Yliarvostetut elokuvat.
Katsotaan saako tällaisen aiheen esille nostaminen keskustelua aikaan Jatkoajan Leffakerhossa, vai pääseekö suorastaan piru irti..
Sattuipa silmiini eräällä keskustelupalstalla aihe yliarvostetuista elokuvista, ajattelin siinä olevan varsin oivallisen aiheen joka varmaan herättää tunteita niin puolesta kuin vastaan, saadaan hivenen keskustelua aikaan. Maailmalla on ties kuinka paljon laadukkaita elokuvia, jotkut ovat klassikkoja joiden arvon liki kaikki elokuvien ystävät tunnustavat, monet elokuvat taasen herättävät tunteita laidasta laitaan, jotkut niistä saattavat tuntua selkeän yliarvostetuilta elokuvan tasoon nähden.
Se, että pitää elokuvaa yliarvostettuna ei suinkaan välttämättä tarkoita sitä, että elokuva olisi surkea. Oma suppea lista, jonka myöhemmin esittelen, pitää sisällään elokuvia jotka ovat joidenkin mielestä suorastaan klassikoita, ja jotka eivät minunkaan mielestä surkeita ole, vain ja ainoastaan yliarvostettuja elokuvan tasoon nähden. Ne eivät kerronnaltaan, kuvaustekniikaltaan, näyttelijätyöltään, tai jonkin muun syyn - tai useiden syiden - tähden täytä mielestäni kaikkia laatuvaatimuksia ja sen tähden pidän niitä selkeän yliarvostettuina elokuvina. Voinen arvata muutaman elokuvan esille nostamisen nostattavan erinäisten fanien niskavillat pystyyn, katsotaan kuinka käy, ja katsotaan rohkeneeko joku muu kertoa oman listansa yliarvostetuista elokuvista.
Jätän suosiolla listan ulkopuolelle aivan viimeisten vuosien kassamagneetit, katson ettei niitä ole vielä kohtuullista vertailla hivenen vanhempien elokuvien kanssa. Näiden kassamagneettien arvostus vieläpä ikävä kyllä perustuu vahvasti juuri taloudellisiin seikkoihin, monissa tapauksissa elokuvalliset (taiteelliset) seikat eivät tue arvostusta. Vuosien vieriessä ja kohun laannuttua niiden arvostus laskeutuu - asettuu - omalle tasolleen ja sen jälkeen voimme mahdollisesti sanoa, mikä niistä on saanut "ansiotonta" arvostusta näinä päivinä.
Oman listani elokuvat eivät ole missään erityisessä paremmuus - huonoimmuus - järjestyksessä.
E.T.:
Tarinaltaan inhimillinen, ja tietyiltä osin tavattoman yksinkertainen kertomus lapsen ja avaruusolion ystävyydestä ja sen kehittymisestä. Elokuvasta ei ole löydettävissä yhtään erityistä heikentävää tekijää, jollei sitten juonen yksinkertaisuutta voitane pitää sellaisena. Samalla siinä on kuitenkin havaittavissa tiettyä alleviivaavuutta ynnä teennäisyyttä, jopa "luonnottomuutta". Se tuntuu rakennetun niin taitavasti ettei kukaan tohdi haukkua sitä, arvostelija olisi merkitty mies tämän jälkeen. Elokuvana E.T. on mielestäni hyvä mutta ei lähellekään niin erinomainen kuin sen kerrotaan olevan.
Olemisen sietämätön keveys:
80-luvulla suurta kohua herättänyt teos. Kohu syntyi pääsääntöisesti kriittisen ja vakavan aiheen käsittelyn tähden, ainakin minä olen sitä mieltä, että tämä kohu nosti hyvän elokuvan arvostusta maailmalla entisestään, niin että sitä ruvettiin mainostamaan erinomaisena kuvauksena. Hyvä - kyllä, mutta erinomainen - ehdottomasti ei.
Ilmestyskirja. Nyt!:
Samoin suurta kohua herättänyt teos, joka tuntuu ratsastavan enemmän tämän kohun nostattamin siivin kuin omin siivin. Itsessään elokuva on ajoittain suorastaan kömpelön teennäinen, pitkästyttävä ja epärealistisen tuntuinen. Mikäli aiheena ei olisi ollut Vietnam ja mukana Marlon Brando, tuskin muistaisimme koko elokuvaa... (niin, muistaakseni elokuva perustui kirjaan joka sijoittui Afrikan viidakoihin). Keskinkertainen elokuva joka ilman suoranaisia omia ansioita on noussut kulttimaineeseen.
Titanic:
Otetaan mukaan nyt yksi hivenen uudempi elokuva. Tähän elokuvaan tunnuttiin kasatun kaikki mahdollinen alkaen romantiikasta (jopa vihjailevasta erotiikasta) ja päätyen toiminnan kautta katastrofielokuvaan. Mahtipontisen ulkokuoren takaa paljastuu hivenen keskinkertaista parempi elokuva, joka ajoittain kolisee tyhjyyttään.
Kellopeliappelsiini:
Rehellisyyden nimissä on tunnustettava, että elokuvan aihe on mielenkiintoinen. Kirja johon elokuva perustuu on selkeästi raadollisempi ja sen myötä parempi. Mikäli elokuva olisi noudattanut kaikessa raakuudessaan ja brutaaliudessaan tarkemmin kirjan jälkiä olisi elokuva arvostuksensa ansainnut mutta nyt, hyvä elokuva kohotetaan väkisin erinomaiseksi. Kulttimaineensa elokuva tällaisenäänkin on ansainnut.
Star Wars (alkuperäiset kolme):
Niputan kaikki kolme alkuperäistä Star Wars'ia yhteen nippuun tarkoituksella. Niiden tarina on raamatullinen, samalla siihen on lisätty universaaliutta muistakin myyteistä. Kolmikosta heikoin on selkeästi "Jedin paluu", ja parhain "Imperiumin vastaisku". Kokonaisuutena saaga on tarinaltaan ja juoneltaan varsin yksinkertainen hyvät vs. pahat taistelu, joka ajoittain saa syvällisempiä mittasuhteita ja näin on kohoamaisillaan erinomaiseksi ja arvostuksensa ansaitsevaksi saagaksi palatakseen kuitenkin takaisin raivostuttavan yksinkertaisiin ja yksiselitteisiin ratkaisuihin, jotka paljastavat elokuvan kerronnan ohuuden julmalla tavalla. "Tähtien sota" ja "Imperiumin vastaisku" ovat kokonaisuutenakin hyviä, mutta "Jedin paluu" jo valitettavan keskinkertainen - ajoittain jopa heikko.
Näiden esimerkkien joukkoon olisin voinut ottaa myös Citizen Kanen, mutta mielestäni en ole oikeutettu henkilö sanomaan onko se yliarvostettu vai ei, koska kumpaisellakaan kerralla jolloin olen käynyt katsomaan sitä en ole pysynyt hereillä loppuun saakka.
vlad#16.