Ilmastonmuutos

[Artturenos]

Anttosen virheet - Jonni Lehtiranta

Mika Anttonen piti puheen Autoliiton satavuotisjuhlassa ja sen jälkeen tuo puhe ja sen väitteet ovat kiertäneet sosiaalisessa mediassa. En ole ennen puuttunut Mikan väitteisiin detaljitasolla, mutta nyt aika on kypsä. Anttosen esiintyminen on vakuuttavaa, mutta argumentit on huolellisesti...

www.lehtiranta.fi

Viitteen joku jäsen kävi läpi Anttosen videota ja kertoo oman näkemyksensä asiasta. Ihan mielenkiintoinen tuokin, vaikka tuleekin selkeän puolueellisesta lähteestä.

Ihan hyviä pointteja, ja minusta erittäin pätevä kirjoitus. Tuossa on hieman samaa mitä omiakin ajatuksia aiheesta heräsi muutoman päivän pohdinnan jälkeen. Tuo video jossa Anttonen esiintyy on kyllä esimerkki siitä kuinka esiinnytään erityisen vakuuttavasti ja läpi menee jos ei mieti asiaa yhtään. On aina hyvä joskus pysähtyä ja miettiä hetki, että mikä on jonkun henkilön henkilökohtainen intressi. Silti Anttosen esitys on hyvä ja informatiivinen, kun vain ymmärtää hänen puhuvan asian omien värilasien läpi.

 

[Cobol]

Ihan hyviä pointteja, ja minusta erittäin pätevä kirjoitus. Tuossa on hieman samaa mitä omiakin ajatuksia aiheesta heräsi muutoman päivän pohdinnan jälkeen. Tuo video jossa Anttonen esiintyy on kyllä esimerkki siitä kuinka esiinnytään erityisen vakuuttavasti ja läpi menee jos ei mieti asiaa yhtään. On aina hyvä joskus pysähtyä ja miettiä hetki, että mikä on jonkun henkilön henkilökohtainen intressi. Silti Anttosen esitys on hyvä ja informatiivinen, kun vain ymmärtää hänen puhuvan asian omien värilasien läpi.

Hyvin tiivistetty ja Anttonen on taatusti asiantuntija alallaan, mutta katsoo ratkaisuja ainakin videollaan oman bisneksen kannalta. Jonni Lehtiranta on on sähkötekniikan DI, ja omaa ainakin minun kuvitelmissa kohtuullista tietoa kirjoituksensa taakse. Ei ne välttämättä kaikki osu putkeen, mutta Lehtirannan muutamat ydinasiat olivat maallikon silmin oikein.

 

[varjo]

Ruotsissa vahvistettiin päätös sulkea vanha ydinvoimala, jonka osalta siis CO2 vapaa sähköntuotanto loppuu mutta itse käytöstäpoisto kestää silti pitkään. Mutta ei hätää, meanwhile in Germany käynnistetään hiilivoimalaa joten kyllähän nyt Euroopan CO2-päästöt taas ottivat päättäväisen hypyn kohti 1.5 asteen tavoitetta. Tai miten se nyt menikään.

 

[Beltran]

Ei se ihan niin suoraviivaista ole. Öljyn hiilivetyjä voidaan pilkkoa kevyemmiksi jakeiksi (krakkaus). Tässä prosessissa menetetään samalla osa energiasisällöstä. En sitten ole mikään kemisti enkä tiedä, minkälainen suhde erilaisia jakeita raakaöljyssä on, mutta arvaisin, että bensiiniä tehdään selvästi enemmän kuin mitä sitä itsessään öljyssä esiintyy. Vähän tähän liittyen juuri hiljattain oli Hesarissa juttua, kuinka Porvoon jalostamon hukkalämpöä suunniteltiin kaukolämpökäyttöön.

Wikipedia sanoo seuraavaa:

Tislatessa raakaöljystä eroaa muun muassa bensiiniä, etaani- ja butaanikaasua, petrolia, dieselöljyä, raskasta polttoöljyä ja bitumia. Kevyempiä jalosteita, kuten bensiiniä ei voida toistaiseksi muuttaa raskaammiksi, kuten lentopetroliksi. Siksi pelkän bensiinin tarpeen väheneminen ei vähennä öljyn kulutusta, vaan samaan aikaan kun luovutaan bensiinistä, pitäisi etsiä vaihtoehtoja myös polttoöljyn käytölle, öljypohjaisille muoveille, teiden asfaltoinnille ja lentämiselle. Esimerkiksi lentopetrolia saa raakaöljystä maksimissaan 10 prosenttia.[6] Jalosteiden kuten lentopetroolin määrää voidaan suhteessa lisätä krakkaamalla ja uudelleen tislaamalla.

Öljynjalostus – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[Alfred E Neuman]

Piskuinen Iin kunta saa ilmasto-ohjelmastaan merkittävää verohyötyä – Helmi, 15, tietää tilanteen vakavuuden: ”Sille pitää tehdä jotain nopeasti”

Ilmastoteot vaikuttavat Iin verotukseen 1,5 prosentin verran.

www.is.fi

Iin kunta on ilmastotalkoilla hyötynyt ihan konkreettisesti. Onko tämä nyt sitä kansalaisten kuiviinverotusta ilmastosalaliiton varjossa?

 

[arvee]

Vaikkei tällaiseen trollailuun kannattaisi vastailla, olisi juttuun voitu avata monellako sadalla miljoonalla tuota tuulivoimaa on kunnan alueelle tuettu. Silläkin lienee jotain merkitystä. Samoin olisi voitu selvittää, moniko kuntalaisista vastustaa noita myllyjä, kun oma talo on siinä lähellä. Ei ole ihan pieni joukko.

Kaikki kuntalaiset tykkäävät yhteisöverotuotoista, maanomistajakepukapitalistit osingoistaan. Seurakunnat varsinkin.

Vaan onhan noita kuntaamme ilmestynyt, ylvään näköisiä ja seurantani perusteella yleensä roottorit pyörivät eli meillä on olemassa hyötysuhde. Jotkut myllyjen lähiasujat mussuttavat oudoista tunteista, jotka minä arvon infraäänestämiseksi.
Ilmiöksi, jota kannattaisi tutkia siinä kuin naisten roolia supersankarisarjakuvissakin.

Minä asun riittävän kaukana myllyistä, ei siipien viuhdonta kuulu, ei jyrise, eivät siivet hallitse horisonttiani.
Eli jälleen taas, olen varauksin tuulivoima myönteinen: näkyvät nuo pyörivän yleensä, joten kai niiden Firmalla on intressi pitää ne toimivina ja kunnossa vielä vuosikymmeniä.

Minä pelkäsin tuulivoimalla valtiontukien pikarahastusta ja romujen jättämistä sitten Suomen luontoon.
Kivaa arvella olleeni väärässä, eivät ole turhia nuo myllyt. Varsinkin, koska ovat kilometrin kaukana, niin ei tunnu missään.
Jotkut isot linnut ehkä toisinaan vetävät osuman propelliin, mutta kai luonnonvalinta eli oppimisprosessi korjaa juniorien lennon.

Tuulivoimala kuuluu Suomen luontoon.

 

[Remy Martin]

Eli jälleen taas, olen varauksin tuulivoima myönteinen: näkyvät nuo pyörivän yleensä, joten kai niiden Firmalla on intressi pitää ne toimivina ja kunnossa vielä vuosikymmeniä.

Minä pelkäsin tuulivoimalla valtiontukien pikarahastusta ja romujen jättämistä sitten Suomen luontoon.
Kivaa arvella olleeni väärässä, eivät ole turhia nuo myllyt.

Voi kun voisin yhtyä optimisuuteesi. Myllyjen suurin rakennusbuumi oli reilu viisi vuotta sitten, ainakin omalla kotiseudullani. Eli jos ajatellaan että nykyiset myllyt ovat olleet keskimäärin alle viisi vuotta käytössä niin nehän ovat teknisesti melko uusia. Uusien voimaloiden huolto ja korjauskustannukset lienevät huomattavasti pienemmät kuin esimerkiksi yli 10 vuotta vanhoilla. Ja vielä kun sähkön tariffihinta napsahtaa omistajan tilille niin motivaattori voimalan kunnossapitoon on olemassa.

Oma pessimistinen veikkaukseni on että ongelmia alkaa tulla tämän vuosikymmenen jälkimmäisellä puoliskolla. Varsinkin mikäli esimerkiksi PerSut valtaan päästyään leikkaavat tariffihintoja. Ja nykyisilläkin hinnoilla ja tukihimmeleillä tulee jossain kohtaa tilanne että on taloudellisesti järkevää myydä/hylätä vanha mylly jollekin konkurssikypsälle firmalle ja rakentaa tukien avulla kokonaan uusi.

Tulemme kymmenen vuoden sisään näkemään useita hylättyjä tuulivoimaloita joita sitten puretaan yhteiskunnan varoin. Olisin mielelläni väärässä.

 

[Sanainen arkku]

Eilen taas uutisoitiin (=lobattiin) kuinka maan autokanta on yhä vanhempaa. Pitäisi kuulemma alkaa suomalaisten nyt, tänään tai viimeistään lauantaina ostelemaan uusia autoja.

Tavoitehan on, että liikenteen hiilipäästöt puolittuisivat 2030 mennessä.
Mitenköhän mulle näyttää siltä, että MITÄ VÄHEMMÄN uusia autoja rekisteröidään nyt vuosikymmenen alussa, sitä paremmat mahdollisuudet tavoitteeseen on Suomen osalta (minkä merkitys on olematon) tältä osin päästä?

Jos uusien autojen kauppa ei käy, niin se voi tarkoittaa vain kahta asiaa kymmenen vuoden jänteellä: autoilu joko vähentyy olennaisesti (en usko) tai jossain vaiheessa tulee kriittinen piste jossa autoja on pakko uusia rajusti. Mitä lähempänä 2030:ä tämä tapahtuu, sitä vähäpäästöisempänä se tapahtuu.

En keksinyt parempaa ketjua tälle tuikitärkeälle kommentille.

 

[Ollakseni]

Uudet autot aiheuttavat vähemmän päästöjä, voivat ostaa "päästöttömiä" sähköautoja jne. eli tämä ei ole ristiriidassa tavoitteen kanssa.

 

[finnjewel]

Tämä artikkeli ei kokonaan vähentänyt huoltani ilmastonmuutoksesta, mutta pienensi sitä hiukan. Odotellaan miljoona vuotta, niin voi hyvinkin taas viiletä:

Ilmastonmuutostieto yhdestä osoitteesta | Ilmasto-opas

ilmasto-opas.fi

 

[Ollakseni]

How Margaret Thatcher came to sound the climate alarm

Margaret Thatcher was the first world leader to put climate change at the top of the agenda. Lord Lawson, her chancellor then, is now a mouthpiece for climate denial. So how does he explain her political support for the scientific consensus? BRENDAN MONTAGUE investigates

theecologist.org

Margaret Thatcher was 'green' before Greta Thunberg, says Boris Johnson

PM claims his predecessor helped Nelson Mandela bring about the end of apartheid in South Africa

www.independent.co.uk

Voidaanko Thatcheriä pitää ilmastonmuutoksen ehkäisyn kannalta hyvänä henkilönä? Hän kuitenkin tunnetusti lähti poistamaan tukia hiiliteollisuudelta ja tämä nähtäisiin nykyään hyvänä asiana vasemmalla. Boris Johnsonia lausunnot itsessään ovat melko epämääräisiä ja aika populistisia, mutta kai niissäkin on jotain järkeä.

 

[ndal88a]

How Margaret Thatcher came to sound the climate alarm

Margaret Thatcher was the first world leader to put climate change at the top of the agenda. Lord Lawson, her chancellor then, is now a mouthpiece for climate denial. So how does he explain her political support for the scientific consensus? BRENDAN MONTAGUE investigates

theecologist.org

Margaret Thatcher was 'green' before Greta Thunberg, says Boris Johnson

PM claims his predecessor helped Nelson Mandela bring about the end of apartheid in South Africa

www.independent.co.uk

Voidaanko Thatcheriä pitää ilmastonmuutoksen ehkäisyn kannalta hyvänä henkilönä? Hän kuitenkin tunnetusti lähti poistamaan tukia hiiliteollisuudelta ja tämä nähtäisiin nykyään hyvänä asiana vasemmalla. Boris Johnsonia lausunnot itsessään ovat melko epämääräisiä ja aika populistisia, mutta kai niissäkin on jotain järkeä.

Samalla lailla kait Trumppia voi pitää hyvänä henkilönä, kaupan vähentäminen (tariffit), hiilikaivosten sulkeminen jne.

JOL

 

[Toxic Enema]

Tämä artikkeli ei kokonaan vähentänyt huoltani ilmastonmuutoksesta, mutta pienensi sitä hiukan. Odotellaan miljoona vuotta, niin voi hyvinkin taas viiletä:

Ilmastonmuutostieto yhdestä osoitteesta | Ilmasto-opas

ilmasto-opas.fi

Tulee varmaan taas viikon pelikielto tai pidempi, mutta hyvinpä tuosta taas jäi nämä lähivuosisatojen/tuhansien ilmastovaihtelut huomiotta. Vielä vuosituhannen vaihteessa tiedeyhteisön yleisen näkemyksen mukaan nykyinen lämpeneminen mahtui luonnollisen vaihtelun piiriin niin voimakkuudeltaan kuin nopeudeltaankin. Miten ihmeestä tuo vuoden 1991 tulivuorenpurkaus on hidastanut lämpenemistä kun ei voimakkuudeltaan ollut mitenkään poikkeusellinen vei asteikolla 5+. Vuoteen 1998 saakkako, joka oli silloisen mittaushistorian lämpimin vuosi? Esimerkiksi vuoden 1912 Novaruptan purkaus oli vei asteikolla 6 ja ilmasto oli jo oletettavasti luonnollisen vaihtelun johdosta pikkujääkauden jälkeen lämpenemään päin. Tosiasiassa Pinatubon lisäksi vuonna 1991 tapahtui myös Cerro Hudsonin purkaus Chilessä, joka oli voimakkuudeltaan niin ikään 5+. Tulivuoret olivat aktiivisia myös lämpimällä 1930-luvulla, jolloin tapahtui yhteensä 9 purkausta. Cerro Azul Chilessä 1932 5+ sekä alle vuoden päästä 1933 Kharimkotan Kuriileilla 5. Suora yhteys purkausten ja lämpötilan välillä on kyllä kaukaa haettua. Edes Krakatau vei-asteikolla 6 vuonna 1883 ei viilentänyt olennaisesti ilmastoa. Ja tulivuoret voivat myös lämmittää ilmastoa, mutta yleensä lähtökohta on ne viilentävät. Nykyisessä neuvosto-Suomen keskusteluilmapiirissä tuskin saa esittää kyseisiä faktoja ja kritiikkia vallitsevaa kertomusta kohtaan.

Noilla tyypillisillä purkauksilla tuskin on niin merkittävää vaikutusta ilmastoon kuin Pinatubo halutaan jostain syystä esittää. Supertulivuoren purkaukset kaiketi asia erikseen.

 

[Sanainen arkku]

Uudet autot aiheuttavat vähemmän päästöjä, voivat ostaa "päästöttömiä" sähköautoja jne. eli tämä ei ole ristiriidassa tavoitteen kanssa.

Vuoden 2028 uudet autot päästänevät vielä vähemmän kuin nykyiset uudet. Suomalaisten päästöjen taso 2030 on varmasti sitä pienempi, mitä myöhemmin nykyhetken ja 2030 välisenä aikana autoja uusitaan.

 

[Ollakseni]

Vuoden 2028 uudet autot päästänevät vielä vähemmän kuin nykyiset uudet. Suomalaisten päästöjen taso 2030 on varmasti sitä pienempi, mitä myöhemmin nykyhetken ja 2030 välisenä aikana autoja uusitaan.

No jos kaikki suomalaiset autoilijat ostavat vuonna 2028 uudet autot ja kaikki vanhat autot menevät samantien pois liikenteestä niin toki se helpottaa siirtymää. Reaalimaailmassa kuitenkaan noin ei tapahdu. Vähän sama kuin älypuhelimien leviäminen. Ei niitä kerralla kaikilla ollut, vaan vähän asteittain siirryttiin eteenpäin.

 

[Sanainen arkku]

No jos kaikki suomalaiset autoilijat ostavat vuonna 2028 uudet autot ja kaikki vanhat autot menevät samantien pois liikenteestä niin toki se helpottaa siirtymää. Reaalimaailmassa kuitenkaan noin ei tapahdu. Vähän sama kuin älypuhelimien leviäminen. Ei niitä kerralla kaikilla ollut, vaan vähän asteittain siirryttiin eteenpäin.

Toki. Mutta ei ole realistista olettaa, että tänä vuonna ostettu bensa-auto olisi paalissa 2030. Sen sijaan 2015 ensirekisteröity voi hyvinkin olla, jos polttoaine muuttuu kovin kalliiksi.

Autoja, niitä vanhempiakin siis, käytetään päivittäin ja ne kuluvat. Siksi tämän hetken uusien ensirekisteröinti ei ole suoraan merkitsevää vuoden 2030 näkökulmasta. Siis ilmaston osalta. Autokauppiaiden kukkaroon vaikutus on suurempi, mutta toisaalta sitä kompensoi korjaamojen saama lisätyö. Se nyt ei liity taas tähän ketjuun mitenkään.

 

[Toxic Enema]

Tekniikan Maailma Tässä on taas esimerkki voimakkaasti politisoituneesta tutkimuksesta. Aiemmat todisteet viittaavat selvästi siihen, ettei keskiajan lämpökausi, eikä aiemmat lämpökaudet voineet olla paikallisia, vain Euroopan maa-alueet käsittäviä ilmiöitä. Keskiajan lämpökausi on hyvin dokumentoitu koko pohjoisella pallonpuoliskolla kirjallisen historian muodossa. Myös aiemmat käsitykset mm. maanviljelyksen leviämisestä pitäisi heittää roskakoppaan, jos tutkimuksen tulokset olisivat totta. Grönlannista tiedetään, että keskiajalla siellä oli huomattavasti lämpimämpää kuin nykyisin. Myös tiettävästi viikingit purjehtivat keskiajan lämpökauden aikana pohjoisella Atlantilla aina Pohjois-Amerikkaan saakka. Nykyisinhän esimerkiksi Hudsonin lahdellla ahtojäätä voi olla vielä elokuussa. Pikkujääkaudella ilmasto tiettävästi viileni saman verran kuin se on lämmennyt viimeisen sadan vuoden aikana, joten siinäkin mielessä otsikko on harhaan johtava.

AlfaStudio - Ilmastonmuutos ja ilmastokritiikki 49 minuutin kohdalla Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Timo Vinha myöntää, että pikkujääkauden aikana auringonpilkkujen kadotessa lähes kokonaan globaali keskilämpötila putosi asteella. Toteaa myös, että auringonpilkku- maksimin aikaan on havaittu globaalin keskelämpötilan havaittu nousevan 0,1 asteella. Jättää vain huomiotta pilkkujaksojen voimistumisen pikkujääkauden jälkeen, jolloin kumuloitumis-efekti jää täysin huomiotta.

 

[Ollakseni]

Niin, että Keski-ajan lämpökausi kosketti pohjoista pallonpuoliskoa, mutta ei eteläistä. Nykyinen lämpeneminen koskee koko palloa, eli kyse on erilaisesta lämpenemisestä kuin aiemmin.

 

[Toxic Enema]

Niin, että Keski-ajan lämpökausi kosketti pohjoista pallonpuoliskoa, mutta ei eteläistä. Nykyinen lämpeneminen koskee koko palloa, eli kyse on erilaisesta lämpenemisestä kuin aiemmin.

Professori Fritz Vahrenholt:
"Olemme pystyneet osoittamaan, keskiaikana oli lämmintä myös Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Australiassa. Vuosien 900 ja 1100 välillä koko maailma oli lämpimämpi kuin nykyään; eivät pelkästään Grönlanti ja Eurooppa. On sanottava, ettei hiilidioksidi ainakaan ollut syyllinen keskiajan lämpökauteen. Ei voinut olla. EIkä nytkään kaikki ole muuttunut niin yksikertaiseksi, että luonnollinen vaihtelu olisi loppunut. Monista tutkimuksista tiedämme, että holoseenin aikana on vaikuttanut tuhatvuotinen ilmastosykli. MInun näkemykseni on, että 1900-luvun lämpenemisessä on kyseessä osittain toipuminen pikkujääkaudesta ja osittain hiilidioksidin vaikutus. Niin se on."

Ainakin arvio intiaanien määrästä eurooppalaisten saapuessa (40-50 miljoonaa pienemmällä asuttavalla alueella) kertoo siitä, että Etelä Amerikassa on myös ollut lämmintä, eikä väestökatastrofeja ollut vähään aikaan koettu. Eurooppalaisia oli samaan aikaa 60-80 miljoonaa, kun maanviljelyksen tehostuminen yhdessä keskiajan lämpökauden kanssa oli luonut otolliset olosuhteet väestökasvulle. Viilenemiskaudet kuten pikkujääkausi on historiassa ollut paljon suurempi tragedia, jolloin suuri osa väestöstä on kuollut nälkään.

Toissa viikollahan oli julkisuudessa tosin tutkimus, että ainakin pohjoisen napa-alueen lämpenemistä selittää pitkälti otsonikerroksen ohentuminen cfc-yhdisteiden johdosta, jotka ovat 32 000 kertaa voimakkaampia kasvihuonekaasuja kuin hiilidioksidi. Simo Ruoho puhuu hölmösti yllä olevassa linkissä, kuin napa-alueet ovat viilentyneet viime vuosina. Lämpötilapoikkeama on siellä edelleen voimakkaasti koholla, vaikka loivaa viilentymistä olisikin tapahtunut.

Pohjoisen napa-alueen nopeaan lämpenemiseen löytyi merkittävä syy: Otsonikerrosta tuhoavat aineet

Otsonikatoa aiheuttavat aineet ovat puolen vuosisadan ajan lämmittäneet koko maapalloa ja etenkin arktisia alueita.

www.hs.fi

 

[El Gordo]

Nämä menee yleisten denialistien virhekäsitysten numeroiden 27 ja 48 piikkiin, ei ole syytä pieksää kuollutta hevosta sen enempää. Keskiajan lämpökausi ja pikku jääkausi olivat, mutta luontaiset tekijät jotka aiheuttivat lämpenemistä keskiajan lämpökauteen mentäessä tai pienestä jääkaudesta poistuttaessa, eivät aiheuta lämpenemistä nyt, vaan hiilidioksidin lisääntyminen aiheuttaa.

Lisäksi maapallon keskilämpötila on jo nyt korkeampi kuin se parhaimmillaankaan oli keskiajalla.

Jos hiilidioksidia aina vaan tungetaan lisää ilmakehään, niin keskilämpötila nousee vielä useita asteita, ja helmikuuhun asti sulana lainehtiva Näsijärvi sekä Australian palavat koalat on vain esimakua siitä mitä tulossa on.

How does the Medieval Warm Period compare to current global temperatures?

<p>While the Medieval Warm Period saw unusually warm temperatures in some regions, globally the planet was cooler than current conditions.</p>

skepticalscience.com

What ended the Little Ice Age?

<p>The main driver of the warming from the Little Ice Age to 1940 was the warming sun with a small contribution from volcanic activity. However, solar activity leveled off after 1940 and the net influence from sun and volcano since 1940 has been slight cooling. Greenhouse gases have been the...

skepticalscience.com

 

[Toxic Enema]

Nämä menee yleisten denialistien virhekäsitysten numeroiden 27 ja 48 piikkiin, ei ole syytä pieksää kuollutta hevosta sen enempää. Keskiajan lämpökausi ja pikku jääkausi olivat, mutta luontaiset tekijät jotka aiheuttivat lämpenemistä keskiajan lämpökauteen mentäessä tai pienestä jääkaudesta poistuttaessa, eivät aiheuta lämpenemistä nyt, vaan hiilidioksidin lisääntyminen aiheuttaa.

Lisäksi maapallon keskilämpötila on jo nyt korkeampi kuin se parhaimmillaankaan oli keskiajalla.

Jos hiilidioksidia aina vaan tungetaan lisää ilmakehään, niin keskilämpötila nousee vielä useita asteita, ja helmikuuhun asti sulana lainehtiva Näsijärvi sekä Australian palavat koalat on vain esimakua siitä mitä tulossa on.

How does the Medieval Warm Period compare to current global temperatures?

<p>While the Medieval Warm Period saw unusually warm temperatures in some regions, globally the planet was cooler than current conditions.</p>

skepticalscience.com

What ended the Little Ice Age?

<p>The main driver of the warming from the Little Ice Age to 1940 was the warming sun with a small contribution from volcanic activity. However, solar activity leveled off after 1940 and the net influence from sun and volcano since 1940 has been slight cooling. Greenhouse gases have been the...

skepticalscience.com

Yllä olevassa linkissähän tutkimusprofessori Timo Vinha väitellessään "denialisteja" vastaan myöntää auringonpilkkumaksimien aiheuttavan lämpenemistä. Näsijärveenkin vaikuttaa tällä hetkellä myös erityisesti atlanttinen ilmamassa. Samaa koettiin myös 1930-luvulla.

Tieteen kuvalehden Historia-lehden viime syyskuun numerossa kerrottiin kirjoitettuihin tutkimuslähteisiin viitaten: "Viikingit olivat maanviljelijöitä, ja vaikka Grönlannin ilmasto oli keskiajalla huomattavasti nykyistä leudompi, se sopi parhaiten laiduntavan karjan kuten lehmien, lampaiden ja vuohien pitoon - vilja ja puutavara piti tuoda saarelle muualta."

Ovatkohan ihmiset järjestelmällisesti valehdelleet kirjoittaessaan historiaa menneinä vuosisatoina?

 

[El Gordo]

Tuo taas on sitten myytit numero 2, 91 ja 119. Auringonpilkuissa on se 11-vuotinen sykli, mutta pilkut tai auringon säteilyteho yleensäkään ei ole ollut kasvutrendillä 1970-luvulta nykypäivään vaan lievästi laskevalla.

Näsijärven myöhäisin jäätyminen vuodesta 1836 on tänä talvena, kun jäätyi vasta 7.2. Edellinen ennätys on talvelta 2007-08 kun jäätyi 31.1. Esim. 1930-luvulla jäätyi aina jo aiemmin.

Lämmenneessä nykyilmastossa sitä atlanttista lämpöä vaan piisaa useammin ja kauemmin kuin 30-luvulla riitti.

 

[Toxic Enema]

Tuo taas on sitten myytit numero 2, 91 ja 119. Auringonpilkuissa on se 11-vuotinen sykli, mutta pilkut tai auringon säteilyteho yleensäkään ei ole ollut kasvutrendillä 1970-luvulta nykypäivään vaan lievästi laskevalla.

Näsijärven myöhäisin jäätyminen vuodesta 1836 on tänä talvena, kun jäätyi vasta 7.2. Edellinen ennätys on talvelta 2007-08 kun jäätyi 31.1. Esim. 1930-luvulla jäätyi aina jo aiemmin.

Lämmenneessä nykyilmastossa sitä atlanttista lämpöä vaan piisaa useammin ja kauemmin kuin 30-luvulla riitti.

Näsijärven dataa ei ollut saatavilla. Yleisellä tasolla vastaavia ilmiöitä koettiin 1930-luvulla, kuten musta joulu Levillä vuonna 1935.

Lauha talvi ahdistaa, mitä historia kertoo menneistä lauhoista talvista ja Suomen säähistoriasta? | Uusi Suomi Puheenvuoro

Silmiini osui kuvan mukainen hanke ”pelastetaan talvet”. Se osoittaa sen, kuinka huonosti Suomen säähistoria tunnetaan ja siihen liittyvä luonnollinen ilmaston vaihtelu ja syklisyys. Kun sen tuntee…

puheenvuoro.uusisuomi.fi

Googlaamallahan se Näsijärven jäätyminen nopeasti löytyi. Esim. 30.1.1930. Ja jos katsoo Näsijärven keskimääräistä jäätymisajankohtaa, ei silmämääräisesti merkittävää eroa 1930-luvun ja 2000-luvun välillä ole.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Googlaamallahan se Näsijärven jäätyminen nopeasti löytyi. Esim. 30.1.1930. Ja jos katsoo Näsijärven keskimääräistä jäätymisajankohtaa, ei silmämääräisesti merkittävää eroa 1930-luvun ja 2000-luvun välillä ole.

Ihan mielenkiinnosta - jos nyt ihan oikein äkkiä laskin - niin 1930-luvulla Nässy oli keskimäärin 136 päivää jäässä ja päättyneellä vuosikymmenellä 112 päivää eli noin 3½ viikkoa vähemmän.

Tamperelainen tietää lisäksi kertoa: "Näsijärvi on siis lähimpänä kolmena vuosikymmenenä jäätynyt 18 päivää myöhemmin ja sulanut 16 päivää aiemmin kuin 150 vuotta sitten. Näin ollen jäässäoloaika on nykyisin 34 päivää eli viisi viikkoa lyhyempi kuin tuolloin. "

Vähän jäätävää aikaa kun on aika vähän jäätävää aikaa.

 

[Toxic Enema]

Ihan mielenkiinnosta - jos nyt ihan oikein äkkiä laskin - niin 1930-luvulla Nässy oli keskimäärin 136 päivää jäässä ja päättyneellä vuosikymmenellä 112 päivää eli noin 3½ viikkoa vähemmän.

Tamperelainen tietää lisäksi kertoa: "Näsijärvi on siis lähimpänä kolmena vuosikymmenenä jäätynyt 18 päivää myöhemmin ja sulanut 16 päivää aiemmin kuin 150 vuotta sitten. Näin ollen jäässäoloaika on nykyisin 34 päivää eli viisi viikkoa lyhyempi kuin tuolloin. "

Vähän jäätävää aikaa kun on aika vähän jäätävää aikaa.

Nyt ei ole aikaa ryhtyä laskemaan, mutta nopea silmäily jäätymis- ja jäiden lähtöpäivään osoittaisi, ettei noin suuri vuotuinen keskiarvoero voi pitää paikkaansa.