Jatkoajan leffakerho

  • 2 334 936
  • 12 061

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Olen tämän vuoden puolella nähnyt Gravityn - tämän oscar-voittajan ja niinpä tietyllä tapaa oli mielenkiintoista verrata siihen Sebastián Corderon ohjaamaa Europa Reportia.

Alkuun on todettava, että visuaalisesti Gravity pyyhki Europa Reportilla avaruuden tunnuslukuja mutta... ollakseni täysin rehellinen niin siihen se sitten jäikin. Gravity on ja oli visuaalista ilotulitusta ja näyttävää kuvausta, mutta Europa Reportiin verrattuna sen sisältö oli huomattavasti ohuempi. Gravityssä tavoitettiin se tuskallinen tuntu loppujen lopuksi vain muutamassa kohdin ja oikeastaan yhdessä kohdin oli todellakin sellainen tunne, että Sandra Bullockin näyttelemä Ryan Stone on sekoamassa kun vastaavasti Corderon Europa Reportissa oli todella usein - lähes jatkuvasti - pinnalla sellainen tunne, että nämä avaruuslentäjät kamppailevat hengestään ja ettei ole varma siitä, että heistä kukaan tulee pelastumaan.

En tiedä kuinka paljon Europa Reportista puhuttaisi elokuvana jos siinä olisi ollut tähtinä Bullock ja Clooney tai joku muu edes jollain tasolla tunnettu näyttelijä. Nyt käytännössä kaikki näyttelijät olivat kaikella tapaa tuntemattomia suuruuksia ja tämä jos mikä oli selkeällä tavalla elokuvan vahvuus, katsoja ei voinut edes nimen perustella päätellä mitään siitä, että mikä näyttelijän hahmon kohtalo elokuvassa on. Se saattoi olla ihan mikä tahansa kuoleman ja selviämisen välillä. Ja yleensäkin elokuvassa oli onnistuttu kätkemään varsin hyvin se, että mikä avaruuslentäjien kohtalo loppujen lopuksi on - selviävätkö he vai eivät.

Minusta Europa Reportin koko paketti oli riittävän toimiva ja se pysyi kasassa koko elokuvan ajan ja on aivan pakko tunnustaa, että minulle kyseessä on kenties paras ns. todellisia avaruuslentoja kuvaava leffa tässä viimeisimpien vuosien kuluessa. Kyseessä ei ollut mitään yltiöpäistä scifiä tai seikkailua avaruudessa vaan retki Jupiterin Europa kuulle, joka teoriassa on ihmiskunnan tavoitettavissa nykyisin laittein - tai hiukan hankkeeseen panostamalla.

Elokuvassa kiehtovalla tapaa sai piilomainontaa myös jokunen todellinen yhtiö, voi olla, että osin tahtomattaan - tai Volga Dneprin kohdalla tarkoitus oli mitä suurimmalla todennäköisyydellä haluttu.

vlad.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Ivan Reitmanin Ghostbusters ei ole minulle mikään aivan tuntematon elokuva vaan olen nähnyt sen joskus vuosikymmeniä sitten, nyt se tuli sitten katsastettua uudelleen kun tuossa taannoin ostin sen kokoelmiini. Hmmm... mitäpä siitä sitten sanoisin.

On viisainta olla aivan rehellinen, etenkin itselleni, ja tunnustettava, että minusta se oli loppujen lopuksi varsin harmiton komedia - sellainen jonka katsoo kerran tai korkeintaan kaksi, mutta joka ei millään muotoa kuitenkaan ole sellainen elokuva, että sen pariin olisi pakko palata säännöllisesti - tai näin minä asian näen. Joku toinen näkee leffan toisin ja se hänelle suotakoon.

Kyllähän Ghostbusters hymyilytti minua ja nauroinkin jopa pari kolme kertaa, mutta minusta siitä puuttui jotain olennaista - tai oikeastaan ei siitä välttämättä puuttunut mitään, mutta minuun kolahtavat enemmän toisentyyppiset komediat, silloin kun yleensäkään kolahtavat. Joko kyseessä on oltava selkeän draamakomedian, jolloin ne elämän tapahtumat tuovat komediallisen säväyksen elokuvaan tai sitten elokuvan on komediallisin keinoin oltava pisteliäs ja piikittelevä ynnä tarkkanäköinen, kuten loistava Monty Pythonin Life of Brian. Tai sitten komedian on siirryvä mustanhuumorin puolelle hyvin voimallisesti tai oltava suorastaan myötähäpeää herättävä kohtauksiltaan jotta se minuun todella syvällisesti iskisi - kuten osa mr. Bean lyhytfilmeistä on ja Mr. Bean - Äärimmäinen katastrofielokuvassa tätä tasoa myös paikoin hätyyteltiin. Ja inhimillisellä tapaa loistavia ovat myös monet varhaiset komediat. Mutta mitään tällaista tasoa Ghostbusters ei minusta saavuttanut tai hätyyttänyt, se ei ollut edes riittävän korni ollakseen oivallinen komedia, joten veikkaanpa, että se tulee jatkossa pölyttymään kokoelmissani ja katson sen kenties parin vuosikymmenen kuluttua nähdäkseni sen mahdollisesti uusin silmin.

Mutta Ghostbustersin jälkeen etenkin Bill Murray on tehnyt huikaisevan hienon uran ja Lost in Translationissa hän hipoi täydellisyyttä. Ja vaikka Sofia Coppolan Lost in Translation on laskettavissa draamaksi, piti se sisällään useita mustanhuumorin sävyttämiä komediallisia jaksoja, jotka Ghostbustersista uupuivat liki täysin.

vlad.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Pitkästä aikaa tuli katsottua Vietnam sotaan liittyvä elokuva, kyse on ennemminkin "pakotarinasta" eli Werner Herzogin ohjaamasta ja Christian Balen tähdittämästä Rescue Dawnista.

Elokuva pohjautuu Dieter Denglerin (Christian Bale roolissa) tarinaan, mutta en ole juurta jaksain tutkinut kuinka orjallisesti elokuva noudattaa Denglerin tarinaa - onko se todella napakka kuvaus alasampumisesta Laosin yllä Vietnamin sodan alkupuolella ja siitä vangituksi joutumiseen Laosiin pienelle vankileirille keskelle viidakkoa. Ja lopulta pakoon leiriltä, selviytymiseen viidakosta ja lopulta onnekkaaseen pelastautumiseen. Tai kuinka tarkkaan tapahtumat leirillä elokuvassa todella noudattivat todellisia tapahtumia - olivatko vankien suhteet sellaiset kuten ne elokuvassa on kerrottu, oliko Gene (eli Eugene) todellisuudessa niin itsekäs ja epätasapainoinen millainen kuva hänestä elokuvassa on luotu. Se on kuitenkin varmaa, että Dieter Dengler pelastettiin viidakosta ja sittemmin hän toimi koelentäjänä eri tahoilla, mutta se mitä vankeudessa tapahtui voi olla kovinkin värittynyt näkemys tapahtuneesta.

Elokuva ei minusta ollut voimakkainta Herzogia, mutta ehdottomasti kuitenkin keskitasoa parempi elokuva ja sen välittämä kuva ihmisistä, vangeista ja vangitsijoista, oli kaikesta huolimatta varsin inhimillinen ja todellisen oloinen - aivan hyvin voi kuvitella, että tapahtumat pienellä leirillä ovat kehittyneet nähdyllä tavalla ja konflikteja vankien kesken on syntynyt tilanteissa joissa syttyy eturistiriitoja. Ja jokainen varmasti ymmärtää, että epämääräinen tulevaisuus leirillä - osa oli ollut vankeina jo vuosia - syö miestä ja nostaa pintaan samalla vähemmän mairittelevia puolia persoonasta. Ja tässä kuvauksessa Herzog onnistui minusta ihan hyvin, olivatpa ne sitten kuinka todellisia tahansa.

Näyttelijöistä kolmikko Bale Dieter Denglerinä, Jeremy Davies Genenä eli Eugenena ja Steve Zahn Duanena onnistuivat rooleissaan oikein hyvin. Itse asiassa tietyllä tapaa Davies Genenä onnistui paikoin parhaiten, hän tietyllä tapaa onnistui kuvaamaan oman hahmonta tuntemuksia minusta parhaiten ja luomaan hänestä - inhottavan mutta inhimillisen - kuvan. Sen sijaan Bale oli parhaimmillaan vasta aivan elokuvan loppupuolella mielenterveyden tehdessä jo tepposiaan viidakon kätköissä ja Duanen jäätyä matkalle. Mutta vankeudessa, leirillä ollessa, inhottava ja itsekkään oloinen Davies Genenä oli eräällä tapaa parhain ja samalla koskettavin hahmo.

Jeremy Davies oli aiemmin minulle tuttu oikeastaan Uphamina Pelastakaa sotamies Ryanista, jossa hänen roolinsa ei mikään sankarillinen ollut vaan ennemminkin pelokas ja liki arkajalkamainen, koituen näin taistelutovereiden kohtaloksi. Zahn sitä vastoin on minulle liki tuntematon näyttelijänä - en muista häneltä kovinkaan montaa roolia, jos ainoatakaan. Ja kun en Dallas Buyers Club'iakaan ole nähnyt vielä niin en osaa hänen roolista siinäkään mitään sanoa.

Kaikkiaan Rescue Dawn oli kuitenkin positiivinen kokemus ja miellyttävä tuttavuus. Hiottavaa ja parannettavaa jäi mutta en mitään täydellistä elokuvaa odottanutkaan, joten käytännössä sain sitä mitä odotinkin.

vlad.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Herzog on aiemmin tehnyt dokumenttielokuvan samaisesta Dieter Dengleristä eli elokuvan Little Dieter Needs To Fly vuodelta 1987. Rescue Dawn on ns. fiktionaalisempi tulkinta tästä Vietnamin vankeudesta ja paosta.

Gene DeBruin ei todellisuudessa ollut ilmeisesti ollenkaan niin itsekäs ja epävarma kuin elokuvassa, ainakin sekä DeBruinin veli että eräs leirin muista selviytyjistä väittää miehen olleen hyvinkin epäitsekäs, muita auttava ja muutenkin erilainen. Lisäksi pakosuunnitelmaa oli suunniteltu porukalla jo ennen Denglerin tuloa.

Herzog on kertonut, ettei ole tiennyt näistä asioista ja tosiaan Rescue Dawn on elämäkerrallisena elokuvana mielestäni oivallinen teos, mutta tosiaan pitkälti Denglerin omiin muistoihin ja elämäkertaan nojautuva, ei mitenkään erityisen neutraali tulkinta tapahtuneista. Se on tietysti selvää, että kriisitilanteissa jokaisella on niistä omat muistonsa ja tulkintansa, ja tuskin Dengler tarkoituksella on vääristellyt vuosien takaisia tapahtumia.

Steve Zahnin roolisuoritus oli hyvä, kuten Zahnilla yleensäkin. Zahn on tuttu muun muassa "X-sukupolven" elokuvasta Reality Bites, Tony Scottin Crimson Tidesta ja Miehet elämässäni -elokuvasta. Indie-komedia Happy, Texas oli myös varsin hauskaa, kevyttä komediaa jossa Zahn oli pääosassa.
 

ChosenTwo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalaiset NHL:ssä
Pictures & Photos of Mel Gibson - IMDb

Cannesissa napatuissa kuvissa esiintyvä Mel Gibson on näköjään käynyt vähän salilla Expendables-porukan kanssa.

Samaisesta tilanteesta tuli katsottua näyttelijöiden haastatteluja ja Lundgren totesi omassaan, että leffasarjan ykkösosa oli aika rankka, kakkonen enemmän huumoripitoisempi ja kolmonen olisi sitten joku näiden välimuoto. Pidin itse kakkosen huumorista varsin kovasti, eli sitä toivoen jatkossakin (se typerä huumori nyt vaan kuuluu asiaan näiden tyyppien leffoissa). Mielenkiinnolla odotellen.
 

Andji

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kulloinkin minkäkin liigan hallitseva mestari
Miika Nousiaisen huikea romaani Vadelmavenepakolainen on tiettävästi siirretty valkokankaalle.

Ensimmäinen traileri on jo julkaistu: Ilta-Sanomat: Vadelmavenepakolainen elokuvaksi -katso traileri

Pelonsekaisin tuntein odotan tätä elokuvaa. Nähtävähän se on, mutta mielessä vaanii Arto Salmisen Varaston elokuva-adaptaatio. Ei se huono ollut, mutta loppu melkein pilasi koko elokuvan. Saa nähdä aiotaanko Vadelmavenepakolaistakin sokerikuorruttaa siten, että se uppoaa suurempaan yleisöön. Saa myös nähdä ovatko kirjan Thaimaa-kohtaukset mukana elokuvassa ja missä ne on kuvattu.
 

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Eipä tuo uusi Godzilla suurta vaikutusta tehnyt. Hyvältähän se näytti, mutta kovin ontto oli sisältä. Ihmishahmoista yksikään ei ollut millään tavalla kiinnostava (no ehkä Cranstonin näyttelemän kaveri) ja "tarina" oli yhtä tyhjän kanssa ja vain lista syitä saada CGI:ta ruudulle. Ja ne monsterin päästelemät äänet (sama ääni kuin kaikilla elokuvahirviöillä Jurassic Parkista alkaen) alkoivat ärsyttää jo leffan puolivälissä (kaveri lanseerasi hyvän termin "vuvuzilla").

No oli se sentään parempi kuin edellinen jenkkien yritys. Ja jatko-osaa kuulemma puskee. Ei varmaan tarvitse nähdä.

Eikä tarvitse tulla sanomaan "no mitä sä sitten odotit?". En odottanut juuri mitään, ja juuri sitä sain.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Katselin elokuvan Pompeji (2014) - IMDb.

Kertoo siis Pompeijin viimeisistä päivistä ja tulivuorenpurkauksesta.

Mielestäni elokuva on täydellinen esimerkki siitä, miten tehdään äärimmäisen paska elokuva erikoistehosteilla ja tietokoneella, ilman järjen häivääkään.

Irtonaisia huomioita:

- tapahtumat ovat epähistoriallisia, samoin lavastus, puvustus.
- päähenkilöt ovat surkeasti käsikirjoitettuja, puuttuu kaikki syvyys hahmoista.
- äärimmäisen epäuskottavat juonenkäänteet, ylhäinen neito rakastuu yhdessä illassa alhaiseen gladiaattori-orjaan
- Tietokoneella tehdyt taustat näyttävät todella feikiltä.
- yritetty kopioida tv-sarjaa Spartacus tuomalla peliin gladiaattori-kortti, tässäkin on epäonnistuttu --> gladiaattorien välille syntyy veljeys, kunnioitus ja luottamus, tämä kaikki kahdessa päivässä.
- haluttu tehdä k12-elokuva, väkivaltaa sisältäneet kohtaukset ovat käytännössä verettömiä, ei vaikuta uskottavalta tämäkään.

Siis ihan uskomatonta SKEIDAA, ei voi kuin hämmästellä, mitä varten tällaista scheissea on tehty.

Surulliseksi vetää...jos miettii vaikka pieteetillä tehtyä tv-sarjaa Rooma, niin kuvaavaa on, ettei sarjasta koskaan tullut mitään jättisuurta yleisömenestystä. Ehkä tällaiset Pompeii'n kaltaiset tekeleet sitten tuntuvat paremmilta katsojan silmään.
 

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
Pompeiji oli kuin todella huono kopio elokuvasta 2012, joka sekään ei ollut mikään mestariteos. Onneksi en odottanut leffalta mitään, niin ei voinut edes pettyä.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Lähinnä tässä ihmetyttää, että olette ylipäätään lähteneet edes katsomaan tuota elokuvaa (Pompeji) teatteriin? Minulle ainakin jo trailerin näkeminen imdb:n kautta ja viimeistään sitten elokuvateatterissa aiheutti sellaisen vastareaktion, että ei tulisi mieleenkään tuhlata vähäisiä ropoja ja mennä katselemaan tuo teos.

Joskus vaan pelkästä trailerista tietää, että juttu on silkkaa kukkua. Ei sillä, etteikö ohilaukauksia olisi silti tultu nähtyä teattereissa, mutta nettiaikakaudella vähemmän, kun tosiaan trailerit on ulottuvilla ja muutenkin arviot ja näkemykset elokuvista (tosin varon, etten lueskele lefffa-arvosteluja liikaa ja liian tarkkaan, koska ne voi antaa vääriä odotuksia elokuvaa kohtaan.)
 

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
^ En ole vuosiin käynyt leffateattereissa katsomassa leffoja. Koin tuon jonkin sortin elämyksen ihan kotisohvalla netistä katsoen.
 

abianos

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, suomalaiset
Lähinnä tässä ihmetyttää, että olette ylipäätään lähteneet edes katsomaan tuota elokuvaa (Pompeji) teatteriin? Minulle ainakin jo trailerin näkeminen imdb:n kautta ja viimeistään sitten elokuvateatterissa aiheutti sellaisen vastareaktion, että ei tulisi mieleenkään tuhlata vähäisiä ropoja ja mennä katselemaan tuo teos.

Joskus vaan pelkästä trailerista tietää, että juttu on silkkaa kukkua. Ei sillä, etteikö ohilaukauksia olisi silti tultu nähtyä teattereissa, mutta nettiaikakaudella vähemmän, kun tosiaan trailerit on ulottuvilla ja muutenkin arviot ja näkemykset elokuvista (tosin varon, etten lueskele lefffa-arvosteluja liikaa ja liian tarkkaan, koska ne voi antaa vääriä odotuksia elokuvaa kohtaan.)

Älkööt kukaan mielessään miellä minua minkään sortin elitistiksi, mutta itselleni jo se, että elokuva pyörii suomalaisessa elokuvateatterissa kertoo USEIN (ei aina, mutta valitettavan usein) elokuvan katsomattomuuden puolesta. En voi olla ainoa, joka osaa 97% leffateattereissa pyörivien elokuvien trailereista kertoa suurin piirtein mitä elokuvassa tapahtuu. Helvetin tylsää käydä vain toteamassa omat arvauksensa oikeiksi.

Vladinkin mainitsema Old Boyn jenkkiversio täytyy katsastaa! Alkuperänen on viime vuosien suosikkileffojani! Toi sai mut kiinnostumaan etelä-korealaista leffoista. Monet korealaiset on mukavia sekotuksia Hollywood-äksöniä, aasialaista sekopäistä huumoria ja eurooppalaista yllätyksellisyyttä. Osaiskohan joku nimetä joitain omasta mielestään katsomisen arvoisia korealaisleffoja? Genrellä ei niin väliä. Viimeiset ite katsomani on just Old Boy (tulee n. kerran vuodessa katottua), The Good, the Bad, the Wierd, Brotherhood of War ja Memories of Murder eli noita ei kannata mainita.

Viimesin kattomani elokuva oli toi Django... Mikähän sen nimi olikaan? Siis Tarantinon kai uusin leffa. Satuin kiipeenä löytämään Viaplaystä ja tykkäsin kovasti. Kertoo siis pvapaasta mustasta miehestä orjien Yhdysvalloissa. Hän lyöttäytyy erään valkoihosen matkaan ja yhdessä pyrkivät vapauttamaan tämän entisen orjan vaimon, joka eräällä farmilla on orjana. Mietin et on jotenkin massasta poikkeavaa ja raakaakin menoa. Tämä selittyikin sitten, kun huomasin olevan Tarantinon käsialaa. En miehen elokuvista Kill Bill vol. 1:stä lukuunottamatta mitenkään erityisesti pidä ja etenkin Kunniattomat paskiaiset oli jotenkin kunniaton ja paska, mutta hänen tapansa kuvata väkivaltaa on toki toimiva ja tekee tästä muutenkin toimivasta Djangosta yhä toimivamman.

Edit: Muistinkin leffan aivan väärin. Ehkä oli liikaakin kuumetta tota kattoessa!?! Olin siinä kyllä muutaman ryypynkin ottanut... Eli Django oli orja, jonka toi valkoihonen palkkionmetsästäjä hankki itselleen, koska tämä pystyisi auttamaan häntä nappaamaan eräät veljekset, joista saisi mukavan kiinniottopalkkion. Vastapainoksi lupasi vapauttaa homman jälkeen Djangon. Ja toki Djangon vaimokin pyritään vapauttamaan.
 
Viimeksi muokattu:

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
^ En ole vuosiin käynyt leffateattereissa katsomassa leffoja. Koin tuon jonkin sortin elämyksen ihan kotisohvalla netistä katsoen.

Piratismi valitettavasti varmistaa sen, että elokuvateattereihin ei aina niin laajaa valikoimaa tule, koska piratismin tuottamien tappioiden vuoksi elokuvateatterien on pelattava varman päälle ja otettava Pompeijit sun muut teattereihin.

Moraalikysymyksetkin sivuuttaen elokuvateatteri on se ainoa oikea tapa katsoa monet elokuvat, sinne ne on tarkoitettukin. Kotonakin on hyvä elokuvia katsoa, mutta elokuva kuin elokuva on parhaimmillaan teatterissa. Ei se ole ihan sama, vaikka mikäs siinä kotona katsoessa laillisesti ostettua tai vuokrattua teosta.

Eikä elokuvissa käynti edelleenkään niin kauheasti maksa, vaikka hinnat ovatkin kohonneet varsinkin viikonloppunäytöksiin. Alelippuja ja päivänäytöksiä on. Monet ihmiset, jotka valittavat elokuvalippujen kalleutta pistävät kuitenkin surutta viinaan rahaa joka viikko kaksi- tai kolminumeroisen luvun euroja.

Kotiuduin juuri elokuvateatterista, jossa katsoin X-Men: Days Of Future Pastin, joka oli kutakuinkin juuri niin erinomainen teos kuin odotinkin, ja se teki hienosti kunniaa alkuperäiselle tarinalle (Ryhmä-X 10/1985), joka aikoinaan teki järisyttävän vaikutuksen kun sen luin lokakuussa 1985.

Kahden eri aikakauden Ryhmä-X:n yhdistävä elokuva oli myös näytelty hyvin. Oscar-voittajia ja -ehdokkaita nyt pursui joka kohtauksessa, mutta James McAvoy veti ehdottomat pohjat nuorena Charles Xavierina. Bryan Singerin paluu X-elokuvien puikkoihin tapahtui tyylillä ja intensiteetillä. Kotiin tämänkin heti ostan kun se saataville tulee, mutta teatterissa nämä pitää kokea jotta elämys on parhain mahdollinen. Kotona saattaa esimerkiksi missata sivuosissa vilahtavat maestrot eli käsikirjoittajasuuruuden Chris Claremontin sekä Len Weinin, modernin Ryhmä-X:n luojan.

Lopputekstien jälkeen tuli kutkuttava kohtaus, joka antaa osviittaa suunnitteilla olevaa X-Men: Age of Apocalypsea varten. Nomen est omen pätee tuonkin kohdalla.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Tämän vuoden puolella olen katsonut kokeilevasti elokuvat Syntinen kääpiö ja Wham! Bam! Thank You, Spaceman! ja nyt viimeisenä samaan sarjaan kuului japanilainen Noribumi Suzukin leffa Sex and Fury vuodelta 1973, joka em. kolmikosta on kaikesta huolimatta ehein kokonaisuus vaikka sekään ei omassa luokituksennai korkealle tasollisesti noussut.

Wham! Bam! Thank You, Spaceman! on kenties surkein elokuva jonka olen koskaan katsonut, surkeudessaan se oli niin surkea ettei se edes herättänyt minussa myötätuntoa tai kiinnostusta, se oli kaikella tapaa elokuva, joka ei herättänyt minussa positiivisia tunteita, jopa sen katsominen alusta loppuun oli varsin tuskastuttava kokemus jota en todellakaan halua toistaa. Siihen verrattuna Syntinen kääpiö oli "hyvä" leffa vaikka sekin kuuluu kaikella tapaa tämän vuoden surkeimpien katsomieni elokuvien joukkoon, josta kolmikosta ehdottomasti paras on Suzukin leffa Sex and Fury ja siinä oli jopa aineksia kohtalaisen hyvään elokuvaan, mutta kokonaistyöskentely oli lopulta sen verran epävakaata ja tasapainotonta ettei elokuvaa voi kuitenkaan tyydyttäväksikään kutsua - tai sen on korkeintaan juuri ja juuri tyydyttävä elokuvana.

Suzukin elokuvan tarina oli kohtuullisen toimiva ja rakenteensa puolesta se oli suhteellisen uskottava, tarinasta olisi jopa saanut pienellä hiomisella todella hyvän tai hyvä ohjaaja olisi tarinan nykyrungosta muodostanut oivallisen elokuvan, joka olisi kantanut pitkälle ja joka muistettaisi kenties muunakin kuin "villeimpänä, väkivaltaisimpana ja viihdyttävimpänä japanilaisena sexploitaatioelokuvana". Sikäli harmi, koska loppujen lopuksi hyvin pienin kokonaisvaltaisin muutoksin tämä elokuva olisi kaikella tapaa toisessa kategoriassa omalla arvosteluasteikollani, mutta kaikkiaan mielenkiintoinen tuttavuus mutta en kuitenkaan tiedä jatkanko enää täst' edespäin tutustumismatkaa sexploitaatioleffojen parissa vai jääkö se tähän, näihin kolmeen keskenäänkin kovin epätasaiseen elokuvaan joiden välillä on tasollisesti lopulta yllättävänkin suuria eroja. Surkeinta en voi suositella kenellekään, mutta Suzukin Sex and Fury'a sentään jollekulle kokeilunhaluiselle japanilaisen elokuvan ystävälle. Huomioidaan kuitenkin se ettei näitäkään kolmea leffaa kannata edes vertailla keskenään, niin suuri ero niiden välillä on - niin surkea Wham! Bam! Thank You, Spaceman! todellisuudessa on.

vlad.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Wham Bamissa on se hyvä puoli kuitenkin, että se asettaa selkeän pohjastandardin, johon vertailla huonoja elokuvia. Lopuksi sitä saattaa todeta, että joku huonoksi mielletty elokuva oli kyllä huono, mutta ei niin huono kuitenkaan. Absoluuttinen pohja on aina hyvä olla olemassa.

Minun viime vuonna katsomistani elokuvista Wham Bam ei ollut (kenties valitettavasti) lähelläkään huonointa katsomaani elokuvaa. Sen kunnian saa italialainen Porno Holocaust, joka on kammottavin mahdollinen pornon ja zombie-kauhun yhdistelmä mitä kuvitella saattaa. Ja minä voin kuvitella paljon, nähtyäni elämäni aikana melkoiset määrät italokauhua ja vielä enemmän pornoa.

Wham Bamin absurdin surrealistisesta psykedeelisyydestä ja viiden sentin foliolavasteista jopa nautin omituisella, lievästi masokistisella tavalla, mutta Porno Holocaustin kohdalla "cruel and unusual punishment"-pykälä täyttyisi lainsäädännöstä heittämällä.

Kammottavaa pornoa, jossa päähuomio on viiksekkään italomiehen peräpukamissa. Kammottavaa "kauhua", jossa tökeröin zombiemutantti koskaan raiskaa hengiltä lahnana makaavan naikkosen ja mökeltää hitaasti vaappuen. Tämäkin on siis suomi-julkaisu, tätä on kansakunta odottanut kaikki nämä vuodet.

Katso Porno Holocaust, niin unohdat Wham Bamin. Taattua "laatua" italokulttiohjaaja Joe D'Amatolta. Traileri on YouTubessa.
 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Vladinkin mainitsema Old Boyn jenkkiversio täytyy katsastaa! Alkuperänen on viime vuosien suosikkileffojani! Toi sai mut kiinnostumaan etelä-korealaista leffoista. Monet korealaiset on mukavia sekotuksia Hollywood-äksöniä, aasialaista sekopäistä huumoria ja eurooppalaista yllätyksellisyyttä. Osaiskohan joku nimetä joitain omasta mielestään katsomisen arvoisia korealaisleffoja? Genrellä ei niin väliä. Viimeiset ite katsomani on just Old Boy (tulee n. kerran vuodessa katottua), The Good, the Bad, the Wierd, Brotherhood of War ja Memories of Murder eli noita ei kannata mainita.

Ei Korean mutta Raid ja Raid 2 (enkä nyt tarkoita näitä kotimaisia poliisileffoja...)
The Raid 2: Berandal - Red Band Trailer (2014) [HD] - YouTube

Sitten Koreaan.
Tidal wave/Tsunami
Korean Movie: Tsunami - YouTube
Haeundae (2009) - IMDb

Ja toinen, The tower
Ta-weo (2012) - IMDb
 

ChosenTwo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalaiset NHL:ssä
Edge Of Tomorrow katsottu. Pitkään tuli tätä odoteltua, kun Cruise ja Sci-Fi kuulostivat oitis hyvältä yhdistelmältä. Ja sitähän se olikin. Samaisen ysin annoin arvosanaksi tälle, kuin viime vuoden loistavalle Oblivionille.

Ja sitten IMDb:ssäkin tuntuu porukka vain itkevän, että Cruise tekee skeidaa ja ura on ohi. Jos Mission: Impossible - Ghost Protocol, Jack Reacher, Oblivion ja Edge Of Tomorrow ovat skeidaa, niin toivon samanlaista "laskusuhdannetta" kaikille fanittamilleni näyttelijöille. Tuossakin siis neljä leffaa viimeiseltä neljältä vuodelta ja alin antamani arvosana tuossa sakissa on 8.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Edge Of Tomorrow katsottu. Pitkään tuli tätä odoteltua, kun Cruise ja Sci-Fi kuulostivat oitis hyvältä yhdistelmältä. Ja sitähän se olikin. Samaisen ysin annoin arvosanaksi tälle, kuin viime vuoden loistavalle Oblivionille.

Ja sitten IMDb:ssäkin tuntuu porukka vain itkevän, että Cruise tekee skeidaa ja ura on ohi. Jos Mission: Impossible - Ghost Protocol, Jack Reacher, Oblivion ja Edge Of Tomorrow ovat skeidaa, niin toivon samanlaista "laskusuhdannetta" kaikille fanittamilleni näyttelijöille. Tuossakin siis neljä leffaa viimeiseltä neljältä vuodelta ja alin antamani arvosana tuossa sakissa on 8.

Hyvä elokuva minustakin, viihdyin sen parissa ja Tomppa onnistui hyvin olemaan lipevä jokamies, jonka vastuuntunto kasvaa tarinan edetessä. Cruise on tehnyt muutenkin monia hyviä elokuvia viime vuonna. En suosittele lukemaan IMDB:n palstoja ollenkaan, idioottejahan se on täynnä. Suomi24-tasoa mutta sinne ovat kaivautuneet kansainväliset idiootit eri maista vänkäämään paskaa ilman kummoistakaan moderointia.

Raha ei ole elokuvissa kaiken mitta, mutta esim. Ghost Protocol, Jack Reacher ja Oblivion ovat tuoneet kassaan yhteensä rapiat 1,1 miljardia, joten ei Cruisen tähti nyt todellakaan missään laskusuunnassa ole. Ja mikä parasta, jokainen näistä on ollut varsin tasokas teos, vähintään kolme tähteä viidestä tai enemmän.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Kahden päivän sisällä olen nyt käynyt neljä kertaa elokuvateatterissa. Edge Of Tomorrow oli näistä yksi. Sen lisäksi Pahatar, joka oli varsin onnistunut uusiotulkinta Disneyn klassikkoelokuvasta, ja jossa Angelina Jolie on suorastaan säkenöivän herkullinen Pahattarena. Se äänenkäyttö, se äänenkäyttö! Ihanainen Elle Fanning on myös hurmaava Aurorana eli Prinsessa Ruususena.

