tombraider kirjoitti:Itselläni on ollut orastava kitaran soiton buumi persiissä jo vuoden päivät. Viimeisin käynti musaliikkeessä oli mielenkiintoinen. Nuorempi myyjä suositteli teräskielistä n. 150-200 erkin kapulaa, mutta vanhempi nailonista n. 50-60 erkin halpismallia. Vanhempi perusteli, että osta alkuun halpa ja opettele sillä perusasiat ja sitten vaihda kalliimpaan teräkieliseen kun taito ja sormet kestää. Sanoi, että liian moni aloittelija on menettänyt mielenkiinnon kun sormet ei kestä alkuinnostusta teräskielisellä. Myös se, että jos ei soitto lopulta kiinnostakkaan, niin menettää mahdollisimman vähän rahassa. Myyjä lupasi myös antaa tunteja edullisesti.
Luotan häneen, koska olin valmis laittamaan kitaraan tollaset 300 euroa ja hän suositteli huomattavasti halvempaa. Oppisikohan sitä vanha käyrä vielä viihdyttämään?
Mielestäni hyvän soittajan tunnistaa siitä, että suosittelee aloittelijalle aloittelijan kitaraa eikä semmoista millä itse tykkää soittaa.
Jos olet tosissaan liikkeellä, niin suosittelen panostamaan 200-300€ siihen ensimmäiseen kitaraan. Varsinkin akustiset ovat siitä mielenkiintoisia soittimia, että jokainen niistä on erilainen yksilö, vaikkakin tuon hintaiset kitarat ovat alusta loppuun tehdastuotantoa. Kannattaa käydä musiikkiliikkeissä kokeilemassa eri hintaisia ja merkkisiä rimpuloita. Ellet itse ymmärrä kitaroista mitään, niin ota mukaan joku soitinten päälle ymmärtävä. Väitän, että sunnuntaisoittajan käytössä hyvä 300€ soitin ajaa täysin kalliimman soittiminen virkaa.
Kun aikoinaan olin ostamassa akustista, niin kävin läpi kaikki helsingin keskustan musiikkiliikkeet. Lopputuloksena päädyin 1800mk:n soittimeen. Budjetti oli 3000mk, mutta koska sen hintaisissa kitaroissa ei sillä hetkellä ollut mitään lisäarvoa, niin päädyin halvempaan. Kannattaa myös muistaa, että soittimet eivät ole atk-tavaraa, eli niiden hinta ei romahda. 300€ "hyvän yksilön" jälleenmyyntiarvo on korkea, vaikka kiinnostus soittohommiin lopahtaisikin.