Vahva tunne
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ässät
Olisihan noita komioita paikkoja maailmassa, mutta itsellä ei hinkua noihin ole, vaikka ehkä varaakin olisi. Mulle riittää ilmastonpilaaminen kun menen mökille, juon kalijaa ja kalastelen ;).
Vaikka tällaisessa logiikasta on omat ilmiselvät ongelmansa useissa tapauksessa, niin voinen varmaksi sanoa, että lento olisi lennetty joka tapauksessa ja maksamani hinta oli niin alhainen, että sillä hinnalla lentäminen ei kannata palveluntarjoajalle. Jotta kaupallisten lentojen lentäminen vähenisi, niin tarvitaan hintojen nostamista.
Sähköä voidaan tuottaa lähes päästöttömästi, toisin kuin lentää. Eikö fiksumpaa ole panostaa uusiutuvien energiamuotojen käyttöön?Mutta olisitteko ilmastosyistä halukkaita vähentämään älylaitteiden käyttöä? Sehän siis tutkitusti aiheuttaa yli puolet enemmän ilmastopäästöjä kuin lentäminen.
Sähköä voidaan tuottaa lähes päästöttömästi, toisin kuin lentää. Eikö fiksumpaa ole panostaa uusiutuvien energiamuotojen käyttöön?
Sähköntuotannon edellytykset ovat kovasti erilaiset eri paikoissa, mutta ydinvoima on hyvä ratkaisu monissa paikoissa. Samaten aurinko ja vesivoima toisissa. Myös sähkönvarastointi, energiatehokkuus ja jäähdytysratkaisut ovat tarpeen. Saksassa liittokanslerit vaihtuvat ja toivottavasti fiksumpiin.Myös kehittyvien maiden sähköntarve voidaan tuottaa pelkästään uusiutuvilla? Ainoa vaihtoehto tuohon lienee ydinvoima, mutta sekin on vaikeaa, koska esimerkiksi Saksan liittokansleri pelkää tsunamin iskevän Saksan ydinvoimaloihin ja ne suljetaan.
Eikös näiden hukkalämmöllä pitänyt lämmittää koko lähipitäjä. Ainakin Espoon Oittaalle suunnitellussa iso argumentti puolesta on tämä. Eikös se ole taas toiseen suuntaan tässä ilmastokeskustelussa.Jotkut asiantuntijat arvioivat, että datakeskusten energiankulutus voi jopa kolminkertaistua 2020-luvun aikana.
Itse näen tämän niin että meillä jokaisella on omat tapamme saastuttaa, ja on hyvä jos asioita funtsii sen verran että luovut jostain. Ei kukaan luovu kaikesta lentämisestä, autoilusta, älylaitteista, istuta puuta ja muuta metsään.Mutta olisitteko ilmastosyistä halukkaita vähentämään älylaitteiden käyttöä? Sehän siis tutkitusti aiheuttaa yli puolet enemmän ilmastopäästöjä kuin lentäminen
Eikös näiden hukkalämmöllä pitänyt lämmittää koko lähipitäjä. Ainakin Espoon Oittaalle suunnitellussa iso argumentti puolesta on tämä. Eikös se ole taas toiseen suuntaan tässä ilmastokeskustelussa.
Silti olen tehnyt valintoja parempaan päin, paljonkin.
Valitettavasti yksilöiden valinnat ovat turhia, jos ne eivät horjuta järjestelmän perustaa.
Jos lentämistä vähentämällä saadaan lakkautettua reittejä ja potkittua lentäjiä ja muuta henkilökuntaa työttömiksi, pitäisi pitää huoli siitä, että työttömiksi jääneet myös pysyvät työttöminä eivätkä siirry enää tuottavaksi osaksi yhteiskuntaa, koska nykyään työ kuin työ perustuu ylikulutukseen.
Markkinatalous pitäisi nykymuotoisena lakkauttaa ja siirtyä kiintiöihin. Ihmisen varallisuustaso ei saisi määrittää sitä, miten paljon hän pystyy tuhoamaan. Rahalta on vietävä arvo. Jos ei viedä, se johtaa kilpailuun, joka on ympäristötuhon perusvoima.
Ei auta, että valistuneen akateemisen perheen lapselle opetetaan ympäristövastuuta, jos hänelle samalla opetetaan koulun käynnin tärkeyttä, koska koulujen käyminen on yhteydessä tulotasoon, jolla taas on hyvin vahva yhteys kulutustasoon ja tuhotasoon. Kun tulotaso kasvaa, samalla kasvaa kulutustaso.
Järjestelmän pitäisi huolehtia siitä, ettei ihmisellä ole mahdollisuutta nousta köyhyydestä vaan koulutuksesta ja asemasta riippumatta elämä on niukkaa.
Yksi kaukolento aiheuttaa hiilidioksidipäästöt, jotka ovat kolminkertaiset kestävään tasoon verrattuna. Kuulostaa kauhealta, mutta kauheampaa on se, että meitä kannustetaan tekemään töitä, vaikka työ se vasta jättipäästöt aiheuttaakin.
Ei ole mitenkään perusteetonta todeta, että markkinatalous pyrkii tuhoamaan ympäristön. Sen perustavoite on saada ihmiset kuluttamaan.
Meitä pelotellaan ylikulutuksella ja ilmastokatastrofilla, vaikka mitään todisteita keikahduspisteestä ja luonnonvarojen loppumisesta ei ole.
Eikö olisi köyhäilyn sijaan järkevämpää satsata koulutukseen, joka johtaa Suomen tapauksessa teknologian kehittymiseen myös ympäristöteknologiassa.
Voihan sitä painaa päänsä pensaaseen. Siihen on nykymaailmassa ainakin neljä tapaa.
1. Tieteen kieltäminen. Mitätöidään denialismilla tieteellinen tutkimus, joka kertoo resurssien loppumisesta ja ympäristön tuhoutumisesta.
2. Erityisesti koulutettujen kaupunkiliberaalien suosima syntien tunnustaminen. Kaupunkiliberaali kuvittelee pesevänsä itsensä puhtaaksi synneistä, kun tunnustaa ne. "Mun on pakko päästä kaksi kertaa vuodessa pois tästä pimeydestä, mutta kyllä mä tiedän tekeväni väärin".
3. Kolmas on vetoaminen nurkan takana olevaan uuteen teknologiaan. Tosiasiassa teknologiaa puhtaampaan maailmaan olisi olemassa jo vaikka kuinka paljon, mutta järjestelmä ei salli sen hyödyntämistä. Visiot ympäristöongelmat ratkaisevista keksinnöistä ovat vain vastuun kiertämistä. Täytyy toimia nyt eikä tulevaisuudessa.
Puhtaampi tekniikka on oiva apu, mutta sitä ei tahdota käyttää, koska se tuhoaisi talouden.
4. Valikoiva tarkkailu. Valitaan kokonaisuudesta jokin myönteinen kehityskulku, joka liittyy tiettyyn alueeseen tai ajanjaksoon, mutta unohdetaan kokonaisuus. Iloitaan siitä, että on suojeltu palanen metsää, mutta samaan aikaan unohdetaan, että liki kaikki Suomen metsät on raiskattu pelkiksi raaka-ainevarastoiksi.
Kuten totesin, tekniikka on oiva apu, kunhan sen taakse ei paeta vastuuta. Totta kai nousevien talouksien kulutuksen haittojen hillitsemisessä kannattaa käyttää tekniikkaa, mutta tekniikka ei ratkaise mitään, jos kuormituksen kokonaistaso silti nousee. Tekniikka yhdistettynä kiintiöihin toimii, pelkkä tekniikka ei.
Erityisen tärkeää on päästä eroon kaksinaismoralistisesta järjestelmästä, jossa valtiovalta samaan aikaan tukee ihmisten kuluttamista ja yrittää estää sen haittoja. Luulisi edes vihreillä poliitikoilla olevan sen verran selkärankaa, että he uskaltaisivat tunnustaa tukevansa hallituksessa tuhoavaa kulutusta. Siihen tuhoon näet perustuu materiaalinen hyvinvointi, tasa-arvo ja erilaiset tukimuodot.
Niin kauan kuin pidetään yllä valhetta siitä, että kakun voi sekä syödä että säästää, mikään ei muutu.
What would have happened to the ozone layer if chlorofluorocarbons (CFCs) had not been regulated?Esitäppä yksikin oikeaan osunut katastrofi-ennustus vuosikymmenten takaa.
Jos 1980-luvulla oli ollut some, niin aivan varmasti siellä olisi joku hassu ollut sitä mieltä että tiedemiesten puijausta koko homma.Mutta katastrofia ei tapahtunut. Ei tainnut silloin olla nykyisen kaltaista vääntöä, koska asia oli niin selvä, eikä perustunut useista väärinkäytöksistä kiinni jääneen IPCC:n jakamaan tietoon.
Jos 1980-luvulla oli ollut some, niin aivan varmasti siellä olisi joku hassu ollut sitä mieltä että tiedemiesten puijausta koko homma.
Onko tämä siis se IPCC:n kanta?Silti hiilidioksidin aiheuttamaan maailmanloppuun kymmenen vuoden sisään...
Onko tämä siis se IPCC:n kanta?
No mutta mitätön vaikutus kuitenkin kokonaisuuteen, riittää syyksi.
Niin. Kerran äänestäminen 4vuoden välein, on aavistuksen pienempi asia, kuin elää 4vuotta päivittäin, mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Tai edes suostua muutoksiin, jotka vaikuttavat vaikkapa satunnaisesti 4vuoden aikana.Tässähän tuo psykologia tulee kuvaan. Eduskuntavaaleissa yhden äänestäjän osuus tuloksesta on 0,00003 %, silti moni näkee äänestämisen tärkeänä.