Alkoi mietityttää pitäisikö nykyelokuvissa olla väliaika ja mitä siitä kansan tasolla ajatellaan? Nyt on lähiaikoina tulossa ainakin Avatar 2; kesto 190 minuuttia ja Babylon 188 minuuttia. Molemmat kiinnostaa, mutta kesto aiheuttaa syvän huokauksen. Kotona kyllä pyöräyttää vaikka Bertoluccin 1900 putkeen läpi, mutta teatterissa mikä tahansa 140 minuutin ylittävä alkaa rehellisesti ns. riittää. Perse puutuu, selkää pakottaa, kusettaa, nälkä, jano ja ehkä joillakin alkaa jo tulla vieroitusoireita puhelimesta tai nikotiinista. Puhumattakaan jos on vielä jotain lääketieteellisiä ongelmia.
Kotona leffat voi pausettaa huoletta, mutta teatterissa kolme tuntia on jo pitkä aika. Toki me kulttuurin ihmiset osaamme kyllä valmistautua oikealla tapaa elokuvaan, eli lähinnä käydä kusella juuri ennen kuin leffa alkaa. Mehän emme muutenkaan syö mitään elokuvaa katsoessamme ja juomme maltillisesti, koska keskitymme kaikilla aisteilla elokuvaan. Silti saattaa mennä perus 2,5h Marvel-leffankin kohdalla viimeiset puoli tuntia pienessä epämukavuudessa, kun pitää jo pidätellä. On valtava kynnys lähteä kuselle, kun jää aina jotain näkemättä.
Hollywoodin massiivisen pitkät elokuvat tehtiin vissiinkin 80-luvun alkupuolelle vielä sillä mielellä jo tekovaiheessa, että niihin työstettiin sopiva paikka väliajalle. Pikasilmäyksellä Gandhi oli sellainen viimeinen vedenjakaja, jonka jälkeen tämä väliajan perinne katosi. Toki ihan viimeisimpänä Tarantinon Hateful Eightiin oli suunniteltu väliaika (ainakin siihen road show -versioon) ja kotimaisista uusimmassa Tuntemattomassa sotilaassa oli tekijöiden taholta työstetty sopiva väliaika, johon teatterit saivat sellaisen halutessaan laittaa.
Multiplexejä on ainakin jossain nimitetty syypäiksi väliaikojen poistumiseen. Ne teatterit haluavat keskittyä seuraavan uuden alkavan elokuvan asiakasaaltoon. Ja toisaalta kun siinä ei ole sitä 10-15 minsan väliaikaa, niin siihen saliin on potentiaalia saada vielä samalle iltaa/päivää enemmän elokuvia pyörimään.
Pientenkin teatterien kohdalla olen skeptinen, että lisäisikö tuo tauko millään tavalla oleellisesti enää eväiden myyntiä. Tulisi vaan ylimääräistä työaikaa ja jos kyse viimeisestä elokuvasta, niin kassaa ei voi laittaa kiinni ennen väliaikaa.
Että olisiko ainoa hyötyjä tässä maksava katsoja? Tai tarkemmin osa maksavasta katsojakunnasta. Sillä niin kauan kun elokuvantekijät eivät elokuviaan rakenna sillä tavalla, että sinne jää luonnollinen ja hyvä paikka tarinankerronnan suhteen 10-15 minsan paussille, niin viimeisenä haluan teattereiden itse alkavan sinne työstää taukoja. Enkä eläytyjänä itse hirveästi lämpene ajatukselle, että minut revitään pois leffan maailmasta vartiksi - oli siellä tekijöiden tekemä tontti väliajalle taika ei. Toisaalta jos on tullut kaverin kanssa leffaan, niin tauko antaisi rakontyhjennyksen ohella mahdollisuuden puida elokuvan siihen astista antia mukavasti. Ja miksei se myös antaisi itsellekin mahdollisuuden kerätä ajatuksia ja sulatella näkemäänsä, mikä ei olisi ollenkaan huono asia. Sekä salakuunnella, mitä muut siitä puhuvat teatterissa/aulassa.
Toisiko tuo väliajan pitäminen jopa enemmän katsojia, kun eittämättä tuo pitkä kesto on monille melkoinen kynnys. Vai onko vieläkin pahempaa kun kolmeen tuntiin laitetaan vielä vartti lisää väliajan merkeissä?
Teatterissahan väliajat ovat edelleen käytössä, joten ei me nyt ainakaan olla tyystin vieraannuttu väliaika-kulttuurista, kun se siellä nähdään normaalina. Voisiko tuo tauko jopa tuoda elokuvateatterikokemukseen ja sen tietyn elokuvan kohdalle tietynlaista prestiisiä / spesiaalitapahtuman tuntua.
Ei nää blockbuster-leffat nyt ainakaan lyhenemässä ole.
cloud.collectorz.com
