Liekö taas aika toistaa se, mitä aiemmin kirjoitin: kyse on pelisysteemistä, strategiasta. Tätä nykyä jopa NHL:ssä pelataan puolustuslähtöisesti - miettikääpä kaksi kertaa, mitä se tarkoittaa. Tarkoittaako se sitä, että joukkueet pelaavat hyökkäysvoittoisesti, kuten Ikan Lukko vai pistetäänkö siniviivalle muuri, jonka läpi ei haluta päästää kärkikarvaajia. Kallistun väistämättä siihen ajatukseen, että peli on muuttunut siitä iloisesta ja amatöörimäisestä kiekosta, jota 80-luvun alkupuolella vielä pelattiin hieman totisempaan ja tuloshakuisempaan. Se, minun on itseni myönnettävä, nähtyäni Lukon peliä, että niin pelaajien kasvoista kuin pelistä itsestään huokui iloisuus. Hetkittäin tuli mieleen erään Vaclav Sykoran aikainen Lukko, jota ei koskaan syytetty kahvakiekosta. Olen siis joko täysi puusilmä ja kiekosta mitään ymmärtämätön tai muutoin koko puhe kahvakiekosta ei ole ainoastaan turhaa, mutta myös paskapuhetta.
Ristiriitaisia kommentteja tulee varmasti niin nyt kuin tulevaisuudessa. Mielenkiintoista on huomata, että käytännössä kaikki hävinneen joukkueen kannattajat pyrkivät leimaamaan voittanutta joukkuetta. Jos oma joukkue voittaisi, voitto tulee aina hienolla pelillä. Tätä asiaa myös jokainen jääkiekkoa seuraava, kuten myös valmentaja voisi miettiä hetken tykönään. Voitot ovat toki hieno asia, mutta kuinka arvossa todella on se tapa, jolla se voitto tulee. Eilen näkemäni voitto Lukosta oli hieno, niin tuloksellisesti kuin pelillisesti. Enkä ole oletetun 'kahvakiekon' ystävä. Kahvakiekkoa pelaava joukkue käsittääkseni pyrkii, ei ainoastaan minimoimaan virheitä, mutta myös niin päästettyjä maaleja kuin lähes suorana seurauksena myös tehtyjä maaleja. Tällaista Lukon peli oli Ikan aikana - ihme kyllä.
TosiFani,
"Lukon kannattajille on tullut kauhea tarve puolustella jokaisen pelin jälkeen oman joukkueen puhdasta peliä, miksi?"
En ole henkeen ja vereen Lukon kannattaja, katson tasapuolisesti kaikki TV-matsit, mitä tulee. Siitä huolimatta valitettavan usein fanien kuin valmentajien keskuudessa toistuu sama teema. Voitto on voitto, tavasta ei välitetä (sitä puolustellaan?) - tappio maistuu aina keinotekoiselle suolalle. Montako peliä tällä kaudella TPS, Ässät, Jokerit, Tappara tai Kärpät on ottanut puhtaalla, hienolla pelillä? Kuinka monta peliä nämä joukkueet ovat ottaneet puolustamatta - koska puolustustyöskentely (taklaukset, kiekonriistäminen, estäminen) näyttää aina pirun kamalalta? Toisinkuin iloinen hyökkäyspeli, jossa maaleja tulee joka vaihdossa.
