@Kilgore Trout Käsitän kyllä hyvin, että vaikka näkemykseni Suomen ja Venäjän naapurisuhteista, sekä kysymykseen itärajan pitämisestä kiinni / avaamisesta on tiukemmasta päästä, eri tavalla asiaan suhtautuvia kyllä riittää edelleen ja heidän kanssaan on syyllistämisen sijaan käydä asiallista dialogia. Varmasti moni syystä tai toisesta läheiset suhteet Venäjään ja venäläisiin on joutunut kokemaan luopumisen tuskaa ja heidän yltiömäinen syyllistäminen "väärän hevosen veikkaamisesta" ei johda mihinkään.
Ukrainan sota on kuitenkin ollut käynnissä kohta 2,5 vuotta ja itärajan sulkemisen vuosipäivä lähestyy yhtä lailla kovaa kyytiä. Lienee toki oletettavaa, että valtaenemmistö Venäjällä käyneistä on asiaan sopeutunut, eikä ole mediassa asiasta valittamassa ja voi olla, että eräät heistä harmittelevatkin, että median välityksellä jotkut valittelevat tilannetta äänekkäästi. Toki hyvin omituisiakin nyansseja asiaan liittyy, esim. Helsingin Sanomien Moskovan kirjeenvaihtajan viimeviikkoinen kolumni, missä epäsuorasti vaadittiin itärajan avaamista. Siis Helsingin Sanomien! Ei minkään Suomi-Venäjä-seuran julkaisun.
www.hs.fi
En voi olla enempää eri mieltä kirjoittajan narratiivin kanssa. Mielestäni itärajan kiinniolon hankaloittava vaikutus Suomen ja Venäjän naapurisuhteiden kannalta on nimenomaan positiivinen asia ja Suomen etu.
Suomen Venäjä-suhteen voi sanoa olevan monimutkainen ja vähän epäselväkin. Samanaikaisesti olemme yksi kriittisimmin Venäjään suhtautuvista kansoista, mutta suomettunut "Venäjän ymmärtäminen" jatkui tarpeettoman pitkään. Samanaikaisesti Suomi on harjoittanut eurooppalaisittain erittäin tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, mutta Suomen venäläistaustainen väestö on yksi Länsi-Euroopan suurimmista*. Samanaikaisesti haluamme kovasti osoittaa olevamme osa jo mainitsemaani Länsi-Eurooppaa ja olemme tehneet mielestäni ainoan oikean päätöksen ja liittyneet sotilasliitto Natoon, mutta Venäjälle haikailevia riittää edelleen.
*Edelleen ihmettelen sitä, että vaikka maahanmuutosta käydäänkin ahkeraa julkista keskustelua, ei Suomeen kohdistuvasta edelleen jatkuvasta venäläisten maahanmuutosta juurikaan.
Ukrainan sota on kuitenkin ollut käynnissä kohta 2,5 vuotta ja itärajan sulkemisen vuosipäivä lähestyy yhtä lailla kovaa kyytiä. Lienee toki oletettavaa, että valtaenemmistö Venäjällä käyneistä on asiaan sopeutunut, eikä ole mediassa asiasta valittamassa ja voi olla, että eräät heistä harmittelevatkin, että median välityksellä jotkut valittelevat tilannetta äänekkäästi. Toki hyvin omituisiakin nyansseja asiaan liittyy, esim. Helsingin Sanomien Moskovan kirjeenvaihtajan viimeviikkoinen kolumni, missä epäsuorasti vaadittiin itärajan avaamista. Siis Helsingin Sanomien! Ei minkään Suomi-Venäjä-seuran julkaisun.
Kolumni | Matkustajat kärsivät, kun itäraja on kiinni
Oikeusoppineet ovat olleet huolissaan turvapaikanhakijoiden oikeuksista itärajalla, mutta matkustajien tilanne ei kiinnosta Suomessa juuri ketään.
www.hs.fi
En voi olla enempää eri mieltä kirjoittajan narratiivin kanssa. Mielestäni itärajan kiinniolon hankaloittava vaikutus Suomen ja Venäjän naapurisuhteiden kannalta on nimenomaan positiivinen asia ja Suomen etu.
Suomen Venäjä-suhteen voi sanoa olevan monimutkainen ja vähän epäselväkin. Samanaikaisesti olemme yksi kriittisimmin Venäjään suhtautuvista kansoista, mutta suomettunut "Venäjän ymmärtäminen" jatkui tarpeettoman pitkään. Samanaikaisesti Suomi on harjoittanut eurooppalaisittain erittäin tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, mutta Suomen venäläistaustainen väestö on yksi Länsi-Euroopan suurimmista*. Samanaikaisesti haluamme kovasti osoittaa olevamme osa jo mainitsemaani Länsi-Eurooppaa ja olemme tehneet mielestäni ainoan oikean päätöksen ja liittyneet sotilasliitto Natoon, mutta Venäjälle haikailevia riittää edelleen.
*Edelleen ihmettelen sitä, että vaikka maahanmuutosta käydäänkin ahkeraa julkista keskustelua, ei Suomeen kohdistuvasta edelleen jatkuvasta venäläisten maahanmuutosta juurikaan.
Viimeksi muokattu: