Pelityylistä
Kirjoitin jutun Ässät - Lukko otsikon alle, osa siitä sopii tänne. Näin Lukon Porissa torstaina ja tämä on sen pohjalta kirjoitettu.
Lukon pelityylistä on väännetty kättä täällä paljon, tekisi mieli sanoa mitä minä sanoin, mutta en sano. Rautakorpi on tuonut Lukon peliin kaksi asiaa, huolellisuuden ja passiivisuuden.
Selvä ero Lukossa oli ns. hasardi suoritusten selvä väheneminen eli aikaisemmin mm. Niskala sai tehdä kiekon kanssa lähes mitä vain, mutta nyt peli oli muuttuunut selvästi kontroloidummaksi. Purkukiekkoja keskialueella tuli selvästi enemmän kuin aikaisemmin ja omissa ei tehty riskisuorituksia.
Passiivisuus näkyi selvimmin silloin kuin Ässillä oli kiekko eli aikaisemmin Lukon hyökkääjät saatoivat lähteä kahdella päälle vielä kun pakilla oli selvästi kiekko, nyt syntyi "kurkiaura" nopeasti keskialueelle. Vastustajalle ei annettu tilaa vaan hyökkääjät pakotettiin laitoihin ja kulmiin.
Täällä eräät Ässät fanit ovat toitottaneet Rautakorven olevat jääkiekon tappaja ja kahvakiekon isä, mutta millä Ässät on sitten menestynyt ?? Westerlund, Arajärvi, Rautakorpi, Saarinen ja Toivola, mikä yhdistävä tekijä ?? Jyväskylä ja yliopisto. Nämä herrat ovat tutkineet jääkiekkoa analyysin kautta ja kehittäneet peliä sen mukaan. Jokaisella on pieniä omia juttuja, mutta kaikkilla pohjana on sama analyysi pelistä. Peli pilkotaan pieniin osiin ja analysoidaan miten pitäisi tehdä. Tänä päivänä jokainen pelaajan on fyysisesti niin hyvässä kunnossa että pelisysteemi on ratkaiseva tekijä ellei joukkueella ole huipputaitoa malliin Pärssinen. Tästä syystä pienet joukkueet menestyvät tai kaatuvat passiivisen "luovuta kiekko vastustajalle turvallisesti" systeemin mukaan. Lukko fanien on turha väittää etteikö joukkueenne pelissä ole passiivisuus, kahvaus ja roikkuminen lisääntynyt, kyllä se on. Mutta onko se Rautakorven vika, ei ole, vaan analyysin ja sen ettei liigassa ole huipputaitavia pelaajia tarpeeksi
Mikä ratkaisuksi? Mielestäni ainoa ratkaisu on tuomaritoiminta eli entistä selvemmin kiekottoman pelaajan estäminen pois, kahden viivan syöttö takaisin, pitkä kiekko vanhalla säännöllä ja selvästi tiukempi ote valmentajan/ pelaajan purnaamiseen. Ainakin Lukko pelissä silmiin pistävää oli mm. kärkikarvaajan plokkaaminen törkeästi pois eli äijää jäähylle vaan. Kahden viivan syöttön takaisin tuleminen palauttasi mahdollisuuden aktiivisempaan karvaus peliin, jolloin aktiivisuus lisääntyisi. Aikaisempi pitkä kiekko sääntö poistettiin muutaman vakavan loukkaantumisen takia, mikä mielestäni oli hätävarjelun liiottelua, kosketuspakko takaisin niin Harjulan tyyppiset raketit nousivat arvoon taas. Mussuttaminen on tänä päivänä jo jalkapallon tasoa, tulee Mäkelää ikävä, "Turpa tukkoon tai tulee penaltti!".
Kirjoitin jutun Ässät - Lukko otsikon alle, osa siitä sopii tänne. Näin Lukon Porissa torstaina ja tämä on sen pohjalta kirjoitettu.
Lukon pelityylistä on väännetty kättä täällä paljon, tekisi mieli sanoa mitä minä sanoin, mutta en sano. Rautakorpi on tuonut Lukon peliin kaksi asiaa, huolellisuuden ja passiivisuuden.
Selvä ero Lukossa oli ns. hasardi suoritusten selvä väheneminen eli aikaisemmin mm. Niskala sai tehdä kiekon kanssa lähes mitä vain, mutta nyt peli oli muuttuunut selvästi kontroloidummaksi. Purkukiekkoja keskialueella tuli selvästi enemmän kuin aikaisemmin ja omissa ei tehty riskisuorituksia.
Passiivisuus näkyi selvimmin silloin kuin Ässillä oli kiekko eli aikaisemmin Lukon hyökkääjät saatoivat lähteä kahdella päälle vielä kun pakilla oli selvästi kiekko, nyt syntyi "kurkiaura" nopeasti keskialueelle. Vastustajalle ei annettu tilaa vaan hyökkääjät pakotettiin laitoihin ja kulmiin.
Täällä eräät Ässät fanit ovat toitottaneet Rautakorven olevat jääkiekon tappaja ja kahvakiekon isä, mutta millä Ässät on sitten menestynyt ?? Westerlund, Arajärvi, Rautakorpi, Saarinen ja Toivola, mikä yhdistävä tekijä ?? Jyväskylä ja yliopisto. Nämä herrat ovat tutkineet jääkiekkoa analyysin kautta ja kehittäneet peliä sen mukaan. Jokaisella on pieniä omia juttuja, mutta kaikkilla pohjana on sama analyysi pelistä. Peli pilkotaan pieniin osiin ja analysoidaan miten pitäisi tehdä. Tänä päivänä jokainen pelaajan on fyysisesti niin hyvässä kunnossa että pelisysteemi on ratkaiseva tekijä ellei joukkueella ole huipputaitoa malliin Pärssinen. Tästä syystä pienet joukkueet menestyvät tai kaatuvat passiivisen "luovuta kiekko vastustajalle turvallisesti" systeemin mukaan. Lukko fanien on turha väittää etteikö joukkueenne pelissä ole passiivisuus, kahvaus ja roikkuminen lisääntynyt, kyllä se on. Mutta onko se Rautakorven vika, ei ole, vaan analyysin ja sen ettei liigassa ole huipputaitavia pelaajia tarpeeksi
Mikä ratkaisuksi? Mielestäni ainoa ratkaisu on tuomaritoiminta eli entistä selvemmin kiekottoman pelaajan estäminen pois, kahden viivan syöttö takaisin, pitkä kiekko vanhalla säännöllä ja selvästi tiukempi ote valmentajan/ pelaajan purnaamiseen. Ainakin Lukko pelissä silmiin pistävää oli mm. kärkikarvaajan plokkaaminen törkeästi pois eli äijää jäähylle vaan. Kahden viivan syöttön takaisin tuleminen palauttasi mahdollisuuden aktiivisempaan karvaus peliin, jolloin aktiivisuus lisääntyisi. Aikaisempi pitkä kiekko sääntö poistettiin muutaman vakavan loukkaantumisen takia, mikä mielestäni oli hätävarjelun liiottelua, kosketuspakko takaisin niin Harjulan tyyppiset raketit nousivat arvoon taas. Mussuttaminen on tänä päivänä jo jalkapallon tasoa, tulee Mäkelää ikävä, "Turpa tukkoon tai tulee penaltti!".