Jatkoajan leffakerho

[tutzba]

Ja kun päästiin puhumaan omituisista leffoista, on pakko mainita The Human Centipede. Kaverit joskus katsoivat ja itse vilkaisin sitä pari minuuttia, eikä sen jälkeen enää pystynyt. Sairasta ja oksettavaa, ei jatkoon. En vaan pysty katsomaan mitään, missä joku ihminen on sellaisessa tilanteessa, jossa minä toivoisin kuulaa kalloon.

 

[Brent Sapergia]

Robert Rodriquesin Machete tuli katsottua.

Olihan kovaa kamaa ja Trejo loisti pääroolissa. Pätkä on raakaa mättöä mutta suosittelen tyylilajista pitäville varauksetta!

 

[Dee Snider]

Robert Rodriquesin Machete tuli katsottua.

Olihan kovaa kamaa ja Trejo loisti pääroolissa. Pätkä on raakaa mättöä mutta suosittelen tyylilajista pitäville varauksetta!

No joo. Suuri pettymys tuo ainakin meikäläiselle oli. No, samaa Rodrigues-tuubaa, mitä oikeastaan aina ennenkin ja tuli välillä mieleen, että lämmitelläänkö tässä vaan Desperadoa uusiksi. Parasta filmissä on tietenkin huikea näyttelijäkaarti, jokaa hinaa leffan väkisin kuiville. Danny Trejo on kova kundi, mutta jotenkin jäi vähän laimea fiilis tästä "sankarin" roolista. Steven Seagal ja Don Johnson ovat kyllä vakuuttavassa vedossa. Stevenille soisi kyllä "comebackia" halpis-actionista, asiallisen budjetin toimintaleffoihin. Action-sankari genressä on tilaa, oikeastaan Jason Statham on ainoa uusi ja vakuuttava toimintasankari. Ei näistä wrestling-pelleistä tunnu olevan yhtään mihinkään.

 

[Brent Sapergia]

Ei näistä wrestling-pelleistä tunnu olevan yhtään mihinkään.

Itse asiassa John Cena ei ollut yhtään paskempi 12 Rounds -pätkässä. Odotukset oli tosin tosi alhaalla ennen leffaa.

 

[vilpertti]

Itse asiassa John Cena ei ollut yhtään paskempi 12 Rounds -pätkässä. Odotukset oli tosin tosi alhaalla ennen leffaa.

Itse en voinut katsoa kyseistä pätkää noin 20 minuuttia pitempään, hohhoijaa-mittari osoitti yhtätoista aika vakuuttavasti. Kyllähän elokuvateollisuus on mennyt varsin pitkälle sille linjalle, että toimintaelokuvan pääosassa on suotavaa olla kaveri joka osaa mm. näytellä edes vähän, nykyaikaisella tekniikalla saadaan sitten tehtyä se toimintapuoli kuntoon.

Tosin ei auta nykyaikainen tekniikkakaan enää Läski-Seagalia...

 

[Footless]

Serbian Film oli kyllä melko rankka, jopa meikäläiselle. Enpä kyllä suosittele oikein kellekään, ellei todellakin halua nähdä koko maailman raadollisuutta ja usko että maailma oikeasti on näin paska. Raakaa, pahaa, kuvottavaa. Kaipa tuollakin paikkansa on, mutta en voi väittää nauttineeni katselusta. Mutta jätti ajatuksia ja tuntemuksia, ehkä se kuitenkin on hyvä merkki elokuvasta. Sairas maa, sairas kansa tai jotain.

 

[Brent Sapergia]

Itse en voinut katsoa kyseistä pätkää noin 20 minuuttia pitempään, hohhoijaa-mittari osoitti yhtätoista aika vakuuttavasti.

Niin enhän itsekään varsinaista leffaa alkanut analysoida, totesin vaan pääosan esittäjän suoriutuneen siitä omia ennnakko-odotuksia paremmin. 20 minuutin katselulla ei yleensä saa koko kuvaa leffasta, tosin en väitä tässä tapauksessa että olet täysin väärässäkään. Leffassa oli käytetty paljon esim. Die Hard 3:ssa käytettyjä elementtejä, ei hyvä missään nimessä että leffassa on suoria vaikutteita toiseen leffaan.

 

[thego]

Niin enhän itsekään varsinaista leffaa alkanut analysoida, totesin vaan pääosan esittäjän suoriutuneen siitä omia ennnakko-odotuksia paremmin. 20 minuutin katselulla ei yleensä saa koko kuvaa leffasta, tosin en väitä tässä tapauksessa että olet täysin väärässäkään. Leffassa oli käytetty paljon esim. Die Hard 3:ssa käytettyjä elementtejä, ei hyvä missään nimessä että leffassa on suoria vaikutteita toiseen leffaan.

Vähän samat miettee itselläkin kyllä oli tuosta aikanaan. Yleensäki on tietyt ennakko-odotukset (melko heikot) näitä painijoita kohtaan ja Cena on sieltä huonoimmasta päästä persoonansa suhteen. Siihen nähden veti ihan kelpo suorituksen ja sopivassa mielentilassa kyseinen leffa oli ihan paikkansa pitävä aivot-narikkaan mättö.

Muutenki nää Hollywood- mätöt menee itellä ihan hyvin juuri kun ei odota elokuvalta mitään elämää suurempia oivalluksia. Toimii siis väsyneenä, rapulassa, pikku nousussa yms.

 

[leivoja]

Ei näistä wrestling-pelleistä tunnu olevan yhtään mihinkään.

A-Teamin B.A.Baracus eli Quinton "Rampage" Jackson oli yllättävän positiivinen yllätys. Tosin mies on kai jonkun sortin vapaaottelija.

 

[Zago]

Tulipas käytyä katsomassa Rare Exports ja täytyy sanoa, että kyseinen pätkä oli positiivinen yllätys. Koko elokuvan juoni oli rakennettu varsin sujuvasti. Tunneskaala, jonka elokuvan aikana kävi, oli erittäin laaja. Mustalla huumorilla kyllästetyssä tarinassa oli myös sopivassa suhteessa jännitystä sekä myös surullisia ja liikuttavia kohtauksia. Isän ja pojan suhde oli jotain todella hienoa. Isä ja Poika Tommila onnistuivat hyvin rooleissaan.

En ollut aiemmin nähnyt noita lyhytelokuvia enkä ainuttakaan traileria, joten teatteriin menin melkoisen tietämättömänä, mutta toisaalta siinä oli hyvätkin puolensa, kun ei saanut mitään vihjeitä, mitä tapahtuu.

Suosittelen lämpimästi mustan huumorin ystäville. Pisteitä antaisin ehkä 9/10.
Kotimaisuudesta se yksi plussa piste.

 

[Johannes]

Katselin kovalevyltä Tarantinon "Inglorious basterds", joka oli melkoisen lapsellinen elokuva juoneltaan. Tarantino osaa kuitenkin tarinankerronnan, joten 2,5 tuntia sujui kuin pikku poikana korkeajännitys-lehtiä lukiessa. Elokuva on hyvä viihde-elokuva, joka ei ole Tarantinon huippua, mutta katsottava.

 

[vilpertti]

Olihan se Machete lopulta odotuksen arvoinen. Loistava pätkä.

Ja Jessica Alba on hyvä... öhh.. luonnenäyttelijä. Täydellinen... roolisuoritus.

Lindsay Lohanin tissien kunniaksi täytyy linkata Lindsay Lohan Freestyle jostain melkein kymmenen vuoden takaa: http://www.youtube.com/watch?v=mTqXisnMcS8

 

[Delter]

Tulipa muutaman vuoden tauon jälkeen katsottua meksikolaisohjaaja Alejandro Inarritun Babel vuodelta 2006. Jo tuolloin ilmeistysvuonna totesin elokuvan loistavaksi, eikä toinen katselukerta himmentänyt teoksen tuiketta ollenkaan.

Babel on Inarritun tyylille uskollisena episodielokuva, jossa neljä ihmistarinaa eri puolilta maailmaa linkittyy toisiinsa yhden kiväärinlaukauksen kautta. Elokuva kertoo paitsi "perhosefektistä", myös ihmisten kommunikointivaikeuksista elämän eri tilanteissa. Babelin voisi kategorioida rakkauselokuvaksi, sillä se käsittelee pitkälti ihmisten välisiä suhteita aina seksuaalisuudesta lähimmäisenrakkauteen. Väliin mahtuu kuitenkin niin paljon muuta, ettei romantiikkakammoisten kannata vältellä tätä elokuvaa. Kakun päälle vielä Gustavo Santaolallan huikea musiikki, paketti on kokonaisuudessaan aivan timanttia.
5/5

Elokuva oli muistaakseni ehdolla vuoden 2007 Oscareissa jopa parhaaksi elokuvaksi, mutta Scorsesen keskinkertainen Departed vei voiton sillä kertaa. Valinnasta paistoi mielestäni vahva hyvittelyn maku edellisvuodelta, kun Eastwoodin toinen keskinkertaisuus, Million Dollar Baby, palkittiin Oscarilla aivan Scorsesen Aviatorin nenän edestä. Pitkän ja ansiokkaan uran tehneelle Scorseselle oli pakko lopulta antaa se Oscar, ja se vuosi oli sitten lopulta 2007.

Inarritun aikaansaannoksista kannattaa myös vilkaista Amores perros, joka on Babelin tavoin huikea monitasoinen episodielokuva.

 

[thego]

Olihan se Machete lopulta odotuksen arvoinen. Loistava pätkä.

Sitähän tuo juurikin oli. Sopivalla huumorilla höystettyä, aivot narikkaan toimintaa. Omissa arvioissa menee ehkä juuri ja juuri Expendables ohi. Jos ei muuten niin tissien takia.

Salt (IMDB). Angelina Joelin tähdittämä toiminta/jännitys leffa jota aloin katsomaan ilman mitään ennakkotietoja. Ehkä hyvä näin sillä leffa pääsi yllättämään useampaanki otteeseen.

Lyhyesti sanottuna tää on aika perus USA vs Venäjä, agenttiseikkailua muutamilla juonenkäänteillä höystettynä. Ei välttämättä tarjoa mitään elämää suurempia kokemuksia, mutta aivan kelvollinen viihdepläjäys niistä huolimatta. Jolie on muuten aivan helvetin laiha! Melkein pahaa tekee katella ku tollanen tikku pistää raavaita miehiä pakettiin.

 

[Hejony]

Elokuva oli muistaakseni ehdolla vuoden 2007 Oscareissa jopa parhaaksi elokuvaksi, mutta Scorsesen keskinkertainen Departed vei voiton sillä kertaa. Valinnasta paistoi mielestäni vahva hyvittelyn maku edellisvuodelta, kun Eastwoodin toinen keskinkertaisuus, Million Dollar Baby, palkittiin Oscarilla aivan Scorsesen Aviatorin nenän edestä. Pitkän ja ansiokkaan uran tehneelle Scorseselle oli pakko lopulta antaa se Oscar, ja se vuosi oli sitten lopulta 2007.

Keskinkertainen Departed? Meikäläisen kirjoissa 2000-luvun TOP5-leffoja, joten perustelut kiinnostavat.

Onko joku nähnyt vastikään maailman seksikkäimmäksi mieheksi valitun Ryan Reynoldsin tähdittämää Buriedia? Juoni on mielenkiintoinen, ja minä kun kärsin lievästä ahtaanpaikan kammosta, lähes pelottavin mahdollinen. En ole oikeastaan koskaan saanut minkäänlaisia uniongelmia tai vastaavia leffoista, mutta Tarantinon ohjaama CSI-jakso, jossa myös haudattiin porukkaa elävältä, oli todella tiukka pala.

Samoin kiinnostaa The Killer Inside Me. Casey Affleckia ainakin on kehuttu. Näistä jos jotain arviota saisi niin kiitos.

 

[Vanha Len]

Samoin kiinnostaa The Killer Inside Me. Casey Affleckia ainakin on kehuttu. Näistä jos jotain arviota saisi niin kiitos.

Tappaja sisälläni mukaili mielestäni kirjaa melko orjallisestikin mutta jätti hieman lattean maun kun henkkilöhahmoihin ei saanut oikein otetta. Leffa ikäänkuin raapaisi pintaa näin kun on kirjan lukenut. Ehkpä tuotos on vieläkin keskinkertaisempi niille, jotka eivät kyseiseen opukseen ole tutustuneet.

Affleck oli tosiaankin sopiva tyyppi tuohon osaan. Kyllähän tämä ehdottomasti kannattaa katsoa vaikka omat odotukseni tästä hieman korkeammalla olikin. Nyrkkiväkivalta oli erittäin "aidon" oloista ja kohtaus jossa Alballe annettiin lentopallomailasta sykähdytti jokseenkin.

3/5

 

[Trenchtown]

Inarritun aikaansaannoksista kannattaa myös vilkaista Amores perros, joka on Babelin tavoin huikea monitasoinen episodielokuva.

Oi oi, kylläpä mainitsit loistavan elokuvan. Amores Perros on parhaita leffoja, joita olen koskaan nähnyt. Trilogiaa jatkavat 21 Grams ja Babel ovat nekin timantteja, mutta eivät ihan niin kirkkaita kuin Amores Perros. Tosin ensimmäinen leffahan sen vaikutuksen teki ja yllätti täydellisesti, koska odotuksia ei ollut. Kahden seuraavan kohdalla tiesin jo vähän mitä odottaa, kun taas Amores Perros tuli ekaa kertaa nähtyä kaverin luona tyylillä "vois kattoo jonkun leffan".

Joka tapauksessa koko kolmen leffan pakettia voi suositella kaikille ja varsinkin episodielokuvien ystäville.

 

[Johannes]

Käytiin katsomassa kanadalaisen 21-vuotiaan Xavier Dolanin ohjaama "Kangastuksia". Dolan näyttelee myös yhden pääosan elokuvassa, joka on välillä riemastuttava ja välillä raivostuttava, ihan tunteettomaksi se tuskin ketään jättää. Ei sovi homofoobikoille, vaikka ei elokuvassa mitään näytetä, kun se on K-7 tasoinen kolmiodraama. Vaikutteista ei ole pulaa, Truffaut, Almodovar ja Wong Kar-Wain "In the Mood for Love" tulevat ainakin mieleen, kun katseli Dolanin "Kangastuksia"-elokuvaa. Dolan ei tietenkään plagioi ketään, tekee ihan oman näköisensä teoksen "kangastuksia"-elokuvasta. Ei mikään täysosuma, mutta erittäin mielenkiintoinen katselukokemus.

 

[Brent Sapergia]

Mitäs mieltä porukka Lars Von Trierin Antichrist -pätkästä?

Itse tykkäsin jollain kierolla tavalla (vaikka en mitään s/m:ää harrasta :) ja leffaa ja sen tarkoitusta piti hivenen filosifioida sen päätyttyä. Onhan se aika taiteellisesti tehty ja vaikka se ei hirveän pelottava ole, yksin katsoessa, kun leffa sijoittuu jonnekin takametsään, oli jotenkin karmiva.

Yllättävä erotiikka oli plussaa vaikka mieluumminen jotain oikeata pornopätkää toki katsookin.

 

[Hejony]

Elokuva oli muistaakseni ehdolla vuoden 2007 Oscareissa jopa parhaaksi elokuvaksi, mutta Scorsesen keskinkertainen Departed vei voiton sillä kertaa. Valinnasta paistoi mielestäni vahva hyvittelyn maku edellisvuodelta, kun Eastwoodin toinen keskinkertaisuus, Million Dollar Baby, palkittiin Oscarilla aivan Scorsesen Aviatorin nenän edestä. Pitkän ja ansiokkaan uran tehneelle Scorseselle oli pakko lopulta antaa se Oscar, ja se vuosi oli sitten lopulta 2007.

Keskinkertainen Departed? Meikäläisen kirjoissa 2000-luvun TOP5-leffoja, joten perustelut kiinnostavat.

Onko joku nähnyt vastikään maailman seksikkäimmäksi mieheksi valitun Ryan Reynoldsin tähdittämää Buriedia? Juoni on mielenkiintoinen, ja minä kun kärsin lievästä ahtaanpaikan kammosta, lähes pelottavin mahdollinen. En ole oikeastaan koskaan saanut minkäänlaisia uniongelmia tai vastaavia leffoista, mutta Tarantinon ohjaama CSI-jakso, jossa myös haudattiin porukkaa elävältä, oli todella tiukka pala.