Tänään kävin katsomassa Miljoona tapaa kuolla lännessä sekä Godzillan. Miljoona tapaa kuolla lännessä oli oivallinen komedia, Seth McFarlanen räävittömän hulvatonta mutta samalla lämminsydämisen sympaattista komediaa, joka osui maaliinsa poikkeuksetta, vaikka välillä ammuttiinkin isoilla tykeillä. Kunnon lännenkomediat ovat varsin harvassa, oikeastaan ainoastaan Blazing Saddles on todella hyvä sellainen, mutta tämä sai nauramaan teatterissa kovaa ääneen ja pisti lähes vedet silmiin.

Ja sehän on komediaelokuvan tärkein ominaisuus, naurattaa. Mieleen muistuu vaikkapa Scary Movie 5:n hyytävä kuolemanhiljaisuus, kun koko sali on hiljaisempi kuin hautajaisissa eikä yksikään sketsi naurattanut. Lisäksi elokuvan rytmitys oli hyvä, juoni toimiva vaikkakin suht selvä alusta asti ja näyttelijät onnistuneita. Giovanni Ribisi oli erityisesti hyvä maltillisempi aisapari McFarlanen suupaltille lammasfarmarille.

Myös Ted toimi hyvin, joten ehkä minun pitäisi vihdoin ja viimein tutustua animaatiosarjoihin American Dad ja Family Guy, joita en ole katsonut. Luultavasti niistä nauttisin, jos ja kun muutenkin näytän Seth McFarlanen linjasta pitävän.

Godzilla taas oli vähän turhan raskassoutuinen ja itsensä liian vakavasti ottava teos, jossa matala bassohumina jymähti joka kerta kun iso mörökölli liikuskeli. Onhan lisko toki klassinen ja elokuvan katsoi sujuvasti, mutta vähän ylipitkähän elokuva oli. Monsterielokuvan pitäisi olla maksimillaan 90 minuuttia, ei yli kaksi tuntia. Loppumöyrintää ei onneksi oltu pitkitetty liikaa, ei se sentään mikään Man Of Steelin kolmen vartin efektipläjäys ollut, ja itse Godzilla oli kova jätkä kuitenkin. Kaksi tähteä tälle antaisin, jos tähtiä antaa pitäisi.

Eilen katsoin vielä Film2homesta ensimmäisen Ron Burgundyn, saa nähdä jos tänään katsoisin vielä sen jatko-osan. Nyt kun ollut sekä pari vapaapäivää että ulkona sateisen koleaa, niin sitä ehtii hyvin katsomaan vaikka kolme elokuvaa per päivä, joista siis kaksi per päivä elokuvateatterissa. Ehkä pitäisi huomenna vielä katsomaan Locke, siinä ainakin olisi Godzillan vastapainoa kun yksi brittinäyttelijä ajaa autoa ja puhuu puhelimeen puolitoista tuntia, muuta ei visuaalisesti tapahdu.
 

ChosenTwo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalaiset NHL:ssä
En suosittele lukemaan IMDB:n palstoja ollenkaan, idioottejahan se on täynnä. Suomi24-tasoa mutta sinne ovat kaivautuneet kansainväliset idiootit eri maista vänkäämään paskaa ilman kummoistakaan moderointia.

Näinhän se toki on. Aina vaan leffan juuri katsoneena haluaa lueskella muiden mietteitä kyseisestä tekeleestä ja IMDb on sitten luonnollinen kohde, kun sinne käy kuitenkin leffan arvostelemassa ja omille listoille lisäilemässä.

Locke kiinnostaisi myös. Aikalailla Buried tyylinen lähtökohta minimalistisuudessaan. Tosiaan aika virkistävääkin kaikkien supersankari-leffojen rinnalla (se Man Of Steelin loppu meni kyllä ihan överiksi). Noh, eipä ne supersankaroinnit minua nappaa kyllä muutenkaan.

CGI-orgioista kun on puhe, niin pakko todeta, että tuo uusi Transformers näyttää ehkä typerimmältä elokuvalta ikinä. Muutenhan se näyttää siis siltä samalta mitä aiemminkin, mutta jo se leffajuliste: robotti, joka istuu robottidinosauruksen selässä miekka kädessä. Siis mitä helvettiä nyt? Minulla on suuri ongelma CGI-leffojen kanssa, jotka sisältävät eläimellisesti toimivia ja niiltä näyttäviä robotteja. Niin kuin Avengerssissakin taisi olla pahiksilla jotain aluksia, jotka näyttivät ja etenivät käärmemäisesti. Jos minä rakentaisin robotin, niin ei ensimmäisenä tulisi mieleen tehdä siitä jonkun helvetin hillerin näköistä.
 

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Heikki Silvennoinen, Ali Leiniö
No IMDB on valtavirtakäyttäjien valtaama, joten junaan mahtuu kaikenlaista kirjoittajaa. Katsoo jo arvosanoja, niin kymmeniä tuhansia arvosanoja löytyy vain isoimmista ameriikan hiteistä. Pitää olla aina kriittisellä asenteella liikenteessä mikäli arvostaa muutakin, ja myös silloin kun vastaan sattuu elokuva, jolla on vain kymmenkunta arviota alla. Pipoa näissä tapauksissa voi tosin jonkun verran löysätä, vaikka yleensä tämmöisissä "harvinaisissa" tapauksissa parempaa genretuntemusta löytää sitten ihan asialle omistautuneilta sivustoilta.

Katselin päivemmällä israelilaisen Big Bad Wolvesin viime vuodelta. Tekijät ovat aiemmin vääntäneet ihan kohtuullisen pilke silmäkulmassa toteutetun slasherin Rabies, joka ei tosin ollut peruspiirteistään riisuttuna muuta kuin kokeilu maassa, jossa ei tällaista ole taidettu juurikaan tehdä. BBW (ei tarkoita sitä hyllyvästä lihasta täytettyä aikuisviihdealagenreä) taas oli paikoin vähän hapuileva, mutta kokonaisuutena ihan napakka gorno-komedia, joka toi mieleen sekä kanadalaisen 7 Days -elokuvan että korealaisen Memories of Murder -elokuvan, sillä kaikki näistä luottavat enemmän asetelmaansa kuin aiheeseensa, joskin käsittelevät hieman eri kanteilta.

Muutama hyvä läppä pikimustaan lapsenmurha-aiheeseensa nähden, vaikka käy samalla tavalla raskaaksi, tai vähintään itseään toistavaksi, kuin aiemmin tehty slasherkin. Yleisesti ottaen fiilis on kuitenkin kevyt, kun mitään sanottavaa ei ole kehitelty, eikä tarkoituskaan ole kauheasti uutta ollut tehdä, jos on osattukaan. Logiikkaa kiertävä kauhu kun on joidenkin (= fanien) mielestä lähtökohtaisesti hauskaa, joten sitä pitää alleviivata. Toki joitakin amerikkalaisista pioneeriveljistään erottavia tekijöitäkin löytyy (kuten omaa ahdasmielistä kulttuuria tölvivä absurdius, lieväkin), mutta ei mitään silmille hyppivää. Muutokset ovat niin hienovaraisia, että nämä israelin ihmetekeleet voisivat olla hyvinkin jenkkitekoa.
 
Viimeksi muokattu:

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
CGI-orgioista kun on puhe, niin pakko todeta, että tuo uusi Transformers näyttää ehkä typerimmältä elokuvalta ikinä. Muutenhan se näyttää siis siltä samalta mitä aiemminkin, mutta jo se leffajuliste: robotti, joka istuu robottidinosauruksen selässä miekka kädessä. Siis mitä helvettiä nyt? Minulla on suuri ongelma CGI-leffojen kanssa, jotka sisältävät eläimellisesti toimivia ja niiltä näyttäviä robotteja. Niin kuin Avengerssissakin taisi olla pahiksilla jotain aluksia, jotka näyttivät ja etenivät käärmemäisesti. Jos minä rakentaisin robotin, niin ei ensimmäisenä tulisi mieleen tehdä siitä jonkun helvetin hillerin näköistä.

Minulla on Transformers-elokuviin nostalgis-masokistinen suhde. Minä tiedän, että uusi elokuva on aivan varmasti sitä samaa kuin kolme edellistäkin Michael Bayn TF-elokuvaa eli tolkuttoman ylipitkää, ADHD-leikkauksilla varustettua efektipornoa surkealla juonella ja puupökkelönäyttelyllä (sekä robotin pallit -tason huumoria), ja että luultavasti isompi loppuvääntö kestää noin tunnin. Pääsääntöisesti puhdasta yhden tähden tauhkaa, parhaimmillaan kahden tähden välttävää/keskinkertaista menoa.

Siitä huolimatta menen kumminkin tuonkin katsomaan. Ihan vain dinobotien eli mainitsemiesi dinosaurus-autobotien takia. Grimlock ja kumppanit olivat kova sana 1980-luvun piirrossarjassa ja leluina, ja niin syvään nämä iskostuivat 1980-luvulla, että dinobotien CGI-uudelleentuleminen on pakko käydä vilkaisemassa vaikka se omanlaisensa kärsimysnäytelmä taatusti onkin. Kuten sanottua, nostalgis-masokistinen suhde.

Transformers-elokuvia on toki tehty hyväkin, eli se ainoa oikea, vuoden 1986 täyspitkä animaatioelokuva, joka on edelleen klassikko, ja jossa olivat ääninäyttelijöinä todella kovat nimet Orson Wellesistä alkaen.

Transformers-leluistani en ole toki koskaan luopunut. Sääli, ettei Optimus Primeni ole ns. mint-kunnossa, sillä olisi siinä tapauksessa rahallistakin arvoa melkoisesti. Taitaa joku perävaunun sisätykki puuttua kuitenkin, ei ole ajan hammas säästänyt vaikka transsit ovat saaneetkin levätä hibernaatiossa pahvilaatikossa komerossa iät ja ajat. Aito Optimus näyttää silti paljon paremmalta kuin CGI-vastineensa, tietty kulmikkuus mielestäni kuuluisi Transformereihin liiallisen sulavuuden sijasta.
 

Girardi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
NY Rangers ja Kalapa
Katsoin just emännän kanssa Evil Dead -uusinnan ja pettymyshän tuo oli jos vertaa alkuperäiseen 1981 -versioon. Näyttelijät oli mitä sattuu ja leffassa keskitytään vain splätteriin eikä sellainen mene nykyään enää kauhusta. Arvosana 5.
 

Harhasyöttö

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP sympatiat: HIFK
Viimeisin leffa jonka on kattonu oli toissapäivänä vihdoin ja viimein City Of God! Huhhuh, harvoin tulee leffasta noin aitoa lähes dokumentaarista fiilistä, tosin johtunee myös siitä et suurinosa leffasta on kuvattu käsivaralta ja näyttelijät on amatöörinäyttelijöitä oikeista slummeista, joka lisää rutkasti aitouden tunnetta. Perustuuhan itse tarinakin tositapahtumiin - voimakas elokuva!
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös