Laitetaanpa tämä lyhyt kommentti nyt tähän ketjuun.
Tuossa illalla ajattelin ketjua lukiessani, että jospa katsoisin pitkästä aikaa Miliuksen Conan Barbaarin ihan vaan verestääkseni muistaja ja koettaakseni päästä hetkeksi niihin tunnelmiin joiden vallassa teininä olin katsoessani leffan ensimmäistä kertaa (ja lukiessani Conan sarjiksia - joita eräässä vaiheessa ostin kohtuullisen paljon mutta harmillisesti vuosikymmenten vieriessä ne kaikki ovat kadonneet jonnekin, kenties divariin tms.)
Onpa Schwarzeneggerin näyttelijätaidoista mitä mieltä tahansa niin on kyllä todettava, että on vaikea kuvitella ketään muuta aikansa näyttelijää tekemään Conanin rooli - ja on kyllä todella vaikea kuvitella, että tänäkään päivänä löytyisi vastaava ja vastaavalla karismalla varustettu lihaskimppu tähän rooliin. Dialogilla ei todellakaan juhlittu - ainakaan Conanin toimesta, mutta toiseelta asetelma sopii elokuvaan oikein hyvin ja vastaavasti sitten ruumiinkielellä saadaan sanottua todella paljon ja eleet, ilmeet sekä voimaa ja barbariaa uhkuvat asennot miekan kanssa tuovat omaa väkevää tunnelmaa tähän elokuvaan - sellaista jollaisesta minulla oli hatara muistikuva ja se muistikuva todellakin piti paikkansa. Conan oli juuri niin barbaarinen ja brutaali ja voimaa uhkuva kuten muistelin ja kuten pitikin olla.
Elokuvan arvot ovat juuri siinä, että Miliuksen onnistui pukea armottomalla tavalla Robert E. Howardin Conan-maailma filmille. Jälki oli selkeää ja voimakasta, siinä ei kumarreltu rahoittajille tai muille tahoille vaan se oli kuin revitty Conan-teosten maailmasta ja antamatta rahoittajien tai muiden tahojen väljähdyttää näkymää millään muotoa. Näin elokuvat tulee tehdä jos ryhdytään sovittamaan jotain teosta filmille - näin, eikä siten, että ryhdytään antamaan periksi painostuksen edessä ja alkuperäisen teoksen tenho häivytetään markkinavoimien vaatimuksesta. Jos kyse on brutaalista, voimaa uhkuvasta ja tiettyyn aikakauteen (vaikka sitten kuvitteelliseenkin) sidotusta tarinasta, on minusta elettävä aikakauden ehdoilla jos halutaan noudattaa alkuperäisteoksen ajatusta ja henkeä. Tässä Milius onnistui paremmin kuin hyvin! Harmillista vaan, että Conan Barbaari ei saanut saman tasoista jatkoa, ettei pitäydytty Howardin hengessä vaan annettiin periksi rahoittajille ja muille tahoille - tai kuten nykyään monasti tehdään, lipputulojen maksimoimiseksi ikärajasovitetaan sellaiseksi, että ne teinit pääsevät sinne katsomoon ja ikävä kyllä samalla joudutaan tekemään liiankin kanssa kompromisseja ja luopumaan liian paljosta - tai näin minä asian näen.
En nyt tämän syvällisempää arvostelua lähde elokuvasta laatimaan, ymmärrykseni Howardin luomasta maailmasta ei ole niin syvällistä, että kykenisin ruotimaan kaikkia nyansseja todella tarkoin. Mutta sen ehdottomasti haluan sanoa, että tämä elokuva ajoi asiansa - Conan Barbaaria katsoessani elin ja nautin jokaisesta hetkestä ja se oli sitä mitä halusin, voiko enää enempää vaatia?
vlad.
