No laske nyt vaikka sitten vielä sen auton valmistus verrattuna jopoon. Vai taikaseinästäkö ne autot tulee? Lisäksi voit laskea kuinka paljon enemmän resursseja keskivartalolihavan lihansyöjän kakkostyypindiabetes ja muut hoidot maksavat ja kuluttavat, kuin vetreän ja terveen työmatkapyöräilijän kerran elämässä sattuva kaatuminen missä tulee pieniä nirhaumia.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Raimo Helminen ja muu valmennustiimi jatkosopimukseen SaiPan kanssaLue lisää »
-
Liigassa on varsinaisella peliajalla pelattu vain neljä SaiPan putkea pidempää voittoputkeaLue lisää »
-
Ässien Patrik Juhola uskaltaa haaveilla tulevaisuuden pelipaikasta Pohjois-AmerikassaLue lisää »
-
Lukko rikkoi viime hetkillä Masi Härkösen unelman nollapelistä Liiga-debyytissäLue lisää »
-
Ässät ryösti pisteet Nokia-areenaltaLue lisää »
-
Liiga-kierros: Peter Abbandonatolle hattutemppu, Rami Määtälle maali ja Masi Härköselle debyyttivoittoLue lisää »
Ilmastonmuutos
- Viestiketjun aloittaja rapster
- Alkaa
- 732 068
- 6 700
No laske nyt vaikka sitten vielä sen auton valmistus verrattuna jopoon. Vai taikaseinästäkö ne autot tulee? Lisäksi voit laskea kuinka paljon enemmän resursseja keskivartalolihavan lihansyöjän kakkostyypindiabetes ja muut hoidot maksavat ja kuluttavat, kuin vetreän ja terveen työmatkapyöräilijän kerran elämässä sattuva kaatuminen missä tulee pieniä nirhaumia.
Artturenos
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Tarkoitus oli verrata pelkkän matkan ja suoritteen aiheuttamaa kulutusta. Syy tälle on etten vain jaksa plärätä nettisivuja läpi paljonko sen auton tuotannon päästöt ovat, ja paljonko polkupyrän. Tuo nyt olikin lähinnä vitsi eikä mikään tarkka homma. Ja tosiaan kuten täällä sanottu jo, niin pitäisi laskea myös autoilijalle vähintään lepokulutus.
Edit- vähän katseltuani, niin noin puolet voi ottaa pois minun alkuperäisestä pyöräilijän osalta. Suurin virhe on tuo kcal kulutus, joka ei oikeasti ole edes keskimäärin 300kcal vaan 200-300kcal väliin 75kg ihmisellä.
Viimeksi muokattu:
Aikuisen miehen energiantarve on noin 3000 kcal päivässä. Jos tomaatteja tarvittaisiin kaksi kiloa 400 kilokalorin tuottamiseen, niin se tarkoittaisi että normipäivässä pitäisi syödä 15 kiloa tomaatteja. Paitsi jos urheilee, niin sitten 20-25 kiloa. Minusta se on suhteellisen paljolta, vaikka toki tomaateissa paljon vettä onkin.
Tuo pyöräilyn vaatima kalorimäärä on vahvasti riippuvainen nopeudesta. Kevyt pyöräily ei kuluta ihan hirveästi sen enempää kuin autoilukaan, mutta ihan munaravia vetää niin tuohon 400 kaloriin olisi varmasti mahdollista päästäkin.
Artturenos
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Joo näinhän se menee.
Tässä viellä lähteet eri ruokien energiasisältöihin.
Tomaatti, tuore ravintosisältö ja energiasisältö
Tomaatti, tuore ravintosisältö ja energiasisältö
Elintarvike - Fineli
fineli.fi
Parhaiseen tulokseen päästäisiin käyttämällä viljaa polkupyöräilijän energiana, koska on aika ylivoimanen aine energiatiheydeltään suhteessa päästöihin. Kuitenkaan esimerkiksi Tomaatissa ja sianlihassa ei juurikaan ole päästöeroja, jotka johtuvat sianlihan huomattavasti suuremmasta energiatiheydestä. Kun eri ruokien päästöjä vertaillaan kilot eivät ole se olennaisin, vaan kalorit.
Tomaateissa on 94% vettä. Päivässä ihminen tarvitsee tuollaiset 1-1,5 litraa vettä. Pelkäänpä, että tomaattien nauttiminen tuohon tyyliin joka päivä johtaisi ties mihin ongelmiin, joista hengenlähtö pahin. Miten olisi kuivattujen tomaattien nauttiminen? Oletetaan vielä, että kuivattuja tomaatteja ei ole säilötty öljyyn, vaan ne syödään ihan sellaisenaan kuivattuna. En tarkoita aurinkokuivausta, joka lisää tomaattien sisältämää energiamäärää.
Viimeksi muokattu:
Heimopäällikkö
Jäsen
Laitetaan positiivisia uutisiakin välillä tänne.
yle.fi
Tässä vielä linkki alkuperäiseen uutiseen, jos Yle- sivuston käyttäminen jostain syystä ahdistaa.
www.iea.org
IEA: Ilmastonmuutokseen vaikuttavien hiilidioksidipäästöjen kasvu pysähtyi energian tuotannossa
Hiilen vaihtaminen maakaasuun on vaikuttanut myönteisesti kehittyneissä talouksissa hiilidioksidipäästöjen kokonaiskuvaan maapallolla.
yle.fi
Tässä vielä linkki alkuperäiseen uutiseen, jos Yle- sivuston käyttäminen jostain syystä ahdistaa.
Defying expectations of a rise, global carbon dioxide emissions flatlined in 2019 - News - IEA
Defying expectations of a rise, global carbon dioxide emissions flatlined in 2019 - News from the International Energy Agency
www.iea.org
Katso tuosta kuvaaja:
Ilmastonmuutostieto yhdestä osoitteesta | Ilmasto-opas
Väitteesi on epätosia. Selvästi jyrkin lämpeneminen tapahtuu 80-luvun lopulta nykypäivään.
Suomen keskilämpötila on noussut 1880-luvulta nykypäivään noin 2 astetta (jopa vähän yli). Nykypäivän perustaso on yli asteen lämpimämpi kuin 1930-luvulla vallinnut.
30-luvulla on kyllä yksittäisiä lämpimiä vuosia, mutta jos nyt kirsikoita poimitaan niin lämpimin on kuitenkin tuo vuosi 2015. Tosin tuo tilasto päättyy vuoteen 2017, joten olisko sitten vuosista 2018 tai 2019 haastajiksi, kenpä tietää.
Pidän vähän erikoisena ettei kukaan ole asiaan millä tavalla reagoinut, mutta onhan tämä hyvä asia. Toivottavasti haastatellut edustajan toive toteutuu.Laitetaan positiivisia uutisiakin välillä tänne.
IEA: Ilmastonmuutokseen vaikuttavien hiilidioksidipäästöjen kasvu pysähtyi energian tuotannossa
Hiilen vaihtaminen maakaasuun on vaikuttanut myönteisesti kehittyneissä talouksissa hiilidioksidipäästöjen kokonaiskuvaan maapallolla.
Tässä vielä linkki alkuperäiseen uutiseen, jos Yle- sivuston käyttäminen jostain syystä ahdistaa.
Defying expectations of a rise, global carbon dioxide emissions flatlined in 2019 - News - IEA
Defying expectations of a rise, global carbon dioxide emissions flatlined in 2019 - News from the International Energy Agency
Miten sen nyt ottaa. Huomattava osa tuulivoimasta saa 53,5 euroa / MWh valtion tukea ja nämä myrskyt ovat veronmaksajille vähän saatanan kalliita. Jos lasketaan, että tuosta puolet on tuettua niin myrsky maksaa 50 000 euroa joka tunti.
Mielenkiintoinen ympäristövaikutus tuli vastaan sellaisesta asiasta kuin katkarapujen syönti. Pääosa maailman katkaravunviljelystä kun tapahtuu Aasiassa ja siellä tapana on raivata mangroverämeikköä katkistenviljelyn tieltä. Ja tämä rämeen kuivattaminen on ilmeisesti jopa reilusti sademetsän hakkaamista laidunmaaksi haitallisempaa kasvihuonekaasujen osalta. Puhumattakaan muista ympäristövaikutuksista joita tuo rapuviljely jälkeensä jättää.
www.economist.com
"A study conducted in 2017 by cifor, a research institute, found that in both these instances, by far the biggest contribution to the carbon footprint of the resulting beef or shrimp came from the clearing of the land. As a result, cifor concluded, a kilo of farmed shrimp was responsible for almost four times the greenhouse-gas emissions of a kilo of beef. "
How artificial shrimps could change the world
A Singaporean technology could curb both slavery and environmental destruction
"A study conducted in 2017 by cifor, a research institute, found that in both these instances, by far the biggest contribution to the carbon footprint of the resulting beef or shrimp came from the clearing of the land. As a result, cifor concluded, a kilo of farmed shrimp was responsible for almost four times the greenhouse-gas emissions of a kilo of beef. "
Se on sellainen 0,01 euroa suomalaista kohti. Vuodessa tulee jo 5 euroa maksettavaa. Tämän vuoden alusta uusille tuulivoimaloille ei enää tukea myönnetä, joten tästä eteenpäin alkaa kai pikkuhiljaa helpottaa.
Hyvin merkittävä virstanpylväs, joka monen taholta ehkä tarkoituksellisestikin yritettiin sivuuttaa, koska se laittaa naulan arkkuun monen tässäkin ketjussa esittämille järjettömille toiveille siitä, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatisi markkinatalouden alasajoa ja paluuta kivikaudelle.
Björn Wahlroos sanoi joskus 10 vuotta sitten, että markkinatalous tulee hoitamaan ilmastonmuutoksen, ja kun tällä hetkellä seuraa sitä mihin suuret pääomavirrat suuntautuvat, niin on vaikeaa olla kovinkaan eri mieltä.
Tämä ei poista sitä faktaa, että ilmasto tulee lämpenemään edelleenkin ja monia paikallisia katastrofeja on edessä joihin on vastattava.
Vuonna 2017 (sen tuoreempia tilastoja en löytänyt) yhteensä 221 miljoonaa, eli yli neljäkymppiä jokaista suomalaista, vauvasta vaariin, kohden. Se on reilusti enemmän kuin pakolaisten aiheuttamat kustannukset. Tuotantotuet on myönnetty 12 vuodeksi, eli tässä on vielä aika monta vuotta maksuaikaa. Täytyy toivoa tyyntä säätä.
Jesus Shaves
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Dorados de Sinaloa
2018 tuki oli 205 miljoonaa euroa.
Kokonaiskustannukset vuoteen 2030 mennessä tulevat olemaan 2-3 miljardin välissä.
Luvut Tekniikka & Talous artikkelista, josta voi lukaista vähän lisääkin tarvittaessa.
Tuulivoiman tukeminen Suomessa on maksanut jo 800 miljoonaa
Suomi on maksanut tuulivoiman tuottajille syöttötariffitukea jo 800 miljoonaa euroa. Viime vuoden tuotannosta maksua on kertynyt 205 miljoonaa euroa.
www.tekniikkatalous.fi
Ai pakolaisten kustannus on vielä vähäisempi? Paljon porua tyhjästä, nämä kaksi asiaa.
Toxic Enema
Jäsen
Katso tuosta kuvaaja:
Ilmastonmuutostieto yhdestä osoitteesta | Ilmasto-opas
ilmasto-opas.fi
Väitteesi on epätosia. Selvästi jyrkin lämpeneminen tapahtuu 80-luvun lopulta nykypäivään.
Suomen keskilämpötila on noussut 1880-luvulta nykypäivään noin 2 astetta (jopa vähän yli). Nykypäivän perustaso on yli asteen lämpimämpi kuin 1930-luvulla vallinnut.
30-luvulla on kyllä yksittäisiä lämpimiä vuosia, mutta jos nyt kirsikoita poimitaan niin lämpimin on kuitenkin tuo vuosi 2015. Tosin tuo tilasto päättyy vuoteen 2017, joten olisko sitten vuosista 2018 tai 2019 haastajiksi, kenpä tietää.
Tähän viittasin, joten väitteesi, että väitteeni olisi epätosi ei pidä paikkaansa. Kiiruhdat varmaan taas sanomaan, että ei neljän säähavaintoaseman perusteella voi päätellä mitään, vaikka itse olit juuri ennustamassa maailmanloppua yhden järven perusteella. Sama jyrkkä lämpeneminen näkyy myös linkissäsi noiden kolmen säähavaintoaseman kohdalla. Sodankylä ei ollut noiden joukossa, vaikka sielläkin on havaittavissa sama jyrkkä lämpeneminen 1930-luvulla.
Ilmastonmuutos näkyy jo Suomen luonnossa
Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt Suomen sääoloihin, luontoon ja ihmisten elämään. Suurimmat vaikutukset ovat vasta edessä, niihin varaudutaan.
www.ymparisto.fi
Viimeksi muokattu:
Bezos näköjään lohkaisee muutaman prosentin tutkimukseen ja Gretalle Ylen uutinen.
Olisi hieno veto varata tuosta vaikka 10 miljoonaa netin viisaille tietäjille. Saisivat hakea rahoitusta yliopistotutkimusta varten, jolla osoitetaan kaikkien muiden erehtyneen. Pitäs olla helppo homma jos sen pystyy jo nyt tekemään ilman tutkijakoulutusta netin kautta.
Olisi hieno veto varata tuosta vaikka 10 miljoonaa netin viisaille tietäjille. Saisivat hakea rahoitusta yliopistotutkimusta varten, jolla osoitetaan kaikkien muiden erehtyneen. Pitäs olla helppo homma jos sen pystyy jo nyt tekemään ilman tutkijakoulutusta netin kautta.
Kenties suurelta osin totta, mutta kasvihuonekaasupäästöt, joiden väheneminen se itse tarkoitus kai on eikä lentämisen vähentäminen, vähenevät kyllä ihan lentämistä vähentämällä jopa todennettavalla kausaalisella mekanismilla.
Tämä @dana77 :n viestihän kuului ihan muun keskustelun yhteydessä tapahtuneeseen hassutteluun, eikä siis ollut mitään vakavaa ilmastonmuutoskeskustelua. Tuli vain mieleeni siihen kommentoida ja aloin pohtia että oikeastaan häpeäkin on aika tehokas käytöksen ohjaaja. Useinhan ihmiset toimivat omaa etuaan, taloudellistakin, vastaan nimenomaan sosiaalisen häpeän pelossa.
Toisaalta mieleeni tuli se että usein ihmiset omia tekojaan oikeuttaessaan tuovat esille jonkun keskimääräisen väitteen, kuten lainauksessa esitetty. Voi pitää paikkansa, että lentämisen väheneminen globaalilla tasolla vaatii hintojen nostamista, mutta toisaalta sillä ei ole tekemistä oman valinnan kanssa. Minä yksilönä ja ajattelevana toimijana voin omilla päätöksilläni vaikuttaa 100% lentämisellä ja muullakin toiminnalla aiheuttamistani päästöistä. Jos tuotantoeläinten kohtelu häiritsee, ei kasvissyöjäksi jätetä ryhtymättä sen takia että "lihansyönti pitäisi kieltää tai hintoja nostaa jos sen haluttaisiin oikeasti vähentyvän", eikä päästökysymyksissä pitäisi tuota logiikkaa soveltaa sen enempää. Tietenkin poliittiset toimet ovat iso ja tärkeä keskustelu, mutta myös irrallinen keskustelu.
Ja itsekin lennän. Harvoin, mutta lennän kuitenkin. Kuitenkin olisi minusta moraalisesti arveluttavaa oikeuttaa omaa lentämistäni sillä mitä poliittisia päätöksiä muiden lentämisen vähentäminen vaatii.
Minun pitää tarkentaa, että en ihan kirjaimellisesti lentänyt tänne. En nimittäin omista lentokonetta enkä lentolupaa, vaan matkustin tänne kaupallisella lentokoneella. Ostin matkan viime viikolla ja maksoin siitä alle sataeuroa plus verot (yhteensä 380€). Vaikka tällaisessa logiikasta on omat ilmiselvät ongelmansa useissa tapauksessa, niin voinen varmaksi sanoa, että lento olisi lennetty joka tapauksessa ja maksamani hinta oli niin alhainen, että sillä hinnalla lentäminen ei kannata palveluntarjoajalle. Jotta kaupallisten lentojen lentäminen vähenisi, niin tarvitaan hintojen nostamista.
Viimeksi muokattu:
Niin. Omassa muistissani lapsuudesta/nuoruudesta oli että lentäminen oli ylellisyystuote eikä @Tadun muisti tässä varmaankaan ole pettänyt. Joku kanarianreissu oli 80-90-luvulla reaalisesti varmaan tuplahintainen ja 2001 tekemäni häämatkakin kyllä Thaimaahan huomattavan kallis nykyhintoihin verrattuna. Silloinkin lennettiin ja lomailtiin mutta enintään kerran vuodessa, ehkä joka toinen vuosi. Nykyään olen havainnut tuttavapiirin tekevän kyllä sen 1-2 lomamatkaa vuodessa. Olisiko sitten niin että jos lentäminen kallistuisi 50% tai tuplaantuisi niin tuo matkustelu vähentyisi samassa suhteessa.
Mutta onhan ihmisillä tolkuttomasti enemmän rahaa palkan+pakollisten menojen jälkeen käytössä kuin 20 vuotta sitten. Tai ainakin sillä saa paljon enemmän. Elektroniikka on hyvä vertailukohde myös. Sonyn 40-tuumainen trinitron maksoi silloin about 1000€, nykyään saa tuhannella eurolla aika paljon enemmän. Tai isomman.
Matkailun ja elektroniikan lisäksi myös lähes kaikki muu materia on paljon halvempaa. Ennen kun lapsi muutti kotoa, niin hän sai mukaansa huonekaluja, aterimia ja muuta sellaista. Nykyään mennään Ikeaan ja ostetaan lähes kertakäyttöistä skeidaa puoli-ilmaiseksi. Entä sitten vaatteet? Ennen vaatteet maksoivat huomattavasti enemmän ja niitä jopa korjattiin tai käytiin korjauttamassa ompelijoilla. Nykyään mennään vaan henkkamaukalle ja ostetaan muutamalla eurolla uudet. Vanhat heitetään roskiin.
Ei se silti älyttömän kallista välttämättä olisi, toki ihan kalliimat lomakohteet menisi sitten siihen ylellisyyteen ja toki voisihan olla että jotain halpisyhtiöitä menisi konkurssiin. Toisaalta hyvä esimerkki itse näin työttömänä olen lähdössä puolaan parin viikon päästä, lennot maksoi 19,98e meno-paluu, taksi Jyväskylään keskustaan tästä omasta kämpästä 5km matkalta 20e. Eli jos hinta tuplantuisi jatkossa niin pääsisin samalla hinnalla vielä puolaan kun taksilla lyhyt matka. Toki vertaus ei sovi kun en asu kentän vieressä mutta jos asuisin Turussa.
Tuttu kävi kävi tuossa viime vuoden lopulla Australiassa ja maksoi lennoista vajaan 800e. Tuo on ihan käsittämättömän vähän, kun miettii että paljon kauemmas ei Suomesta enää taida päästä. Vaikka tuo tuplaantuisi, niin normaali työssäkäyvä ihminen pääsisi kyllä edelleen lentämään tuonne, mutta saisi vaan säästää vähän kauemmin.
Joo varmasti tietenkin vähentäisi tiettyjä lentoja, mutta heikentäisikö tuo vain sitten lopulta lentoyhtiöiden tulosta ja markkinoilla saattaisi esim. vanhempaa koneistoa olla enemmän. Eli jarruttaisiko vain päästöjä lopulta jos ei merkittävästi vähene matkailu.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy