Jatkoajan leffakerho

[Everton]

Elokuvanteko on ollut tosiaan ihan alusta asti tehdastyötä ja liukuhihnakamaa.

Tämä selittää myös kaikki ne elokuvat, mistä katsoja miettii ainoastaan "miksi ihmeessä nämä on tehty?" Välityö jollekin studion luotto-ohjaajalle, eläkekassaa uransa ehtoopuolella olevalle entiselle näyttelijätähdelle, kokemusta aloittevalle käsikirjoittajalle jne...

Tehdään riittävän halvalla ja riittävän paljon. Jos joku menestyy ja muut saadaan myytyä vaikka jossain kimppadiileissä tv-kanaville, niin päästään vähintään plusmiinusnollaan ja ennen kaikkea rattaat pysyvät pyörimässä.

Ihan samalla rahalla ja vaivalla voisi tietty tehdä jotain parempaa ja merkittävämpääkin kuin vaikka jonkun sellaisen Ö-luokan tusina-actionin, minkä ainoa myyntivaltti on Bruce Willisin nimi näyttelijälistassa.

 

[J.C.S.]

Liittyen noihin 70-luvun elokuviin: Amazon Primessa näkyy olevan aika edustava kokoelma aidon ja alkuperäisen action-manin Charles Bronsonin elokuvia (Chato's Land, Mr. Majestyk, Death Wish II, Heartbreak Pass jne.). Eivät ole varsinaisesti aivan mitään 10 elokuvia, mutta ajavat edelleen asiansa.

 

[Haywire]

Puhallus (1973) on kyllä sellainen leffa jonka melkeen jokaisen pitäisi kattoa. Se oli ainakin jossain vaiheessa YLE areenassa ja kahdelle sitä suosittelin ja molemmat kiitteli jälkeenpäin. Leffan 8,3 Imdb keskiarvo ei tule tyhjästä.

Puhallus (1973) ⭐ 8.3 | Comedy, Crime, Drama

2h 9m | K-12

www.imdb.com

Puhallus katsottu nyt viikonloppuna. Toimi! Nuo listaamasi elokuvat on kaikki mulla katsomatta joten tässä pääsee kunnolla elokuvaputkeen. Kiitos suosituksista!

Ja kiitos suosituksista myös @Vintsukka @Lord Byron @Tifosi
@avatar @Nosebleed @LiiAaa ! Nyt on jonossa sen kolmisenkymmentä leffaa mitä alkaa jyystään tässä kun omien suosikkijoukkueiden kaudet on taputeltu.

 

[flintstone]

Käytiin tänään leffateatterissa, Tennispalatsissa, katsomassa Alex Garlandin Civil War leffa ja täytyy sanoa et ainakin minulle tuo toimi. Leffa on komean näköinen, äänimaailma on upea ja näyttelijäsuoritukset on timanttiset. Leffan kuvasto on karua mutta se puhuttelee vahvasti ja pitää otteessaan alusta loppuun. Täältä vahva suositus leffalle.

"Dream baby dream, dream baby dream..."

 

[Bob Sacamano]

Puhallus katsottu nyt viikonloppuna. Toimi! Nuo listaamasi elokuvat on kaikki mulla katsomatta joten tässä pääsee kunnolla elokuvaputkeen. Kiitos suosituksista!

Ja kiitos suosituksista myös @Vintsukka @Lord Byron @Tifosi
@avatar @Nosebleed @LiiAaa ! Nyt on jonossa sen kolmisenkymmentä leffaa mitä alkaa jyystään tässä kun omien suosikkijoukkueiden kaudet on taputeltu.

70-luvulla tehtiin, niin yllättävää kuin se onkin, valtavasti elokuvia myös Amerikan ulkopuolella.

Mutta kun niitä ei ilmeisesti aiota tai haluta luetella niin todetaan, että Hollywoodin kolme parasta olivat ko. vuosikymmenellä Network (Kasvot Kuvaruudussa), Badlands (Julma maa) & Taxi Driver (Taksikuski).

 

[Haywire]

70-luvulla tehtiin, niin yllättävää kuin se onkin, valtavasti elokuvia myös Amerikan ulkopuolella.

Mutta kun niitä ei ilmeisesti aiota tai haluta luetella niin todetaan, että Hollywoodin kolme parasta olivat ko. vuosikymmenellä Network (Kasvot Kuvaruudussa), Badlands (Julma maa) & Taxi Driver (Taksikuski).

Kiitos näistä! Jos sulla on suositella Hollywoodin ulkopuolelta leffoja niin laita tänne vain, otamma nekin työn alle.

 

[Tarinankertoja]

Network (Kasvot Kuvaruudussa)

"I'm as mad as hell, and I'm not going to take this anymore!"

 

[vitozzius]

Kiitos näistä! Jos sulla on suositella Hollywoodin ulkopuolelta leffoja niin laita tänne vain, otamma nekin työn alle.

70-luvulta lähtisin Nicholsonin Rajuista Kuvioista liikenteeseen, ja Uhrijuhla ainakin, jos ei ollut jo mainittu. Pink Flamingosia en suosittele. The List

 

[Jupe]

Itsehän siis kanssa katson kaikkea ja rakastan kaikkea, sekä olen aina valmis lähtemään katsomaan mitä elokuvaa tahansa. Mutta nyt kun tarjontaa on valtavasti, niin monesti tulee mietittyä myös, että miten mikäkin elokuva perustelee olemassaolonsa.

Tarjonnan paljous aiheutti itselleni paljon ongelmia tässä lähivuosina, aikaa on rajallisesti ja kun löytyy se parin tunnin slotti niin mikä elokuva on tuon ajan arvoinen. Tahtotila kuitenkin katsoa hyvää cinemaa ja harmitti älyttömästi jos katsoi paskaa.

Tähän löytyi ratkaisu joka ainakin vielä mulle tuottaa pelkkää priimaa. Sosiaalinen media ja insta-tili Cinephile club. Siitä vaikka "what to watch" ja alkaa purkaa niitä elokuvia, osa nähty mutta paljon oli mulla myös näkemättä. Hyviä teemoja suosituksissa, muun muassa noin 90min elokuvat. Tällaisia sivustoja on varmasti miljoona, ja kohta pitääkin etsiä seuraava joten jos jollain tiedossa vastaava laadukas sivusto missä helposti selattavia leffavinkkejä pääosin 2000-luvulta niin kiitollisesti otan vastaan.

Olen aikanaan katsonut paljon 1900-luvun leffoja, lähes kyllästymiseen asti ja edelleen välillä fiilistelen täälläkin mainituilla 70-luvun leffoilla. Kuitenkin heräsin edellä mainitun sivuston kautta kuinka paljon laatua on tehty lähivuosinakin. Muun muassa A24 studion toimesta.

Tuon edellä mainitun sivuston kautta löytyi mulle muun muassa tällaisia helmiä jotka olin missannut.
It Follows
Midsommar
Hereditary
Lobster
Bronson
Quiet Place
Enemy
Good Time
Out Of the Furnace
Nope
Us
The Banshees Of Inisher

 

[Barcelona]

Puhallus katsottu nyt viikonloppuna. Toimi! Nuo listaamasi elokuvat on kaikki mulla katsomatta joten tässä pääsee kunnolla elokuvaputkeen. Kiitos suosituksista!

Ja jos piti Puhallus leffasta niin silloin voi suositella Butch ja Kid leffaa, joka on yksi parhaista länkkäreistä mitä on koskaan tehty. Leffan on ohjannut George Roy Hill, joka ohjasi myös sen Puhalluksen ja Lämärin. On tehty vuonna 1969 eli on melkeen 70-luvun leffa.

Butch ja Kid - auringonlaskun ratsastajat (1969) ⭐ 8.0 | Biography, Crime, Drama

1h 50m | K-16

www.imdb.com

 

[SamSal]

Käytiin tänään leffateatterissa, Tennispalatsissa, katsomassa Alex Garlandin Civil War leffa ja täytyy sanoa et ainakin minulle tuo toimi. Leffa on komean näköinen, äänimaailma on upea ja näyttelijäsuoritukset on timanttiset. Leffan kuvasto on karua mutta se puhuttelee vahvasti ja pitää otteessaan alusta loppuun. Täältä vahva suositus leffalle.

"Dream baby dream, dream baby dream..."

Käytiin pojan kanssa katsomassa tuo tänään. Pari kertaa kesken leffan kävi mielessä, että oliko sittenkään hyvä idea tuoda 13-vuotiasta katsomaan tätä elokuvaa.
Toki kaikenlaisia elokuvia ollaan katsottu ja piti elokuvasta ja ainakin sanoi ymmärtäneensä elokuvan pointin.
Itse luulin että kyseessä on perus toiminta elokuva, mutta olikin jotain muuta.

Hyvä leffa oli ja allekirjoitan kaiken lainatusta. Ihan oscar ehdokas kamaa.

 

[flintstone]

Itse luulin että kyseessä on perus toiminta elokuva, mutta olikin jotain muuta.

Hyvä leffa oli ja allekirjoitan kaiken lainatusta. Ihan oscar ehdokas kamaa.

Joo traileri antaa varsin erilaisen kuvan mitä todellisuudessa on luvassa, leffassa on kyllä toimintaa mutta se ei ole mikään aivot narikkaan toimintapläjäys.

En halua sen enempää paljastaa leffan sisällöstä mutta käytännössä sen keskiössä on siis kokenut ja meritoitunut sotavalokuvaaja Lee (Kirsten Dunst) ja Lee:tä ihaileva nuori aloitteleva sotavalokuvaaja Jessie (Cailee Spaeny), sekä Leen toimittajapartneri Joel (Wagner Moura) ja kokenut ja kaiken nähnyt Sammy (Stephen McKinley Hendersson) ja leffa käsittelee näiden neljän matkaa läpi sisällisodan repimän Amerikan New Yorkista Washington DC:n kuvaamaan ja haastattelemaan presidenttiä (Nick Offerman).

Toivottavasti tuo leffa kerää hyvin katsojia sillä se kyllä ansaitsee sen. Edelleen kun miettii tuota niin oma fiilis on että wow, nyt oli intensiivisen kova leffa joka piti otteessaan. Mulla on vähän ajatuksissa että pitäisikö käydä katsomassa se vielä uudelleen, omaan leffahyllyyn tuo leffa varmasti löytää tiensä kun se aikanaan nyt kesällä julkaistaan.

 

[SamSal]

Joo traileri antaa varsin erilaisen kuvan mitä todellisuudessa on luvassa, leffassa on kyllä toimintaa mutta se ei ole mikään aivot narikkaan toimintapläjäys.

En halua sen enempää paljastaa leffan sisällöstä mutta käytännössä sen keskiössä on siis kokenut ja meritoitunut sotavalokuvaaja Lee (Kirsten Dunst) ja Lee:tä ihaileva nuori aloitteleva sotavalokuvaaja Jessie (Cailee Spaeny), sekä Leen toimittajapartneri Joel (Wagner Moura) ja kokenut ja kaiken nähnyt Sammy (Stephen McKinley Hendersson) ja leffa käsittelee näiden neljän matkaa läpi sisällisodan repimän Amerikan New Yorkista Washington DC:n kuvaamaan ja haastattelemaan presidenttiä (Nick Offerman).

Toivottavasti tuo leffa kerää hyvin katsojia sillä se kyllä ansaitsee sen. Edelleen kun miettii tuota niin oma fiilis on että wow, nyt oli intensiivisen kova leffa joka piti otteessaan. Mulla on vähän ajatuksissa että pitäisikö käydä katsomassa se vielä uudelleen, omaan leffahyllyyn tuo leffa varmasti löytää tiensä kun se aikanaan nyt kesällä julkaistaan.

Spoileri: juonipaljastuksia

Oli kyllä todella vaikuttava elokuva ja pisti itseäkin vähän miettimään.

Taistelukohtaukset oli mun mielestä todella karusti ja kaunistelemattomasti kuvattu ja lopun rynnäkkö valkoiseen taloon oli ihan mielettömän intensiivinen kohtaus. Muutenkin se koko loipputaistelu sai haukkomaan henkeä.
Vaikuttavin kohtaus ainakin oli itselle oli "kilpa-ajon" jälkeinen sissien vangitsemiskohtaus. Siinä kun ensimmäinen laukaus tuli niin tuntui että koko teatterin väki vähän hätkähti.
Jos jostain täytyy vähän nillittää niin arvasin mitä lopussa tapahtuu, mutta ei se oikeastaan häirinnyt.
Myös reaktiot Sammyn kuolemaan oli aika koskettavat.

Voi olla että itsekin tulee toinen kerta käytyä katsomassa.

 

[Vintsukka]

Olen varmaan vähemmistössä, mutta minut Civil War jätti vähän kylmäksi. Komealtahan se näytti ja kuulosti, mutta sisältö oli kädenlämpöinen. Oikein mitään sanomaa en leffasta löytänyt, ja sodan osapuolet oli sen verran epäselvästi määritelty, että siitä oikein paistoi läpi, että yritetään olla ärsyttämättä ketään liikaa.

 

[flintstone]

Spoileri: juonipaljastuksia

Oli kyllä todella vaikuttava elokuva ja pisti itseäkin vähän miettimään.

Taistelukohtaukset oli mun mielestä todella karusti ja kaunistelemattomasti kuvattu ja lopun rynnäkkö valkoiseen taloon oli ihan mielettömän intensiivinen kohtaus. Muutenkin se koko loipputaistelu sai haukkomaan henkeä.
Vaikuttavin kohtaus ainakin oli itselle oli "kilpa-ajon" jälkeinen sissien vangitsemiskohtaus. Siinä kun ensimmäinen laukaus tuli niin tuntui että koko teatterin väki vähän hätkähti.
Jos jostain täytyy vähän nillittää niin arvasin mitä lopussa tapahtuu, mutta ei se oikeastaan häirinnyt.
Myös reaktiot Sammyn kuolemaan oli aika koskettavat.

Voi olla että itsekin tulee toinen kerta käytyä katsomassa.

Spoileri

Joo luulen että se kohtaus missä Jesse Lemons (Kirsten Dunstin aviomies) kyselee tuolta porukalta minkälainen amerikkalainen olet on tuon leffan intensiivisimmistä kohtauksista ja yksi intensiivisimmistä mitä olen hetkeen missään nähnyt ja se oli kohtaus jossa tuntui että kuka tahansa voi tuossa kuolla. Muutenkin tuo oli hyvin intensiivinen kokemus tuo koko leffa. Ehdottomasti kokemisen arvoinen.

Minusta Civil War leffan yksi vahvuuksista oli että se ei varsinaisesti pyrkinyt ottamaan puolia, vaan kertoi vain tarinan journalistien silmin johon jokainen voi lisätä oman kontekstinsa. Äänimaailma, kuvaus ja visuaalinen ilme kuin myös näyttelijäsuoritukset on joka tapauksessa aivan huippua. Ymmärrän kuitenkin että osa voi kaivata selkeämpää tarinaa. Trailerin osalta voin sanoa että se johtaa harhaan, koska sen perusteella voisi olettaa kyseessä olevan toimintaelokuva mitä Civil War ei ole, toiminnallisista osuuksista huolimatta vaan se on road movie. Puhdasta toimintaelokuvaa odottava voi hyvinkin pettyä.

 

[vdx mua zorbas]

Tuli katsottua Mad Max 1. Oli kyllä varsin erilainen kun oletin, enkä varmasti ole ensimmäinen jolle tällainen fiilis tuli. Varmaankin yksi suurimmista eroista alkuperäisen ja jatko-osan välillä, jonka olen nähnyt.

