Jatkoajan leffakerho

[SamSal]

Vaimon kanssa käytiin Napapiirin sankarit katsomassa eilen. Patajaska pääpiirtein jo kiteyttikin elokuvan, mutta leppoisana viihteenä se toimi kuitenkin ihan hyvin ja tuli jonkunverran naurettuakin leffan aikana. Ykkösosan tasolle ei tämä millään pääse, mutta paremmin tämä tasonsa pitää kuin hangoverin jatko-osat.

 

[Buster]

Omissa kirjoissa Napapiirin sankarit 2 oli viihdyttävyydessä suurinpiirtein siellä samassa joukossa ykkösosan kanssa, vaikka en kyllä mahdottomia ykkösestä muista. Paitsi että siinä oli vähän enempi juonta ja nimekkäämpiä miehiä mukana. Kakkonen sitten haki maksimimäärän naurua ja hymähtelyä kommelluksien ja repliikkien muodossa. Kamerakin huolella viipyili milloin kenenkin naamalla koomisten kohtien jälkihöyryissä ja lypsettiin väkisin naurua. Mutta ei mulla sinänsä yhtään mitään valittamista ole. Täytti odotukset erittäin hyvin ja tarjosi niitä nauruja, sekä mutkatonta ja kevyttä viihdettä.

Panin kohdalla tuli ajateltua jo traileria katsoessa, että kenelle tämä elokuva on oikein tehty. Ja näköjään vähän samaa jotkut funtsineet ameriikankin puolella. Se ei ole oikein lasten elokuva, eikä se ole aikuistenkaan elokuva. Myöskään teinejä tuo tuskin kiinnostaa. Eikä leffan näkeminen muuttanut ajattelua. Tästä olisi voinut tehdä vaikka musikaalin! Leffan paras kohta kun melkeinpä oli se jolloin Nirvanan Smells Like Teen Spiritiä hoilattiin ja myöhemmin tuli joku toinenkin legendabiisi, mutta unohdin sen jo täysin. Pääosassakin kun oli Hugh Jackman ja se kieltämättä veti hyvin. Tuon lisäksi voisi erikoistehosteista todeta että oli hienot, mutta niitä sitten riittikin. Ja lopussa sitten selvisi jopa minullekin, että kyseessä oli jumankauta prequel Peter Panin varsinaiseen tarinaan. Mitä ne keksii seuraavaksi.... En tosiaan keksi tämän leffan olemassaololle oikein syytä. Onhan se nätti joo yms, mutta kun se vain on ihan mitäänsanomaton ja yhdentekevä. Ja varmaan Suomessa aika tehokkaasti vailla varsinaista kohdeyleisöä.

Törmäsin pitkästä aikaa taas yhteen Marilyn Monroen elokuvan, jonka jaksoin katsoa loppuun saakka. The Prince and the Showgirl (Prinssi ja tanssityttö [1957]) Laurence Olivierin ohjaamana. Toki osansa on myös My Week With Marilyn -leffalla, joka sijoittui juuri tämän leffan kuvauksiin. Mutta sellaista kepeää 50-luvun huumoria, joka toimi mainiosti. Ja myös Olivier tiesi mitä kannattaa kuvata. Tämän leffan kokemusten vuoksi mies tosin jätti ohjaamisen kokonaan ohjaten seuraavan ja viimeisen elokuvansa vasta 1970. Mikä vaikutti ainakin tämän leffan perusteella olevan suuri sääli. Vähän taso toki tässä notkahti viimeisellä puolikkaalla vähän kaikilla osa-alueilla. Liekö ollut itse kullekin helpotus, että on vain saatu lopulta purkkiin.

Crimson Peakia olen itse odottanut ja kohta se aika on viimein käsillä.

 

[alwahla]

Olen tulossa vanhaksi, nyt sain vuorenvarman todisteen siitä. Katsoin nimittäin viimeinkin Luokkakokous-elokuvan, enkä ollut huvittanut vaan tyrmistynyt

Katsoin äsken saman rainan ja ihmettelen minäkin leffan suurta suosiota. Huumori oli sellaista, mille tuli ehkä hymähdettyä viimeksi 18 vuotta sitten. Kukaan näyttelijöistä ei vakuuttanut. Eikö Suomessa pystytä parempaan komediaan?

 

[cornix]

Eikö Suomessa pystytä parempaan komediaan?

Kysytkö ihan tosissasi? Maa joka on antanut maailmalle Uunot, Kummelit, Pekot ja Vääpeli Körmyt. Rupesin oikein pohtimaan asiaa eikä kovinkaan montaa edes katsomisen arvoista kotimaista komedialeffaa tule mieleen. Juoppohullun päiväkirja on ihan OK.

 

[I am not Jesus]

Jos pitäisi veikata, niin Suomessa on varmaan lähes länsimaiden pienimmät elokuvabudjetit. Kyllä suomalaisten lähes olematon määrä kansainvälisissä leffoissa verrattuna ruotsalaisiin ja tanskalaisiin kertoo myös aika karua kieltä suomalaisnäyttelijöiden surkeasta tasosta. Itselläni iskee usein myötähäpeä suomalaisia elokuvia katsellessa, joten eipä niihin viitsi paljoa rahaa tuhlata, kun kerran monet muut maat tuottavat pienellä budjetilla paljon parempaa. Jotenkin suomalaisten leffojen kuvauksesta tulee mieleen joku parin tonnin mainos, joka on venytetty 90 minuutin mittaiseksi.

 

[Joukka]

Kysytkö ihan tosissasi? Maa joka on antanut maailmalle Uunot, Kummelit, Pekot ja Vääpeli Körmyt. Rupesin oikein pohtimaan asiaa eikä kovinkaan montaa edes katsomisen arvoista kotimaista komedialeffaa tule mieleen. Juoppohullun päiväkirja on ihan OK.

Tuo Juoppohullun päiväkirja on kyllä yksi huonoimmista elokuvista, mitä 2000-luvulla on tehty. Käsikirjoitus olematon ja näyttelijät todella huonoja. Samaan kategoriaan luettava Pussikalja-elokuva toimi paljon paremmin. Ongelmahan on elokuvan teko kirjan pohjalta, käsikirjoitukset menevät liikaa ohi kirjasta. Tämä toimii, jos ei ole lukenut kyseistä kirjaa. Vares-elokuvat ovat tästä oiva esimerkki, tapahtumien kulku muutettu, osallistuvien hahmojen nimiä ja kohtaloita muutettu, eikä perusidea pysy kasassa. Tietysti elokuvan kestoon lyöty noin puolentoista tunnin aikaraja asettaa paljon haastetta.

 

[cornix]

Tuo Juoppohullun päiväkirja on kyllä yksi huonoimmista elokuvista, mitä 2000-luvulla on tehty. Käsikirjoitus olematon ja näyttelijät todella huonoja. Samaan kategoriaan luettava Pussikalja-elokuva toimi paljon paremmin.

Hah, niin eri tavalla voi elokuvat nähdä. Mä jäin pussikalja-elokuvan jälkeen monttu auki ihmettelemään että tässäkö tämä oli, mitään ei ollut vielä toistaiseksi tapahtunut. Juoppohullun päiväkirjassa taas tykkäsin käsikirjoituksesta ja näyttelijöistä, heh.

Ongelmahan on elokuvan teko kirjan pohjalta, käsikirjoitukset menevät liikaa ohi kirjasta. Tämä toimii, jos ei ole lukenut kyseistä kirjaa. Vares-elokuvat ovat tästä oiva esimerkki, tapahtumien kulku muutettu, osallistuvien hahmojen nimiä ja kohtaloita muutettu, eikä perusidea pysy kasassa. Tietysti elokuvan kestoon lyöty noin puolentoista tunnin aikaraja asettaa paljon haastetta.

Mua ei ole koskaan häirinnyt jos elokuva ja kirja eivät synkkaa, ajattelen ne kahtena täysin erilaisena tuotoksena joille on yhtenäistä vain pohja. Noh mutta en ole kyllä montaa kirjaa lukenut joista olisi elokuva tehty koska en lue kaunokirjallisuutta juuri ollenkaan. Nopeasti tulee mieleen Rikos ja rangaistus, Häräntappoase, ja Eläinten vallankumous.

 

[Joukka]

Hah, niin eri tavalla voi elokuvat nähdä. Mä jäin pussikalja-elokuvan jälkeen monttu auki ihmettelemään että tässäkö tämä oli, mitään ei ollut vielä toistaiseksi tapahtunut. Juoppohullun päiväkirjassa taas tykkäsin käsikirjoituksesta ja näyttelijöistä, heh.

Sittenhän olet päässyt sisään tuon Pussikalja-elokuvan tiukimpaan olemukseen. Sekä kirja että elokuva eivät kerro mistään. Onnistunut elokuva.

 

[cornix]

Sittenhän olet päässyt sisään tuon Pussikalja-elokuvan tiukimpaan olemukseen. Sekä kirja että elokuva eivät kerro mistään. Onnistunut elokuva.

Ai se on tuollainen kepeä hang-a-round leffa vaan? Siinä tapauksessa mä vaan ylifuntsin, ei kai aina mitään tarvitse tapahtuakaan. Jotain pieniä twistejä kyllä odotin, mielummin sitä itse istuu pussikaljalla kuin katsoo elokuvaa aiheesta. Vähän kuin BB.

 

[Ted Raikas]

Pussikaljaelokuva oli mielestäni varsin hyvä. Eihän siinä tosiaan juonta ja mitään suurempaa kuviota ole, mutta se onkin kuvaus tuollaisten elämäntapatyöttömien hampuusien yhdestä päivästä ja arkielämästä tönttöilyineen. Ei siinä sen syvällisempää tarvitse olla. Melko dokumenttimainen ote ja Kalliossa asuvana toki tuttujen maisemien ja meiningin näkeminen elokuvan muodossa oli jokseenkin riemukasta. Minulle tuossa elokuvassa nimenomaan päähenkilönä tosiasiallisesti on Kallio ja sen tunnelma. Henkilöhahmot oli vaan statisteja.

 

[Luke]

Makuasiat voi tosiaan mennä yllättävänkin pahasti ristiin. Juoppohullun päiväkirja on mielestäni yksi 2000-luvun suurimpia pettymyksiä. Kun ajatellaan, että Joonas Saartamo oli loistovalinta pääosaan, niin pettymys lopputuloksesta oli sitäkin suurempi. Pussikaljaelokuva taas oli yllättävänkin onnistunut, kun huomioi aivan loistavan kirjan tuomat haasteet.


Kyllähän Suomi-filmeissä näkyy pienet budjetit ja niiden tuomat nopeat kuvausaikataulut. Käsikirjoituksiin voisi aina panostaa, mutta liian usein nekin jää varsin kapeiksi. Ihan esimerkkinä joku Mielensäpahoittaja, niin tuntuu että tästäkin olisi saanut elokuvana paljon enemmän irti, kun nyt mentiin koko rainan ajan vähän käsijarru päällä. Sama homma Vares-leffoissa; paljon enemmänkin saisi irti, mutta tämä sarja on taidettu lopputuloksesta päätellen vetää läpi ihan kengännauhabudjetilla, sillä tulema on enemmän tv- kuin teatterikamaa. Engströmin tekeleet vielä meni, mutta Törhösen jäi melko kömpelöiksi. Tosin, ei ne kehutut ruotsalaisetkaan aina onnistu. Uusimmat Wallander-elokuvat ovat aika kehnoja tekeleitä, vaikka pohjana on omaan makuuni parhaat ruotsalaisdekkarit.


Kyllä Suomessakin olisi ihan hyviä ohjaajia, mutta aina jotain jää puuttumaan: budjetti, kehno käsikirjoitus, huono aihe jne. Nyt tulee varmaan lunta tupaan, mutta väitän että Olli Saarela on yksi lahjakkaimmista suomalaisista ohjaajista. Saarelalla on kyky tehdä visuaalisesti todella hienoja kohtauksia. Esimerkiksi Suden vuosi on mielestäni hienosti kuvattu ja ohjattu elokuva. Myös Rukajärven tiellä on omat visuaalisesti upeat hetkensä. En tiedä mikä tästä on ohjaajan ja mikä kuvaajan ansiota, mutta lopputulos on omaan silmääni näyttävä. Saarela on vain ajanut itsensä yksityiselämässään siihen pisteeseen, että tuskin enää ohjaajana sieltä nousee.

Toinen selkeästi lahjakas ohjaaja on mielestäni Petri Kotwica. Musta jää oli suomalaiseksi elokuvaksi näyttävä ja muutenkin varsin onnistunut.

 

[MustatKortit]

Pussikaljaelokuva oli mielestäni varsin hyvä. Eihän siinä tosiaan juonta ja mitään suurempaa kuviota ole, mutta se onkin kuvaus tuollaisten elämäntapatyöttömien hampuusien yhdestä päivästä ja arkielämästä tönttöilyineen. Ei siinä sen syvällisempää tarvitse olla. Melko dokumenttimainen ote ja Kalliossa asuvana toki tuttujen maisemien ja meiningin näkeminen elokuvan muodossa oli jokseenkin riemukasta. Minulle tuossa elokuvassa nimenomaan päähenkilönä tosiasiallisesti on Kallio ja sen tunnelma. Henkilöhahmot oli vaan statisteja.

(boldaus minun)

Niin, minun näkemykseni mukaan tuo leffa (tai kirja) ei varsinaisesti sisällä juonta, mutta on se kyllä syvällinen. Tietysti riippuu aika paljon siitä, kuka leffan katsoo. Etenkin niille meistä, jotka näitä elämäntapaintiaaneja tuntevat ja miksei Kallion kaupunginosaakin, niin kyllähän tuo on mietityttävä ja jopa mieleenpainuva kuvaus tästä elämäntyylistä. Toki kärjistetty sellainen.

Diggaan tuosta saman teeman alleviivaamisesta, että sieltä Kalliosta pyritään koko ajan pois, mutta koskaan sieltä ei päästä pois.

 

[MustatKortit]

Juoppohullun päiväkirja on mielestäni yksi 2000-luvun suurimpia pettymyksiä. Kun ajatellaan, että Joonas Saartamo oli loistovalinta pääosaan, niin pettymys lopputuloksesta oli sitäkin suurempi.

On muuten toinen niistä leffoista (se toinen oli Superman returns), joista olen lähtenyt teatterista kesken pois. Juoppista jaksoin katsoa vain joku 20minuuttia, jonka aikana kävi selväksi, ettei kyseinen tekele vastaa omaa mielikuvaani noista kirjojen tarinoista.

Jotenkin ihan älyttömän harhaiseksi ja taiteelliseksi tehty, itse en myöskään tavoittanut Vuorisen hersyvää huumoria alun perusteella, niin lähdin pois.

 

[pernaveikko]

Diggaan tuosta saman teeman alleviivaamisesta, että sieltä Kalliosta pyritään koko ajan pois, mutta koskaan sieltä ei päästä pois.

Pääsee sieltä, jos nimi on Frank.

 

[kalkkifredi]

Pääsee sieltä, jos nimi on Frank.

Aika heikosti se loppupeleissä Frankeiltakin meni ja Eira oli jo vallattu.

 

[pernaveikko]

Luetteko elokuvista kertovia keskusteluita? Erehdyin tässä lukemaan IMDB:n keskustelupalstaa ja aivan ihmeellistä raivoamista. Pahimmat eivät mitenkään ole trolleja, eivät ainakaan kaikki. Esimerkiksi Jatkoajan salkkariketjussa heitetään rentoa läppää eikä oteta viihdettä niin vakavasti. Jotkut muut selvästikin ottavat.

Ensimmäinen kerta, kun enemmän noita luin, koska halusin nähdä minkälaiseksi vääntämiseksi tämä vielä menee. Taidan siirtyä tämän palstan pakolaisketjuun, niin meno olisi varmaan vähän rauhallisempaa.

Milloinkohan pakolaiskriisistä tulee ensimmäinen elokuva.

 

[Jupe]

Luetteko elokuvista kertovia keskusteluita?
Milloinkohan pakolaiskriisistä tulee ensimmäinen elokuva.

Eihän niitä pysty lukemaan varsinkaan perusjamppojen jotka ei perustele mitään, makuasoistahan pystyy keskustelemaan jos perustelee hyvin, silloin pystyy suhteuttamaan omaan makuun ja keskustelusta on jotain hyötyä. Toki muutamia vinkkejä poimin täältä Jatkoajaltakin ja jos haluan saada vinkkejä elokuviin niin ensimmäiseksi menen IMDB:n kautta kyseiseen elokuvaan metacritic jne. Näkee nopeasti arvosteluja ja on oppinut tuntemaan jopa kriitikoiden makujakin, joten tietää kenen arvosteluja seurata.

Pakolaiskriisi taitaa olla totuudessaan karumpi ja mielenkiintoisempi tarina kuin yksikään fiktiivinen elokuva, dokumenttihan voisi periaatteessa olla hyvin tehtynä toimivakin. Fiktiivisenä taas näkisin Aleksi Mäkelän ohjeuksessa Arman Alizadin ja Makwan Amirkhanin taistelevan tutkaparina ilman perheitään läpi koko euroopan lähi-idästä kohti paratiisihotellia eli suomea. Tähän mahtuisi mukaan salakuljettaja jota esittäisi 150 kiloiseksi itsensä lihottanut Samuli Edelmann risuparrassa ja sätkä suussa. Suomen presidenttiä esittäisi ylitsepursuavan ruokapöydän äärestä Oiva Lohtander joka toteaisi tv-kameroille "voi poijaat, kyllä meillä särvintä riittää tulkaa vaan peremmälle".

_

 

[MustatKortit]

Milloinkohan pakolaiskriisistä tulee ensimmäinen elokuva.

...
Pakolaiskriisi taitaa olla totuudessaan karumpi ja mielenkiintoisempi tarina kuin yksikään fiktiivinen elokuva, dokumenttihan voisi periaatteessa olla hyvin tehtynä toimivakin...

Aivan varmasti pakolaiskriisistä tulee elokuva ja jännittävin tapa lähestyä sitä lienee ihmissalakuljetus. Tulihan somalialaisista merirosvoistakin jo (btw, todella jännittävä) elokuva, eli tositapahtumiin perustuva Kapteeni Phillips, kera Tom Hanksin.

 

[pernaveikko]

Aivan varmasti pakolaiskriisistä tulee elokuva ja jännittävin tapa lähestyä sitä lienee ihmissalakuljetus. Tulihan somalialaisista merirosvoistakin jo (btw, todella jännittävä) elokuva, eli tositapahtumiin perustuva Kapteeni Phillips, kera Tom Hanksin.

Ihmiskaupasta itsessään on toki tehty esimerkiksi aika karu Lilja 4-ever. Mutta näistä rehellisistä salakuljettajista olisi kiva nähdä uutta näkemystä. Toivottavasti silti kestää pari vuotta, ei nyt mitään hätäisesti kyhättyä teosta kaivata.

Merirosvoleffa on näköjään näkemättä, otetaanpa katsontakantaan.

 

[MustatKortit]

...

Merirosvoleffa on näköjään näkemättä, otetaanpa katsontakantaan.

Tee ihmeessä näin, varsin viihdyttävä pätkä. Ja ihan sellainen kunnon budjetilla tehty pätkä, pääosassa tosiaan Tom Hanks, rahtilaivan kapteenina.

 

[Barcelona]

Luetteko elokuvista kertovia keskusteluita? Erehdyin tässä lukemaan IMDB:n keskustelupalstaa ja aivan ihmeellistä raivoamista.

On joskus tullut luettua niitä IMDB:n keskusteluja. Tuli kyllä äkkiä huomattua mikä sen palstan "taso" on ja miltä se meno näyttää jos keskustelupalstalla ei ole moderaaoterita. Erityisesti sicifi, sarjakuva ja fantasiaosastolla meno on aika villiä ja trolleja/häröjä liikkuu.

Mutta IMDB:n trolleista tuli mieleen että olin tehnyt sinne IMDB:nhen omaksi huvikseni jonku top 30 suosikkileffat listauksen kauan sitten. Huomasin että joku oli sitä kommentoinut facebooktunnareillan tyyliin: "You can shove this crappy list to your ass and die!". :D

 

[Jupe]

Tuli muutama rattoisa perhe-elokuva katsottua männä viikolla. Ensimmäisessä perhe päätti muuttaa Australiaan, toisessa viettää rauhallista laatu-aikaa huvilalla ja kolmannessa eroperheen teinipoika skeittaili päivät pitkät.

Seitsemäs Manner (Haneke). Loisteliasta ohjaustyötä Haneken tyyliin ja diggaan suuresti tavasta ohjata aihekeskeisesti eikä näyttelijöitä välttämättä kohtauksissa edes kunnolla näy. Kuvataan tekemisiä ja kuunnellaan ääniä, leikataan näyttelijöiltä päät pois ettei katsoja keskittyisi liikaa kasvoihin. Elokuva on muutenkin kivikasvoinen ja juuri siinä karuudessaan erittäin mieleenpainuva. Paljon surullisia tapahtumia joita ei selitetä, tämä asia on tärkeä ja nostaa omaa katselukokemusta koska jäät väkisinkin miettimään mistä kyse kun kohtausta tai koko elokuvaa ei ole valmiiksi pureskeltu. Ainoa pieni selityksensiemen saadaan päähenkilöiden kirjeiden kirjoutuksista mitkä vähän avaa tulevaisuuden suunnitelmia, muuttoa Australiaan. 4½ / 5

Funny Games U.S.A (Haneke). Tämä oli lievä pettymys, en löytänyt videokirjastoista originaalia joten jouduin tyytymään jenkkiversioon, päätin katsoa koska puikoissa originaalin tapaan Haneke ja elokuva kuulemma identtinen kopio originaalista. Tässähän lähtökohta verrattuna ylläolevaan on juuri päinvastainen elokuvallisesti, katse niin ohjaajalla kuin katsojilla kiinnittyy nimekkääseen tähtipariin Watts/Roth ja heidän näyttelijäsuorituksiin, juuri tässä mennään metsään, elokuva olisi mun makuun kaivannut kasvottovampaa väkivaltaa ainakin mitä tulee ottavaan osapuoleen. Elokuva ja Haneke alistuu tässä moneltakin osin Hollywood-kliseisiin. Pointsit tulee huikeasta musiikista varsinkin kun teemamusiikki tärähtää yht'äkkiä eetteriin ja kuitenkin epä-hollywood:maisista juonenkäänteistä.
Tässä upea intro missä Boneaheadia eetteriin, volat täysille.
Funny Games 2007 Opening - YouTube
2½ / 5

Paranoid Park (Van Sant). Tästa elokuvasta pitää ensiksi mainita musiikki, mitä hienoin tapa päästä eroperheen pojan ajatuksiin koska sanat eivät kerro kaikkea. Musa score on todella upea ja jo pelkästään se tekee elokuvasta katsomisen arvoisen. Elokuva itsessään on aika simppeli kuvaus skeittaripojan harmittomasta arjesta joka muuttuu harmilliseksi erinäisten käänteiden kautta. Tässäkin elokuvassa parhautta on olla selittelemättä mitään vaan ainoastaan seurataan tapahtumia pojan näkökulmasta ihan kuin ne voisi todellisuudessakin edetä. Elokuvassa myös hienoa skeittikuvauksia hiukan irrallaan normiohjauksesta ja täydentämässä katselukokemusta, nerokasta Van Santilta tuoda tälläkin tavoin enemmän poikien ajatusmaailmaa esille. Erinomainen elokuva, monilta osin juuri sellainen kuin tämänkaltaisen draamakuvauksen haluankin olevan. 4+ / 5

_

 

[pernaveikko]

Tee ihmeessä näin, varsin viihdyttävä pätkä. Ja ihan sellainen kunnon budjetilla tehty pätkä, pääosassa tosiaan Tom Hanks, rahtilaivan kapteenina.

Katsottu ja olihan erittäin hyvä ja mielenkiintoinen pläjäys. Tom Hanks rauhallisen määrätietoisena ja neekerit elämänsä ensimmäistä kertaa näyttelemässä missään. Aika paljonhan noista kaappauksista on uutisoitu, niin oli mahtavaa päästä näkemään millaista se suunnilleen voisi olla. Luin myös parit arvostelut jälkeenpäin kuten välillä teen. Ei tuo nyt ihan niin syvällinen ja monitasoinen ollut kuin arvostelijat kirjoittivat. Toisaalta mistäpä sen tietää, koska eihän arvostelut muutenkaan ole tavallisille ihmisille suunnattuja ja ne voi jättää aivan omaan arvoonsa.

Hanksilla ei varmaan huonoja elokuvia olekaan. Tässä avaruusasioita pohtiessa tuli katsottua myös Apollo 13, toki nähty ennenkin, mutta olikohan edes tällä vuosituhannella. Siinä on käytetty aika paljon taiteellisia vapauksia, mutta ei se menoa haittaa. Riittävällä tarkkuudella seuraa tositapahtumia.

 

[SamSpade]

Unkarilainen White God tuli katsottua. Oho, olipa melkoinen. 4 tähteä paukahti tälle tekeleelle.
Upeaa kamerankäyttöä "Joukkokohtauksissa"
White god (2014) - IMDb

Tässä vielä traileri.
White God - Official Trailer - YouTube

 

[Jupe]

Oho, olipa melkoinen.

Mielenkiintoista, elokuva jossa koiraposse nousee kapinaan ja kyseessä ei ole koko perheen disney-elokuva, pitää ehdottomasti tsiigata. Vaikutti ennennäkemättömältä mitä tulee koirien joukko-ohjaamiseen, tai sitten kohtaukset on täynnä cgi-hauvoja. :)

_