Jatkoajan kitaristit

[Lexa]

Itselläni on ollut orastava kitaran soiton buumi persiissä jo vuoden päivät. Viimeisin käynti musaliikkeessä oli mielenkiintoinen. Nuorempi myyjä suositteli teräskielistä n. 150-200 erkin kapulaa, mutta vanhempi nailonista n. 50-60 erkin halpismallia. Vanhempi perusteli, että osta alkuun halpa ja opettele sillä perusasiat ja sitten vaihda kalliimpaan teräkieliseen kun taito ja sormet kestää. Sanoi, että liian moni aloittelija on menettänyt mielenkiinnon kun sormet ei kestä alkuinnostusta teräskielisellä. Myös se, että jos ei soitto lopulta kiinnostakkaan, niin menettää mahdollisimman vähän rahassa. Myyjä lupasi myös antaa tunteja edullisesti.

Luotan häneen, koska olin valmis laittamaan kitaraan tollaset 300 euroa ja hän suositteli huomattavasti halvempaa. Oppisikohan sitä vanha käyrä vielä viihdyttämään?

Mielestäni hyvän soittajan tunnistaa siitä, että suosittelee aloittelijalle aloittelijan kitaraa eikä semmoista millä itse tykkää soittaa.

Jos olet tosissaan liikkeellä, niin suosittelen panostamaan 200-300€ siihen ensimmäiseen kitaraan. Varsinkin akustiset ovat siitä mielenkiintoisia soittimia, että jokainen niistä on erilainen yksilö, vaikkakin tuon hintaiset kitarat ovat alusta loppuun tehdastuotantoa. Kannattaa käydä musiikkiliikkeissä kokeilemassa eri hintaisia ja merkkisiä rimpuloita. Ellet itse ymmärrä kitaroista mitään, niin ota mukaan joku soitinten päälle ymmärtävä. Väitän, että sunnuntaisoittajan käytössä hyvä 300€ soitin ajaa täysin kalliimman soittiminen virkaa.

Kun aikoinaan olin ostamassa akustista, niin kävin läpi kaikki helsingin keskustan musiikkiliikkeet. Lopputuloksena päädyin 1800mk:n soittimeen. Budjetti oli 3000mk, mutta koska sen hintaisissa kitaroissa ei sillä hetkellä ollut mitään lisäarvoa, niin päädyin halvempaan. Kannattaa myös muistaa, että soittimet eivät ole atk-tavaraa, eli niiden hinta ei romahda. 300€ "hyvän yksilön" jälleenmyyntiarvo on korkea, vaikka kiinnostus soittohommiin lopahtaisikin.

 

[tombraider]

Nop perkule ostetaan sitten kunnon lärpytin. Tulen ja väänän teiltä esinahan korvien ympäri jos ekan viikon jälkeen eukon sormettaminen kirvelee ja paskapaperiin jää veritahroja molemmille puolin.

Onko 20 €/ 45 minuutia paha hinta soittotunnista?

 

[Lexa]

Nop perkule ostetaan sitten kunnon lärpytin. Tulen ja väänän teiltä esinahan korvien ympäri jos ekan viikon jälkeen eukon sormettaminen kirvelee ja paskapaperiin jää veritahroja molemmille puolin.

Onko 20 €/ 45 minuutia paha hinta soittotunnista?

Hommaa kitaraan tavallista ohuemmat kielet, niin säästät alussa sormiasi esim. (010-047 tai 011-049). Äläkä yritä soittaa montaa tuntia kerralla.

20€/45min kuulostaa aika hintavalta. Tuossa ajassa kun ei paljoa ehdi oppimaan. Mutta jos tuo on yleinen taksa tällä hetkellä, niin pitänee alkaa opettajaksi vaikka samantien...

 

[tombraider]

Hommaa kitaraan tavallista ohuemmat kielet, niin säästät alussa sormiasi esim. (010-047 tai 011-049). Äläkä yritä soittaa montaa tuntia kerralla.

20€/45min kuulostaa aika hintavalta. Tuossa ajassa kun ei paljoa ehdi oppimaan. Mutta jos tuo on yleinen taksa tällä hetkellä, niin pitänee alkaa opettajaksi vaikka samantien...

Kannattaa alkaa opettamaan, sillä muutamassa paikassa tuntitaksat on 40-45 erkin huitteissa. Kauheet on hinnat juu

Niin piti lisäämäni, että aikoinaan vuokrasin saksofonin ja yritin kolme kuukautta itsekseni mutta paskaakaan en oppinut. Voisi olla ihan hyvä idea tuo vuokraaminenkin...ööö...tai sitten ei

 

[Vaughan]

Semmonen kysymys teille muusikonrentuille olis, että onko kukaan käynyt musiikkiliikkeessä testailemassa ESP:n noita halpismalleja (Ltd) ?
Tarttis joku tommonen halvahko kitara hommata, nuo ovat ihan mukavan hintasia, siinä 300€ ->.

Itselläni on ESP LTD M200FM, joka maksaa n. 500 egeä.

http://www.musamaailma.fi/bandikamat/tuotteet/155/159/m200fm.phtml

Se on osoittautunut tyydyttäväksi harrastelijakitaraksi. Pitää vireen erinomaisesti tiukemmassakin vinguttelussa, pitempi kaula auttaa korkeiden nuottien tavoittelussa ja mikrofoneja voi säädellä yksi- tai kaksikelaiseksi. Siinä on siis kaksikelaiset mikit, jotka voi nupista vetämällä "puolittaa", jos halua kokeilla hieman vanhahtavaa soundia (ei se silti mitään stratocaster -soundia tuota).

Sitä edellinen kitarani oli niin halpa romu, että olin pitkään täydellisen tyytyväinen ostokseeni. Pikkuhiljaa on kuitenkin alkanut tuntua, että soittaessa jollain tiukalla säröllä, kaipaisi vielä parempia mikrofoneja. Jossain vaiheessa varmaan lähdenkin hankkimaan tasokkaampaa keppiä - jos ei muuten niin käytettynä. Periaatteessa uskallan kuitenkin suositella kotitarvesoittelemiseen. Enkä usko, että parempaa hinta/laatu -suhdettaa löytyy mistään merkistä, vaan paremmasta kitarasta saa kyllä pulittaakin enemmän.

 

[laKu_a]

Semmonen tuli mieleen, kun en ole aiemmin ajatellut...
Elikkä sähkökitarassa on kielet ihan passelilla korkeudella tuolla ensimmäisillä 12 nauhalla, mutta siitä ylöspäin aivan sairaan korkealla. Pakko pitää, ettei särise alhaalta. Onko tuossa mitään tehtävissä, voiko sitä otelaudan asentoa jotenkin säätää?

 

[Stolk-2]

Semmonen tuli mieleen, kun en ole aiemmin ajatellut...
Elikkä sähkökitarassa on kielet ihan passelilla korkeudella tuolla ensimmäisillä 12 nauhalla, mutta siitä ylöspäin aivan sairaan korkealla. Pakko pitää, ettei särise alhaalta. Onko tuossa mitään tehtävissä, voiko sitä otelaudan asentoa jotenkin säätää?

Onko liima- vai pulttikaula? Kaula on suora eli ei mutkalla? Pulttikaulassa olisi mahdollista laittaa pieni puukiila kaulan ja rungon väliin jolloin otelauta nousisi kaulaliitoksen kohdalta. Minä jättäisin kiilan laittamisen ammattilaiselle.

 

[Pateettinen]

Elikkä sähkökitarassa on kielet ihan passelilla korkeudella tuolla ensimmäisillä 12 nauhalla, mutta siitä ylöspäin aivan sairaan korkealla. Pakko pitää, ettei särise alhaalta. Onko tuossa mitään tehtävissä, voiko sitä otelaudan asentoa jotenkin säätää?

Yleensä tuommoista isompaa ongelmaa on hankala saada kuntoon. Oletko kokeillut säätää pelkästään tallasta vai ruuvannut kaularautaa? Tästä löytyy hyvää infoa:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=28886

 

[Monipuolisenhuono]

Itselläni on ESP LTD M200FM, joka maksaa n. 500 egeä.

.

Mulla on mun Jackson PS-1 joka on aikas perus skeba niin toi sama mikki mikä sulla on tossa E(xtra) S(ensitive) P(enis):ssä. Hyvät soudit marshallin kanssa.

 

[laKu_a]

Kiitokset neuvoista / rohkaisusta! Tallaa yritin aiemmin säätää, kun en uskaltanut alkaa ruuvailemaan isommin tuota rautaa... mutta ah,pieni kääntö ruuvista, ja särinä on tipotiessään. Aiemmin vaivannut lievä ongelma vireen kanssa on myös poissa, joskus kävi mullakin tuuri ja polttopuut mökille voin edelleen hakea saunan takaa.

Tämä ko. kitara nyt on sen verran halpa ja vanha, ettei mitään isompaa remonttia jaksa alkaa tekemään... Tarvinnee mennä lottoamaan, ettei tarttis enää jatkossa tinkiä laadusta vaan ostaa kunnon Gibson kotiin.

 

[banaaninviljelijä]

Laitetaan nyt tämä tähän ketjuun, kun muutakaan vastaavaa en löytänyt.

Eli olisikohan jollain palstalaisella tietoa, että minkäköhän arvoinen minun huippu vahvistin on. Kyseessä on Marlboro soundworksin GA3. Se on semmoinen 17wattinen äänenpäästäjä ilman särkijää, mutta vibraattor ääni kyllä löytyy. Siinä on paikka kolmelle kitaralle. No, muuta en oikeastaan osaa siitä kertoa.
Sen verran olen itse kuullut, että se olisi aikalailla arvokas. Saattaa jopa olla ainoa laatuaan, sillä mistään en ole vastaavaa löytänyt, en edes Marlboro soundsworking kotisivuilta.
Eli, jos tietoa löytyy, älä panttaa sitä, vaan kerro se minulle.

 

[Pullamössö]

Mulla on mun Jackson PS-1 joka on aikas perus skeba niin toi sama mikki mikä sulla on tossa E(xtra) S(ensitive) P(enis):ssä. Hyvät soudit marshallin kanssa.

ESP:n omistaja pesee kätensä ennen kitaransa soittamista. Jackson -omistajat pesevät kätensä kitaransoiton jälkeen.

 

[Troy]

Itse tuli soiteltua kitaraa ja bassoa n. kuudennelta luokalta jonnekin lukion loppupuolelle. Homma alkoi kitaratunneilla ja sieltä saikin ihan hyvät pohjat. Kävin kahdellakin eri opettajalla ja jälkimmäisellä yhteisillä tunneilla kaverini kanssa. Yläaste-/lukioaika meni erinäköisten bändiviritysten kanssa temppuillessa, mutta soittoharrastusta alkoi jo haitata muut harrastukset, yleinen ajanpuute ja kehityksen pysähtymisen aiheuttama lumipalloreaktio, jonka vuoksi ei treenaaminen jaksanut kiinnostaa enää juuri ollenkaan. En toki missään vaiheessa ollut mikään kovin aktiivinen treenaaja enkä samasta syystä myöskään virtuoosi. Bändin kanssa oli kuitenkin mukava soittaa. Ehkä asia olisi mennyt toisin jos bändin kanssa olisi päässyt veivaamaan useammin kuin kerran viikkoon. No lukioaikaan alkoivat urheiluharrastukset viemään aikaa sitten niin paljon, että lopulta soittoharrastus jäi kokonaan kuvioista. Luovutin kitarani ja bassoni viime syksynä lopulta parempaan käyttöön. Ehtiväthän nuo jo aika monta vuotta nurkissa pölyttyä.

Jossain vaiheessa on aina käynyt mielessä, että jos jonkin skeban hommaisi kotiin ja soittelisi sitä ihan omaksi ilokseen ja samalla se voisi toimia jonkinlaisena stressileluna. Ajanpuute on vain niin kova jo nyt, että en oikein jaksa uskoa, että hommasta mitään tulisi. Sekin haittaa, että soittamisen joutuisin kuitenkin opettelemaan käytännössä kokonaan alusta, sen verran siitä soittamisesta on aikaa vierähtänyt. Pidän asian kuitenkin mielessä, että jos vaikka sitten joku päivä.

 

[Mosku]

Ok.. Muistelin että tällainenkin ketju on olemassa, ja sitten pikku nousukaljoissa ajattelin herättää kitarakeskustelun henkiin..:)

Eli tällä kertaa keskustellaan kitarakamoista.
Mitä kitaroita / kamoja sinulla on, minkälaista soundia haet? Mitä musiikkia soitat? Mitä asioita olet tehnyt saavuttaaksesi tavoitteesi?? ..ja muistakaa että nyt puhutaan vain kamoista vaikka kovat äijät saa hyvän soundin ihan mistä vehkeestä vaan (toimituksen huomautus: Poislukien Line 6 vahvistimet.) Tähänkin heittoon poikkeuksen tekee mm.XL yhtyeen Jarmo Saari, jonka keikalla jopa nuo kutoslinjan vehkeet kuulostavat todella hyviltä.

Eli listataanpas hieman omia värkkejä:

Kitarat:

1 x Handmade Strat.
Tässä yksilössä kolme singlecoilia ja vaahtera kaula. Leppärunko..(suomalaista). Wilkinsonin tremolo ja lukkovirittimet takaavat loistavan vireen ja puutkin toimivat hyvin.
väritys: Kerman valkoinen kultaisella hardwarella.

1 x Handmade Strat
Muuten lähes sama mutta kaulamateriaali brasilian ruusupuuta ja runko amerikan leppää.. paino ero ei ole huomattava mutta kuviointi hieman loimukkaampi. Tallamikkinä tässä Seymour Duncanin JB, kaulalla ja keskellä pari Nevalaisen sound of bluesia.
väritys:Läpikuultavan Vihreä ja helmiäispleksi.. nätti on, mutta ehkä moderni monen makuun. kultaisella hardwarella.

1x Ibanez Pf-350 vuosimallia -78.
Ensimmäiseni.. tämä on sitä aikaa kun ibanezin kitarat olivat vielä käsin koottuja (muut kuin prestige mallit). Les Paul- kopio missä tallamikkinä Seymour Duncanin Pearly gates ja kaulalla joku Lindy fralin.. en muista tyyppiä.

1 x Handmade Telecaster Hollowbody
Kaulalla Seymour Duncanin P-100 ja tallalla Nevalaisen sound of blues.

lisäksi on myös Landola akustinen jonka tyyppiä en juuri nyt muista mutta hyvin se on keikkakitarana toiminut kun siinä on B-Band mikitys.


Vahvistin:
Mesa Boogie Nomad 45 1x12"

Aivan loistava pikku combo josta saa soundit humpasta heviin.. no ei nyt ihan kaikkein jyrkimpään mättöön, mutta sustainia ja dynamiikkaa tässä vehkeessä on todella paljon niinkuin kaikissa mesoissa.. "jos et saa mesasta hyvää soundia et todennäköisesti osaa soittaa" tuumasi entinen opettajani.. ja kyllähän tuo paikkansa pitää :)

Efektilaudassa tällähetkellä signaalijärjestyksessä:

Dunlop crybaby
Boss Rotary Ensemble
Boss od-1
Bjf Baby Blue
Bjf Baby Pink

Lisäksi vielä Boss DD-20, jonka ajan combon efektilenkkiin.

Kuten joku voi jo aavistella niin vanhempaa rokkia ja blues hommaa on soiteltu ja miksei muutakin mutta soundi tavoitteet itselläni on jossain suunnalla Billy Gibbons, Hughey Thomason, Robben Ford, carlton..jne. ihan tyytyväinen olen vermeisiini mutta bossin od-1 pitää kyllä myydä, ei oikein kuulosta miltään noiden Bjf- purkkien rinnalla. Ja tietenkin haaveissa on joku nuppi ja vahvistin vaikka niillä ei paljon suomen keikoilla pysty luukuttamaankaan.

No tässäpä näitä, pistelkäähän kommenttia. ja tietenkin omia kamoja. Yleisiin kysymyksiin voin vastailla täällä mutta jos joku mut näistä tunnistaa niin sellaiset kommentit mielellään yksityisenä.. you know?! :)

 

[Thibauld]

Aloittelevat kitaristit

Elikkas tallaiseen asiaan kaipaisin vahan neuvoja ja kokemuksia eika ihan heti haulla vastaavaa ketjua loytynyt.

Niin kauan kuin muistan olen tuota kitara nimista instrumenttia halunnut oppia soittamaan. Valitettavasti meikalainen on vain ollut jonon perapaassa silloin kun musiikillista lahjakkuutta on jaettu, joten kitaraan sijoittaminen on tuntunut aina vahan pelottavalta ajatukselta. Nain ilmeisesti vanhemmatkin ajattelivat kun eivat sellaista aikoinaan minulle hommanneet. Tuo homma kuitenkin ratkesi viimeviikolla kun joku oli jattanyt kaksi sahkokitaraa ja vahvistimen tuonne asuntoalueen kierratyskeskukseen. Siita sitten ne kotiin kannoin ja totesin etta toimivia pelejahan nuo, vaikka paksussa polyssa ja kielet ruosteessa olivatkin. Hain sitten tuossa uudet kielet ja virittimen, ja pistin molemmat vireeseen. Eli naihin soittopeleihin upposi siis kokonaiset 15 dollaria, enaa pitaisi hankkia soittotaito.

Netistahan noita tabulaattoreita loytyy vaikka kuinka, mutta mista sita sitten oikein alottaisi. Kiss:n God of Thunder ja Judas Priestin Breaking the Law ovat tassa jotenkuten alkaneet hahmottua. Kertokaahan kokemuksia? Onko muita varttuneemmalla ialla kitaran varteen tarttuneita? Tuliko siita soiton opiskelusta mitaan? Tarvittiinko tunteja vai opitteko itse? Mista biiseita teidan mielestanne on helppo aloittaa? ym. ym.

 

[Sistis]

Netistahan noita tabulaattoreita loytyy vaikka kuinka, mutta mista sita sitten oiken alottaisi. Kiss:n God of Thunder ja Judas Priestin Breaking the Law ovat tassa jotenkuten alkaneet hahmottua.

Itse annan ihan sellaisen vinkin, että opettele ehdottomasti ensin soittamaan sointuja. Ja sitten kun ns. barre-soinnutkin alkavat sujua, rupea miettimään kaikenlaisia soolo-kikkailuja. Sointujen opettelu luo erittäin hyvän pohjan ja auttaa siinä, kun alat kenties myöhemmin kehitellä omia sooloja ja muuta improvisointia.

Niin paljon kuulee hieman sinua kokeneempien soittajien harmittelevan, etteivät opetelleet aluksi kuin sooloja ja jättivät sointujen opettelun sivuun. Se kostautuu.

 

[Snakster]

Sistikseltä hyvä pointti.

Lisäksi suosittelen perehtymään musikiinteoriaan sen verran - mikä ei ole paljon - että ymmärtää miten soinnut ja skaalat muodostuvat. Eli että ei opettele soittamaan mekaanisesti niin, että osaa muodostaa oikeita ääniä, vaan myös ymmärtää jotain siitä musiikin logiikasta. Se helpottaa eteenpäin pääsyä.

 

[Tumpe]

Itse en ole edes kauhean varttunut vielä mutta 7-8 vuotta on tullut soiteltua kitaraa. Täysin itse oppineena osaan soittaa kai jo ihan kohtuullisesti. Siitä se vähitellen lähti Smoke on the Waterista, Enter Sandmanistä ja The Unforgivenistä liikkeelle. Biisien opetteleminen on sitä kehittävintä puuhaa.

Metronomi kannattaa myös hankkia, vaikka se onkin lähinnä rumpaleiden apuna tärkeämpi, niin tiedän monta tyyppiä jotka osaa soittaa kyllä nuotteja oikein mutta ei millään tavoin rytmissä... Netistä löytyy kyllä jos jonkinlaista tutoriaalia, ja noi soinnut kyllä kannattaa mahdollisimman pian opetella, niistä on paljon iloa myöhemmin. Itse en ole jaksanut skaaloja jaksanut opetella ja soolot lähtevätkin aivan improvisoidusti ;) fiiliksen mukaan.

Tsemppiä!

 

[clayman]

Sistikseltä hyvä pointti.

Lisäksi suosittelen perehtymään musikiinteoriaan sen verran - mikä ei ole paljon - että ymmärtää miten soinnut ja skaalat muodostuvat. Eli että ei opettele soittamaan mekaanisesti niin, että osaa muodostaa oikeita ääniä, vaan myös ymmärtää jotain siitä musiikin logiikasta. Se helpottaa eteenpäin pääsyä.

Tämä on hyvä pointti myös.

Perusskaalojen tunteminen kannattaa koska niiden kautta oppii tuntemaan kitaran kaulan ja ne paikat, missä tietyt nuotit sijaitsevat. Näin on sitten helpompi kirjoittaa melodioita ja sooloja. Kaikki skaaloja ei tarvitse oppia, ellei sitten halua olla joku himosooloilija.

Ja noiden sointujen opetteleminen on todellakin tärkeää. Sointujen muodostamista ja vaihtamista kannattaa harjoitella ja paljon, jotta soitosta tulee sujuvaa ja sulavaa.

Kitaratunteja ei välttämättä tarvita nykyään - netistä löytyy paljon vinkkejä ja sen sellaista. Jos nuotteja haluaa, niin se GuitarPro ohjelma on tietty varmasti hyvä. Itse en sellaista omista, mutta jotkut ovat olleet tyytyväisiä siihen. Parasta on tietenkin oppia korvakuulon kautta, etenkin jos on hyvä sävelkorva - sitäkin kannattaa treenata eli mitä enemmän opettelee korvakuulon kautta, sitä paremmin se toimii.

Lisään vielä että kannattaa soittaa paljon jos haluaa kehittyä. Ihan mitä vaan ja ihan milloin vaan (kun siihen on mahdollisuus).

 

[Kaani]

Seitsemän vuotta tuli soiteltua itsenäisesti. Tänä vuonna menin sitten "kitaratunneille" ja ei voi olla kuin tyytyväinen. Vaikka itse sooloja yms. oppi tabulatuurien mukaan soittamaan, niin tunneilta on jäänyt musiikin ja soiton teoriaa käteen roppakaupalla, mitä ei itsekseen harjoitellessa edes tullut mietittyä.

GuitarPro on hyvä ohjelma biisien opetteluun, allekirjoittanut on sillä opetellut lähes kaiken. Todella monipuolinen vekotin.

Ja niin kuin on sanottu, soinnut kannattaa opetella ennen soolojen miettimistä. Itse menin perse edellä puuhun, ja nyt on hienoa huomata kuinka hommat olisi voinut tehdä toisin. Mutta mukava harrastus joka tapauksessa. Niin ja ei muuta kun sormet verille :)

 

[Raksilan Pleksi]

Itse opettelin soiton aikoinaan juuri sointujen kautta, muistaakseni jonkun ala-asteen musiikkikirjan avulla. Taisi olla Juicen 15. yö, siinä oli helpot kolme sointua. Sitten pikkuhiljaa vaikeampiin biiseihin.

Varsinainen valaistuminen tuli sitten Metallican Master of puppets- tabulatuurikirjan kanssa. Siinä ei muutamaan viikkoon malttanut kitaran äärestä lähteä mihinkään.

 

[banaaninviljelijä]

Tämä on hyvä pointti myös.

Perusskaalojen tunteminen kannattaa koska niiden kautta oppii tuntemaan kitaran kaulan ja ne paikat, missä tietyt nuotit sijaitsevat. Näin on sitten helpompi kirjoittaa melodioita ja sooloja. Kaikki skaaloja ei tarvitse oppia, ellei sitten halua olla joku himosooloilija.

Lisään vielä että kannattaa soittaa paljon jos haluaa kehittyä. Ihan mitä vaan ja ihan milloin vaan (kun siihen on mahdollisuus).

Jaa. Tässä lienee syyt miksi olen yhä aloittelija tasoa yli kahdenkymmenen vuoden soittamisen jälkeen. Viisuja osaan kyllä tehdä itse, jopa hyviäkin, mutta sooloilun puolelle ei ole mulla mitään asiaa. Vieläköhän sitä oppisi vanha koira uusia temppuja?

 

[clayman]

Jaa. Tässä lienee syyt miksi olen yhä aloittelija tasoa yli kahdenkymmenen vuoden soittamisen jälkeen. Viisuja osaan kyllä tehdä itse, jopa hyviäkin, mutta sooloilun puolelle ei ole mulla mitään asiaa. Vieläköhän sitä oppisi vanha koira uusia temppuja?

No joo, eipä sooloilu olekaan mikään itsetarkoitus. Tai siis että ei sitä kaikkien tarvitsekaan osata, eikä kaikkien tarvitse niitä sooloja soittaa. AC/DCn Malcom Young on hyvä esimerkki. Sanoisin että on yhtä tärkeä osa bändin soundia kuin Anguskin.

Ja ne skaalat mitä itse olen opetellut ovat noita pentatoonisia (jos kirjoitin oikein) skaaloja eli bluesskaaloja jne. Ihan yksinkertaisia juttuja, mutta niistä on paljon iloa, jos tykkää soittaa sooloja tai melodioita.

Mutta joo - biisien tekeminen on se tärkein asia, ainakin minulle. Kuten myös se, että kitaran soittaminen on ihan helvetin hauskaa.

 

[Thibauld]

Kiitokset tähänastisista neuvoista! Lisää otetaan mielellään vastaan. Kyllähän minä tuota vahan pelkäsinkin, että varmaan hiukan musiikin teoriaankin pitäisi perehtyä. Itseasiassa silloin kun ne kielet hain paikallisesta musiikkiliikkeestä, kyselin samalla reissulla tunneista. Meikkiksen on turha koittaa itse netistä teoriaa opiskella, lisäksi muutaman tunnin ottamisesta saattaa olla kyllä uskomattoman iso etu juuri tuohon soinnulla soittamisen oppimiseen. 25 dollaria per tunti täällä pyysivät, enkä pidä sitä kyllä pahana. Kyllä tässä aika ahkeraan on tullut viikon näppäiltyä ja rämpyteltyä, aina vaan kun mahdollisuus on ollut. Heh onneksi en ole oma naapurini... tosin harvoin mulla toi vahvistin on päällä kun ei se nyt omiinkaan korviin vielä niin hyvältä kuulosta. Niin juu sellaisen metronomin löysin tietokoneohjelmanakin ja siitä on kyllä tällaiselle taysin rytmitajuttomalle varmasti iso hyöty.

 

[Migron]

Aloittelevan kitaristin kannattaa tsekata justinguitar-sivusto. Runsaasti videopätkiä joissa neuvotaan kitaransoitot alkeet ja annetaan neuvoja myös kokeneellekin soittajalle.