Rainassa on omat puutteensa, mutta siinä on onnistuttu luomaan hyvin vittumainen tunnelma. Pahan läsnäolo on käsinkosketeltava. Vähän vaikea kuvailla, mistä tällainen tunnelma syntyy, mutta varsin nihilistinen pohjavire on varmasti yksi syy. Ja sitten se, että siinä on jätetty tietynlainen etäisyys henkilöihin.

 

[Shardik]

Katsoin lennolla Rebel Moon 2: The Scargiver. Eihän se ekakaan kovin häävi ollut, mutta oli siinä jotain yritystä. Kakkonen oli kaikin tavoin huonompi kuin ykkönen. Käsikirjoitus ja näytteleminen oli aivan paskaa. Ainoa pieni poikkeus oli Ed Skrein, mutta tämän pahiksen uudelleen lämmittely oli juuri sitä miltä se kuulostaa. Tämän tyypin hyvikset hoiteli viime leffassa ja nyt niillä on vastassa... sama tyyppi. No arvatkaa vaan kuinka siinä kävi. Lähitaistelukohtaukset oli hienoja, mutta muuten taistelut olivat täysin urpoa ammuskelua. Ei mitään taktiikan tynkääkään, kaksi joukkiota vaan juoksee toisiaan kohti laseraseet sauhuten. Juoni oli samanaikaisesti täynnä reikiä ja tylsä. Viimeksi sentään nähtiin yritystä juonenkäänteisiin ja väläyksiä muista universumin maailmoista, nyt oltiin vaan viljakuussa. Ja tuo 50 säkkiä viljaa nyt vissiin oli niin arvokasta galaktiselle imperiumille, että kapinallisten kylää ei vain voinut posauttaa kiertoradalta...

Mä en vaan käsitä sitä, että tehdään sadoilla miljoonilla leffaa ja sitten käsikirjoitus on aivan kurapaskaa. Ymmärrän, että menestyäkseen näiden leffojen pitää vedota myös keskenkasvuisiin, mutta kai silti juoni voisi olla edes päällisin puolin järkevä?

Paluulennolla katsoin pitkään listallani olleen Wolf of the Wall Streetin. Oli ihan hitusen parempi leffa.

 

[opelix]

Paluulennolla katsoin pitkään listallani olleen Wolf of the Wall Streetin. Oli ihan hitusen parempi leffa.

Tää oli hyvä. Vertaat ehkä kaikkien aikojen paskinta parhaaseen mutta niin varmaan ajattelitkin :)

 

[L. Öysä]

Neljä pientä aikuista. Hieno, jopa mykistävä elämys. Elokuva käsittelee vaikeita tunteita ja ihmissuhteita erittäin hyvin, lähestyen niitä lämmöllä ja huumorilla. Näyttelijöissä ei ollut heikkoja lenkkejä, mutta kuten Kuolleiden lehtienkin kanssa, Pöysti on loistava. Melkoisen kova elokuvavuosi hänelle henkilökohtaisesti.

 

[avatar]

Kakkonen oli kaikin tavoin huonompi kuin ykkönen.

Tämä on kyllä ykkösen tason nähden jo kohtalainen saavutus.

 

[Dino]

Spoileri

Joo luulen että se kohtaus missä Jesse Lemons (Kirsten Dunstin aviomies) kyselee tuolta porukalta minkälainen amerikkalainen olet on tuon leffan intensiivisimmistä kohtauksista ja yksi intensiivisimmistä mitä olen hetkeen missään nähnyt ja se oli kohtaus jossa tuntui että kuka tahansa voi tuossa kuolla. Muutenkin tuo oli hyvin intensiivinen kokemus tuo koko leffa. Ehdottomasti kokemisen arvoinen.

Minusta Civil War leffan yksi vahvuuksista oli että se ei varsinaisesti pyrkinyt ottamaan puolia, vaan kertoi vain tarinan journalistien silmin johon jokainen voi lisätä oman kontekstinsa. Äänimaailma, kuvaus ja visuaalinen ilme kuin myös näyttelijäsuoritukset on joka tapauksessa aivan huippua. Ymmärrän kuitenkin että osa voi kaivata selkeämpää tarinaa. Trailerin osalta voin sanoa että se johtaa harhaan, koska sen perusteella voisi olettaa kyseessä olevan toimintaelokuva mitä Civil War ei ole, toiminnallisista osuuksista huolimatta vaan se on road movie. Puhdasta toimintaelokuvaa odottava voi hyvinkin pettyä.

Minäkin tykkäsin tuosta puolueettomasta näkökulmasta, joka tähän elokuvaan oli valittu. Tapahtumat kerrottiin journalistien silmin, ja heistäkin jokainen katsoi asioita ehkä vähän eri kulmasta, joten mitään asiaa ei alleviivattu eikä tungettu katsojan kurkusta alas. Elokuvassa ei myöskään ollut selkeästi mitään hyviksiä ja pahiksia vaan kaikki osapuolet esitettiin tavallaan aika neutraalisti ja tuotiin esille ehkä enemmän sitä, miten jokaisesta sodan osapuolesta kuten myös heitä puolueettomasti tarkkailevista journalisteista löytyy oma pimeä puolensa. Vaikuttava ja ajatuksia herättävä elokuva kaiken kaikkiaan.

 

[Vintsukka]

Tampereen elokuvajuhlilla maaliskuussa tykästyin kovasti komedialyhäriin nimeltä Lasse kaatuu, voi ei!, joka sijoittuu Münchenin olympialaisiin 1972. Pääosassa loistava Hannu-Pekka Björkman. Nyt tämä 18-minuuttinen leffa löytyy Areenasta, joten sille suositus.

Lasse kaatuu, voi ei!

München 1972. Lasse Virén valmistautuu 10 000 metrin juoksuun. Samaan aikaan kuusi suomalaista miestä valmistautuu omaan suoritukseensa stadionin alla sijaitsevassa karussa bunkkerissa. Päivä on tärkeä. Tässä ei nimittäin kaadu tai voita Virén. Tässä kaatuu, nousee ja voittaa pieni...

areena.yle.fi

 

[Nosebleed]

Unfrosted (Netflix) eli tämä Jerry Seinfeldin uusi komedialeffa pop-tartsien keksimisestä. Sellainen sopivan pöljä aivot-narikkaan viikonloppuleffa, jossa vain vitsiä vitsin perään. Paljon cameoita, joista parhaat varmaan oli yhdet mainostyypit. Pituutta leffalla oli mukavat 90 min eli ei liian pitkä. Tuli vähän mieleen 90-2000-luvun komediat. Eikä ollut ängetty mukaan mitään elämän opetuksia tai muuta mitä monesti komedioissa on ollut viimeisen 10 vuoden aikana.

 

[Jymäkkä]

Minusta Civil warissa kyllä sinänsä otettiin puolet, että olihan se hallituksen porukka pressan(Trump) johdolla "pahis-puoli". Toki sitten länsiliittoumakin kaivoi hautoja ja ampui sivullisia. Pidin kovasti, vahvaa näyttelyä ja hyvin voimakkaita kohtauksia. Ei tosiaan mitään tarinaa, mutta sellaisenaan toimi juuri hyvin tuota mielettömyyttä kuvatessaan. Tuo journalismin etiikka ja sen eteen tehtävät uhrauksetkin oli enemmän sivujuonne.

 

[Czescku]

Unfrosted (Netflix) eli tämä Jerry Seinfeldin uusi komedialeffa pop-tartsien keksimisestä. Sellainen sopivan pöljä aivot-narikkaan viikonloppuleffa, jossa vain vitsiä vitsin perään. Paljon cameoita, joista parhaat varmaan oli yhdet mainostyypit. Pituutta leffalla oli mukavat 90 min eli ei liian pitkä. Tuli vähän mieleen 90-2000-luvun komediat. Eikä ollut ängetty mukaan mitään elämän opetuksia tai muuta mitä monesti komedioissa on ollut viimeisen 10 vuoden aikana.

Tuo kuulostaa todella hyvältä. Oletan että juuri sopiva pariskunnan katsottavaksi silloin kun haluaa vain aivontonta viihdettä ja nauraa.