Alkuperäisesti ja alkuperäisesti. Napier keksittiin Jokerin nimeksi Burtonin leffaan 1989, 49 vuotta hahmon ensiesiintymisen jälkeen.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Jatkoajan rangaistus kostautui – Tapparan CHL-taival katkesi RuotsissaLue lisää »
-
Heikki Hiltunen astuu syrjään, Jyrki Seppä on uusi Liigan hallituksen puheenjohtajaLue lisää »
-
Vancouver Canucksin huippuhyökkääjä J.T. Miller määrittelemättömäksi ajaksi sivuun kaukaloistaLue lisää »
-
Siirtolistalle joutuneen Kasperi Kapasen ura jatkuu Edmonton Oilersin riveissäLue lisää »
-
Christopher Gibson löysi pelipaikan Slovakiasta – siirtyy jumbojoukkueeseen Nick Ritchien seurakaveriksiLue lisää »
-
IS: Sportin hyllyttämille Karjalaiselle ja Rantakarille lähtöpassitLue lisää »
Jatkoajan leffakerho
- Viestiketjun aloittaja Paitselo
- Alkaa
- 2 409 552
- 12 325
Ainakin se on johdonmukainen performanssissaan ollut läpi vuosien, vaikka mokumentti I'm Still Here tietysti antaa aihetta ajatella näin. Lapsenahan tuo perhe vissiin kuului johonkin kulttiin, mihin liittyi insestiä ja lasten hyväksikäyttöä (veli ja nuorena kuollut River Phoenix kertoi tulleensa hyväksikäytetyksi). Joaquin ja sisko Rain löysivät yliannostuksen ottaneen Riverin, ja tuo Joaquinin soitto hätänumeroon luonnollisesti julkaistiin Yhdysvaltojen tapaan, ja myöhemmin kuvia Riveristä avoimessa ruumisarkussa vuosi julkisuuteen ja lehdistöhän nekin tietysti julkaisi. Vegaani tuo on ollut nelivuotiaasta asti ja vuosia eläinoikeusaktivisti, joten ei mitään utta. Jännässä perheessä vissiin kasvanut muutenkin, kun lasten nimet ovat River, Summer, Rain, Liberty ja Joaquin tunnettiin jossain vaiheessa nimellä Leaf). Casey Affleck nai näistä muistaakseni jonkun ja jännien nimien perinne jatkuu sielläkin.
Omien sanojensa mukaan Joaquin kärsii myös vakavasta sosiaalisesta ja esiintymiseen liittyvästä ahdistuksesta, mikä ilmenee niin elokuvien kuvauksissa kuin julkisissa puheissa. Phoenix ei mielellään esiinny haastatteluissa, mutta kertoo kuitenkin nauttivansa tuosta ahdistuksesta ainakin elokuvia kuvatessa. Onhan se vähän ironista, että tuolla tavalla "murenee", kun ei voikaan näytellä mitään roolia, vaan pitää yrittää olla itsensä minuutin ajan.
Olen suuren suuri Wes Andersonin leffojen ystävä joten tänään julkaistu traileri hänen heinäkuussa ilmestyvästä elokuvasta sai minut iloiseksi.
TV-draamajumala David Chasen The Many Saints of Newark(Sopranos prequel) ja Wes Andersonin The French Dispatch ovat tämän huushollin eniten odottamat elokuvat tänä vuonna.
TV-draamajumala David Chasen The Many Saints of Newark(Sopranos prequel) ja Wes Andersonin The French Dispatch ovat tämän huushollin eniten odottamat elokuvat tänä vuonna.
Itse tykkäsin uudesta nimestä, äidin nimeksi tuli sillä halpiselokuva (tai tarkalleen pennin, mutta kuitenkin, siis Penny Fleck joka ainakin itselläni kääntyi välittömästi mielessä penny flick:iksi). Innostuin tässä wikipedioimaan hahmon tuon oikean nimen löytääkseni (sellaista ei tosiaan ole), niin ihan mielenkiintoinen kehityskaari ollut hahmolla joka on näköjään kehitetty jo vuonna -40. Taustatarinoitakin useita ja tavallaan kaikki yhtä oikeita hahmon luojien mielestä, sillä luojatiimillä ei ollut edes ajatuksena keksiä hahmolle mitään tarkempaa taustaa.
Oscareiden parasta antia taisi olla Parasiten menestys ja isot onnet koko lössille!
Billie Eilishin nimeä Suomessa voi perustellusti udella, mutta miten VITUN tyhmiä monet viihdebisnesfanit jenkeissä ovat? Puhun Eminemistä ja 8 Milesta. Usea neropatti ei tajunnut että esitys oli loppuun saakka salattu yllätys ja paljastuessaan Eminem olisi saanut vetäytyä. Jengi ihmetellyt miksi hollywoodkerma oli hämillään.
Uskomattominta on kuitenkin se että edes Eminem-fiilistelijöistä moni ei tajunnut Lose Yourselfin olleen Oscarin voittanut tekele. Tietenkin voidaan ihmetellä miksi esittää tuo vasta nyt, mutta ennemmin 10 vuotta raittiina ollut Eminem viimein stagelle kuin se takavuosien sekoilija.
Ei ollut onnistunein veto, mutta näki miten iso juttu tuo oli Eminemille. Harvemmin noin nöyrä preesens on. Ja yleisö lopulta palkitsi. Tykkäsin DiCaprion hillityn tyylikkäästä aplodimenosta ja siitä miten Denzel meinasi irrotella kunnes hillitsi äkkiä.
Billie Eilish has a history-making night at the Grammys | CNN
It appears the party is just getting started for 18-year-old Billie Eilish.www.cnn.com
Nuorison parissa suosittu artisti ja pari Grammya nappasi äskettäin.
Billie Eilishin nimeä Suomessa voi perustellusti udella, mutta miten VITUN tyhmiä monet viihdebisnesfanit jenkeissä ovat? Puhun Eminemistä ja 8 Milesta. Usea neropatti ei tajunnut että esitys oli loppuun saakka salattu yllätys ja paljastuessaan Eminem olisi saanut vetäytyä. Jengi ihmetellyt miksi hollywoodkerma oli hämillään.
Uskomattominta on kuitenkin se että edes Eminem-fiilistelijöistä moni ei tajunnut Lose Yourselfin olleen Oscarin voittanut tekele. Tietenkin voidaan ihmetellä miksi esittää tuo vasta nyt, mutta ennemmin 10 vuotta raittiina ollut Eminem viimein stagelle kuin se takavuosien sekoilija.
Ei ollut onnistunein veto, mutta näki miten iso juttu tuo oli Eminemille. Harvemmin noin nöyrä preesens on. Ja yleisö lopulta palkitsi. Tykkäsin DiCaprion hillityn tyylikkäästä aplodimenosta ja siitä miten Denzel meinasi irrotella kunnes hillitsi äkkiä.
Viimeksi muokattu:
Kävin minäkin katsomassa ketjun kehujen kannustamana, kiitokset suosituksista. En ole kovin ahkera elokuvakävijä, mutta en muista koskaan olleeni elokuvasalissa, jossa yleisö seuraa elokuvaa yhtä keskittyneesti. Paremman puoliskon karkkipussikin tuli salista pois melkein täytenä. Se jos mikä kertoo jotain!
En minäkään halua spoilata elokuvaa sen enempää, mutta hyvän elokuvan tavoin on tarve puhua aiheesta vielä kotonakin. (Tai kehua sitä Jatkoajassa.) Mitä kukin elokuvassa näkee ja tulkitsee, kertoo paitsi elokuvasta, myös kertojasta itsestään. Joku näkee vertauskuvia kapitalismin riistävästä otteesta, toinen tutkielmana siitä mitä on rakkaus ja mitä sen vuoksi on valmis tekemään. Kuin mustetahratesti.
Onneksi katsojaan luotetaan, eikä ohjaaja ole laittanut paksua Hollywood-tussia kohtauksiin alleviivaamaan "huomaa tämä" tai käytä musiikkia tehokeinona kertomaan mitä kohtauksessa tulisi tuntea.
Imdb:n tähtiarvot elokuville on kuten kaikki tietää oiva paikka saada osviittaa minkä"tasoisia" elokuvat ovat jos mielii jotain katsottavaa viikonlopuksi.
Listan kärjessä on hyvin kuuluisasti Shawshank Redemption(jätetään suomenkielinen verio sanomatta).
Elokuva on minunkin mielestäni erittäin, erittäin hyvä, viihdyttävä ja laadukas. Mutta että parempi kuin esim Kummisetä? Ehkei nyt kuitenkaan. Ilokseni huomasin että leffan ohjaaja on samaa mieltä:D
(Haastattelu viime syksyltä)
www.pastemagazine.com
Listan kärjessä on hyvin kuuluisasti Shawshank Redemption(jätetään suomenkielinen verio sanomatta).
Elokuva on minunkin mielestäni erittäin, erittäin hyvä, viihdyttävä ja laadukas. Mutta että parempi kuin esim Kummisetä? Ehkei nyt kuitenkaan. Ilokseni huomasin että leffan ohjaaja on samaa mieltä:D
(Haastattelu viime syksyltä)
Frank Darabont Reflects on the Legacy (and IMDb Ranking) of The Shawshank Redemption
Darabont muses on his film's status as the highest rated movie in IMDb history.
www.pastemagazine.com
Tuo elokuva on kärjessä, koska se ei ärsytä ihmisiä. Se on riittävän "taiteellinen" että filmisnobit tykkäävät siitä, mutta silti ei liian vaikea tavalliselle kansalle. Hyvä elokuva se on, mutta ei siitä maailman parasta saa millään.Imdb:n tähtiarvot elokuville on kuten kaikki tietää oiva paikka saada osviittaa minkä"tasoisia" elokuvat ovat jos mielii jotain katsottavaa viikonlopuksi.
Listan kärjessä on hyvin kuuluisasti Shawshank Redemption(jätetään suomenkielinen verio sanomatta).
Elokuva on minunkin mielestäni erittäin, erittäin hyvä, viihdyttävä ja laadukas. Mutta että parempi kuin esim Kummisetä? Ehkei nyt kuitenkaan. Ilokseni huomasin että leffan ohjaaja on samaa mieltä:D
(Haastattelu viime syksyltä)
Frank Darabont Reflects on the Legacy (and IMDb Ranking) of The Shawshank Redemption
Darabont muses on his film's status as the highest rated movie in IMDb history.
L. Paraske
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kärpät, Suomi, Arttu Hyry, Hagaby Golf 2
Shawshank nousi kärkeen ohi Kummisedän siinä vaiheessa kun The Dark Knight ilmestyi. Batman-fanit halusivat suosikkinsa kärkeen ja pommittivat Kummisedälle ykköstä. Hetken aikaa Dark Knight olikin kärjessä, kunnes sitten realismi iski. Mutta Kummisetä ei sen jälkeen enää kärkeen palannut.
Niinkuin sanoin niin tälläiset listat ovat hyviä suunnan näyttäjiä. Absoluuttista järjestystä ei edes ole olemassa.
Kummisetä on kuinkin vahvoilla kun sen sijoitus on toinen niin imdb:ssä kuin American Film Institutenkin listassa. AFIn kärjessä on Citizen Kane. En nyt muista miten kattava se jokin universaali kriitikoiden top lista oli mutta sen kärjessä on Hitchcockin Vertigo joka vaihtelee ykköspaikkaa Citizen Kanen kanssa.
On melko turvallista sanoa että Citizen Kane, Godfather ja Vertigo ovat niitä maailman laadukkaimpia/merkittävimpiä elokuvia.
Itse tykkään juurikin katsoa nopeasti Imdb:n kautta näitä lyhyitä metacritic arvosteluja. Ja pitkälti siksi että näkee nopealla silmäyksellä negatiivisiakin arvosteluja, lyhyitä pointteja miksi ei olla tykätty.
Ja monesti lyhyt arvostelun tiivistys toimii paremmin kuin pitkä jaarittelu joka spoilaa jo itse elokuvaa.
www.metacritic.com
Ja monesti lyhyt arvostelun tiivistys toimii paremmin kuin pitkä jaarittelu joka spoilaa jo itse elokuvaa.
New Movies In Theaters - Metacritic
Metacritic aggregates music, game, tv, and movie reviews from the leading critics. Only Metacritic.com uses METASCORES, which let you know at a glance how each item was reviewed.
www.metacritic.com
Viimeksi muokattu:
Leffassa muuten extroina Åke Lindman ja Pirkko Mannola.
Tuohon keskiarvoon vielä, tuo 6,0 on "users" keskiarvo ei Metacritic. Metacritic on se punainen keltainen vihreä kuutio missä numero. Vanhemmissa leffoissa usein on vain users -arvio.
Tästä aiheesta vielä niin uusin Rambo on hieno esimerkki siitä kuinka luetaan arvosteluja, jokaisella oma mielipide miten tuota elokuvaa lähetään katsomaan ja suurin osa kriitikoista suurella ammattiylpeydellä lähtee sitä katsomaan kuin Citizen Kanea. Joten arvostelut ihan jäätävästi punaisella ja itse taas puhun mieluummin genren sisällä arvosteluista tässä kohdassa ja hyvinhän leffa toimi itselleni, enkä verrannut sitä kertaakaan katselun aikana Godfatheriin vaikka molemmat aika väkivaltaisia ja perhekeskeisiä.
Rambo: Last Blood
Rambo: Last Blood movie reviews & Metacritic score: Almost four decades after he drew first blood, Sylvester Stallone is back as one of the greatest action heroes of all time, John Rambo. Now, Rambo must confront...
www.metacritic.com
’Rambo: Last Blood’ Is A Fun, Violent, Xenophobic Revenge Fantasy Film
Trump-era Rambo is basically a human border wall keeping out rapists and murderers.
uproxx.com
Arvostelun loppukaneetti on loistava kuin omasta suusta. "This movie is the product of truly deranged minds. It’s a must-see."
IMDB:n top 250-lista ja arvosanat antavat hyvin suuntaa, mutta loppukädessä ne ovat vain sivuston käyttäjien (ja mainonnan feikkitilien) mielipiteistä muotoutuvia arvosanoja ja top-listoja. Vaikea tuota top-250:stäkään on suoranaisesti nähdä klassikkojen listana ja se ei todellakaan ole kriitikkojen lista. IMDB-arvosanoissa näen liiton elokuvan laadun ja universaalin viihdyttävyyden välillä. Vanhojen elokuvien kohdalla arvosanat tuppaavat olemaan aika osuvia, koska niitä ei juuri muut kuin elokuvan ystävät jaksa katsoa. Tarkoitan lähinnä mustavalkoisia elokuvia.
Uskoakseni IMDB:ssä 1991 tuon top-listan kärjessä taisi olla Kaunotar ja hirviö. Hieno elokuva ja Disneyn toisen kultakauden jalokiviä, mutta ei mahdu enää listalle. Vähän samaan tapaan tuolla listalla näkee välillä yllättävän kiehtovaa liikehdintää, kun porukka ja fanipojat latovat vimmalla isoja arvosanoja uusille elokuville. Yleensä ajan kanssa ne tuppaavat liukumaan alaspäin, kun isompi massa näkee ne. Ehkä myös elokuvateatterista lähdön jälkeen kympinkin antaneet myöhemmin pohtivat arvosanaansa ja uutuuden tunteen kadottua vaihtavat sen alempaan. Toki näköjään kaikki ei korjaudu ajan kanssa.
Olen myös toisaalta itsessänikin huomannut, että elokuvateatterikokemus taivuttaa itsenikin antamaan melko usein elokuvalle suuremman arvosanan kuin yksin kotona katsottuna. Osa ehkä liittyy tekniikkaan, mutta pääsyy on taika, kun sen katsoo isossa ihmisjoukossa, joka vahvistaa tunteita vahvistimen lailla. Kymmeniä, satoja ihmisiä istuu pimeässä kokien samoja tunteita, ajatuksia ja kokemuksia. Ilmassa suorastaan aistii jännittyneisyyden, surun, ilon jne. Me astuttiin teatteriin toisillemme tuntemattomina ihmisinä, mutta poistumme meitä yhdistävän jaetun kokemuksen kanssa kuin salaseura.
Reilu kymmenen vuotta sitten pidin tuota IMDB-listaa raamattuna, mutta ei tuota vuosiin ole tullut katsottua. Se on hauska kuriositeetti ja hyvä portti ihmisille vanhojen elokuvien pariin, tai löytää katsottavaa. Mutta lopulta se on vain yksi lista muiden joukossa ja ei noista mistään jaksa hikeentyä, tai alkaa vääntämään. Olen näköjään 86% noista listan elokuvista nähnyt.
Itsekin rakastan tuota IMDB:ssä nykyään suoraan näkyvää metacritic-arvosanaa ja niitä arvostelun pätkiä. Sitä kautta löytää myös ajan kanssa helposti kriitikkoja, jotka jakavat samanlaisen maun ja joiden mielipidettä voi arvostaa enemmän punnitessa, että kannattaako kyseinen elokuva katsoa.
EDIT: Alleviivaan vielä, että tuo IMDB:n top-lista muodostuu "epäsuoraan" käyttäjien yksittäisille elokuville antamien arvosanojen kautta. Tapoja arvioida elokuvia on monenlaisia, kun noita käyttäjien arvosteluja on lukenut. Jotkut antaa arvosanan genren sisällä. Itse taas koen antavani arvosanan vain yksittäiselle elokuvalle jossa kaikki ovat samalla asteikolla (mihin pyrkii ja miten hyvin onnistuu jne.) ja en ajattele juurikaan, miten se arvosana vertautuu muihin - edes samana vuonna - näkemiini elokuviin. Se on vain merkki itselleni, että olen katsonut elokuvan ja miten paljon pidin siitä. Jälkikäteen kun katson noita omia arvosanoja, niin ihmettelen aina joidenkin kohdalla miten toisella on vain seiska ja toisella kahdeksan, mutta en muuta niitä ellen katso leffaa uudelleen ja silloinkin hyvin vastahankaisesti.
Olisi mielenkiintoista nähdä, millainen top-lista tulisi jos imdb-käyttäjiä pyydettäisiin suoraan ehdottamaan 250 parasta elokuvaa. Ehkä huonompi kuin tuo nykyinen top-250. Toisaalta ihminen ei voi koskaan olla väärässä oman mielipiteensä suhteen - ainakaan ennen kun hän alkaa perustella sitä. Roger Ebertin lempilauseita oli, että elokuvakritiikissä on loppukädessä kyse subjektiivisesta mielipiteestä ja vain harvoin liikutaan objektiivisten faktojen alueella. Mutta jos väität Valachi Papersia paremmaksi elokuvaksi kuin Kummisetää, niin sitten kyseessä on "error of objective fact", eli periaatteessa olet faktuaalisesti väärässä.
Uskoakseni IMDB:ssä 1991 tuon top-listan kärjessä taisi olla Kaunotar ja hirviö. Hieno elokuva ja Disneyn toisen kultakauden jalokiviä, mutta ei mahdu enää listalle. Vähän samaan tapaan tuolla listalla näkee välillä yllättävän kiehtovaa liikehdintää, kun porukka ja fanipojat latovat vimmalla isoja arvosanoja uusille elokuville. Yleensä ajan kanssa ne tuppaavat liukumaan alaspäin, kun isompi massa näkee ne. Ehkä myös elokuvateatterista lähdön jälkeen kympinkin antaneet myöhemmin pohtivat arvosanaansa ja uutuuden tunteen kadottua vaihtavat sen alempaan. Toki näköjään kaikki ei korjaudu ajan kanssa.
Olen myös toisaalta itsessänikin huomannut, että elokuvateatterikokemus taivuttaa itsenikin antamaan melko usein elokuvalle suuremman arvosanan kuin yksin kotona katsottuna. Osa ehkä liittyy tekniikkaan, mutta pääsyy on taika, kun sen katsoo isossa ihmisjoukossa, joka vahvistaa tunteita vahvistimen lailla. Kymmeniä, satoja ihmisiä istuu pimeässä kokien samoja tunteita, ajatuksia ja kokemuksia. Ilmassa suorastaan aistii jännittyneisyyden, surun, ilon jne. Me astuttiin teatteriin toisillemme tuntemattomina ihmisinä, mutta poistumme meitä yhdistävän jaetun kokemuksen kanssa kuin salaseura.
Reilu kymmenen vuotta sitten pidin tuota IMDB-listaa raamattuna, mutta ei tuota vuosiin ole tullut katsottua. Se on hauska kuriositeetti ja hyvä portti ihmisille vanhojen elokuvien pariin, tai löytää katsottavaa. Mutta lopulta se on vain yksi lista muiden joukossa ja ei noista mistään jaksa hikeentyä, tai alkaa vääntämään. Olen näköjään 86% noista listan elokuvista nähnyt.
Itsekin rakastan tuota IMDB:ssä nykyään suoraan näkyvää metacritic-arvosanaa ja niitä arvostelun pätkiä. Sitä kautta löytää myös ajan kanssa helposti kriitikkoja, jotka jakavat samanlaisen maun ja joiden mielipidettä voi arvostaa enemmän punnitessa, että kannattaako kyseinen elokuva katsoa.
EDIT: Alleviivaan vielä, että tuo IMDB:n top-lista muodostuu "epäsuoraan" käyttäjien yksittäisille elokuville antamien arvosanojen kautta. Tapoja arvioida elokuvia on monenlaisia, kun noita käyttäjien arvosteluja on lukenut. Jotkut antaa arvosanan genren sisällä. Itse taas koen antavani arvosanan vain yksittäiselle elokuvalle jossa kaikki ovat samalla asteikolla (mihin pyrkii ja miten hyvin onnistuu jne.) ja en ajattele juurikaan, miten se arvosana vertautuu muihin - edes samana vuonna - näkemiini elokuviin. Se on vain merkki itselleni, että olen katsonut elokuvan ja miten paljon pidin siitä. Jälkikäteen kun katson noita omia arvosanoja, niin ihmettelen aina joidenkin kohdalla miten toisella on vain seiska ja toisella kahdeksan, mutta en muuta niitä ellen katso leffaa uudelleen ja silloinkin hyvin vastahankaisesti.
Olisi mielenkiintoista nähdä, millainen top-lista tulisi jos imdb-käyttäjiä pyydettäisiin suoraan ehdottamaan 250 parasta elokuvaa. Ehkä huonompi kuin tuo nykyinen top-250. Toisaalta ihminen ei voi koskaan olla väärässä oman mielipiteensä suhteen - ainakaan ennen kun hän alkaa perustella sitä. Roger Ebertin lempilauseita oli, että elokuvakritiikissä on loppukädessä kyse subjektiivisesta mielipiteestä ja vain harvoin liikutaan objektiivisten faktojen alueella. Mutta jos väität Valachi Papersia paremmaksi elokuvaksi kuin Kummisetää, niin sitten kyseessä on "error of objective fact", eli periaatteessa olet faktuaalisesti väärässä.
Viimeksi muokattu:
Uusimmalle Rambolle täytyy antaa paljon tasoitusta että siitä saa "kiitettävän".
Melko päätön/pinnallinen toimintaelokuva eli kulta-aikaansa 80-90 luvuilla joten uusimman Rambon kaltainen tekele 2020 kynnyksellä ei vaan toimi.
Itse rakastan Stallonea enemmän kuin on normaalia lähinnä Rocky-saagan takia mutta myös vahvasti Rambojen takia(1,2 ja John)
Ja olen tämän takia aina iloinen kun tulee uusi Rocky(Creed) tai Rambo. En meneisi edes lähelle elokuvateatteria tuolloin ellei ne olisi nostalgiaa Stallonen elokuvien seassa kasvaneille. Ilman tätä elokuvina juuri niin huonoja kuin arvostelut antavat ymmärtää.
Hienoja elokuvakokemuksia siis muttei elokuvan hyvyyden tähden. Sen verran vedän sanoja takaisin että voisihan ne olla niin umpisurkeitakin ettei edes nostalgia pystyisi pelastamaan mutta Stallonen kohdalla näin ei ole käynyt.
Näin ensimmäisen Rambo-elokuvan joskus 10-vuotiaana. Kaverilla oli VHS ja sieltähän me sitä sitten katseltiin ennenkuin äiti tuli kotiin.
Seuraavan Rambon katsomiseen menikin sitten aikaa, mutta Rambo nelosen katsoin joskus aika kovassa humalassa ja hihittelin yksinäni kun suolenpätkät ja raajat lentelivät.
Eihän näissä Ramboissa oikein mitään järkeä ole, mutta ne olivat sitä aikaa kun isot miehet jylläsivät leffakankailla. Ei nämä leffat nyt oikein tässä nykyajan mielensäpahoittajien maailmassa toimi, ja ihme ettei noita ole jotenkin yritetty jo kieltää.
Itselle toimivat juuri sellaisena aivottomana räiskintänä.
Vähän samanlainen kokemus oli aikoinaan Starship Troopers. Ihan hölmö elokuvahan se on, mutta niin vain olen senkin nähnyt useamman kerran ja aina naurattaa yhtä paljon.
Hölmöllä on halvat huvit.
Viimeksi muokattu:
Tarinankertoja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ipa, ipa, ipa, ipaa...
No tämähän on satiiriksi tehty. Sen on tarkoituskin naurattaa.
Satiirinen ote tekee leffasta merkittävän, muutenhan se olisi täyttä shittiä.
Leffan satiirii vaan on vähän turhan päälle liimattua, jotta se olisi upponut mihinkään ns "tiedostavaan" yleisöön tarpeeksi ja siksi se floppasikin aikanaan. Ihmiset odotti kunnon äctionia, ja olivat pettyneitä, kun se ei ottanut itseään tosissaan ala Rambot jne. toisaalta se ei ollut tarpeeksi piikittelevä, että siitä olisivat diganneet sitten se toisenlainen yleisö. Jatko-osathan meni sitten sinne rambolinjalle...
Kasariactionin ominaispiirre oli nämä Araskan, Sly:n ja kump. tosissaan otetut sankarihahmot, jotka voitti aina kaikki. Ne oli puisevaa kamaa jo silloin, mutta onneksi niistä sentään muutama genreään eteenpäin vienyt teos sentään saatiin.
Jos nyt vaikka Ramboilua katsoo, niin First Blood on oikeasti Elokuva, jolla on siis jotain muutakin merkityksiä kuin hyvis vs pahis, mutta lopuista sitten tätä ei voi oikein sanoa. Rockyissä sama juttu. Eka leffa on oikeasti hyvä, vaatimattomista oloista ponnistaen vaatimaton ja tavallinen kaveri… ja jopa uusintaottelussa on vielä imua, mutta sitten se kääntyy taas omaksi irvikuvakseen, varsinkin nelonen.
Arskoja jaksa läpi käydä, kun ohjaajalla oli asiat hallussa (Cameron, Verhooven) oli leffat hyvä, muuten kasa sitä höyryävää.
Rocky V on mielenkiintoinen elokuva. Siitä ei oikein saa kiinni kenelle se on tarkoitettu.
Tyyli muuttuu kolmosen ja nelosen jäljiltä takaisin realistiseksi mutta Rocky itse taas menettää kaikkien sympatiat jo alkuvaiheessa pitämällä Tommyn puolia vaikka mies on täysi muna.
Ja elokuvan loppuun oli pakko saada nyrkkeilyä joten katumatsiksi vaan koska Tommy löi Paulieta. Lääkärien mukaan yksikin isku voi saada koomapotilaaksi mutta pari erää paljain nyrkein on ok. Tähän vielä päälle b-tarinana se pojan kiusaamiskeissi joka raukesi väkivallalla.
Kävinpä pitkästä aikaa ihan oikeasti elokuvissa, enkä lasten kanssa tai pimeää torkkunurkkaa hakemassa. 1917 näin loman kunniaksi meni katseluun ja kyllä tuo yhden oton illuusio toimi ihan kivasti, komeaa katseltavaa oli. Ei tarinassakaan moitetta ollut, vaikka semisti arvattava olikin. Kuitenkin sopivasti yllätyksiä ja pientä säikyttelyäkin ainakin teatteriäänentoistolla. Varsinainen sotaelokuvahan tuo ei ole, eli voi mennä katsomaan vaikkei ww1 teemana nappaisikaan.
Ihan innostuin ja pyysin jo vaimon mukaan katsomaan Parasiten loppuloman aikana. Varmaan joskus junnuna katsonut kaksi leffaa teatterissa viikon sisällä.
Ihan innostuin ja pyysin jo vaimon mukaan katsomaan Parasiten loppuloman aikana. Varmaan joskus junnuna katsonut kaksi leffaa teatterissa viikon sisällä.
AFI:n lista on tietty amerikkalaisten elokuvien lista vain, tai olivatko ehkä jonkun brittileffan omineet listaansa myös.
Kansainvälinen 1000 elokuvan listaviritelmä on pitkään ollut sivustolla nimeltä They Shoot Pictures Don't They, jossa Top-10 on tällä erää tämän näköinen:
TSPDT’s Top 10 Greatest Films
1. Citizen Kane (1)
2. Vertigo (2)
3. 2001: A Space Odyssey (3)
4. The Rules of the Game (4)
5. Tokyo Story (5)
6. 8½ (6)
7. The Godfather (7)
8. Sunrise (8)
9. The Searchers (9)
10. The Seven Samurai (10)
Suluissa edellinen listasijoitus, eipä nuo tuolla kärjessä paljonkaan muutu.
Starship Troopers on ulkoisesti tyhmä toimintaleffa, mutta Verhoeven laittaa mukaan paljon sellaista, joka monelta sekä tykkääjältä että kritisoijalta jää huomiotta. Kyseessä on kovin antifasistinen elokuva. Heinlein (eli kirjan kirjoittaja) ei olisi varmasti tykännyt.
Näissä listoissa itselleni tökki vähän sama kuin musiikissa, 70-luvulla tehtiin paras rokkenroll joten turha enää edes yrittää ja vaikka onnistuisitkin niin et saa kaikkien arvostusta, vain niiden jotka eivät ole katsoneet/eläneet sitä vanhempaa aikaa.
Mulle Citizen Kane ei aukea miksi olisi elokuvallisesti maailman paras, olen sitä monta kertaa yrittänyt ymmärtää. Vertigo on taas loistava saman tien.
Esimerkiksi spaghetti westernit toimii älyttömän hyvin, nousee kyllä useiden yllämainittujen yläpuolelle Huuliharppukostaja ja pari muutakin Leonea. Musiikki tekee suuren osan, viipyvä tunnelma on maaginen. En saa samoja kiksejä John Wayne länkkäreistä, en lähellekään.
Jenkkilistoissa liian korkealla Citizen Kanen ja John Wayne -tyyliset elokuvat. Hollywoodin kulta-aika ei kaikille toimi.
Pakko tässä kohtaa puuttua tämän ketjun antiin, että tähän listaan on ehdottomasti lisättävä Isäni on Turbomies.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy