Turha lienee mainostaa, että pidän itsekin hyvin paljon Kurosawan elokuvista. Olen parhaani mukaan koettanut nauhoitella niitä televisiosta mutta kokoelmani on kyllä kaukana täydellisesti - itseasiassa se taitaa käsittää vain kapean murto-osan Kurosawan laajasta ja laadukkaasta tuotannosta.
Seuraavat Kurosawan elokuvat on tullut tiirailtua vähintäänkin kerran, useampi tosin moneen otteeseen. Pitäisi tosiaan hankkia dvd niin voisin täydentää Kurosawa kokoelmani sillä televisiosta tulee aivan liian vähän Kurosawan tuotantoa ja silloin kun tulee niin näytetään yleensä ne vakioelokuvat jotka jo minun hyllystä löytyvät.
Kulkukoira; Nora inu.
Kyseisen elokuvan viimeisimmästä katsontakerrasta on vierähtänyt aikaa jo vuosia joten lienee aika katsastaa se uudelleen.
Ikiru; Ikiru.
Itseasiassa en ole nähnyt kertaakaan elokuvaa yhdellä istumalla kokonaan, harmillista sinänsä sillä parhaan nautinnon kuvasta kuitenkin saa kun sen katsoo kerralla alusta loppuun.
Seitsemän samuraita; Shichinin no samurai.
Klassikojen klassikko, todellinen taideteos jonka näin ensimmäisen kerran hyvin nuorena ja jo tuolloin kuva teki minuun todella suuren vaikutuksen, se jaksaa yhä edelleen sykähdyttää ja yllättää minut katsoessani sen. Tämä kuva on katsottava ainakin kerran vuoteen.
Seittien linna; Kumonosu jo.
Tämän näin viimeksi joskus teini-iässä joten muistikuvat ovat todella hämärät. Kärsivällisesti jaksan kuitenkin odottaa hetkeä jolloin saan sen tavalla tai toisella kokoelmiini.
Kätketty linnake; Kakushi toride no san akunin.
Sama kohtalo kuin edellisellä.
Yojimbo; Yojinbo.
Vuosia on jo ehtinyt vierähtää tämänkin hienon elokuvan katsomisesta, muistikuvat siitä hämärtyvät ja aika kultaa hiljalleen muistot. On siis aika katsoa tämä hieno elokuva uudestaan!
Punaparta; Akahige.
Kurosawan tuotantoa jonka olen vain kerran aikoja sitten nähnyt. Mutta kunhan saan sen dvd'n niin josko sitten ostan ja katson uudelleen...
Dersu Uzala; Dersu Uzala.
Todella hieno Kurosawan elokuva. Kuvaus ja kertomuksen syvällisyys ja elämänmyönteisyys on koskettavaa. Hieno elokuva Ystävyydestä, samalla elokuvan loppu on riipaisevan surumielinen.
Ran; Ran.
Kaaos... yksi sana riittää kuvaamaan elokuvaa varsin oivallisesti. Kertomus hulluudesta, kaaoksesta, vallanhimosta, toivottomuudesta ja paljon paljon muusta.
Vielä jokunen Kuroisawa-linkki:
http://www.sea.fi/kurosawa/filmografia.html
www.student.oulu.fi/~anpajune/kurosawa/kurosawa.html
http://www2.tky.3web.ne.jp/~adk/kurosawa/AKpage.html
vlad#16.