Jatkoajan leffakerho

[Nickelback]

MacGruber
En ole vähään aikaan katsonut näin suurta myötähäpeää tuottavaa elokuvaa, jossa en varmaan nauranut missään kohtauksessa. Sen verran mukahauskaa läppää leffa sisälsi, että katselukokemus oli todella syvältä. Jos tehdään satiiri oikeista agentti/action sankari leffoista, niin eikö sen silloin kuuluisi olla hauska? En suosittele. 0/5

Due Date
Vähän samaa ongelmaa. Itseäni ei iske Zach Galifianakisin huumori. Oli jo epämielyttävin hahmo muuten loistavassa Hangoverissa, mutta nyt kun elokuva oli rakennettu hänen raivostattuvuuden ympärille, niin pilasi mielestäni elokuvan. Yleensäkin tällaiset elokuvat luottavat aivan liikaa yhden kortin toimivuuteen ja siten itse elokuvat jää kauhean ohkaisiksi. Katsottava, mutta pettymys Todd Phillipsiltä. 2/5

The Resident
Olisin niin halunnut pitää tästä elokuvasta, olihan sen ohjannut Antti Jokinen ja pääosissa yleensä mainio Hilary Swank. Mutta ei niin ei. Niin miljoona kertaa nähty juoni ja niin pintapuolinen raapaisu, että ei jättänyt mitään oikein käteen. Paitsi Swankin alastomat keikistelyt. Jos Jokiselta ei parempaa nähdä tuolla porukalla (mm. Guillermo Navarro kameran takana) niin heikko ura on tiedossa Hollywoodin suunnalta. 2/5

Get him to Greek
Pitkästä aikaa hauska pätkä, kun oli katsonut nuo ylläolevat. Jonah Hill hakkaa Galifianakisin 10-0. Myös Russel Brand oli hyvin uskottava Englantilaisena kusipää rokkarina. Hyvää läppää, roisia huumoria ja kiitettävä vauhti piti hyvin otteessa. Oli minun makuuni. 4/5

 

[Tadu]

True Grit oli aikasta hyvä. Coen-veljekset kyllä osaavat elokuvien tekemisen. Bridgesiltä ja pääosassa olevalta nuorelta tyttöseltä mainiot roolit.

 

[leivoja]

Katsoin paljon kehutun Black Swanin, enkä tullut kuin pettyneeksi. Ok, leffa on hyvin ohjattu ja kuvattu, mutta sen tempo on niiin hidas ja säikyttelyefektit kuluneita, ettei katselu oikein meinannut maistua. Kahden tunnin aikana katsoin kelloa neljä kertaa, joista eka kerta kolmen vartin jälkeen.

Vincent Cassel on oma, "kusipää itsensä" ja Natalie Portman kuihtuneena tanssijana ihan kelvollinen. Aronofsky on nyt jollain mittarilla ajautunut hieman kliseiden puolelle, mutta potentiaalia kaverissa on kuitenkin huikeasti. Nyt se vaan jäi piiloon. Tosin taiteellinen aspekti elokuvassa on sen verran vahva, että itselleni se aiheutti kiemurtelua penkissä. Puhumattakaan tansiikohtauksista, joita oli ihan liikaa, tai ainakin ne olivat liian pitkiä.

2/5

 

[ms.qvist]

Buried...

Rodrigo Cortés'in Buried (Haudattu) oli kyllä melkoinen pettymys. Odotin intensiivistä kuvausta ja otetta mutta minulle tuli tuskastuttava olo jo ensimmäisen puolentunnin kuluessa. En saanut juuri mitään tarttumapintaa Ryan Reynolds'in näyttelemään Paul Conroy'hin. Käytännössä hänen kohtalonsa oli minulle leffan ensimetreiltä lähtien täysin yhdentekevä - selvitäkö elossa vai ei. Edes hänen työnantajansa tekemä "killeri" ei juurikaan hetkauttanut minua, vaan koin sen sopivana jatkumona leffaa ja toivoin vain edesauttavan leffan päättymistä mahdollisimman pian.

Leffaa katsoessani minulle ei tullut kertaakaan ahdistavaa tunnetta, pakottavaa tarvetta päästä tilasta pois, (jos ei huomioon lasketa tunnetta, että toivoin leffan loppuvan mahdollisimman pian - se puolitoista tuntia oli jo liikaa...). Buried kuuluu sarjaan elokuvia, ei kannata katsoa - ja jotkut vieläpä ovat kehuneet elokuvaa, mutta ilmeisesti he ovat sitten samaistuneet voimakkaasti Paul Conroyhin (R. Reynolds) ja täten elokuvan intensiivisyys on noussut aivan toiselle tasolle, mitä se varmasti minun(kin) kohdalla olisi tehnyt, jos olisin samaistunut Paul Conroyhin.

vlad.

 

[psychodad]

Samaa mielta elokuvasta Buried. Henkilohahmo oli jo itsessaan melko tyhja, eika Reynoldsin lahjat kanna tuollaista elokuvaa jossa kaikki huomio keskittyy haneen. Mies ei vaan ole tarpeeksi lahjakas nayttelija, vaikka ihan patevasti pystyy kylla komediaa esittamaan.

Vertailuksi sopii mielestani Phonebooth joka keskittyi pelkastaan Colin Farreliin, ja han teki saman tyon paljon paremmin vaikkei missaan nimessa ole suosikkejani. Hanella kuitenkin kyvyt riittavat, ja roolihahmossa oli huomattavasti enemman syvyytta.

 

[Ballard_Duracell]

Rodrigo Cortés'in Buried (Haudattu) oli kyllä melkoinen pettymys. Odotin intensiivistä kuvausta ja otetta mutta minulle tuli tuskastuttava olo jo ensimmäisen puolentunnin kuluessa.

Itse taas tykkäsin todella paljon Buriedista. Jotenkin sopivan erilainen leffa, etenkin tuon kuvauksen takia. Todella tiivistunnelmainen ja välillä jopa hieman ahdistavakin. Plussana lisäksi se ettei edennyt kuten perus Hollywood-leffa ja pystyi siten jopa yllättämään katsojan.

 

[Ted Raikas]

Itse taas tykkäsin todella paljon Buriedista. Jotenkin sopivan erilainen leffa, etenkin tuon kuvauksen takia. Todella tiivistunnelmainen ja välillä jopa hieman ahdistavakin. Plussana lisäksi se ettei edennyt kuten perus Hollywood-leffa ja pystyi siten jopa yllättämään katsojan.

Sama täällä. Nautin ko. elokuvasta tosi paljon, tai miten nyt tuollaisesta aihepiiristä voi nauttia. Hienosti kuvattu ja mietin hiukan etukäteen, kun konseptista tiesin, että saako sen kantamaan. Kyllä sai. Kaikkein eniten epäilytti juuri Ryan Reynolds, koska en voi sietää kyseistä jamppaa ja olen pitänyt häntä ärsyttävien omahyväisten naamanvääntelyroolien miehenä. Tässä hän veti hyvän roolin ja osasi olla vakuuttava. Eli kai niitä lahjoja sitten kuitenkin on. Saattoi toki olla yksi suonenveto vaan tämä rooli.

Jotenkin itseeni tälläiset minimalistisissa puitteissa liikkuvat elokuvat vetoaa. Niissä ne olosuhteet, henkilöhahmo(t) ja kuvaus nousee kaiken yläpuolelle, eikä tarinaa kuljeteta liian massiivisilla jutuilla eteenpäin. Ei niin, että sellaisissakaan vikaa olisi, mutta vaihteluna tälläiset "ahtaat" elokuvat on miellyttävää vaihtelua.

Omakohtaisesti sanoisin, että viime vuoden parhaita ja yllättävimpiä elokuvia ja itseäni tosiaan tuo elokuvan esittelemä tilanne ahdisti ja jotenkin osasin samaistua.

 

[Pavlovin Koira]

Ruotsalainen avioliitto. Aivan huikean hauska - samalla myös vakavakin - tragikomedia. Yhtenä pääosan esittäjänä aina yhtä loistava Rolf Lassgård, siis se ainoa oikea Kurt Wallander.

 

[ms.qvist]

Jotenkin itseeni tälläiset minimalistisissa puitteissa liikkuvat elokuvat vetoaa. Niissä ne olosuhteet, henkilöhahmo(t) ja kuvaus nousee kaiken yläpuolelle, eikä tarinaa kuljeteta liian massiivisilla jutuilla eteenpäin. Ei niin, että sellaisissakaan vikaa olisi, mutta vaihteluna tälläiset "ahtaat" elokuvat on miellyttävää vaihtelua.

Tässähän minusta leffan ongelma juuri olikin kun ohjaaja ei kyennyt ujuttautumaan riittävän syvälle itse aiheeseen. Aihe sinänsä oli hyvä, mutta minusta se onnistuttiin likimain sössimään puolivillaisella työskentelyllä - Paul Conroyn (R. Reynolds) pääsisälle ei tunkeuduttu mielestäni riittävän syvälle, vaan jokainen tuskastuttava ja ahdistavaksi tarkoitettu kohtaus tuntui minusta jäävän täysin puolitiehen. Aivan kuin totaalista paniikkia ja klaustrofobista tunnetta ei olisi uskallettu laskea täydellä teholla irti, ja vaikka loppu ei ollut "onnellinen", niin sekin oli tavallaan ennakoitavissa oleva. Näin maallikkona tietty vaikea kuvitella, että millainen olisi sitten ollut se ehdottomasti vaikuttavin loppu. Ehkäpä ei olisi kannattavat paljastaa niin paljon kuin nyt paljastettiin... Entäpä pimeä ruutu, tukahdutettuja henkäyksiä, ei vuorosanoja, lapioinnin loppuminen jo ennen tätä tms.

Niin Reynoldsia kohtaan minulla ei ollut laisinkaan ennakko-odotuksia. Ei suuntaan tai toiseen. Itseasiassa hän on minulle tuntematon "suuruus" ennen tätä leffaa ja jäänee sellaiseksi...

vlad.

 

[JZZ]

Social Network tuli väijyttyä eilen, ja kyllähän se ihan hyvä leffa oli. Mutta että Oscar / Golden Globe -hyvä? Ehkei nyt ihan kuitenkaan. Paras osuus oli ehdottomasti Trent Reznorin musat ja biisivalinnat, kertakaikkiaan hieno soundtrack. Katsomisen arvoinen leffa kuitenkin, jota uskaltaa varauksettomasti suositella, vaikkei tietotekniikkanörtti olisikaan. Toki muutama juttu aukeaa paremmin jos törkeällä nopeudella tykitetystä nörttiläpästä jotain tajuaa, mutta taisi pointtina ollakin ettei siitä itse leffan kannalta tarvitse oikeastaan mitään ymmärtää.

 

[Trenchtown]

Tänään katsoin Milla Jovovicin tähdittämän elokuvan The Fourth Kind. Oli mielestäni täyden kympin leffa. Jotkut arkisto- tai poliisivideot joita elokuvan tositapahtumiin perustuvaan juoneen on ympätty, ovat todella, todella raakoja ja häiritseviä. Elokuva kertoo Abbey Tylerin tarinan. Tyleria esittää siis Jovovic, mutta myös oikea Abbey Tyler on elokuvassa mukana haastattelupätkissä jne.

Koskaan ennen en ole nähnyt tällaista tositapahtumiin perustuvaa elokuvaa, joka sekoittuu dokumentiksi, slipt screen on käytössä vähän väliä eikä katsojan anneta missään vaiheessa unohtaa, että tapahtumat ovat tosia. Ja tässä mennään pitkälle tyypillisten dramatisoitujen tarinoiden edelle. Kuvaustyyli tuo elokuvaan aitoutta, jota ei pääse karkuun. Aitoa psykologista pelkoa ja sellaista selkäpiitä karmivaa värinää harvoin enää mikään leffa aiheuttaa, mutta tässä on todellakin sellainen. Jos kantti kestää, niin tervemenoa Nomen pikkukaupunkiin Alaskaan. Pakko silti herkimpiä varoittaa, sieltä löytyy helvetin pelottavia asioita.

Traileri

*edit*

Varmasti netti on täynnä väitteitä puolesta ja vastaan, että onko leffan materiaali totta vai onko kaikki vain Hollywoodin markkinakikkaa. En tiedä, eikä kiinnosta. Voi olla tai olla olematta. Jokainen uskoo mihin haluaa.

 

[Vteich]

Varmasti netti on täynnä väitteitä puolesta ja vastaan, että onko leffan materiaali totta vai onko kaikki vain Hollywoodin markkinakikkaa. En tiedä, eikä kiinnosta. Voi olla tai olla olematta. Jokainen uskoo mihin haluaa.

En tiedä oliko tuo viestisi nyt vähän vitsiä jo, mutta tässä pieni spoiler leffasta:

Spoileri

Mikään siinä EI ollut totta. Meet Dr. Abbey Tyler alias Charlotte Milchard. Ihan viihdyttävä leffa toki.

 

[Trenchtown]

En tiedä oliko tuo viestisi nyt vähän vitsiä jo, mutta tässä pieni spoiler leffasta

Noinhan sitä siinä katsellessakin tuli ajatelleeksi useampaan kertaan. Mutta anyhows, hemmetin hyvä pätkä.

 

[JZZ]

Noniin, Oscarit jaettu viime yönä ja suuria yllätyksiä ei suoranaisesti tapahtunut:

Paras elokuva: King's Speech
Paras miespääosa: Colin Firth / King's Speech
Paras naispääosa: Natalie Portman / Black Swan
Paras miessivuosa: Christian Bale / Fighter
Paras naissivuosa: Melissa Leo / Fighter
Paras ohjaus: Tom Hooper / King's Speech

Oikeastaan eipä noista suoranaisesti voi eri mieltä olla. Toki Black Swan on vielä näkemättä, mutta eiköhän Portmanin oscar ole ihan oikeutettu.

 

[psychodad]

Joo, talla kertaa voi sanoa etta ei huonolle menneet, toisin kuin viime vuonna. Itse toivoin True Gritille noita tarkeimpia pysteja mutta kylla Kings speech oli erinomainen leffa eika ole suuri vaaryys antaa niita sille.

 

[Vanha Len]

Joo, talla kertaa voi sanoa etta ei huonolle menneet, toisin kuin viime vuonna. Itse toivoin True Gritille noita tarkeimpia pysteja mutta kylla Kings speech oli erinomainen leffa eika ole suuri vaaryys antaa niita sille.

Tuota Coenien True Gridiä on hehkutettu veljesten parhaana leffana siitä saakka kun ilmestyi mutta en odottanut henkilökohtaisesti yhtään pystiä tälle leffalle vaikka pirun hyvä olikin. Ei tuossa kuitenkaan mitään NIIN mullistavaa ollut verrattuna palkittuihin leffoihin eli tämä fiilis piti kerrankin kutinsa meikäläisellä.

True Gridin viivalle yltäneet leffat Coeneilla:

Arizona Baby
Barton Fink
Fargo
The Big Lebowski
No Country For Old Men

Jokainen silkkaa parhautta enkä pysty nimeämään parasta.

 

[psychodad]

Tuota Coenien True Gridiä on hehkutettu veljesten parhaana leffana siitä saakka kun ilmestyi mutta en odottanut henkilökohtaisesti yhtään pystiä tälle leffalle vaikka pirun hyvä olikin. Ei tuossa kuitenkaan mitään NIIN mullistavaa ollut verrattuna palkittuihin leffoihin eli tämä fiilis piti kerrankin kutinsa meikäläisellä.

True Gridin viivalle yltäneet leffat Coneilla:

Arizona Baby
Barton Fink
Fargo
The Big Lebowski
No Country For Old Men

Jokainen silkkaa parhautta enkä pysty nimeämään parasta.

Itselleni tuo meni ehka sinne viidenneksi veljesten listalla.

Barton Fink
Miller's crossing
The Big Lebowski
Fargo

Nuo ovat ainakin edella omassa rankingissani. Mutta ei tuo true grit niin kauaksi jaanyt.

 

[Infamous]

Omalla Coen-listalla kärjessä majailee Miller's Crossing. Sen takana on vaikea asettaa järjestykseen niitä suunnilleen puolta tusinaa mahtavaa leffaa. True Grit kuuluu kuitenkin siihen joukkoon. Kuninkaan Puhetta en ole vielä kerennyt näkemään, joten en osaa sanoa menikö oikeaan osoitteeseen, pitää tarkastaa tässä jossain välissä kunhan kerkeää.

 

[Vanha Len]

Omalla Coen-listalla kärjessä majailee Miller's Crossing.

Pitää nolona tunnustaa etten ymmärtänyt tätä leffaa veljesten tekemäksi enkä edes nimeltä muistanut tuota. Kävin hieman penkomassa tietoja ja sitten muistuikin mieleeni, että olen Miller´s Crossingin joskus kyllä nähnyt ja pidin helkkarin hyvänä pätkänä...en vaan muista tuosta kovinkaan paljoa. Pitääkin katsoa uudelleen.

 

[ozo]

Suomalaisen Antti Jokisen ohjaama The Resident (2011) on melkoista kuraa, todella ennalta-arvattava elokuva, joka ei tarjoa mitään uutta.

En suosittele!

 

[Johannes]

Hesarin ja muiden lehtien taidekriitikot ovat käyneet oikeiden baletti-ihmisten kanssa katsomassa Aronofskyn balettileffan "Black Swan", jonka naispääosasta Natalie Portman sai Oscarin 28.2.2011. Elokuva haukutaan lyttyyn "koko maailman-napa Suomesta käsin", että ei pystyisi Portman sitomaan edes Niina Hyvärisen tossunnauhoja, vaikka niissä ei edes niitä olekaan ja naurettiin oikein porukalla, kun oltiin elokuvan näytöksessä viime viikolla.

Aronofsky teki elokuvan baletti-maailmasta, joka on fiktio, hyvät tosikot. En ole nähnyt "Black Swan"-elokuvaa, jossa valmistellaan Tshaikovskin Joutsenlampi-esitystä ja ensin valitaan osien esittäjät. Ei se ole kuvaus oikeasta elämästä, eikä baletti-maailmasta, joten olette pahimman luokan "arty farty"-sakkia Suomen balettimaailma ja elokuvaa kritisoivat lehdet.

En ole itse edes nähnyt koko "Black Swan"-elokuvaa ja tuskin menen sitä katsomaan, mutta hei kamoon, jotain rajaa omaan kehuun ja pullisteluun Suomen balettiporukka, kun kommentoitte fiktio-elokuvaa "Black Swan".

 

[psychodad]

Ovat tosiaan missanneet leffan idean taysin jos kuvittelevat sen olevan jollain tavalla yritys replikoida oikeaa balettia. Eikohan siihen olisi silloin valittu balettitanssijoita paaosiin, eika Natalie Portmania ja Mila Kunisia. Leffa vain sijoittuu baletin maailmaan, mutta yhta hyvin se olisi voinut sijoittua mihin tahansa alaan/lajiin jossa kilpailu on kovaa ja joka voi muodostua pakkomielteeksi jollekin. Portman tekee vakuuttavaa tyota nayttelijana, eika sen varmasti ollut tarkoituskaan olla maailman paras balettitanssija.

 

[vilpertti]

En ole itse edes nähnyt koko "Black Swan"-elokuvaa ja tuskin menen sitä katsomaan, mutta hei kamoon, jotain rajaa omaan kehuun ja pullisteluun Suomen balettiporukka, kun kommentoitte fiktio-elokuvaa "Black Swan".

Kannattaa mennä silti katsomaan, aivan mahdottoman kova pätkä. Portman vetää niin nappisuorituksen kuin voi.

Mitä seuraavaksi, viedään taitoluistelijat katsomaan Blades of Gloryä ja kysytään onko se tuollaista oikeasti? =D

 

[mekabyte]

Ruotsalainen avioliitto. Aivan huikean hauska - samalla myös vakavakin - tragikomedia. Yhtenä pääosan esittäjänä aina yhtä loistava Rolf Lassgård, siis se ainoa oikea Kurt Wallander.

Jaahas, pitänee laittaa listalle. On tosiaan olemassa vain yksi Wallander ja se on Lassgård

 

[vstk]

The Adjustment Bureau

Kieltamatta varsin kelvokas patka. Ei syyllistynyt liialliseen kiemurtelemiseen, romanssiin, toimintaan tai draamaan, vaan jotain sopivasti silta valilta. Matt Damon oli loistava itsensa, tosin jalleen jahdattavana ja pakenemassa. Oli kieltamatta aika paljon Bournea muistuttava patka, ehka jopa hieman parempi mielenkiintoisen tarinansa johdosta eika talla kertaa ollut niskalenkittamassa ketaan viiden minuutin valein. Leffa ei toki ideana tarjonnut mitaan uutta, ideoita oli kierratetty lukuisista leffoista mm. Matrixista, mutta olin yllattynyt leffan lopussa kuinka nopeasti aika meni sita katsellessa joten kyllahan siita nautti.

Aivot narikkaan ja nauttimaan 8/10