Viestin lähetti Sylinteri
Ehkä palava kiinnostus japanilaiseen kulttuuriin sen kaikissa muodoissa lisää automaattisesti Kurosawan teosten katselun moniuloitteisuutta. Kurosawan moni elokuva on myös ollut inspiraation lähde useille europpalaisille ja amerikkalaisille huippuohjaajille.
Tähän liittyen...
Huomioita Seitsemästä samuraista.
Akira Kurosawan parhaimpana elokuvana pidetään yleisesti Seitsemää samuraita, kyseinen mustavalko-elokuva on tunnustettu klassikko. Kurosawan tuotanto on hyvin monisyistä, ja lisäksi hänen sanotaan saaneen vaikutteita elokuviinsa hollywood-tuotannosta. Tämän ohella moni elokuva pohjautuu tavalla tai toisella Shakespearen tuotantoon. Samalla Kurosawan elokuvat ovat kuitenkin antaneet huomattavan paljon vaikutteita amerikkalaiselle tuotannolle, mm. “Seitsemän samuraita” on kopioitu tarinaltaan liki suoraan lännenelokuvaan “Seitsemän rohkeaa miestä“.
Kurosawan sanotaan itsekin tunnustaneen ottaneensa vaikutteita hollywood-tuotannosta, tai yleensäkin amerikkalaisista elokuvista, mutta kuinka paljon hän todellisuudessa on saanut vaikutteita, vai onko hän todellisuudessa esim. kohteliaisuuttaan myöntänyt saaneensa vaikutteita? Sanotaan, että hän on saanut myös Seitsemään samuraihin vaikutteita muista elokuvista, ovatko nuo vaikutteet kuinka suuria, vai onko niitä loppujen lopuksi laisinkaan tai ainoastaan hyvin vähän? Tein asian tiimoilta muutamia mielenkiintoisia huomioita joihin nyt lyhylti paneudun.
Kaikille japanilaisenelokuvan ystäville Seitsemän samurain juonikuvio lienee tuttu, heille jotka eivät sitä tunne kerron sen muutamalla lyhyellä lauseella.
Elokuvassa eletään feodaaliajan Japanissa, maaseudulla vallitsee eräänlainen anarkia tai vähintään vahvemman oikeus roistojen ja muiden sekalaisten soturijoukkojen ryöstellessä kyliä. Erään tällaisen kylän asukkaan saavat lopulta tarpeekseen ja lähettävät pienen valtuuskunnan kaupunkiin palkkaamaan samuraita puolustamaan kylää roistojen hyökkäyksiä vastaan. Lopulta vähävaraiset kyläläiset onnistuvat palkkaamaan seitsemän samuraita kylää puolustamaan. Seurueen palattua kylään elokuva keskittyy kuvaamaan kyläläisten ja samuraiden suhteita, epäluottamusta ja epävarmuutta joka hitaasti kasvaa luottamukseksi. Elokuvan loppu käsittelee kyläläisten ja samuraiden taistelua roistoja vastaan, yksinkertaisen tuntuinen toiminnallinen osuus kohoaa hienon kuvauksen ja syvällisten hahmojen ansiosta monisyiseksi ja kerroksiseksi kokonaisuudeksi.
Vaikka elokuva onkin fiktiivinen, niin siitä löytyy viittauksia kirjallisiin tarinoihin jotka koostuvat faktasta ja fiktiosta, joiden tähden tulee miettineeksi mistä kukakin loppujen lopuksi on saanut vaikutteita. Muutama tällainen huomio seuraavassa.
Elokuvan eräs merkityksellisimmistä hahmoista on ilkikurinen, suurieleinen ja ajoittain jopa hivenen roisi Toshiro Mifunen näyttelemä Kikuchiyo, joka on hyvin epätavallinen samuraihahmo. Ensinäkemältä moinen hahmo saattaa tuntua mahdollisimman epätodelliselta samuraihahmolta, sellaiselta jota ei voi olla olemassakaan mutta, yllättäen Kikuchiyo on saattanut saada persoonaansa vaikutteita oikeasti eläneestä samuraista, Miyamoto Musashi’sta. Eiji Yoshikawan suurteos “Musashi” käsittelee yhdistellen faktaa ja fiktiota Miyamoto Musashi’n elämää hänen elämänsä erääseen taitekohtaan saakka. Historiallisten lähteiden perusteella voidaan päätellä nuoren Musashin olleen persoonaltaan epäsamuraismaisen, hän oli roisi suustaan, äkkipikainen, jopa ilkikurinen ja ajoittain mahtailevainen, eli hyvin paljon samankaltainen kuin Kikuchiyo elokuvassa “Seitsemän samuraita”.
Ulkoiselta olemukseltaan elokuvan samuraista Katsushiro vaikuttaa hyvin samankaltaiselta kuin Sasaki Kojiro oli, hänen kerrottiin pukeutuneen hienoihin vaatteisiin ja olleen sulavakäytöksinen sekä hillitty - kuten elokuvan Katsushiro. Sivuhuomautuksena, todellisuudessa Musashin ja Sasaki Kojiron tiet leikkasivat monta kertaa, viimeisen kerran kohdatessaan Musashin miekka leikkasi Sasaki Kojiron pään.
Vielä mielenkiintoisempi huomio löytyy eräästä elokuvan ydinteemasta, eli kylän puolustamisesta. Kenties idean tähän Kurosawa on löytänyt juuri Eiji Yoshikawa’n romaanista “Musashi”, siinä Musashi auttaa kyläläisiä taistelussa roistoja vastaan, ja ilman hänen apuaan roistot olisivat jatkaneet ryöstöretkiään. Kirjan tärkeimmät teemat pohjautuvat historiallisiin tarinoihin ja tietoihin, mutta pohjautuuko myös tämä tapahtuma historialliseen faktaan? Mikäli pohjautuu, on Kurosawa kenties saanut idean elokuvaan liki kokonaisuudessaan Japanin kirjallisesta perinnöstä. Joten kuka loppujen lopuksi on lainannut ja ketä, vai onko lainausten verkko kuviteltua huomattavasti monimutkaisempi?
Yoshikawan teos ajoittuu 30-luvun puolivälille, ajalle jolloin Japani kävi jo sotaa mm. Kiinassa, joten tuskin Yoshikawa on saanut yksittäisiin tapahtumiin ideoita amerikkalaisista elokuvista vaan todennäköistä on, että hän on kerännyt ideat Japanin kirjallisesta ja historiallisesta perimästä kaikilta osin. Joten, kenties kaikesta huolimatta, tärkeimmät teemat tässä Kurosawan mestariteoksessa juontuvatkin Japanin historiasta ja kirjallisuudesta eikä ulkoatulleista vaikutteista, ja on mahdollista, että ulkomaisen elokuvan vaikutusta hänen elokuvissaan on liioiteltu suuresti.
Miksi minä sitten tätä tänne kirjoitan? Ehkäpä tällainen taustatieto jopa herättää kiinnostusta joissain lukijoissa, tai vaihtoehtoisesti joku osaa antaa lisää informaatiota asiayhteydestä.
Huomautuksena loppuun, Musashin elämästä on myös tehty suurelokuva joka pohjautuu vahvasti Yoshikawa’n teokseen. Kyseisessä elokuvassa Musashi’a näyttelee kukapas muu kuin Toshiro Mifune. Kysestä elokuvaa ei lienee koskaa esitetty Suomen televisiossa.
Elokuva päättyy samurai Kanbei’n vuorosanoihin: “Hävisimme jopa tämän. Nämä viljelijät ovat voittaneet, emme me”.
vlad#16.