Ymmärrän hyvin miksi siviiliväestö äänestää Hamasta. Israelin puolelta ei ole mitään muuta odotettavissa kuin lisää sortoa ja tappamista niin ei ihme että terroristijärjestö saa kannatusta.
Miten täällä mahdettaisi reagoida jos Ruotsi nyt Yhdysvaltojen avustuksella päättäisi että Suomi kuuluu heille. Varmasti me kaikki suomalaisesti nöyrästi ottaisimme tämän vastaan ja vapaaehtoisesti luovuttaisimme maamme ja kotimme svenssoneille kun kerran isommat valtiot näin päättävät?
Tähän viestiin on selvästi vaikuttanut voimakkaasti yksipuolinen ajattelu, joka osoittaa ettei konfliktin taustoja tunneta. Tätä viimeisintä Gazan konfliktia ei olisi oleenkaan, mikäli Hamas ei olisi Gazassa päässyt valtaan. Israel ja Palestiinahan saivat jo rauhansopimuksen aikaan, ja sen seurauksena Israel vetäytyi Gazasta. Sieltä vain ruvettiin saman tien jatkamaan terroria Israelia vastaan pommi- ja raketti-iskuin. Hamas ei olisi Gazassa vallassa ellei sitä tuettaisi voimakkaasti ulkopuolelta. Mikäli haluaa jotakuta sormella osoitella, niin Hamas ja sen takana olevat tahot ovat ensimmäisiä kohteita. Ei sillä etteikö Israelissakin ole tahoja, jotka eivät palestiinalaisia ollenkaan siedä.
Siitä ei ole epäilystäkään etteivätkö arabit olisi olleet konfliktin suurinpia kärsijöitä. Juutalaiset olivat häviävän pieni vähemmistö maassa ennen kuin ajatus paluusta Israeliin levisi. Mutta toki heitä oli mm Safedin ympäristössä. Arabit kieltämättä tekivät virheen kieltäytymällä kahden valtion ratkaisusta toisen maailman sodan jälkeen. Se johtui tosin pitkälti nuorten Arabivaltioiden valtataistelusta. Kaikki halusivat Israelin alueen itselleen. Ja esim. Syyriahan ei edes tunnusta Libanonia, koska katsoo senkin alueen kuuluvan itselleen. Kun yksikään naapureista, eivätkä edes ne kaikki yhdessä juutalaisia voittaneet syntyi pakolaisongelma, koska kukaan ei oikeasti halunnut näitä nyt palestiinalaista identiteettiä lanseeranneita arabeja omaan maahansa.
Mahmud Abbas, Palestiinan presidentti, joka edustaa Fatah-puoluetta, on kysynyt kauanko heidän pitää kärsiä siitä, että tekivät virheen 1948 (yrittivät tuhota Israelin). Se on tietenkin oikeutettu kysymys. Vastausta ei tiedä kukaan. Mutta varmasti kärsimys ei lopu niin kauan kuin osa porukasta yrittää tuhota Israelin.
Israelin puolelta pitää todeta, että sikäläiset tuntuvat olevan aika turtia muiden kärsimykselle. Israelilaisistahan edelleen suurin osa on syntynyt jossain muualla kuin Israelissa. Niinpä kansalaisten identiteetti koostuu paljolti eripuolilla koetun juutalaisten kärsimyksen historiasta. Suurimpana ja viimeisimpänä, mutta ei ainoana tietenkin holokausti. Jotenkin tuntuu, että tuon kiistatta suuren vääryyden takia heillä ei oikein ole enään ymmärrystä muiden kärsimykselle. Tai ainakin jos terroristien likvidoinnin yhteydessä syntyykin siviiliuhreja, niin sitä verrataan juutalaisten kärsimyksiin historiansa aikana, ja tietenkin siihen mittaan mahtuu aika paljon. Mutta fakta on, että arabien yritettyä useissa sodissa tuhota Israelin, niin empatiaa ei tahdo edelleenkään tihkua vaikkapa Gazan tilanteelle. Tuskin sitä pajoa olisi vaikka sieltä ei ammuttaisikaan raketteja.
Jos toivoo alueelle rauhaa, niin tulisi pyrkiä ymmärtämään tilannetta mahdollisimman paljon molempien osapuolten näkökulmasta. Yksipuolisesti katsoen voi kyllä osoitella sormella ja huudella ilkeyksiä, mutta eipä se tilannetta auta.