Pointti on siinä, että kun sen teknologian kehittää suomalainen yritys ja saa levitettyä sen sinne maailmalle, niin täällä kilikattaa kassa nii ai että kö tekkee kutvanaa.
Kyllä, juuri näin. Olen koko viestistä 100% samaa mieltä. Kun tuolla toisessa ketjussa kyseltiin "uusia nokioita", niin listailin sinne juuri näitä aloja. Keksii ne itse tai ottaa ne ulkomailta käyttöön, niin ne helpottavat Suomen tilannetta - siksi en näe mitään syytä, etteikö Suomessa näihin aloihin kannattaisi panostaa, siinä kun hyvässä lykyssä voidaan läimiä monta kärpästä yhdellä iskulla. Postaus:
Kiitos avauksesta. Aihepiiriä tullut pyöriteltyä useampi vuosi eikä minulla ole tähän ketjun tarkoitukseen sinänsä mitään annettavaa, mutta jos sallitaan tämän yhden viestin verran esittää vastavirtaan räpiköivä näkemys. Mielestäni ratkaisu Suomen talouden ongelmiin ei ole enää kasvu vaan...
keskustelu.jatkoaika.com
@Hilperi Vastaan tänne Ilmastonmuutos-ketjuun, ettei tarvitse turhaan alkaa keskimään aasinsiltoja Elokapinaan.
Ongelmakentän hahmottelua
Teen tähän alkuun katsauksen, jotta oltaisiin suunnilleen samalla sivulla.
Erotan toisistaan ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnonsuojelun. Vaikka siis luonnon suojeleminen on itselleni tärkeää, niin ilmastomuutoksen suhteen kannattaa tarkastelu siirtää siihen eikä koettaa käsitellä koko pakettia. Tällä tavalla voidaan myös tarkastella sellaisia tekijöitä, jotka voivat auttaa ilmastonmuutoksen suhteen, mutta eivät välttämättä suojele luontoa.
Voidaan siis hetkeksi työntää sivuun esimerkiksi raaka-aineiden kierrätys. Sivuhuomautuksena todettakoot, että kaivoskoneet ovat kovaa vauhtia sähköistymässä. Maan alla sähkö on huomattavasti parempi energianlähde kuin vaikkapa diesel. Samalla kaivosyhtiöt pääsevät eroon noin 60% kaivoksen kustannuksista, kertovat esim. Tekniikka&Talous, ABB ja Sandvik. Kaivosteollisuuden hiilidioksidipäästöt lienevät siis näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa putoavan, jos ne nyt ovat koskaan isot olleetkaan: tätä vain joskus käytettiin argumenttina ydinvoimaa vastaan. Kaivoksilla on omat ympäristöhaittansa, mutta eivät välttämättä liity ilmastonmuutokseen.
Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta, puhutaan ensisijaisesti hiilidioksidipäästöistä. Se on sinällään kätevämmän kokoinen paketti kuin vaikkapa biodiversiteetista puhuminen, koska meillähän on jo kokemusta aiheesta: freonien kielto ja typpipäästöjen vähentäminen.
Sitten, kun puhutaan hiilidioksidipäästöistä, niin puhutaan ensisijaisesti fossiilisten polttoaineiden polttamisesta energian tuotannossa. Ei tarkastella raakaöljyä esimerkiksi muovin tai bitumin raaka-aineena, sitä voi käsitellä joskus myöhemmin. Se, mitä me halutaan, on vähentää tuota polttamista. Jossain vaiheessa keskustelua voidaan kyllä tarkastella vaihtoehtoistakin lähestymistapaa.
Hiilidioksidipäästöistä 60-65% syntyy fossiilisten polttoaineiden käytöstä (energiantuotanto ja liikenne). Teräs- ja sementtiteollisuus tuottaa 20-25%, ja loppu tulee sitten eri lähteistä.
Jaetaan fossiiliset maakaasuun, polttonesteisiin ja kivihiileen. Näillä tuotetaan noin 80% maailman energiasta: öljy eri muodoissaan 31%, kivihiili 27% ja maakaasu 22%. Muut tuotantomenetelmät: ydinvoima 4%, uusiutuvat 16%, josta biomassan ja vesivoiman osuus on korkein (yli 10%).
Kaikkineen maailman energiankulutus on noin 160 PWh vuodessa. Tehdään sellainen karkea yleistys, että kivihiili ja maakaasu käytetään pääosin sähkön ja lämmön tuottamiseen voimalassa, ja öljy puolestaan liikenteeseen:
- Kivihiili + maakaasu: noin 80 PWh
- Öljy: noin 50 PWh
- Muut: noin 30 PWh
Isojen lämpövoimaloiden (esim. Olkiluoto) tehot ovat usein noin 1000 MW luokkaa eli noin 9 TWh vuodessa. Tuulivoimalan teho on noin 5 MW eli 45 GWh vuodessa(*). Fossiilisten voimalaitosten (kivihiili + maakaasu) korvaamiseen täytyy siis rakentaa reilu 9,000 ydinvoimalaa tai vajaa 2 miljoonaa tuulivoimalaa. Nykyään toiminnassa olevia ydinvoimaloita on 440.
(*) Nominaaliteho: käytännössä tuulivoimala ei kuitenkaan tuota tuota tehoa koko aikaa, joten määrät saa ainakin kaksinkertaistaa jo sillä perusteella.
Jos kaikki liikenne saadaan sähköistettyä, sitä varten tarvitaan noin 6,000 ydinvoimalaa tai 1.1 miljoonaa tuulivoimalaa. Jos energia puolestaan käytetään polttonesteiden valmistukseen (
PTG-prosessilla metaania ja siitä jatkojalostuksella polttonesteitä), niin voimaloiden tarve nousee käytetyn prosessin hyötysuhteesta riippuen noin kaksinkertaiseksi. Miksi valmistaa sähköllä polttonesteitä? Siksi, kun kaikki laitteet eivät voi olla kiinteästi sähköverkkoon kytkettynä.
Fossiilisia polttonesteitä voidaan korvata biopolttoaineilla: niiden haitta on lähinnä se, että soveltuvan biomassan viljely (palmuöljy, rypsi, yms) on pois ruoan tuotannosta. Lisäksi siirtyminen biopolttoaineisiin voi kiihdyttää luontokatoa.
Kaikenkaikkiaan siis fossiilisten korvaamiseen energiantuotannossa tarvitaan noin 15,000 ydinvoimalaa tai noin 3 miljoonaa tuulivoimalaa.
Ongelmaa mutkistaa se, että maailmassa ihmisten keskikulutus on tällä hetkellä noin 20,000 kWh per vuosi. Euroopassa se on noin 40,000 kWh per vuosi ja Yhdysvalloissa 74,000 kWh. Jos kaikki maailman ihmiset käyttävät saman verran energiaa kuin eurooppalaiset, kulutus tuplaantuu eli yllä olevat laskelmat pitää tuplata: se tarkoittaa noin 30,000 ydinvoimalaa tai 6 miljoonaa tuulivoimalaa. Tähän on siis kova paine nk. nousevissa talouksissa eli esimerkiksi Kiinassa (n. 17,000 kWh per asukas) ja Intiassa (n. 6,000 kWh per asukas), joissa molemmissa energian kulutus on kasvanut hurjasti 1990 jälkeen.
Sivuhuomautus: Eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten energiankulutus ei ole hirveästi muuttunut sitten vuoden 1990 - itse asiassa se on ollut lievässä laskussa. On olemassa sellainen sanonta kuin että "eksponenttikäyrä on vain S-käyrän alku", ja energiankulutuksen suhteen se näyttää toteutuneen länsimaissa. Dystooppista eksponentiaalista energiankulutuksen kasvua ei siis ole näillä näkymin näköpiirissä, vaan jos ihmisten määrä pysyy tuossa about 10 miljardissa, niin energiankulutuksen voi ennakoida tasoittuvan aikanaan tuonne noin 400 PWh:n tienoille.
Fossiilisten korvaaminen
Kaikkein tärkeimmäksi keinoksi fossiilisten korvaamisessa näen sen, että joku niiden vaihtoehdoista (eri käyttötarkoituksissa) tulee fossiilisia halvemmaksi. Se muuttaisi koko kuvaa hyvin nopeasti. Se voi tapahtua kahdella tavalla: joko tuota vaihtoehtoista tapaa saadaan paranneltua tarpeeksi, tai sitten fossiilisten hintaa saadaan hilattua ylöspäin.
Fossiilisten polttoaineiden korvaamisen tekee todella vaikeaksi se, että niiden hinta on melkoisen matala vaihtoehtoihin nähden. Se puolestaan johtuu siitä, että niiden hankintakustannukset ovat matalat (suhteessa energiasisältöön): karkeasti sanoen öljyä saa kun poraa maahan/merenpohjaan oikeaan kohtaan reiän, ja kivihiiltä saa kun nostaa sitä pyöräkuormaajalla kuorma-auton lavalle.
Matala hinta ei siis innosta vaihtoehtojen käyttöön, mutta se ei myöskään innosta hyötysuhteiden parantamiseen: fossiilisten polttoaineiden matalan hinnan takia investoinnit maksavat itsensä takaisin todella hitaasti. Olen aika varma, että valtaosa maailman fossiilisia polttoaineita käyttävistä lämpövoimaloista on hyötysuhteeltaan melko antiikkista tasoa. Niitä on rakennettu juuri siksi, kun niiden rakentaminen on niin yksinkertaista ja halpaa.
Vaikka öljyntuottajamailla on taatusti intressejä hilata hinta korkealle (esim. vuoden 1974 öljykriisi), niin monet tuottajat eivät halua öljyn tai maakaasun kallistuvan niin paljon, että vaihtoehdot muodostuvat liian houkutteleviksi. Tämä siitä syystä, että varsin monelle maalle öljy on koko talouden perusta - on pidettävä huolta siitä, että se menee kaupaksi.
Poliittiset keinot
Ilmastonmuutos on globaali ongelma, joten se tarvitsee globaalin ratkaisun. Otsonikerroksen ohentuminen saatiin loppumaan, kun päästiin maailmanlaajuisesti sopuun freonien kiellosta.
Kun sanon, että maailmantilanne tekee fossiilisten korvaamisen vaikeaksi, tarkoitan sitä, että teknologia ei vielä mahdollista tarpeeksi edullisia vaihtoehtoja, ja myös sitä, että öljyntuottajien intressi on pitää öljy virtaamassa maailmalle. Tätä ongelmaa lisää vielä tavattomasti fossiilisten merkittävä osuus maailman energiantuotannosta, jonka takia myös ostajat haluavat pitää öljyn virtaamassa.
En näe näköpiirissä mitään järjellistä poliittista keinoa, jolla öljyntuottajat saataisiin ampumaan itseään jalkaan ja kohottamaan hinta tarpeeksi korkealle, että vaihtoehdoista tulisi halvempia. En myöskään näe mitään poliittisia keinoja, että maailmanlaajuisesti öljyntuottajat saataisiin lisäämään ilmastomuutoksen aiheuttamat tappiot öljyn hintaan.
Öljyn tuottajat eivät siis ota kontoilleen fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia tappioita (ilmastonmuutosta), vaan ne siirretään käyttäjälle. Kun kerran jo Yhdysvaltoja on vaikea taivuttaa lisäämään fossiilisiin haittamaksuja, niin vielä kertaluokkaa vaikeampaa se on monien muiden paljon fossiilista kuluttavien maiden kanssa, kuten Kiina, Venäjä, Intia ja Saudi-Arabia. Nämä viisi maata kuluttavat noin 2/3 kaikesta maailman fossiilisista polttoaineista.
Yksinkertaisesti vain tämänhetkinen maailmanpoliittinen tilanne ei anna tuollaiselle mahdollisuutta. Tilanne olisi ehkä erilainen, jos länsimaat itse tuottaisivat valtaosan öljystä. Silloin ne todennäköisesti pääsisivät sopuun "hintakartellista", joka tyrehdyttäisi öljyn kysynnän maailmalla. Tosin tällöinhän länsimaita syytettäisiin kehittyvien maiden polkemisesta, mutta no, länsimaita syytetään siitä joka tapauksessa nykyäänkin.
Fossiilisten hinta lähtee globaalisti nousuun vasta sitten, kun niistä alkaa olla pulaa. Siihen asti öljyntuottajat kyllä kauppaavat niitä maailmalle jossain maailman kolkassa poltettavaksi, tai polttavat itse.
EU:lla itsellään on kyllä isot intressit vähentää fossiiliriippuvuutta, koska EU-alueelta sitä on saatavilla melko vähän. EU-alueella polttoaineissa on haittamaksuja ja myös Suomen jakeluvelvoitteen kaltaisia mekanismeja tukemaan biopolttoaineiden tuotantoa.
EU:lla ja sen ympäristödirektiiveillä on kyllä vaikutusvaltaa maailmalla, koska EU on maailman kolmanneksi suurin talousalue. Mutta sillä on vääntövoimaa vain, jos se pysyy suurena talousalueena. Jos EU aikoo säilyttää vääntövoimaansa globaaleissa asioissa, se ei pysty liian paljoa romuttamaan talouttaan.
Ensiksikin tuosta talouskasvusta.
Ohitan nyt talouskasvu-aspektin kokonaan. Ensinnäkin se on kokonaisuutenaan aika mutkikas ja toisekseen minun pitää jossain vaiheessa perehtyä syvällisemmin talouskasvun mekanismiin. Ilmastonmuutosta vastaan taistellessa sillä ei kuitenkaan minun tietämykseni mukaan ole niin suurta vaikutusta: se on talouden mekanismeja.
Silloinkin, jos näkee ilmastonmuutoksen torjumiseksi tärkeäksi talouden kutistamisen, itse talouskasvulla sinällään ei ole siinä yhtälössä paljoa virkaa. Valtio voi helposti ja aivan omaehtoisesti kuristaa talouttaan hyvin monipuolisilla keinoilla, esimerkiksi vaikkapa haittaveroilla tai tuontirajoituksilla.
Talouskasvun ylivoimaisesti tärkein mahdollistaja ovat olleet fossiiliset.
Fossiiliset ovat siis erittäin keskeinen energianlähde! Tottahan niillä saadaan myös talouskasvua, mutta ilmastonmuutoksesta puhuttaessa minusta olisi kuitenkin tärkeämpi keskittyä siihen seikkaan, että fossiilisten polttoaineiden tuotantokustannukset ovat niin tavattoman matalat suhteessa niiden energiasisältöön.
Halpa ja yksinkertainen energianlähde on vain yksinkertaisesti aivan liian houkutteleva käytettäväksi. Siitä kieltäytyminen vaatisi melko kovaa vastustavaa ideologiaa, tai sitten tuon energialähteen puuttumista.
Työtehon suhteen ne ovat olleet niin isossa osassa, että vaikea tai jopa mahdoton korvata uusiutuvilla tai peräti aineettomilla innovaatioilla tai sellaisillakin jotka parantavat tuottavuutta. Näin ollen aivan mahdollinen skenaario on että jatkaessamme kasvutalouden ehdoilla, kauniista visioista huolimatta tuprutamme kaiken saatavilla olevan öljyn ilmakehään ja siltikin sen jälkeen ollaan sormi suussa kun kasvu sakkaa.
Jos ei jollain ilveellä päästä globaaliin sopimukseen öljyntuottajien kanssa siitä, että fossiilisille aletaan laittamaan haittamaksuja, niin kyllä silloin ennustelen, että öljyä poltetaan jossain päin maailmaa niin kauan, että sille on kehitetty varteenotettava vaihtoehto.
Jos Yhdysvallat olisi maailman ainoa öljyn, maakaasun ja kivihiilen tuottaja, niin ei olisi mitään epäselvyyttä siitä, etteikö se kuristaisi muuta maailmaa "hengiltä" pyytämällä fossiilisista niin kovaa hintaa, että muut joutuisivat turvautumaan kalliimpiin vaihtoehtoihin (itse se toki tupruttelisi sitä taivaalle, mutta halvan energian takia sillä olisi jo muutenkin valtava kilpailuetu puolellaan, joten se voisi hyvin rajoittaa käyttöä omassakin maassa). Näin ei kuitenkaan ole, vaan öljyntuottajissa on Saudi-Arabian ja Venäjän kaltaisia maita, joille on aivan ensiarvoisen tärkeää saada öljy maailmalle: niillä ei yksinkertaisesti oikein ole mitään muuta taloutta, vaan fossiiliset ovat koko maan kivijalka.
Vihreässä siirtymässä on se ongelma että sen vaatimat resurssit tuskin tulevat lieventämään ilmastomuutoksenkin juurisyytä eli ylikulutusta - useastakin syystä.
Minusta ilmastonmuutoksesta puhuttaessa ei tarvitse vielä pohtia ylikulutusta, riittää kun pohtii kasvihuonepäästöjä. Muiden luonnonvarojen ylikulutus on sitten asia erikseen, joka liittyy enemmän esimerkiksi biodiversiteetin säilyttämiseen.
Totta kai puhtaampaa teknologiaa tarvitaan tueksi, mutta ilman kulttuurista muutosta on tosi vaikea uskoa miten romahdus, joko ympäristökatastrofaalinen tai/ja talousjärjestelmän seinäänajo, olisi vältettävissä.
Minä olen sillä tavalla pessimisti, etten usko maailmanlaajuiseen kulttuurin muuttumiseen ennen kuin seinään on ajettu.
Siksi minä itse olen paljon kiinnostuneempi tekniikan mahdollisuuksista. Ne voivat olla vaikutukseltaan liian pieniä ja tulla liian myöhään, että vältettäisiin seinään ajaminen, mutta niiden käyttöönottoa ei tarvitse koettaa sopia kaikenlaisten änkyrävaltioiden kanssa.
Unohdin vielä edellisessäni täsmentää siitä lisääntyvästä vapaa-ajasta. Juuri sitä hain takaa eli sitähän se tarkoittaisi että joutuisimme jonkun verran luopumaan rahallisesta elintasosta ja saisimme vastineeksi vapaa-aikaa.
En kyllä näe tuon seikan ja ilmastonmuutoksen välillä oikein yhteyttä. Jos fossiilisille aletaan lyömään haittaveroa, niin se elintaso lähtee kyllä ihan itsekseen laskemaan, vaikka työtä tekisi saman määrän kuin ennenkin.
Onhan se ihan järjetöntä että toiset joutuvat paahtamaan laikka punaisena burnoutin partaalla ja toiset hakevat töitä joita ei vain saa vaikkei osaamisessakaan tms. olisi sen kummempia vikoja. Työvoiman kilpailutus näyttäisi olevan turbokapitalismin perusominaisuus ja sen puitteissa ei varmaan täystyöllisyyteen tai edes ihan lähelle tulla koskaan pääsemään, koska eihän se sitä edes taida halutakaan.
Tämä liittyy mielestäni toiseen asiaan eli 90-luvulta alkaneeseen työelämän rakenteelliseen murrokseen. Sitä ennen täystyöllisyys oli saavutettavissa. Kapitalismin ja ilmastonmuutoksen kanssa en näe sillä kovin suoraa yhteyttä, vaan sillä, että 90-luvulla alkanut automatisaatio on syönyt pois matalamman tason työtehtävät ja näyttää siltä, että yksinkertaisesti on tullut ihmisen rajat vastaan: kaikki eivät vaan ole kykeneviä tekemään niitä työtehtäviä, jotka nyky-Suomessa ovat vielä tuottavia. Suomihan siis valtiona määrittelee sen, että mikä työ on tuottavaa esimerkiksi minimipalkkalainsäädännöllä.
Perustulo olisi ilman muuta tärkeässä roolissa varmistamaan kuitenkin kaikille toimeentulo.
Perustulosta on montaa erilaista mallia eikä yksikään niistä kyllä ratko toimeentulon ongelmia. Valtaosa niistä pyrkii yksinkertaistamaan meidän sosiaaliturva-himmeliä ja vähentämään byrokratiaa. Ihan Wikipediasta:
fi.wikipedia.org
"Perustulo on sosiaaliturvajärjestelmän malli ... Se korvaisi kokonaan tai osittain syyperustaisen sosiaaliturvan eli tietyillä perusteilla maksettavat tuet."
Perustulo on jollekin amerikkalaiselle jotain aika eksoottista, mutta meille suomalaisille se on vain yksi vaihtoehtoinen tapa jyvittää sosiaaliturvaa (työttömyyskorvausta, eläkettä, opintotukea, asumislisää, lapsilisää jne).
Jossain toisessa ketjussa tein laskelmia aiheesta. Jos koko valtion budjetti jaetaan kansalaisille perustulona, se on noin 1000 euroa per kk per naama. Tällöin tietysti valtio joutuu yksityistämään kirjastot, sairaalat ja muut. Jos valtion sosiaalihuollon (eli siis nykyinen sosiaaliturva) jaetaan kansalaisille perustulona, niin se oli muistaakseni joku 250 e per kk per naama.
Perustulossa on sama ongelma kuin nykyisessä sosiaaliturvassakin. Se on sidoksissa valtion budjettiin eli verotuloihin. Jos verotulot pienenevät tai tuettavien määrä kasvaa, niin myös perustulo väkisin pienenee. Nykyinen sosiaaliturva on melkoinen himmeli siksi, kun se koettaa jyvittää tuota rajallista määrärahaa siten, että ne joiden on vaikeinta hankkia tuloja tai karsia menoja, saisivat suhteessa enemmän.
En näe perustulossa sinänsä mitään ratkaisua Suomen ongelmiin, esimerkiksi demografian muutokseen. Sosiaalihimmelin byrokratiaa voi kyllä koettaa purkaa ihan siihenkin rajaan saakka, että se on käytännössä perustuloa.
Ja niin, en näe paljoakaan yhteyttä ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksessa on kuitenkin valtaosin kyse fossiilisista polttoaineista ja siitä, poltammeko niitä vai emmekö. Sekä Suomen että EU:n sisällä on olemassa jo mekanismeja, joilla fossiilisten polttoaineiden houkuttelevuutta koetetaan vähentää haittamaksuin ja muine keinoin, mutta niiden soveltamisessa on rajansa.
Sekä Suomi että EU voi toki ihan omalla päätöksellään romuttaa talouttaan, se on selvä eikä se vaadi mitään kovin ihmeellistä, koska talouden romuttaminen on monin verroin helpompaa kuin sen kehittäminen. Se sitten on epäselvää, että miten kansalaiset siihen loppuviimeksi reagoivat. Oma ennusteeni on, ettei kovin hyvin: talouden romuttaminen tahtoo ensimmäisenä aina iskeä heikoimmassa asemassa oleviin sekä tietysti myös tehdä sellaisia lisää sankoin joukoin.
Sitähän nykysysteemi vihaa, se kun veisi pois monen pakon ottaa vastaan työtä järkyillä ehdoilla.
Tämä on tosiaan toinen keskustelu tämä. Suomen demografian muutoksen takia veikkaan, että vuodet tuovat tullessaan yhä laihempaa porkkanaa ja yhä paksumpaa keppiä, ihan hallituksista ja puolueiden kannatusluvuista riippumatta. Tähän sitten vielä se, että taloutta pitäisi muutenkin ahtaassa raossa kampittaa ilmastonmuutoksen takia tulee todella huonoon väliin.
/img-s3.ilcdn.fi/9e6aa12dac42f6d46fd06986c69607ad80533a5810ca486ea525f9d0764f94d1.jpg)
