungetaan pyörillä se Alien silmille. Samoin kuin kuuluisa ruokapöytäkohtaus. Näyttelijät tiesivät vain suuntaviivat, eikä miten kohtaus loppuu. Lisäksi aitoja eläinten sisuskaluja...

Sitten Michael Mann, kun kerran toimitaleffoista puhutaan. Heat ja Collateral. Molemmissa näyttelijöita prässättiin viikkoja ja kuukausia ammattilaisten opissa jotta aseenkäyttö ym olisi mahdollisimman todenmukaista.
Heatin shoot out on edelleen yksi hienoiten tehtyjä. Pohjautuu muuten löyhästi ns NorthHollywood shoot outiin.
 

Liitteet

  • 23D15F5E-7892-42C4-8F34-0E1CEDF82E60.jpeg
    23D15F5E-7892-42C4-8F34-0E1CEDF82E60.jpeg
    31,4 KB · kertaa luettu: 414

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Kattelin El Caminon, se oli melko pettymys. Tylsä ja aika tarpeeton mielestäni koko leffa. Ja häiritsi kun kaikki oli yhtäkkiä niin vitun vanhoja ja lihavia pallonaamoja! Skinny Peteä lukuunottamatta.

Vähän spoilerien taakse vielä detaljeista:

Oikeastaan ainoa todella hyvä koko leffassa oli alku, missä Jesse tuli Skinny Peten ja Badgerin mestoille ja kaverit laittoivat Jessen taas kondikseen. Siinä oli tuttua menoa ja meininkiä, ja Skinny Peten lojaalius kaveriaan kohtaan oli jopa liikuttavaa.

Todd oli vissiin sit sikotaudin sairastanut kun se oli paisunut Jessen vangitsemisen ja vapaaksi pääsyn välisessä ajassa kunnon Jutilaksi. Mietin siinä ekassa kohtauksessa että pitääkö niiden tosiaan kuvata sen pärstää tommosen ristikon takaa kun kaveri ei enää ole salskean kalpea Meth Damon vaan joku vitun voipaketin naamaansa injektoinut lösö. No, minkäs teet, ikä tekee tehtävänsä miekkosillekin. Ja Toddin hahmo oli kyllä tuttu sympaattisen tunteeton psykopaatti.

Eikä ollu Skyleriä tai Marieta, Walt Junioria tai Saul Goodmania. Fläsäreissä sentään Toddin ja Miken lisäksi myös itse Walter White päästiin näkemään, tosin sen kohtaus oli jotenkin aivan yhtä tyhjän kanssa. Kirje Brockille ja vika fläsäri sen oksennukseensa tukehtuneen tytön kanssa piti kai olla jotenkin itkupommeja, mutta ei ne olleet.

Ikävän mitäänsanomaton ja tylsä leffa, odotukset oli kovemmat.
 

Blue F

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Tasan ei mennyt nallekarkit. Ajattelin todella pitkästä aikaa katsoa Marvel-pätkän. IMDb tarjosi tuoreelle Spider-Man: Far from Home elokuvalle 7,7 täppää yli 200 kilon otannalla, joten päätinpä haukata palan kakkua No, helposti menee taas viisi vuotta ilman supersankareita. Tällaiselle satunnaiselle katsojalle joka ei oikein tunne tätä "sarjakuvamaailmaa", aivan liian sekavaa soopaa ja kun ei genrenäkään lähtökohtaisesti pure... niin tähtinä 1/5. Annoin kuitenkin mahdollisuuden.

Mutta on se Marisa Tomei vaan aikamoinen pakkaus, edelleen! Piti ihan samaiselta sivulta katsoamimmin ikää; 55. Kohtuu hyvin säilynyt kissa, kun menee ihan kolmevitosesta.
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaosseura
Netflixin alkuperäissarjoista löytyy monta mitä katselee ihan mielellään, mutta vaikka elokuvapuolellakin joitain helmiä löytyy, pääosin tarjonta tuntuu olevan nykyajan vastine "direct to video"-elokuville. Masokisti kun olen, otin katseluun kolme satunnaisotannalla.

Ensiksi In the Shadow of the Moon. Lähtee liikkeelle ihan passelisti tyypillisenä trillerinä, mutta mitä pidemmälle elokuva menee, sitä vammaisemmaksi meno käy. Lopussa mennään jo vahvasti tahattoman huumorin puolelle. Turha juonesta mitään enempää sanoa kun se on loppujen lopuksi niin typerä. Oikeastaan ainoa, mitä tästä voi suositella, on että kelaa suoraan loppuun ja katsoo monologin juuri ennen lopputekstejä. Enpä ole mitään noin kornia nähnyt hetkeen, joten siitä kai puoli tähteä, mutta muilta osin ei tuota voi suositella.

Wounds edustaa genreä, joka sikäli itselle toimii hyvin, eli pienen budjetin kauhua, varsinkin kun mitään tyhmiä jump scareja ei ole mukana. Enemmän siis psykologisella puolella liikutaan. Toteutus jää vain jokseenkin valjuksi, mutta lopetuksesta tykkäsin. Kauhun ystäville ilman liikoja ennakko-odotuksia.

Mutta onneksi listalle päätyi myös japanilaistuotanto The Forest of Love. Nimestään huolimatta tuosta on romantiikka kaukana - mutta mitä se sitten on, se onkin jo hankalampi kysymys. Mukana on (mustaa) komediaa, draamaa ja väkivaltaa, mahdotonta laittaa mihinkään yksittäiseen genreen. En juonestakaan halua paljoa kirjoittaa, tapahtumat lähtevät liikkelle kun kolme nuorta poikaa alkavat tehdä indie-elokuvaa, mutta sen jälkeen tapahtuukin vaikka mitä. Tietyllä tavalla tästä tulee Oldboy mieleen, yhtälailla ei alussa ole mitään käsitystä mihin tämä menee ja loppua kohden jotkut juonen käänteet alkavat tosissaan kolkutella uskottavuuden rajoja. Toisin kuin Oldboy, tämä tosin perustuu ainakin osittain tositapahtumiin; olisikin mielenkiintoista tietää miltä osin, sen verran villejä käänteitä on mukana. Hienosti ohjattu ja kuvattu, ainoa miinus että kaksi ja puoli tuntia on kenties vähän liikaa, pikkuisen tiukempi leikkaus olisi ollut hyvästä. Mutta ehdottomasti suosittelen erilaista elokuvakokemusta hakeville.
 

Buster

Jäsen
Mutta onneksi listalle päätyi myös japanilaistuotanto The Forest of Love. Nimestään huolimatta tuosta on romantiikka kaukana - mutta mitä se sitten on, se onkin jo hankalampi kysymys. Mukana on (mustaa) komediaa, draamaa ja väkivaltaa, mahdotonta laittaa mihinkään yksittäiseen genreen.
Kun halusit lisätietoa, niin tähän keissiin perustuu (Wikipedia).

Sion Sonolle ilmeisesti ihan normileffa. Samanlaista provokatiivista ja häiritsevää settiä löytyy enemmänkin, ja harvasta tarvitsee mitään kovin selkeää ja ehjää narratiivia hakea. The Forest of Lovenkin piti olla minisarja alunperin ja sellainen pikainen sivuprojekti, kun Sono odottelee ensimmäisen englanninkielisen elokuvansa tuotannon alkamista, ja tuota englanninkielen debyyttielokuvaa luonnollisesti tähdittää Nicolas Cage.

Tämän vuosikymmenen aikana Sono on painanut jotain 15 elokuvaa, tv/minisarjat päälle. Helmikuussa sydänkohtaus ja esikoinenkin syntynyt jossain tässä välissä. Ei ole paljoa tahtia hidastanut.

Wounds maistui myös, hieno tunnelma ja Armie Hammer edelleen iskussa. En ihan saanut selville, että toki mikä tuossa oli varsinaisena pointtina kun sitä lenkillä päässäni pyörittelin, mutta se varmaan jäi ihan kielen päälle.
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaosseura
Kun halusit lisätietoa, niin tähän keissiin perustuu (Wikipedia).
Kiitoksia tästä! Jännää, että itse Wikipedia-artikkelia elokuvan osalta ei oltu päivitetty, vaikka keissistä oli viittaus elokuvaan. En viitsinyt sen enempää googlata asiaa. Pitää tosiaan ohjaajan tuotantoon tutustua tarkemmin.

Wounds maistui myös, hieno tunnelma ja Armie Hammer edelleen iskussa.
Joo siis tykkäsin kanssa itse, ehkä "toteutus jäi jokseenkin valjuksi" antaa liian negatiivisen kuvan. Lähinnä kun tuon leffamaratonin vietin sunnuntaina sellaisessa maailmanlopun darrassa (piti antaa aivoille aikaa rauhoittua pari päivää että pystyi leffoja analysoimaan), niin omaan makuun juuri siinä tilanteessa ei ollut tarpeeksi ahdistava tunnelma kun ahdisti muutenkin jo paljon.
 

Histo

Jäsen
siinä vaiheessa kun paljastuu (mikä oli jokseenkin ennustettavissa) että Jokerilla ei ole oikeasti suhdetta sen naapurin tädin kanssa, niin ne flashbackit oli tosi turhia ja alleviivaavia. Ja vaikka pappa-Waynellä oli jokseenkin oleellinen rooli, niin pitikö sitä vielä kerran näyttää miten Brucen vanhemmat tapetaan, ja helminauha toki revitään. Se tuntui aika turhalta lisältä.

Niistä flashbackeistä tuli vahvasti "avataan nyt vielä että varmasti tajuatte"-fiilis myös minulle. Kun muuten elokuva kuitenkin jätti asioita auki ja tulkinnan varaan, niin tuo ei ollut tarpeellista.

Brucen vanhempien päätös lähteä ilman henkivartijoita ytimeen elokuviin, kun mellakkatunnelmat Gothamissa nousevat on melkoisen epäuskottava. Puhetta kun oli jo päivällä, että kaduilla on illalla iso mielenosoitus. Varmaan siellä kartanossa olisi ollut privaattiteatteri? Mutta miten muuten heidän kuolinkohtauksensa olisi sitten tähän saatu? Kun se nyt jostain syystä ilmeisesti oli pakko olla tässä, vai oliko? En ole lepakkomiessarjiksiin perehtynyt ollenkaan, joten mielestäni sekin on mahdollista, että se Jokeri, jota vastaan Bruce isompana kamppailee ei ole Arthur Fleck vaan joku aivan muu. Arthur vain innoitti. Ja oli Thomasin avioton lapsi, ja yhteydet siihen isä-Wayne sotki rahalla. Mutta se kait on jo kaanoninvastaista ajattelua...

Elokuvan kuvauksesta vastannut Lawrence Sher kertoi Zazie Beetzin hahmon jäävän henkiin. Aivan kuten aiemmat keskustelijat olivat huomauttaneet, Fleck tappaa vain niitä, jotka ovat hänelle ilkeitä.

Ja vielä: loppu vihjaa vahvasti, että koko juttu on vain vitsi Fleckin päässä. Mielestäni "se oli vain unta" on paskin rimanalitus, jonka tarinaansa voi laittaa, joten toivon, että joku keksii tuohon jonkin muun selityksen.

Linkki vie slashfilm.comiin
 
Viimeksi muokattu:

ChosenTwo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalaiset NHL:ssä
Yllä puhutaan sitten Jokerista.

Olen itse tuon nähnyt, mutta voinee elokuvaa vielä näkemätöntä toki vähän ärsyttää, jos menee klikkaamaan tekstit näkyville ja esiin tulee juonipaljastuksia. Ja joo, sitä varten toki ne spoiler-tägit ovatkin olemassa, mutta yleensä sen aiheen sentään näkee ilman klikkailuja.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
DC filmatisointeja ei ole enää jaksanut viime vuosina katsoa, mutta onneksi tämän Jokerin näin. Ehdottomasti parasta sarjakuvafilmatisointia sitten Sin Cityn.
 

Zodiac

Jäsen
Suosikkijoukkue
Thunder Bay Bombers
Tuli eilen katsottua tuo Lars von Trierin leffa The House That Jack Build jonka pääosassa velmuilee loistava Matt Dillon.

Leffa oli hyvä(tosin ajoittain hiukan puuduttava) mutta totuuden nimissä on sanottava että välillä niin raaka ja vastenmielinen että täytyi pitää ihan tupakkatauko. Itse en mikään herkkiänahka yleensä ole väkivallan suhteen leffoissa mutta tässä tapauksessa mentiin jo rajoja hipoen mitä kannattaa näyttää ja mitä ei.

Ehdottomasti suosittelen katsomaan tämän kunhan muistaa että elokuva on sitten todellakin K-18 ja meno on sen mukaista.

Lisätään vielä sen verran että Matt Dillon kertoi jossain aviisissa että meinasi kieltäytyä Jackin roolista parin erittäin karmean kohtauksen vuoksi. Kun leffan näkee niin voi hyvin arvata mistä on kyse. Mutta ei niistä sen enempää tässä.
 
Viimeksi muokattu:

mikko600

Jäsen
Suosikkijoukkue
NUFC
Tuli eilen katsottua tuo Lars von Trierin leffa The House That Jack Build jonka pääosassa velmuilee loistava Matt Dillon.

Leffa oli hyvä(tosin ajoittain hiukan puuduttava) mutta totuuden nimissä on sanottava että välillä niin raaka ja vastenmielinen että täytyi pitää ihan tupakkatauko. Itse en mikään herkkiänahka yleensä ole väkivallan suhteen leffoissa mutta tässä tapauksessa mentiin jo rajoja hipoen mitä kannattaa näyttää ja mitä ei.

Ehdottomasti suosittelen katsomaan tämän kunhan muistaa että elokuva on sitten todellakin K-18 ja meno on sen mukaista.

Lisätään vielä sen verran että Matt Dillon kertoi jossain aviisissa että meinasi kieltäytyä Jackin roolista parin erittäin karmean kohtauksen vuoksi. Kun leffan näkee niin voi hyvin arvata mistä on kyse. Mutta ei niistä sen enempää tässä.


Tuli käytyä leffassa katsomassa ko. mestariteos ja meikälle menee ihan LVTn leffojen top2:seen ja muutenkin yksi kovimpia leffoja viime vuosina. Ja juu, onhan se rankka. Ensimmäistä kertaa näin kuinka kesken elokuvan teatterista lähti kävelemään ihmisiä. Kolme pariskuntaa ja muutama yksittäinen henkilö. Ja juurikin noiden tiettyjen kohtausten aikana/jälkeen.
 

Zodiac

Jäsen
Suosikkijoukkue
Thunder Bay Bombers
Tuli käytyä leffassa katsomassa ko. mestariteos ja meikälle menee ihan LVTn leffojen top2:seen ja muutenkin yksi kovimpia leffoja viime vuosina. Ja juu, onhan se rankka. Ensimmäistä kertaa näin kuinka kesken elokuvan teatterista lähti kävelemään ihmisiä. Kolme pariskuntaa ja muutama yksittäinen henkilö. Ja juurikin noiden tiettyjen kohtausten aikana/jälkeen.

Joo en ihmettele yhtään jos ovat poistuneet salista. Tätä leffaa en kyllä suosittele katsomaan tyttöystävän/vaimokkeen kanssa jos partnerista löytyy hiukankin herkempi puoli.

Mutta anyway hyvä leffa vaikkakin erittäin karu ja rankka.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös