Re: TIEDOTE!
Viestin lähetti Predator
Nimimerkki Jet Ace lähetti tämän Leffakerhon Päätoittojalle (siis minulle) privana ansiokkaat ja suorastaan syväluotaavat arvostelut klassikkoleffoista Alien ja Psyko.
No, tässä ne muidenkin ihmeteltäviksi.
Ridley Scott: Alien-Kahdeksas matkustaja (Alien, 1979). 105 min.
N: Tom Skerrit, Sigurney Weaver, John Hurt, Ian Holm, Harry Dean Stanton, Yaphet Kotto, Veronica Cartwright, Bill Duke.
Avaruudessa maahan matkalla oleva rahtialus poimii eräältä planeetalta tuntemattoman aluksen hätäkutsun. Tai niin miehistö luulee. Myöhemmin viesti paljastuu varoitukseksi ”Älkää tulko tänne”. ..
Aluksen tutkimuksen yhteydessä löytyy munia, joista parasiitti iskeytyy yhteen miehistön jäsenistä. Uhri viedään alukseen ja samalla sinetöityy miehistön kohtalo. Miehistö uskoo löytäessään parasiitin kuolleena uhrin vierestä, että koettelemus on ohi, mutta se onkin koteloitunut uhrin sisään ja murtautuu ulos ja piiloutuu alukseen. Alkaa kissa ja hiiri-leikki, jossa miehistö huomaa jonkin ajan kuluttua olevansa kissan sijasta hiiri. Tai liekaan tiikeriä varten sidottu vuohi, kuinka vaan.
Alukseen on päässyt biologisesti ihmiseen verrattuna ylivertainen ja älykäs elämänmuoto, joka käyttää ihmistä isäntänä lisääntymiseensä. Kerta toisensa jälkeen yriykset otuksen tuhoamiseksi epäonnistuvat ja samalla miehistö harvenee yksi toisensa jälkeen.
Lopulta jäljellä on enää vaihtoehtoina pako alukselta tai koko aluksen tuhoaminen. Jännitys jatkuu piinaavana elokuvan alusta viimeiseen minuuttiin asti. Ja huipentuu kahden naaraan yhteenottoon, jossa molemmat ovat päättäneet selviytyä hengissä.
Scott:in Alien on scifikauhun klassikko. Kaikki hyvän scifikauhuelokuvan osaset loksahtavat paikoilleen tavalla, jota on tuloksetta yritetty jäljitellä sen ilmestymisen jälkeen. Elokuva on synkkäsävyinen, tiivistunnelmainen, pitää katsojaa pelon otteessa läpi elokuvan ja hyvän näyttelijäkaartin roolisuoritukset ovat kauttaaltaan erinomaisia. Ohjaajan ja elokuvaa tehtäessä vielä suhteellisen tuntemattoman näyttelijäkaartin läpimurtoelokuva. Sigurney Weaver jäi jatko-osista johtuen pysyvästi kiinni tähän elokuvaan.
Tähdet:
Scififriikille *****
Muille ****
Alfred Hitchcock:: Psyko (Psycho, 1960). 105 min.
N: Anthony Perkins, Janet Leigh, Vera Miles.
Janet Leigh:n esittämä nuori nainen päätyy syrjäiselle, tyhjälle Bates:n motellille. Motellia pitää hiljainen ja hyväkäytöksinen Norman Bates (Anthony Perkins).
Rauhallinen tunnelma särkyy kuitenkin hyvin nopeasti, kun Leigh yhdessä elokuvahistorian kuuluisimmista kohtauksista tapetaan raa’asti veitsellä suihkuun. Kuva kuolleesta uhrista tuijottavine katseineen veren valuessa veteen sekoittuneena pyörteessä viemäriin jää katsojalle lähtemättömästi mieleen.
Poliisi ryhtyy tietysti tutkimaan katoamista, mutta elokuvan kulun kannalta tärkeä asia on se, mitä Batesin omassa talossa tapahtuu; Katsojalle näytetään verhojen läpi Batesin ja hänen äitinsä dialogia. Katsoja pohtii, kuka itse asiassa on murhaaja? Äiti on pitänyt Normania tiukassa otteessaan lapsuudesta saakka ja saarnannut naisten olevan kaikki lutkia. Normanin mieli on järkkynyt siinä määrin, että äidin kuollessa (Normanin toimesta?) hän pitää ruumista talossa ikään kuin se vielä olisi elävä ja ottaa äidin persoonan osaksi itseään. Äiti ei siis päästä kuollessaankaan Normania vapaaksi. Syntyy kaksi Normania; Kuuliainen äidin poika ja murhanhimoinen äiti-Norman, joka erityisesti seksuaalisen kiihtymyksen vallassa ottaa komennon itselleen tappavin seurauksin. Katsojalle totuus paljastuu vasta loppukohtauksessa, jossa elokuvan sankaritarta esittävä Vera Miles pelastuu täpärästi.
Elokuva tutkii varsin ansiokkaasti sairasta äidin ja pojan suhdetta ja ihmisen mielen jakautumista kahdeksi persoonaksi, jotka vuoroin hallitsevat koko ruumista. Asia, jota sittemmin on käytetty monessa elokuvassa.
Elokuvasta on tehty 90-luvun lopulla myös uusintaversio. Tämän elokuvan olisi voinut jättää tekemättä, sillä alkuperäisen tasolle, ei lähellekään, se ei yllä.
Psyko on suurelle yleisölle Hitchcockin tunnetuin elokuva. Elokuva muutti aikoinaan kauhuelokuvaa suuresti ja on myöhemmin saanut jopa suhteettoman suuren kulttielokuvan maineen. Anthony Perkinsille se merkitsi elinkautista tuomiota Norman Batesiksi ja pääosia lähinnä säälittävissä jatko-osissa. Kuitenkin klassikko, joka jokaisen elokuvan harrastajan on pakko nähdä. Monet varsinaiset Hitchcock-fanit nostavat kuitenkin mestarin elokuvista samalle tasolle tai edelle ainakin Vaarallisen romanssin, Takaikkunan ja Vertigo-punainen kyynel elokuvat.
Tähdet: *****