Samoin kiinnostaa The Killer Inside Me. Casey Affleckia ainakin on kehuttu. Näistä jos jotain arviota saisi niin kiitos.

 

[Trenchtown]

Mitäs mieltä porukka Lars Von Trierin Antichrist -pätkästä?

Tuo kuuluu sarjaan "pakko katsoa taideleffa, jotta voi keskustella siitä". Antichrist oli mielestäni ahdistava ja vaikka tiesin ohjaajan taustan, niin väkivaltaa ja pornomateriaalia oli silti pikkuisen liikaa. Aiemmassa postauksessa mainitsemassani 21 Grams -leffassakin näyttelevä Charlotte Gainsbourg pokkasi tästä Antichristista muistaakseni jonkin palkinnonkin, olisiko ollut sitten Cannesin elokuvajuhlissa paras naisnäyttelijä tai vastaavaa, eikä hänen suorituksessaan mitään vikaa ollutkaan.

Antichrist oli ahdistava, paikoin tylsä, mutta ajatuksia herättävä elokuva hyvillä näyttelijöillä varustettuna. Siinä minun typistetty mielipiteeni.

 

[sampio]

Suosittelen lämpimästi mustan huumorin ystäville. Pisteitä antaisin ehkä 9/10.
Kotimaisuudesta se yksi plussa piste.

Aikalailla samat sanat. Hollywood-tuotoksena ei olisi ehkä samalla tavoin iskisi, vaikka periaatteessa ihan hyvä leffa genressään oli muutenkin. Kuitenkin tuo suomalaisen kansanperinteen kietoutuminen aiheen ympärille oli itselleni oikeastaan se paras juttu sen lisäksi, että leffa nivoutui lopussa ensimmäiseen lyhytelokuvaan hauskasti.

Nuuttipukki matkaan jo käy.

 

[Delter]

Keskinkertainen Departed? Meikäläisen kirjoissa 2000-luvun TOP5-leffoja, joten perustelut kiinnostavat.

Käytin tahallani hieman raflaavaa adjektiivia, jossa on vahva negatiivinen sävy. The Departed ei ole huono elokuva, mutta ei mikään mestariteos. Siitä paistaa mielestäni jollain tapaa yliyrittäminen, vaikka toki korostan edelleen, että kyseessä on ihan passeli elokuva. Ei kuitenkaan puhuttele Babelin tavoin, sillä aihe ei minua henkilökohtaisesti kosketa millään lailla. Sen lisäksi Depaterd on remake, joka osaltaan laskee pätkän arvostusta. Vähän kuin jonkun tuntemattoman bändin hittibiisistä tehtäisiin isolla budjetilla ja Robbie Williamsin äänellä cover. Hienolta kuulostaa, mutta aitous puuttuu. Departed on sellainen helppo kolmen tähden leffa, jonka katsominen ei harmita mutta ei myöskään sykähdytä.

Makueroja puhtaasti, mutta tuossa pikaiset perustelut.

Oi oi, kylläpä mainitsit loistavan elokuvan. Amores Perros on parhaita leffoja, joita olen koskaan nähnyt. Trilogiaa jatkavat 21 Grams ja Babel ovat nekin timantteja, mutta eivät ihan niin kirkkaita kuin Amores Perros.

Amores Perros on todella hieno leffa. Kyseessä on vieläpä Inarritun esikoistekele isoilla markkinoilla, mutta ote keltanokalla on kypsä kuin Spielbergillä konsanaan. Elokuva on tosin mielestäni piirun verran liian pitkä. Siitäkin huolimatta siellä oman listani kärkipäässä.

 

[Orava]

Käytin tahallani hieman raflaavaa adjektiivia, jossa on vahva negatiivinen sävy. The Departed ei ole huono elokuva, mutta ei mikään mestariteos. Siitä paistaa mielestäni jollain tapaa yliyrittäminen, vaikka toki korostan edelleen, että kyseessä on ihan passeli elokuva. Ei kuitenkaan puhuttele Babelin tavoin, sillä aihe ei minua henkilökohtaisesti kosketa millään lailla. Sen lisäksi Depaterd on remake, joka osaltaan laskee pätkän arvostusta.

Meikäläinen taas näki Departedissa todella vakuuttavia roolisuorituksia, mikä teki elokuvasta aivan loistavan. Juoni oli kyllä suoraan kiinalaisesta kopioitu, eikä siihen oltu oikeastaan mitään uutta tuotu. Kuitenkin roolisuoritusten ja tietynlaisen tietynlaisen tunnelman hienosti kaapanneen ohjauksen kautta elokuvasta tuli todella vakuuttava. Enkä yhtään ihmettele, että juurikin tämä elokuva vei sen oscarin loppujen lopuksi. Tosin siitä on oltava samaa mieltä, että tuo jenkkien juonen kopiointi suoraan ulkomaisista elokuvista on naurettavaa. Loppujen lopuksi kiinalainen versio Infernal Affairs on jopa Departedia parempi.

Babelista taas on oltava erimieltä, sillä mielestäni se on näistä Inarritun elokuvista se huonoin. Babel on suoraansanottuna mielestäni tylsä ja se mässäilee ihmisten kärsimyksillä ja maailman epäoikeuden mukaisuudella. Ei ollenkaan minun makuuni. Hahmoihin ei oikein pääse käsiksi samalla lailla kuin noissa kahdessa muussa ja loppujen lopuksi ne jäävätkin melko tylsiksi. Amores Perrosissa ja 21 grammassa henkilöhahmot eivät ole niin kylmiä vaan paljon inhimillisempiä ja uskottavampia. Tämä vaan minun nöyrä mielipiteeni.

 

[ms.qvist]

Tuo kuuluu sarjaan "pakko katsoa taideleffa, jotta voi keskustella siitä". Antichrist oli mielestäni ahdistava ja vaikka tiesin ohjaajan taustan, niin väkivaltaa ja pornomateriaalia oli silti pikkuisen liikaa. Aiemmassa postauksessa mainitsemassani 21 Grams -leffassakin näyttelevä Charlotte Gainsbourg pokkasi tästä Antichristista muistaakseni jonkin palkinnonkin, olisiko ollut sitten Cannesin elokuvajuhlissa paras naisnäyttelijä tai vastaavaa, eikä hänen suorituksessaan mitään vikaa ollutkaan.

Jossain määrin tiesin mitä odottaa Lars von Trieriltä, vaikka aihe sinänsä poikkesi aiemmin näkemistäni elokuvista, eli Idiooteista, Dancer in the Dark'ista - jonka loppu on minusta hyvinkin sykähdyttävä kaikessa karuudessaan sekä Dogvillestä - jonka pelkistetty teatterimainen miljöö viehätti minua paljon, ja olihan elokuva muutenkin hyvin mielenkiintoinen - joskin loppu hiukan yksiselitteinen, ehkäpä jopa helppo.

Odotin Antichristi'ä hyvin paljon, en kuitenkaan etsinyt siitä tietoa ennakolta niin paljon kuin yleensä elokuvien kohdalla teen. Se oli siis tavallaan myös kysymysmerkki minulle, sen verran tiesin siitä, että se sisältää voimakasta väkivaltaa, jopa pornograafisia kohtauksia mutta muuten elokuva oli kuin tyhjä taulu minulle - näyttelijöistä Dafoe oli tietty tunnu minulle jo Platoonin ajoilta lähtien.

Antichrist oli hyvä elokuva mutta se ei silti täyttänyt kaikkia odotuksiani. Jotenkin odotin vieläkin kieroutuneempaa väkivaltaa ja ahdistavampia kohtauksia vaikka kyllähän elokuva jo nyt piti sisällään rajujakin kohtauksia. Miljöö oli kuitenkin erinomainen, paikoin elokuva ylsi todella hienoihin sfääreihin mutta sitten se putosi alaspäin, joten en voi pitää sitä lähellekään täydellisenä elokuvana mutta jos puhutaan "taide-elokuvasta", jollaisina Trierin leffoja monasti pidetään, niin voin suositella elokuvaa täysin varauksetta kaikille heille, jotka inhoavat taide-elokuvia. Taiteen ei tarvitse olla tylsää ja puuduttavaa - ei missään nimessä.

vlad.