Sähköä voidaan tuottaa lähes päästöttömästi, toisin kuin lentää. Eikö fiksumpaa ole panostaa uusiutuvien energiamuotojen käyttöön?
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Liigassa historiallinen veljeskohtaaminenLue lisää »
-
TPS näytti ovea Petrus Palmulle − uutena osoitteena HIFKLue lisää »
-
Tyttöjen MM-kisat ovat monelle uran viimeinen mahdollisuus menestyä − tappio voi murentaa maailmanLue lisää »
-
Kalenterivuosi 2024 oli Panttereiden − suomalaisista Barkov ja Rantanen ilmiselvät valinnat tähdistöjoukkueeseenLue lisää »
-
Lukon mestaruusjuna puksuttaa eteenpäin – pidit Lämsästä tai etLue lisää »
-
Palaavatko pohjoisamerikkalaiset finaalipariksi? − katso tyttöjen MM-välierien parit ja aikatauluLue lisää »
Ilmastonmuutos
- Viestiketjun aloittaja rapster
- Alkaa
- 742 800
- 6 719
Toxic Enema
Jäsen
Myös kehittyvien maiden sähköntarve voidaan tuottaa pelkästään uusiutuvilla? Ainoa vaihtoehto tuohon lienee ydinvoima, mutta sekin on vaikeaa, koska esimerkiksi Saksan liittokansleri pelkää tsunamin iskevän Saksan ydinvoimaloihin ja ne suljetaan.
Tarkka lainaus Vahvasen kirjasta: "Seuraavissa luvuissa käsiteltäviä tietokoneita pidetään tavalliesti ympäristön pelastajina, koska ne mahdollistavat esimerkiksi etätyön tai paperin säästämisen. Mutta pelkästään erilaisten datakeskusten hiilijalnjälki on jo samaa luokkaa kuin koko ilmailualalla, noin kaksi prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä. Jokainen kuva ja tykkäys Facebookissa tarvitsee fyysistä säilytystilaa, joten jokainen kuva ja tykkäys facebookissa kuluttaa luonnonvaroja. Jotkut asiantuntijat arvioivat, että datakeskusten energiankulutus voi jopa kolminkertaistua 2020-luvun aikana. Tietotekniikan sähköntarpeen arvioidaan puolestaan olevan jo noin 10 peosenttia maailman sähköntuotannosta."
Sähköntuotannon edellytykset ovat kovasti erilaiset eri paikoissa, mutta ydinvoima on hyvä ratkaisu monissa paikoissa. Samaten aurinko ja vesivoima toisissa. Myös sähkönvarastointi, energiatehokkuus ja jäähdytysratkaisut ovat tarpeen. Saksassa liittokanslerit vaihtuvat ja toivottavasti fiksumpiin.
Eikös näiden hukkalämmöllä pitänyt lämmittää koko lähipitäjä. Ainakin Espoon Oittaalle suunnitellussa iso argumentti puolesta on tämä. Eikös se ole taas toiseen suuntaan tässä ilmastokeskustelussa.
Itse näen tämän niin että meillä jokaisella on omat tapamme saastuttaa, ja on hyvä jos asioita funtsii sen verran että luovut jostain. Ei kukaan luovu kaikesta lentämisestä, autoilusta, älylaitteista, istuta puuta ja muuta metsään.
Vaan sulla on nyt lisääntyneen tiedon avulla mahdollisuus ottaa osaa talkoisiin, itse olen omasta mielestä aika vanhoillinen ennen oli kaikki paremmin.
Silti olen tehnyt valintoja parempaan päin, paljonkin. Lennän vain kerran vuodessa, eli se yksi ulkomaan matka, ennen saattoi olla parikin. Omat autot päästää puolet vähemmän kuin 20v sitten markkinoilla olleet vastaavilla tehoilla olevat. Punaista lihaa syön yllättävän vähän nykyään, ei vaan maistu. Perus jauhelihaa ja jokunen makkarakin, mutta vähemmän kuin ennen. Jotkut lihankorvikkeet ovat jopa hyviäkin ja papuja olen jo pitkään käyttänyt paljon ruanlaitossa.
Elämä on valintoja täynnä.
Toxic Enema
Jäsen
Probleema vain taitaa olla siinä, että jos datakeskus lämmittää vain 1000 omakotitaloa, niin datakeskuksia pitäisi olla harva se pitäjässä, että olisi jotain merkitystä. Ja sähköä tarvitaan paljon muuhunkin, kuten älylaitteisiin.
Valitettavasti yksilöiden valinnat ovat turhia, jos ne eivät horjuta järjestelmän perustaa.
Jos lentämistä vähentämällä saadaan lakkautettua reittejä ja potkittua lentäjiä ja muuta henkilökuntaa työttömiksi, pitäisi pitää huoli siitä, että työttömiksi jääneet myös pysyvät työttöminä eivätkä siirry enää tuottavaksi osaksi yhteiskuntaa, koska nykyään työ kuin työ perustuu ylikulutukseen.
Markkinatalous pitäisi nykymuotoisena lakkauttaa ja siirtyä kiintiöihin. Ihmisen varallisuustaso ei saisi määrittää sitä, miten paljon hän pystyy tuhoamaan. Rahalta on vietävä arvo. Jos ei viedä, se johtaa kilpailuun, joka on ympäristötuhon perusvoima.
Ei auta, että valistuneen akateemisen perheen lapselle opetetaan ympäristövastuuta, jos hänelle samalla opetetaan koulun käynnin tärkeyttä, koska koulujen käyminen on yhteydessä tulotasoon, jolla taas on hyvin vahva yhteys kulutustasoon ja tuhotasoon. Kun tulotaso kasvaa, samalla kasvaa kulutustaso.
Järjestelmän pitäisi huolehtia siitä, ettei ihmisellä ole mahdollisuutta nousta köyhyydestä vaan koulutuksesta ja asemasta riippumatta elämä on niukkaa.
Yksi kaukolento aiheuttaa hiilidioksidipäästöt, jotka ovat kolminkertaiset kestävään tasoon verrattuna. Kuulostaa kauhealta, mutta kauheampaa on se, että meitä kannustetaan tekemään töitä, vaikka työ se vasta jättipäästöt aiheuttaakin.
Ei ole mitenkään perusteetonta todeta, että markkinatalous pyrkii tuhoamaan ympäristön. Sen perustavoite on saada ihmiset kuluttamaan.
Toxic Enema
Jäsen
Tämä puheenvuoro mainio osoitus siitä, miksi yksi maailman parhaiksi rakennetuista yhteiskunnista tulee tuhoutumaan omaan idealismiinsa. Meitä pelotellaan ylikulutuksella ja ilmastokatastrofilla, vaikka mitään todisteita keikahduspisteestä ja luonnonvarojen loppumisesta ei ole. Eikö olisi köyhäilyn sijaan järkevämpää satsata koulutukseen, joka johtaa Suomen tapauksessa teknologian kehittymiseen myös ympäristöteknologiassa. Älypuhelimen näpräily opiskelun sijaan näyttää tekevän ihmiset onnellisiksi. Rahaa saa Kelasta. Mikäpä siinä.
Voihan sitä painaa päänsä pensaaseen. Siihen on nykymaailmassa ainakin neljä tapaa.
1. Tieteen kieltäminen. Mitätöidään denialismilla tieteellinen tutkimus, joka kertoo resurssien loppumisesta ja ympäristön tuhoutumisesta.
2. Erityisesti koulutettujen kaupunkiliberaalien suosima syntien tunnustaminen. Kaupunkiliberaali kuvittelee pesevänsä itsensä puhtaaksi synneistä, kun tunnustaa ne. "Mun on pakko päästä kaksi kertaa vuodessa pois tästä pimeydestä, mutta kyllä mä tiedän tekeväni väärin".
3. Kolmas on vetoaminen nurkan takana olevaan uuteen teknologiaan. Tosiasiassa teknologiaa puhtaampaan maailmaan olisi olemassa jo vaikka kuinka paljon, mutta järjestelmä ei salli sen hyödyntämistä. Visiot ympäristöongelmat ratkaisevista keksinnöistä ovat vain vastuun kiertämistä. Täytyy toimia nyt eikä tulevaisuudessa.
Puhtaampi tekniikka on oiva apu, mutta sitä ei tahdota käyttää, koska se tuhoaisi talouden.
4. Valikoiva tarkkailu. Valitaan kokonaisuudesta jokin myönteinen kehityskulku, joka liittyy tiettyyn alueeseen tai ajanjaksoon, mutta unohdetaan kokonaisuus. Iloitaan siitä, että on suojeltu palanen metsää, mutta samaan aikaan unohdetaan, että liki kaikki Suomen metsät on raiskattu pelkiksi raaka-ainevarastoiksi.
Kuten totesin, tekniikka on oiva apu, kunhan sen taakse ei paeta vastuuta. Totta kai nousevien talouksien kulutuksen haittojen hillitsemisessä kannattaa käyttää tekniikkaa, mutta tekniikka ei ratkaise mitään, jos kuormituksen kokonaistaso silti nousee. Tekniikka yhdistettynä kiintiöihin toimii, pelkkä tekniikka ei.
Erityisen tärkeää on päästä eroon kaksinaismoralistisesta järjestelmästä, jossa valtiovalta samaan aikaan tukee ihmisten kuluttamista ja yrittää estää sen haittoja. Luulisi edes vihreillä poliitikoilla olevan sen verran selkärankaa, että he uskaltaisivat tunnustaa tukevansa hallituksessa tuhoavaa kulutusta. Siihen tuhoon näet perustuu materiaalinen hyvinvointi, tasa-arvo ja erilaiset tukimuodot.
Niin kauan kuin pidetään yllä valhetta siitä, että kakun voi sekä syödä että säästää, mikään ei muutu.
Toxic Enema
Jäsen
Esitäppä yksikin oikeaan osunut katastrofi-ennustus vuosikymmenten takaa. 1960-luvulla ennustettiin väkiluvun nousevan vuosituhannen loppuun mennessä 20 miljardiin. Todellinen luku taisi olla alle kuusi miljardia. 1980-luvulla lämpötilan ennustettiin nousevan 5 astetta sadassa vuodessa ja meren pinnan useita metrejä. Todellinen vauhti puoli astetta ja merenpinta joitakin senttejä. Perään väitetään, että nämä ovat olleet oikeassa.
Historia toistanee itseään suurella todennäköisyydellä ja vuosikymmenten päästä hörhöille naureskellaan, jotka ennustivat ekokatastrofia viimeistään vuonna 2030.
Toxic Enema
Jäsen
Mutta katastrofia ei tapahtunut. Ei tainnut silloin olla nykyisen kaltaista vääntöä, koska asia oli niin selvä, eikä perustunut useista väärinkäytöksistä kiinni jääneen IPCC:n jakamaan tietoon.
Onko muuten joku tieteellinen taho esittänyt jonkun katastrofin varmasti tapahtuvaksi? Vai onko kyse kuitenkin erilaisista skenaarioista, jotka toteutuvat ehtojen täyttyessä. Alla kuvaava esimerkki:
ilmasto-opas.fi
Vuodesta 2000 vuoteen 2085 Suomen keskilämpötila voi kohota rajaehtojen ja verrokkivuosien mukaisesti alle kahdesta asteesta yli viiteen asteeseen. Jos ei mennä esimerkiksi yli viiteen asteeseen, kyse ei ole ennusteen epäonnistumisesta vaan pikemminkin onnistumisista päästöjen vähetessä.
Ilmastonmuutostieto yhdestä osoitteesta | Ilmasto-opas
Vuodesta 2000 vuoteen 2085 Suomen keskilämpötila voi kohota rajaehtojen ja verrokkivuosien mukaisesti alle kahdesta asteesta yli viiteen asteeseen. Jos ei mennä esimerkiksi yli viiteen asteeseen, kyse ei ole ennusteen epäonnistumisesta vaan pikemminkin onnistumisista päästöjen vähetessä.
Jos 1980-luvulla oli ollut some, niin aivan varmasti siellä olisi joku hassu ollut sitä mieltä että tiedemiesten puijausta koko homma.
Samoja tyyppejä oli otsonikerroksen tuhoutumisen kieltäjät 80-90 luvuilla kuin on ollut ilmastonmuutoksen kieltäjät 2000-2010 luvuilla. Vaihtoivat vaan levyä rahoittajan mukaan. Toteutunut kehitys on kummassakin tapauksessa kuitenkin seurannut tieteen tutkittua näkemystä, eikä kieltäjien maksettujen valheiden.
www.desmogblog.com/deniers-evolution-from-ozone-to-global-warming
www.desmogblog.com/deniers-evolution-from-ozone-to-global-warming
Toxic Enema
Jäsen
Turhapa sitä on vastaan puijata, jos asia on laboratorio-olosuhteissa vahvistettu, kuten on kaiketi myös hiilidioksidin logaritminen lämmitysvaikutus. Silti hiilidioksidin aiheuttamaan maailmanloppuun kymmenen vuoden sisään tuntuu some-kansa uskovan yhä kasvavissa määrin.
Onko tämä siis se IPCC:n kanta?
Toxic Enema
Jäsen
Ainakin Anna Kontulan. En muista, mitä raporttia siteerasi. Pitäisi kahlata läpi. Jossain puolessa välissä meuhkasi asialla. Jos en väärin muista, niin IPCC:n puolentoista asteen raporttia. Puhui välttämättömästä poiskytkennästä kymmenen vuoden sisään. Päästöjä pitäisi leikata kymmenessä vuodessa 90 prosenttia tai saavutetaan keikahduspiste, jolloin kaikki on myöhäistä.
Ilmastoparadoksi Yle Areenassa: Ilmastoparadoksi | Jakso 1: Aivot, itsemme pahin vihollinen
Sarja ilmastonmuutokseen suhtautumisen psykologiasta. Pyrkii vastaamaan kysymykseen, miksi ihmiset keksivät verukkeita jotta välttäisivät tapojensa muuttamisen tai muut hankalalta tuntuvat asiat. Suosittuja selityksiä ovat, miten yksi ihminen (tai edes pieni maa kuten Suomi) ei voi vaikuttaa. Tai sitten ihan suoranainen ilmastotieteen kieltäminen, vaihtoehtoisen tieteen etsiminen, salaliittoteoriat jne.
Sarja ilmastonmuutokseen suhtautumisen psykologiasta. Pyrkii vastaamaan kysymykseen, miksi ihmiset keksivät verukkeita jotta välttäisivät tapojensa muuttamisen tai muut hankalalta tuntuvat asiat. Suosittuja selityksiä ovat, miten yksi ihminen (tai edes pieni maa kuten Suomi) ei voi vaikuttaa. Tai sitten ihan suoranainen ilmastotieteen kieltäminen, vaihtoehtoisen tieteen etsiminen, salaliittoteoriat jne.
K
Kiekkokatsoja
@El Gordo Eiköhän tyypillinen syy ole se, että Suomen osuus on 0.014% maapallon kokonaispäästöistä. Muistan vain kuulleeni, ei faktaa.. enkä googlaa. No mutta mitätön vaikutus kuitenkin kokonaisuuteen, riittää syyksi.
Mutta luulen että monet ovat kuitenkin jonkinverran muuttaneet toimintaansa, vaikka eivät puollakkaan näitä isoja muutoksia. Hyvä sekin, ja sitä ei pidä unohtaa. Ehkäpä tulevaisuudessa asenteet muuttuu lisää.
Mutta luulen että monet ovat kuitenkin jonkinverran muuttaneet toimintaansa, vaikka eivät puollakkaan näitä isoja muutoksia. Hyvä sekin, ja sitä ei pidä unohtaa. Ehkäpä tulevaisuudessa asenteet muuttuu lisää.
Tässähän tuo psykologia tulee kuvaan. Eduskuntavaaleissa yhden äänestäjän osuus tuloksesta on 0,00003 %, silti moni näkee äänestämisen tärkeänä.
K
Kiekkokatsoja
Niin. Kerran äänestäminen 4vuoden välein, on aavistuksen pienempi asia, kuin elää 4vuotta päivittäin, mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Tai edes suostua muutoksiin, jotka vaikuttavat vaikkapa satunnaisesti 4vuoden aikana.
Turhapurolla oli oma tsykolokia, ja me lähes kaikki, olemme oman elämämme "turhapuuroja."
Jokaisen ihmisen osuus päästöistä on vain 1 / 7 000 000 000, joten eihän tuolle kukaan mitään voi. OK, joillakin voi olla kymmenen (esim suomalaisilla) tai sata tai tuhatkertainenkin, mutta pieni se on silti. Tämän tyhmyyden takia ihmiskunta saa mitä ansaitsee.
Korona iskee talouteen – Ekonomisti: Suomi syöksyy lamaan ja suurtyöttömyyteen
Korona iskee talouteen – Ekonomisti: Suomi syöksyy lamaan ja suurtyöttömyyteen
Päästötavoitteet tulevat ylittymään kirkkaasti seuraavan parin vuoden osalta. Meni hallituksen työlista uusiksi.
Tämä ketju voidaan aktivoida seuraavaksi ehkä vuoden 2022 alkupuolella.
Korona iskee talouteen – Ekonomisti: Suomi syöksyy lamaan ja suurtyöttömyyteen
Päästötavoitteet tulevat ylittymään kirkkaasti seuraavan parin vuoden osalta. Meni hallituksen työlista uusiksi.
Tämä ketju voidaan aktivoida seuraavaksi ehkä vuoden 2022 alkupuolella.
Kilgore Trout
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ilves
Tähän harhaan liittyen teen noston mielenkiintoisesta artikkelista BIOS - Ekologinen jälleenrakennus epävarmassa maailmassa
"Samasta syystä on myös harhaanjohtavaa nähdä hopeareunus pandemian mustassa pilvessä ja iloita siitä, että “luonto saa hengähdystauon”. Sosiaalisessa mediassa levisi nopeasti harhatietoa aiheesta, mutta on tietysti selvä, että esimerkiksi ilmastopäästöt vähentyvät hetkellisesti kaikenlaisen toimeliaisuuden laantuessa. Ne voivat tosin palata nopeasti entiselleen. Tärkeimmät ympäristö- ja luonnonvarakriisit ovat kuitenkin kertyviä, eivät hetkellisiä. Jokusen vuoden notkahdus ilmastopäästöissä ei merkitse juuri mitään, jos päästöt ovat joka tapauksessa nieluja suuremmat eli kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä nousee. Lisäksi talouskriisien ja sotien historia kertoo, miten romahdusten jälkeen on tullut nousukausi, ja miten kulutus ja päästöt ovat hyvin nopeasti voineet nousta edeltävää korkeammiksi. Romahdusromantiikka ei yksinkertaisesti hahmota sitä, millaisia ilmiöitä suuret ympäristö- ja luonnonvarakriisit ovat. Puhumattakaan siitä, että “hopeareunusten” etsiminen inhimillisestä katastrofista ei ole kovin hedelmällinen perusta kestävämpien yhteiskuntien pohdinnalle."
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy