Pacific Rim on mielestäni paras ns. iso hirviöelokuva mitä on koskaan tehty. Pelkkänä rymistelynä sitä pitävä tai siitä jotain kaavamaista draamaa hakeva ei ole ehkä sisäistänyt sen perimmäisiä tarkoitusperiä.
Aika heikkotasoisia ovat sitten nämä isot hirviöelokuvat jos Pacific Rim on paras iso hirviöelokuva mitä koskaan on tehty...
Koska ohjaajana oli Guillermo del Toro niin kuvittelin (ja toivoin), että elokuva on muutakin kuin rymistelyä ja toimintaa, että sen tarinaan on onnistuttu todella puhaltamaan henkeä ja eloa - vaikka epäilys olikin jo olemassa elokuvan ostaessani. Minusta elokuvan onnistuakeen ja ollakseen useamman katselukerran kestävä on pidettävä sisällään useampia tasoja ja sen on oltava toimiva kokonaisuus ja katsojana haluan - vaadin - että ohjaaja kykenee luomaan siihen tarttumispintaa eikä vain tajoa yksiulotteista ja kaavamaista toimintaa. Pacific Rim ei ollut mitään tätä ja sen sisällään pitämä draama oli juuri tätä kaavamaista perushöttöä, jollaiseen en uskonut del Toron sortuvan. Yksinkertaisia yksiulotteisia ja kovin ennalta-arvattavia ratkaisuja, ei mitään omaperäistä, ei mitään haastavaa, ei mitään mikä nostaisi Pacific Rimin muiden kaltaistensa yläpuolelle - ainakaan olennaisella tapaa. Tai olihan se nyt Emmerichin Godzillaan verrattuna selkeästi parempi elokuva mutta koska Emmerichin Godzillan taso on niin alhainen ei tämä "selkeästi parempi" nosta tasoa kovinkaan korkealle.
Näkisin, että Pacific Rimissä olisi ollut mahdollisuus paljon parempaan - laaja-alaisempaan ja kokonaisvaltaisempaan sekä persoonallisempaan tulkintaan, mahdollisuuksia oli olemassa - perusta oli ihan hyvä, mutta del Toro ei onnistunut rakentamaan tälle perustalle mitään omaperäistä ja oivaltavaa tulkintaa, ei mitään sellaista, jota voi verrata hänen parhaimpien elokuviensa tasoon.
vlad.