Jatkoajan leffakerho

[Ted Raikas]

Noé leikittelee paljon myös väreillä, provokatiivisilla kuvakulmilla ja otannoilla. Leffa on herättänyt paljonkin keskustelua - juuri rohkeutensa takia, mutta yllättäen naiset ovat olleet enemmistönä puolustamassa Noé'n tapaa nähdä ja kokea maailma Enter the Void'issa.

Kyllä tuo itselleni oli tosiaan hämmentävä katselukokemus, enkä loppujen lopuksi ehkä hämmenny ihan helposti. Elokuva tosiaan sisältää todella inhorealistisen raadollisia kuvauksia ja juttuja jotka voi monelle herkemmälle olla liikaa. Itselleni loppujen lopuksi rankinta oli itse kuvaustyyli ja kirjaimellinen "leijuminen" sekä värimaailma. Totta kai ne yhdessä muodosti aika raskaasti sulateltavan aineiston.

Todellakin tuo elokuva jäi aivosopukoihin ja on varmasti yksi viimevuosien voimakkaimmista elokuvakokemuksista. Vielä kun tämä ei ole mikään ihan lyhyt elokuvakaan.

Tarinan voi tosiaan ajatella monella tapaa, tai olla ajattelematta. Itse olen ymmärtänyt, että sen viitekehyksenä on Tiibetiläinen kuolleiden kirja, josta elokuvan alkupuolella puhutaankin. Tämä elokuva ikään kuin kävisi läpi kirjan keskeisen sisällön. Se on tietysti yksi tulkinta muiden joukossa. Kuten moni muukin asia elokuvan loppuratkaisua myöten.

Mainitsemaasi Irreversibleä en ole nähnyt, mutta aion sen vielä joskus katsoa. En nyt ehkä ihan heti tässä, kun Enter the Voidista on vielä sen verran lyhyt aika kun näin. Joku sopiva kiireetön hetki.

 

[Anssi]

Kaikki Oscar-ennakkosuosikit katsottu King's Speechia lukuunottamatta. Omaan makuun iskivät parhaiten 127 tuntia ja True Grit, myös The Fighter oli mainio. Black Swan sen sijaan oli sekava, kummallinen ja muutenkin epämiellyttävä katsottava, eikä hehkutettu Natalie Portman ollut mitenkään erityinen. Ehkä aihepiiri vain meni niin paljon ohi, että elokuva ei säväyttänyt, en tiedä.

Toivoisin Oscareita joko True Gritille tai 127 tunnille ja Christian Balen vimmaiselle suoritukselle The Fighterissa. Aronofsky ja Black Swan ohi, kiitos.

 

[psychodad]

Balen oscaria pidan lahes varmana. Ainoa vakava haastaja on Geoffrey Rush, ja vaikka hemmetin hyvan roolin vetaakin niin en usko sen riittavan koska tuo Balen esittama Dick Eklund on vaan niin erinomainen roolihahmo ja suoritus on huikea (itse en ole edes mikaan suuri Bale fani).

True Gritille voisi menna paras leffa, ohjaus, miespaaosa, naisten sivuosa, enka yllattyisi jos Deakins ja Burwell saisivat omansa myos cinematographysta ja scoresta.

Toisaalta harmi etta talle vuodelle osui noin monta hyvaa elokuvaa. Jokainen mainituista on helvetisti parempi leffa kuin viime vuoden suuri voittaja.

 

[Mapkob]

Varoituksen sana. Älkää ihmiset vaan missään nimessä ainakaan maksako Mel Gibsonin tähdittämän "Edge of darkness" Ö-luokan elokuvan katsomisesta. Tuota ei voi edes kuvailla oikeasti. Kilpailee tasaväkisesti omasta kaikkien aikojen huonoimman elokuvan tittelistäni "Anaconda 2":n kanssa.

Elokuvan vihdoin loputtua mielessä pyörivät seuraavat asiat:

-Oliko Mel Gibson yhdessäkään kohtauksessa selvin päin?
-Miten ihminen voikin olla noin ryppyinen, kuin Mel Gibson. Alkoholi ja muijan hakkaaminen kotona vienyt voimat?
-Jos seisot toisen vieressä (aivan kiinni) ja vierustoveria ammutaan haulikolla tuplalaaki n. 5 metristä, eikö molemmat olisi reikiä täynnä? Onko joku ampunut haulikolla ja osaisi selittää? Ja lentääkö ihminen 3 metriä taaksepäin, jos saa kyseisen annoksen haulikkoa yleensäkin?
-Miten näin huonoja elokuvia voidaan vieläkin tehdä 2000 -luvulla.
-Miten saisin rahat elokuvasta ja menetetyn 2h elämästäni takaisin.

 

[psychodad]

-Jos seisot toisen vieressä (aivan kiinni) ja vierustoveria ammutaan haulikolla tuplalaaki n. 5 metristä, eikö molemmat olisi reikiä täynnä? Onko joku ampunut haulikolla ja osaisi selittää? Ja lentääkö ihminen 3 metriä taaksepäin, jos saa kyseisen annoksen haulikkoa yleensäkin?

Jos noin lahelta ammutaan niin todennakoisesti ne haulit kylla pysyvat sen verran kasassa ettei se vieressa seisova saa osumaa. Mutta ei siita kylla 3 metria taaksepain lenna.

Olen ampunut haulikolla, mutta en ihmisia, joten tiedoissa voi olla vikaa :D

 

[psychodad]

Nyt on myos Kings speech saatettu loppuun. Oli kylla erinomainen elokuva ja hienot roolityot molemmilta herroilta. Kokonaisuudessaan varmaan vuoden toiseksi paras leffa, ja nuo roolisuorituksetkin ovat vuoden toiseksi parhaita. Helena Bonham Carterin ehdokkuutta en oikein ymmarra koska hanen roolinsa on niin olematon. Ei mielestani pitaisi olla mitaan mahdollisuuksia esim. Hailee Steinfeldia vastaan. Pidan kylla hanesta nayttelijana paljon mutta rooli jaa Kings speechissa pieneksi, ja kahden miehen varjoon.

Nakisin etta ainoan nayttelijaoscarin Kings speechista voi saada Firth, mutta itse kylla toivoisin sita Bridgesille. Rushilla ei pitaisi olla saumoja talla kertaa Balea vastaan.

 

[sampio]

Varoituksen sana. Älkää ihmiset vaan missään nimessä ainakaan maksako Mel Gibsonin tähdittämän "Edge of darkness" Ö-luokan elokuvan katsomisesta.

Katsoin saman leffan viikko sitten ja otti sen verran ohimoon, etten viitsinyt edes avautua tänne. Kaikinpuolin onneton tekele. Ei varsinaisesti kliseinen, vaan... surkea. Omituisia henkilöhahmoja, onneton juoni ja sitten vielä tuollaisia b-luokan tehosteita, kuten mainitsemasi haulikkokohtaus.

 

[Vanha Len]

Jos seisot toisen vieressä (aivan kiinni) ja vierustoveria ammutaan haulikolla tuplalaaki n. 5 metristä, eikö molemmat olisi reikiä täynnä? Onko joku ampunut haulikolla ja osaisi selittää? Ja lentääkö ihminen 3 metriä taaksepäin, jos saa kyseisen annoksen haulikkoa yleensäkin?

Tämä haulikkojuttu riippuu parista asiasta. Ensinnäkin piipun supistajista, piipun pituudesta ja panoksista. Jos itse lähtisin ihmisiä listimään haulikolla niin tykki olisi ns normaalipituinen ja piipun päässä olisi puolisuppea holkki. Panoksena sellaiset vaikkapa 6 mm haulit. Tuokaan yhdistelmä ei viiden metrin matkalla tee kuin noin 30 senttisen aukon vastapuolen kehoon. Ihminen ei tosin lennä metrejä taaksepäin vaikka ampuisi millaisella haulikolla tai panoksilla.

 

[vstk]

True Gritille voisi menna paras leffa, ohjaus, miespaaosa, naisten sivuosa, enka yllattyisi jos Deakins ja Burwell saisivat omansa myos cinematographysta ja scoresta.

Eipa todellakaan sovi unohtaa nelja Golden Globea napannutta The Social Networkia. Uskon parhaan ohjauksen menevan David Fincherille. En tosin uskalla povata parhaasta elokuvasta pystia kyseiselle rainalle, taso on sen verran kova tana vuonna etta lahes mika tahansa ehdokkaista voisi sen palkinnon vieda.

Olen suorastaan tyrmistynyt ettei Tron: Legacy ole ehdolla kuin yhdessa kategoriassa.

 

[Nickelback]

MacGruber
En ole vähään aikaan katsonut näin suurta myötähäpeää tuottavaa elokuvaa, jossa en varmaan nauranut missään kohtauksessa. Sen verran mukahauskaa läppää leffa sisälsi, että katselukokemus oli todella syvältä. Jos tehdään satiiri oikeista agentti/action sankari leffoista, niin eikö sen silloin kuuluisi olla hauska? En suosittele. 0/5

Due Date
Vähän samaa ongelmaa. Itseäni ei iske Zach Galifianakisin huumori. Oli jo epämielyttävin hahmo muuten loistavassa Hangoverissa, mutta nyt kun elokuva oli rakennettu hänen raivostattuvuuden ympärille, niin pilasi mielestäni elokuvan. Yleensäkin tällaiset elokuvat luottavat aivan liikaa yhden kortin toimivuuteen ja siten itse elokuvat jää kauhean ohkaisiksi. Katsottava, mutta pettymys Todd Phillipsiltä. 2/5

The Resident
Olisin niin halunnut pitää tästä elokuvasta, olihan sen ohjannut Antti Jokinen ja pääosissa yleensä mainio Hilary Swank. Mutta ei niin ei. Niin miljoona kertaa nähty juoni ja niin pintapuolinen raapaisu, että ei jättänyt mitään oikein käteen. Paitsi Swankin alastomat keikistelyt. Jos Jokiselta ei parempaa nähdä tuolla porukalla (mm. Guillermo Navarro kameran takana) niin heikko ura on tiedossa Hollywoodin suunnalta. 2/5

Get him to Greek
Pitkästä aikaa hauska pätkä, kun oli katsonut nuo ylläolevat. Jonah Hill hakkaa Galifianakisin 10-0. Myös Russel Brand oli hyvin uskottava Englantilaisena kusipää rokkarina. Hyvää läppää, roisia huumoria ja kiitettävä vauhti piti hyvin otteessa. Oli minun makuuni. 4/5

 

[Tadu]

True Grit oli aikasta hyvä. Coen-veljekset kyllä osaavat elokuvien tekemisen. Bridgesiltä ja pääosassa olevalta nuorelta tyttöseltä mainiot roolit.

 

[leivoja]

Katsoin paljon kehutun Black Swanin, enkä tullut kuin pettyneeksi. Ok, leffa on hyvin ohjattu ja kuvattu, mutta sen tempo on niiin hidas ja säikyttelyefektit kuluneita, ettei katselu oikein meinannut maistua. Kahden tunnin aikana katsoin kelloa neljä kertaa, joista eka kerta kolmen vartin jälkeen.

Vincent Cassel on oma, "kusipää itsensä" ja Natalie Portman kuihtuneena tanssijana ihan kelvollinen. Aronofsky on nyt jollain mittarilla ajautunut hieman kliseiden puolelle, mutta potentiaalia kaverissa on kuitenkin huikeasti. Nyt se vaan jäi piiloon. Tosin taiteellinen aspekti elokuvassa on sen verran vahva, että itselleni se aiheutti kiemurtelua penkissä. Puhumattakaan tansiikohtauksista, joita oli ihan liikaa, tai ainakin ne olivat liian pitkiä.

2/5

 

[ms.qvist]

Buried...

Rodrigo Cortés'in Buried (Haudattu) oli kyllä melkoinen pettymys. Odotin intensiivistä kuvausta ja otetta mutta minulle tuli tuskastuttava olo jo ensimmäisen puolentunnin kuluessa. En saanut juuri mitään tarttumapintaa Ryan Reynolds'in näyttelemään Paul Conroy'hin. Käytännössä hänen kohtalonsa oli minulle leffan ensimetreiltä lähtien täysin yhdentekevä - selvitäkö elossa vai ei. Edes hänen työnantajansa tekemä "killeri" ei juurikaan hetkauttanut minua, vaan koin sen sopivana jatkumona leffaa ja toivoin vain edesauttavan leffan päättymistä mahdollisimman pian.

Leffaa katsoessani minulle ei tullut kertaakaan ahdistavaa tunnetta, pakottavaa tarvetta päästä tilasta pois, (jos ei huomioon lasketa tunnetta, että toivoin leffan loppuvan mahdollisimman pian - se puolitoista tuntia oli jo liikaa...). Buried kuuluu sarjaan elokuvia, ei kannata katsoa - ja jotkut vieläpä ovat kehuneet elokuvaa, mutta ilmeisesti he ovat sitten samaistuneet voimakkaasti Paul Conroyhin (R. Reynolds) ja täten elokuvan intensiivisyys on noussut aivan toiselle tasolle, mitä se varmasti minun(kin) kohdalla olisi tehnyt, jos olisin samaistunut Paul Conroyhin.

vlad.

 

[psychodad]

Samaa mielta elokuvasta Buried. Henkilohahmo oli jo itsessaan melko tyhja, eika Reynoldsin lahjat kanna tuollaista elokuvaa jossa kaikki huomio keskittyy haneen. Mies ei vaan ole tarpeeksi lahjakas nayttelija, vaikka ihan patevasti pystyy kylla komediaa esittamaan.

Vertailuksi sopii mielestani Phonebooth joka keskittyi pelkastaan Colin Farreliin, ja han teki saman tyon paljon paremmin vaikkei missaan nimessa ole suosikkejani. Hanella kuitenkin kyvyt riittavat, ja roolihahmossa oli huomattavasti enemman syvyytta.

 

[Ballard_Duracell]

Rodrigo Cortés'in Buried (Haudattu) oli kyllä melkoinen pettymys. Odotin intensiivistä kuvausta ja otetta mutta minulle tuli tuskastuttava olo jo ensimmäisen puolentunnin kuluessa.

Itse taas tykkäsin todella paljon Buriedista. Jotenkin sopivan erilainen leffa, etenkin tuon kuvauksen takia. Todella tiivistunnelmainen ja välillä jopa hieman ahdistavakin. Plussana lisäksi se ettei edennyt kuten perus Hollywood-leffa ja pystyi siten jopa yllättämään katsojan.

 

[Ted Raikas]

Itse taas tykkäsin todella paljon Buriedista. Jotenkin sopivan erilainen leffa, etenkin tuon kuvauksen takia. Todella tiivistunnelmainen ja välillä jopa hieman ahdistavakin. Plussana lisäksi se ettei edennyt kuten perus Hollywood-leffa ja pystyi siten jopa yllättämään katsojan.

Sama täällä. Nautin ko. elokuvasta tosi paljon, tai miten nyt tuollaisesta aihepiiristä voi nauttia. Hienosti kuvattu ja mietin hiukan etukäteen, kun konseptista tiesin, että saako sen kantamaan. Kyllä sai. Kaikkein eniten epäilytti juuri Ryan Reynolds, koska en voi sietää kyseistä jamppaa ja olen pitänyt häntä ärsyttävien omahyväisten naamanvääntelyroolien miehenä. Tässä hän veti hyvän roolin ja osasi olla vakuuttava. Eli kai niitä lahjoja sitten kuitenkin on. Saattoi toki olla yksi suonenveto vaan tämä rooli.

Jotenkin itseeni tälläiset minimalistisissa puitteissa liikkuvat elokuvat vetoaa. Niissä ne olosuhteet, henkilöhahmo(t) ja kuvaus nousee kaiken yläpuolelle, eikä tarinaa kuljeteta liian massiivisilla jutuilla eteenpäin. Ei niin, että sellaisissakaan vikaa olisi, mutta vaihteluna tälläiset "ahtaat" elokuvat on miellyttävää vaihtelua.

Omakohtaisesti sanoisin, että viime vuoden parhaita ja yllättävimpiä elokuvia ja itseäni tosiaan tuo elokuvan esittelemä tilanne ahdisti ja jotenkin osasin samaistua.

 

[Pavlovin Koira]

Ruotsalainen avioliitto. Aivan huikean hauska - samalla myös vakavakin - tragikomedia. Yhtenä pääosan esittäjänä aina yhtä loistava Rolf Lassgård, siis se ainoa oikea Kurt Wallander.

 

[ms.qvist]

Jotenkin itseeni tälläiset minimalistisissa puitteissa liikkuvat elokuvat vetoaa. Niissä ne olosuhteet, henkilöhahmo(t) ja kuvaus nousee kaiken yläpuolelle, eikä tarinaa kuljeteta liian massiivisilla jutuilla eteenpäin. Ei niin, että sellaisissakaan vikaa olisi, mutta vaihteluna tälläiset "ahtaat" elokuvat on miellyttävää vaihtelua.

Tässähän minusta leffan ongelma juuri olikin kun ohjaaja ei kyennyt ujuttautumaan riittävän syvälle itse aiheeseen. Aihe sinänsä oli hyvä, mutta minusta se onnistuttiin likimain sössimään puolivillaisella työskentelyllä - Paul Conroyn (R. Reynolds) pääsisälle ei tunkeuduttu mielestäni riittävän syvälle, vaan jokainen tuskastuttava ja ahdistavaksi tarkoitettu kohtaus tuntui minusta jäävän täysin puolitiehen. Aivan kuin totaalista paniikkia ja klaustrofobista tunnetta ei olisi uskallettu laskea täydellä teholla irti, ja vaikka loppu ei ollut "onnellinen", niin sekin oli tavallaan ennakoitavissa oleva. Näin maallikkona tietty vaikea kuvitella, että millainen olisi sitten ollut se ehdottomasti vaikuttavin loppu. Ehkäpä ei olisi kannattavat paljastaa niin paljon kuin nyt paljastettiin... Entäpä pimeä ruutu, tukahdutettuja henkäyksiä, ei vuorosanoja, lapioinnin loppuminen jo ennen tätä tms.

Niin Reynoldsia kohtaan minulla ei ollut laisinkaan ennakko-odotuksia. Ei suuntaan tai toiseen. Itseasiassa hän on minulle tuntematon "suuruus" ennen tätä leffaa ja jäänee sellaiseksi...

vlad.

 

[JZZ]

Social Network tuli väijyttyä eilen, ja kyllähän se ihan hyvä leffa oli. Mutta että Oscar / Golden Globe -hyvä? Ehkei nyt ihan kuitenkaan. Paras osuus oli ehdottomasti Trent Reznorin musat ja biisivalinnat, kertakaikkiaan hieno soundtrack. Katsomisen arvoinen leffa kuitenkin, jota uskaltaa varauksettomasti suositella, vaikkei tietotekniikkanörtti olisikaan. Toki muutama juttu aukeaa paremmin jos törkeällä nopeudella tykitetystä nörttiläpästä jotain tajuaa, mutta taisi pointtina ollakin ettei siitä itse leffan kannalta tarvitse oikeastaan mitään ymmärtää.

 

[Trenchtown]

Tänään katsoin Milla Jovovicin tähdittämän elokuvan The Fourth Kind. Oli mielestäni täyden kympin leffa. Jotkut arkisto- tai poliisivideot joita elokuvan tositapahtumiin perustuvaan juoneen on ympätty, ovat todella, todella raakoja ja häiritseviä. Elokuva kertoo Abbey Tylerin tarinan. Tyleria esittää siis Jovovic, mutta myös oikea Abbey Tyler on elokuvassa mukana haastattelupätkissä jne.

Koskaan ennen en ole nähnyt tällaista tositapahtumiin perustuvaa elokuvaa, joka sekoittuu dokumentiksi, slipt screen on käytössä vähän väliä eikä katsojan anneta missään vaiheessa unohtaa, että tapahtumat ovat tosia. Ja tässä mennään pitkälle tyypillisten dramatisoitujen tarinoiden edelle. Kuvaustyyli tuo elokuvaan aitoutta, jota ei pääse karkuun. Aitoa psykologista pelkoa ja sellaista selkäpiitä karmivaa värinää harvoin enää mikään leffa aiheuttaa, mutta tässä on todellakin sellainen. Jos kantti kestää, niin tervemenoa Nomen pikkukaupunkiin Alaskaan. Pakko silti herkimpiä varoittaa, sieltä löytyy helvetin pelottavia asioita.

Traileri

*edit*

Varmasti netti on täynnä väitteitä puolesta ja vastaan, että onko leffan materiaali totta vai onko kaikki vain Hollywoodin markkinakikkaa. En tiedä, eikä kiinnosta. Voi olla tai olla olematta. Jokainen uskoo mihin haluaa.

 

[Vteich]

Varmasti netti on täynnä väitteitä puolesta ja vastaan, että onko leffan materiaali totta vai onko kaikki vain Hollywoodin markkinakikkaa. En tiedä, eikä kiinnosta. Voi olla tai olla olematta. Jokainen uskoo mihin haluaa.

En tiedä oliko tuo viestisi nyt vähän vitsiä jo, mutta tässä pieni spoiler leffasta:

Spoileri

Mikään siinä EI ollut totta. Meet Dr. Abbey Tyler alias Charlotte Milchard. Ihan viihdyttävä leffa toki.

 

[Trenchtown]

En tiedä oliko tuo viestisi nyt vähän vitsiä jo, mutta tässä pieni spoiler leffasta

Noinhan sitä siinä katsellessakin tuli ajatelleeksi useampaan kertaan. Mutta anyhows, hemmetin hyvä pätkä.

 

[JZZ]

Noniin, Oscarit jaettu viime yönä ja suuria yllätyksiä ei suoranaisesti tapahtunut:

Paras elokuva: King's Speech
Paras miespääosa: Colin Firth / King's Speech
Paras naispääosa: Natalie Portman / Black Swan
Paras miessivuosa: Christian Bale / Fighter
Paras naissivuosa: Melissa Leo / Fighter
Paras ohjaus: Tom Hooper / King's Speech

Oikeastaan eipä noista suoranaisesti voi eri mieltä olla. Toki Black Swan on vielä näkemättä, mutta eiköhän Portmanin oscar ole ihan oikeutettu.

 

[psychodad]

Joo, talla kertaa voi sanoa etta ei huonolle menneet, toisin kuin viime vuonna. Itse toivoin True Gritille noita tarkeimpia pysteja mutta kylla Kings speech oli erinomainen leffa eika ole suuri vaaryys antaa niita sille.

 

[Vanha Len]

Joo, talla kertaa voi sanoa etta ei huonolle menneet, toisin kuin viime vuonna. Itse toivoin True Gritille noita tarkeimpia pysteja mutta kylla Kings speech oli erinomainen leffa eika ole suuri vaaryys antaa niita sille.

Tuota Coenien True Gridiä on hehkutettu veljesten parhaana leffana siitä saakka kun ilmestyi mutta en odottanut henkilökohtaisesti yhtään pystiä tälle leffalle vaikka pirun hyvä olikin. Ei tuossa kuitenkaan mitään NIIN mullistavaa ollut verrattuna palkittuihin leffoihin eli tämä fiilis piti kerrankin kutinsa meikäläisellä.

True Gridin viivalle yltäneet leffat Coeneilla:

Arizona Baby
Barton Fink
Fargo
The Big Lebowski
No Country For Old Men

Jokainen silkkaa parhautta enkä pysty nimeämään parasta.