Niin, onko kyseessä siis nostalgiaseikat ja kiitollisuus Venäjälle ja Neuvostoliitolle ja sen takia ovea ei saa lopullisesti sulkea? En idänkaupan merkitystä väheksy, 90-luvun lama hyvin muistissa, mutta puhun nyt siitä, että kumpi on Suomelle turvallisuuden ja tuon mainitsemasi hyvinvoinnin kannalta parempi; rynnätä heti sukkahousut laukussa Viipuriin, kunnes kohta ollaan taas jännän äärellä uuden tsaarin noustessa suurvaltafantasioineen Kremliin, vai, kuten sanoin, opetella nyt siihen, että aivan kuin Venäjää ei olisi koskaan ollutkaan ja hakea se hyvinvointi ja kauppa muista ilmansuunnista. Ei toki se, että vaikka Suomi eristäisi Venäjän poista sieltä tulevaa uhkaa ja siihen on varauduttava, mutta en halua, että aletaan uudelleen rakentamaan riippuvuussuhteita kyseiseen maahan.
Ei enää liity ketjun asiaan, mutta sehän on aivan selvää, että Suomi tai muu Eurooppa ei tule enää koskaan olemaan millään lailla riippuvainen Venäjästä.
Aiempi riippuvuus perustui vain ja ainoastaan energiaan eikä energiatuotteita tulla enää koskaan tuomaan Venäjältä jo siksikin, että Eurooppa lopettaa fossiilisisten polttoaineiden käytön lähivuosikymmeninä ja siirtyy uusiutuvien energiamuotojen käyttöön, joiden osalta se omavaraisuudelle ei ole esteitä. Sitä ennen, kun fossiilisia vielä tuodaan, on olemassa muut kauppareitit eikä vastaavia myyjän markkinoita enää ole eikä tule.
Tulevaisuus näyttää ennemminkin siis päinvastaiselta. Mikäli Venäjällä valtaan nousee edes jossain määrin säällinen hallinto, kauppaa voidaan kyllä käydä. Riippuvuussuhde vain on toiseen suuntaan: ilman fossiilisia polttoaineita Venäjällä ei ole mitään strategisesti oleellista tarjottavaa. Ainoastaan jonkin verran alhaisen jalostusasteen bulkkikamaa, kuten vaikkapa puuta ja lannoitteita. Venäjä sen sijaan on jatkossa kehittymättömän teollisuutensa takia riippuvainen tuonnista länsimaista ja Kiinasta.
Kun Putinin pyristely loppuu, on Venäjän suurvaltahaaveilu historiaa. Sillä ei ole enää vähäisiäkään edellytyksiä nousta muuttamaan maailmanjärjestystä. Nykyiseen asemaansa jonkinlaiseksi pseudo-suurvallaksi se siis pääsi vain ja ainoastaan fossiilisten polttoaineiden viennin takia jolla se sai rahaa (jotka se käytti tehottomasti sekä päin helvettiä) sekä poliittisen vivun Eurooppaan. Ja tämä on nyt lopullisesti historiaa.
No, toki Venäjällä olisi edelleen mahdollisuus nousta merkittäväksi valtioksi. Mutta se onnistuisi ilman strategista vientiä ainoastaan erittäin pitkäjänteisellä teollisella kehityksellä sekä avoimella kansainvälisellä kaupankäynnillä. Eli käytännössä olemalla osa nykyistä sääntöpohjaista maailmanjärjestystä eikä sen haastamisella.
