Ilmastonmuutos

  • 726 310
  • 6 669

Minor

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Tuskin se halpenee niillä ilmastoteoillakaan. Mutta jääpähän se ilmastotekoihin suunniteltu raha johonkin järkevämpään.

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihan jokaiseen yhteiskunnan osa-alueeseen asumisen kustannuksista aina ihan ruuan ja puhtaan veden saatavuuteen. Ei nyt ihan heti tule mieleen mikä voisi olla järkevämpi sijoituskohde.

Vai onko tämä nyt taas niitä "näin ne asiat koetaan" juttuja, joita ei tarvitse perustella?
 

Metukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Feikkiheikit
Taitaapi noita "ympäristösyistä" sähköautoja hankkivat olla vähän vähemmistössä. Tuohan saataneen nopeahkosti selville, kun laitetaan verot ja muut vastaavat kulut samalle viivalle.
Itse hankin hiljattain sähköauton työsuhdeautoksi eikä sillä ollut mitään tekemistä ekologisuuden kanssa, koska miten voisikaan. Sähkön tuotanto aiheuttaa päästöjä enkä myöskään ole kovin vakuuttunut akkuvalmistuksen ekologisuudesta.
Hankin sähköauton kustannussyistä, kun hinnoissa ei ole veroa ja valtio tukee merkittävästi autoedun verotusarvoa.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Tuskin se halpenee niillä ilmastoteoillakaan. Mutta jääpähän se ilmastotekoihin suunniteltu raha johonkin järkevämpään.
Olisi mielenkiintoista tietää mikä on se järkevämpi kohde. Kuten ole monen monta kertaa todennut niin vihreään siirtymään kannattaa sijoittaa runsaasti resursseja ja rahaa. Suomi voi hyötyä monella tapaa vihreään siirtymään investoimalla resursseja ja rahaa. Luonto ja ilmasto kiittää ja Suomi rikastuu samalla. Vihreä siirtymä voi olla uusi Nokia.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Itse hankin hiljattain sähköauton työsuhdeautoksi eikä sillä ollut mitään tekemistä ekologisuuden kanssa, koska miten voisikaan. Sähkön tuotanto aiheuttaa päästöjä enkä myöskään ole kovin vakuuttunut akkuvalmistuksen ekologisuudesta.
Hankin sähköauton kustannussyistä, kun hinnoissa ei ole veroa ja valtio tukee merkittävästi autoedun verotusarvoa.

Sama oli itsellänikin plugarin kanssa. Autovero 10k vähemmän kuin vastaavassa autossa ilman sähkölinjaa. Lisäksi nurkka-ajoa on miellyttävä pyörittää sähköllä ja tulee myös toistaiseksi erittäin halvaksi.

Ilmastonmuutoskeskustelu muistuttaa paljon tuota seksuaalisen ahdistelun ketjua, se polarisoituu. On vain näitä ilmastohulluuden pureksimatta ostajia ja sitten denialisteja. Aika vähän siltä väliltä.

Sen verran omaa häntää nostan että olen siltä väliltä. En ahdistu pätkääkään enkä ole huolissanikaan mutta tiedemiehiä uskon näillä näytöillä että totta se on. Mitkään desimaalit ja se että joka puolella tuntuu lämpenevän muita alueita enemmän ohitan olankohautuksella ja virnistyksellä. Elokapinat kiroan kyllä. Vihreästä siirtymästä vähän kahden vaiheilla. On Suomelle mahdollisuus mutta voipi olla uusi rahastusautomaattikin. Aika näyttää, laittaisin roponi silti siirtymän puolesta järkevin osin. Teen lisäksi ihan puhtaita valintoja luonnon puolesta kun se on mahdollista.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Olisi mielenkiintoista tietää mikä on se järkevämpi kohde. Kuten ole monen monta kertaa todennut niin vihreään siirtymään kannattaa sijoittaa runsaasti resursseja ja rahaa. Suomi voi hyötyä monella tapaa vihreään siirtymään investoimalla resursseja ja rahaa. Luonto ja ilmasto kiittää ja Suomi rikastuu samalla. Vihreä siirtymä voi olla uusi Nokia.

Toki näihin käytetään. Ja paljon rahaa. Vähintään satoja miljardeja ja lähteistä riippuen jopa biljoonia EU-maissa.

Silti @Glove n heitto on myös relevantti. Kyse on myös tarkastelun aikaikkunasta. Useammassa EU-maassa useamman hallituksen toimesta peruutellaan, jotta kansalaisten eläminen halpenee. Suomessa esimerkkejä ovat mm. nykyisen ja edellisen hallituksen päätökset jakeluvelvoitteen osalta. Niitä siirrettiin, jotta kansalaisten eläminen halpenisi.

Toinen esimerkki ulkomailta. Saksassa vihreä siirtyminen tulee olemaan kallista ja laitaoikeisto sekä -vasemmisto vastustavat kustannuksienkin takia. Tämä luo painetta tuleviin liittopäivävaaleihin. Voi käydä niinkin, että ihmisten elämisen halpuuttaminen nousee tärkeämmäksi ja kalliita uudistuksia siirretään myös demarien ja CDU:n toimesta. Vaikka yritykset maksavat ison osan kustannuksista, ne siirtävät lisäkulut hintoihin.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Hyvä kirjoitus kaikenkaikkiaan Cobol. Suhtautuminen ydinvoimaan jakaa kansaa useissa valtioissa Euroopassa. Tästä on hyvä esimerkki Saksa. Saksalaisten olisi pitänyt jatkaa ydinvoiman käyttöä vielä pitkään Saksassa. Näin ei tule tapahtumaan. Se on kyllä suuremman luokan vahinkinko valitettavasti.

Jos ihmiset eivät kykene ratkaisemaan ilmastokriisiä niin sillä on huonot seuraukset joka puolella maapallolla.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Välillä kun tulee vilkaistua fb:n uutisvirtaa (vaikka sovellusta ei ole aikoihin käyttänytkään kuin parin aktiivisen messengerketjun takia) niin tulee sitten mielenkiinnosta klikattua auki sovelluksen tarjoamia nostoja kommentteineen. Tuossa oli nyt "MTV sää" juttu siitä miten ilmanstonmuutos pidentää hellejaksoja Suomessa ja vaikka sen tiesi mitä tuolla kommentitkin ovat, kun toista tuhatta reaktiota joista puolet joko nauruhymiötä, tai sydäntä ja loputkin peukutuksia juttuun missä en hirveästi näe peukutettavaa, niin surullisen yksimielinen oli vox populi siitä miten ihanaa kun on lämmin, olisipa vaan vielä lämpimämpi, kumpa talvea ei tulisi ikinä, ja etenkin miten taas pelotellaan ihmisiä ilmastohuijauksella ja on unohtunut että talvella oli kylmä (mitä itse asiassa ei ollut, mutta jostain syystä noilla kommentoijille kaikki talvet paukuttavat pakkasennätyksiä joka päivä puolen vuoden ajan).

Ei toki ihmetytä ettei tuommoiseen paskasankoon viitsi kukaan täysjärkinen lusikkaansa pistää kun vastareaktiona hyökkää päälle kymmeniä tiedevastaisia ilmastonmuutosdenialisteja (jotka jostain syystä ottavat henkilökohtaisena hyökkäyksenä mm. lämpötilamittausdatan vaikka uutisoitaisiin pelkät lukemat ja että ne on isompia kuin aiemmin mitatut, ottamatta kantaa siihen onko kyseessä hyvä tai huono asia, tai edes siihen, mistä trendi mahtaa johtua).

Luonnollisesti tuonne nyt tuntuu vaan keskittyneen tämä äänekäs porukka ja kyselyissähän suomalaisetkin luottavat ihan hyvin tieteeseen vaihtoehtoisten kokemusasiantuntijalausuntojen sijaan. Toisaalta se että nuo vihaiset tieteenvastaiset saavat vallattua kokonaan kommenttikenttiä on huono asia koska voi ajaa journalisteja tekemään "turvallisempia" juttuja. Ja toisaalta siitähän on ollut myös uutisia miten asiantuntijat eivät suostu enää osallistumaan julkiseen keskusteluun kun netin likasangosta on alkanut nousta somekupliensa voimaannuttamina ihmisiä jotka kokevat oikeudekseen vainota ja uhkailla ihmisiä jotka työnsä puolesta tutkivat asioita joista näillä vihaisilla harhautetuilla on ainoastaan "vahva tunne" ja vielä hyvää hyvyyttään täysin ylimääräisenä hommana ovat yrittäneet avata tilannetta suuremmalle yleisölle.
 

Byvajet

Jäsen
Ilmastonmuutos vaikuttaa ihan jokaiseen yhteiskunnan osa-alueeseen asumisen kustannuksista aina ihan ruuan ja puhtaan veden saatavuuteen. Ei nyt ihan heti tule mieleen mikä voisi olla järkevämpi sijoituskohde.

Ongelma liittyy siihen, että vain pieni osa ihmisistä kykenee perustamaan moraalinsa muuhun kuin lyhyen aikavälin oman edun tavoitteluun. Siksi globaalit ongelmat jäävät ratkaisematta.

Ilmastonmuutos tuskin tulee vaikuttamaan suurimpaan osaan täällä kirjoittelevista. Se saattaa jopa hyödyttää Suomea. Kokonaiskuva pitkällä aikavälillä on kuitenkin erilainen, mutta se ei suurinta osaa kiinnosta, koska enemmistön moraalisessa ajattelussa korostuu yhteisvastuun ja järjen sijaan oma käytännöllinen etu. Useimmat meistä ehtivät ongelmia pakoon hautaan.

Tämä on myös syy siihen, miksi markkinatalous ei pysty ratkaisemaan ympäristöongelmia. Se on luonut uskomattoman hienoa tekniikkaa, josta olisi avuksi moniin pulmiin, mutta koska tekniikan käyttäminen ongelmien ratkaisemiseen tarkoittaisi monille omasta edusta luopumista, sitä ei käytetä.

Demokratia ei voi luoda ratkaisuja ympäristöongelmiin, koska toimivassa demokratiassa ihmiset äänestävät aina oman etunsa eivätkä pitkän aikavälin ratkaisujen puolesta.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Toisaalta se että nuo vihaiset tieteenvastaiset saavat vallattua kokonaan kommenttikenttiä on huono asia koska voi ajaa journalisteja tekemään "turvallisempia" juttuja. Ja toisaalta siitähän on ollut myös uutisia miten asiantuntijat eivät suostu enää osallistumaan julkiseen keskusteluun kun netin likasangosta on alkanut nousta somekupliensa voimaannuttamina ihmisiä jotka kokevat oikeudekseen vainota ja uhkailla ihmisiä jotka työnsä puolesta tutkivat asioita joista näillä vihaisilla harhautetuilla on ainoastaan "vahva tunne" ja vielä hyvää hyvyyttään täysin ylimääräisenä hommana ovat yrittäneet avata tilannetta suuremmalle yleisölle.

Minua kovasti kiinnostaisi tietää yksi asia. Ilmastonmuutos on totta, sen tietänevät tällä planeetalla kaikki, on tiedetty jo pitkään.

Miksi siitä täytyy uutisoida jos ei nyt ihan päivittäin niin viikoittain mitä raflaavimmilla otsikoilla? Sama koskee toki Ukrainan ja Gazan tilannetta. Olen varma että tiedostavat ihmiset asiat tietävät ilman jankkaamista ja kriittiselle porukalle tulee vain vastareaktioita. Sitten on kommenttikentät tuota samaa sontaa täynnä.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Miksi siitä täytyy uutisoida jos ei nyt ihan päivittäin niin viikoittain mitä raflaavimmilla otsikoilla? Sama koskee toki Ukrainan ja Gazan tilannetta. Olen varma että tiedostavat ihmiset asiat tietävät ilman jankkaamista ja kriittiselle porukalle tulee vain vastareaktioita. Sitten on kommenttikentät tuota samaa sontaa täynnä.
En tiedä täytyykö siitä uutisoida, mutta ihmiset klikkaavat ja sitten tulee mainoksia. Samalla sosiaalisessa mediassa tulee enemmän näkyvyyttä kun jotkut alkavat vänkäämään asioista kommenteissa.

Itse toki olen kuratoinut tuota näkemääni uutisvirtaa niin en törmää näihin jatkuviin ilmastonmuutos uutisiin, kuten en myöskään törmännyt johonkin Marin uutisiin tai muihin. Aika pitkälle pääsee sillä että lopettaa sellaisten uutissivustojen seuraamisen jotka eivät kiinnosta.
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
Joku taisi sanoa samantien Suomen tavoitteen epäonnistuvan..
Kepulaiset ja persut vastustavat kategorisesti jokaista ympäristön kannalta hyvää toimea ja Orpon Kokoomus tekee nykyisin samaa. Hintalappu tälle idiotismille tulee olemaan valtava mutta koska se ei konkretisoidu tänään niin antaa mennä vaan.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Suomi ei ole pääsemässä ilmastotavoitteisiinsa

Sinällään ei liene kenellekään enää yllätys, että ilmastolaista tehtiin liian kunnianhimoinen erityisesti tavoitevuoden osalta. Tavallista kansaa kuitenkin pitäisi ilahduttaa, että päästöt edelleen laskevat kovaa vauhtia. Pelkästään viime vuonna 11%. Tässä Suomi on maailman kärkeä koko ajan.

Sen sijaan hiilinielupuolella on haastavaa. Maataloudelle ja metsien hoidolle on arvioitu liian kovat tavoitteet. Ihan kuten Petteri Taalas ja muut asiantuntijat varoittivat.

Poliittisesti on vaikea tilanne. Vaikka tavoitteisiin ei tulla pääsemään, niin sen sijaan, että ainakin aikataulun osalta tehtäisiin reality check, tullaan todennäköisesti edelleen keksimään purkkaratkaisuja, joilla edelleen rimpuillaan kohti varmaa epäonnistumista. Hallituksessa vain Persut ovat valmiita avaamaan ilmastolain, mutta muiden vastustaessa ojaan mennään.

Mutta eihän tässä ole syytä liikoja murehtia. Päästöjen voimakas väheneminen on nimenomaan kansalaisten hiljaisen työn tulosta. Kasvava metsä on paras hiilinielu, mutta hiilinielutavoitteet pitää yhteensovittaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kanssa. Ajan kanssa tämäkin onnistunee.

En murehtisi liikaa edellisen hallituksen onnettomia tavoitteita, suunta on oikea.
 
Viimeksi muokattu:

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Onko niin, että ilmastonmuutosta emme pysty enää pysäyttämään? Hillitsemään kylläkin kykenemme niitä keskilämpötilojen nousuja, mutta pysäyttäminen on mahdotonta?

Mielestäni ihan relevantti kysymys. Ja jos näin on, että pysäyttäminen ei ole enää mahdollista, niin pitäisikö meidän alkaa keskustella ilmastonmuutokseen sopeutumisesta? Mitä tulee olemaan ne vääjäämättömät seuraukset, joita on näköpiirissä, ja miten varaudumme niihin?
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Onko niin, että ilmastonmuutosta emme pysty enää pysäyttämään? Hillitsemään kylläkin kykenemme niitä keskilämpötilojen nousuja, mutta pysäyttäminen on mahdotonta?

Mielestäni ihan relevantti kysymys. Ja jos näin on, että pysäyttäminen ei ole enää mahdollista, niin pitäisikö meidän alkaa keskustella ilmastonmuutokseen sopeutumisesta? Mitä tulee olemaan ne vääjäämättömät seuraukset, joita on näköpiirissä, ja miten varaudumme niihin?
Kyllä me pystymme hillitsemään ilmastonmuutosta jonkin verran jo nyt, mutta se tarkoittaa sitä, että teemme järkeviä luontoystävällistä toimenpiteitä ennekuin on liian myöhäistä. Nyt on jo kaikenlaista kehitystä tapahtunut niin elintavoissa kuin yritystoiminnassa. Vielä on tärkeitä toimenpiteitä jäänyt tekemättä vaikka ne olisi pitänyt tehdä jo aiemmin.

Koulutukseen, tuotekehitykseen ja innovointiin pitää panostaa ehdottomasti lisää resursseja ja rahaa jotta saadaan paras tulos aikaiseksi maailmanlaajuisesti.

Yksi keino hillitä ilmastonmuutosta on kasvattaa metsien pinta-alaa noin Saharan pita-alan verran. Lopetetaan sademetsien " raiskaaminen" eli liiallinen tuhoaminen.

Joitain ottaa päähän vihreän siirtymän edistämiseksi tapahtuvista asioista puhuminen, mutta puhdas siirtymä voi olla todella kultasuoni Suomessa. Onko se todellakin uusi Nokia. Niin voi käydä, että se on valtava tulonlähde Suomessa.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Onko niin, että ilmastonmuutosta emme pysty enää pysäyttämään? Hillitsemään kylläkin kykenemme niitä keskilämpötilojen nousuja, mutta pysäyttäminen on mahdotonta?

Mielestäni ihan relevantti kysymys. Ja jos näin on, että pysäyttäminen ei ole enää mahdollista, niin pitäisikö meidän alkaa keskustella ilmastonmuutokseen sopeutumisesta? Mitä tulee olemaan ne vääjäämättömät seuraukset, joita on näköpiirissä, ja miten varaudumme niihin?
Voisin veikata että tietyllä tapaa emme voi pysäyttää sitä, mutta muutoksen hillitseminen ja rajoittaminen pitäisi olla edelleen ihan listan kärjessä. Vähän sama kuin katsoisi patoa joka vuotaa. Alkaako tarjoamaan padon alajuoksulla oleville asukkaille kumiveneitä ja uimatunteja vai koittaako saada padon korjattua, samaan aikaan kuin opettaa ihmisiä uimaan ja käyttämään kumiveneitä.

Vääjäämättömiä seurauksia ovat varmaan sään ääri-ilmiöiden normalisoituminen, ilmastopakolaisten määrän kasvu kun eri alueilla ei olekaan enää mahdollisuutta hankkia elantoaan. Sitten varmaan aavikoituminen voi edistyä kun lämpötilat nousevat, eikä ihmisen toiminta helpota sitä. Merenpinnan nousu vaikuttaa laajalti ihmisiin jotka sattuvat jossain rannikoilla asumaan. Varmaan teoriassa myös taudit ja erilaiset haitalliset eläimet voivat levitä helpommin. Paikallisiin ekosysteemeihin tulee muutoksia kun vuosisatojen/tuhansien aikana kasvit ja eläimet ovat tottuneet tiettyihin lämpötiloihin ja sitten se alkaa muuttumaan nopeasti. Viljelykasvit jotka ennen sopivat tiettyihin maihin eivät enää kelpaakaan.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Onko niin, että ilmastonmuutosta emme pysty enää pysäyttämään? Hillitsemään kylläkin kykenemme niitä keskilämpötilojen nousuja, mutta pysäyttäminen on mahdotonta?

Emme pysty pysäyttämään ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutos on niin monimutkainen prosessi, että tiede ei tunne tapoja joilla se voitaisiin estää.

Esimerkiksi hiilinielut muuttuvat ilmastonmuutoksen seurauksena, jolloin ne tuottavat ilmastoon takaisinkytkentöjä eli ilmastonmuutokseen vaikuttavia seurauksia, jotka voivat olla joko ilmastoa lämmittäviä tai sitä viilentäviä. Näiden takaisinkytkentöjen tunteminen on ilmastonmuutoksen kannalta hyvin olennaista. Ilmastonmuutosta ei voi enää pysäyttää - mutta tieteen avulla voimme hillitä sitä | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Kun kirjoittelin jotain juttuja tuolla Elokapina-ketjussa sekä jotain tuonne Suomen talouskasvu - tienraivaajat ja kasvupolut -ketjuun, niin jäin sitten yleensä miettimään asioita. Mietin, että laittaisinko jatkoajatuksia noihin ketjuihin vai jonnekin muualle, ja ajattelin, että tämä voisi olla sopiva ketju.

Mietin tällaista väittämää, että Suomen pitäisi olla ilmastonmuutoksen torjunnassa edelläkävijänä. Minussa toki asuu sisällä luonnonsuojelija enkä pitäisi tätä asiaa pahana.

Mutta, mutta... Suomihan on varmaan yksi paskimpia paikkoja perustaa valtio. Meiltä puuttuu öljy. Meiltä puuttuvat kaivannaiset: pronssikaudesta lähtien metallit on jouduttu kärräämään tänne. Meillä on kylmä ja pimeä talvi, josta ei selviä hengissä ilman lämmitystä ja valaistusta. Meillä on lyhyt ja viileä kasvukausi, josta syystä Suomessa maatalous on aina kituuttamista ja tarvitsee ulkopuolista apua (esim. EU-tukia ja väkilantaa).

Ja eihän se päähän potkiminen tuohon lopu, vaan meitä on siunattu aggressiivisella ja tuhoamishaluisella naapurilla. Joka siis ei ole Ruotsi.

Meillä siis kuluu resursseja ihan valtavasti sellaiseen, josta monessa muussa maassa ei tarvitse välittää mitään. Rakennukset pitää eristää ja lämmittää. Tiet ja kaikki muut rakennelmat kärsivät talvesta. Ruoka ja raaka-aineet on rahdattava ulkopuolelta. Kuljetusmatkat ovat maan sisälläkin pitkiä, saati se, että maa sijaitsee muutenkin syrjässä. Naapurin suhteen on pidettävä jatkuvasti silmät auki.

Olisi ihan toista, jos suomalaiset olisivat asettuneet asumaan Italiaan. Siellä ollessahan paikalliset sanoivat, että homma toimii suunnilleen niin, että kun syöt persikan ja heität sen jäänteet pihallesi, seuraavana vuonna siinä kasvaa persikkapuu. Tai Islantiin, jossa geoterminen energia ja vesivoima kattavat 83% energiantarpeesta - vaikka islantilaiset kuluttavat energiaa henkeä kohti eniten maailmassa! Tai Venäjälle, Kongoon, Kiinaan, Intiaan tai ylipäätään lähes minne tahansa paitsi tänne Suomeen.

Vaikka siis minusta on tavoiteltavaa, että Suomi satsaa vaikkapa paikalliseen energiantuotantoon ja vihreään siirtymään, niin tosiasiat ovat minusta sen kaltaisia, että Suomessa eläminen tulee aina kalliimmaksi kuin monissa muissa maissa eläminen: suomalainen tulee siis maksamaan kovemman hinnan elintasostaan kuin monissa muissa maissa.

Jos ajatellaan vaikka Italiaa, Ranskaa tai Ukrainaa, niin onhan se ihan eri asia järjestää vaikkapa paikallinen ruoantuotantoketju, kun ruoan tuotanto on muutenkin hyvin kilpailukykyistä ihan minkä tahansa muun maan kanssa. Saa siinä sitten patsastella sen kanssa, että meidän kylän leipomo tekee leipää kylän ympärillä olevan pellon viljasta, kun se vilja sopii hinnaltaan maailmanmarkkinoille myytäväksi. Koetapa samaa Suomessa, jossa ilman EU-tukia viljaa ei viljeltäisi lainkaan! Onko yhtään ruokakasvia, joka kasvaisi paremmin Suomessa kuin Italiassa, Brasiliassa tai Thaimaassa?

Jos meillä Suomessa olisi lähes määrättömästi lähes ilmaista energiaa, niin asiat muuttuisivat. Ei muuta kuin pellot pakettiin ja hyvin eristetyn kerrostalon sisään, ja kasvilamput hehkumaan, niin saataisiin kotimaista banaania ja vesimelonia vuoden ympäri:


Ylipäätään siis tarkoitukseni on sanoa sellaista, että Suomessa asuminen tulee aina kalliimmaksi per henkilö kuin vaikkapa subtrooppisella alueella asuminen. Jos meillä olisikin omasta takaa edes jotain resursseja (rikas rautaesiintymä, uraania, jotain), niin voisimme niillä kompensoida elinkustannuksia, mutta kun ei ole. Pelkällä metsällä se ei oikein onnistu.

Siksi suomalaisen hiilijalanjäljen globaali vertailu puhtaasti numeroissa voi olla meille epäreilua. Keksimme minkä tavan tahansa säästää energiaa ja luontoa (tai lainaamme sen ulkomailta), niin kunhan se leviää maailmalle, niin suomalaiset ovat taas siellä huonomassa päässä.
 
Viimeksi muokattu:

Baldrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pimeä Aitio
Keksimme minkä tavan tahansa säästää energiaa ja luontoa (tai lainaamme sen ulkomailta), niin kunhan se leviää maailmalle, niin suomalaiset ovat taas siellä huonomassa päässä.
Pointti on siinä, että kun sen teknologian kehittää suomalainen yritys ja saa levitettyä sen sinne maailmalle, niin täällä kilikattaa kassa nii ai että kö tekkee kutvanaa.

Osaltaan siis edelläkävijyys on olla nimenomaan kehittämässä ja pilotoimassa näitä uusia, vihreitä teknologioita, mutta myös brändinrakennusta, että muut ostavat suomalaisia ratkaisuja ja pitävät Suomea esimerkkimaana. Hyvällä maineella tuote on houkuttelevampi.

Jos Suomi saisi saman brändin vihreän siirtymän kanssa kuin mitä olemme saaneet koulutuksen tai toimivan yhteiskunnan puitteissa (Happiest Country in the World), niin meillä tulee menemään aika hyvin. Ja silloin Suomesta tulee myös kokoaan suurempi veturi ilmastonlämpenemisen torjunnassa, niin ei tarvitse kenenkään uikuttaa ”mutku USA/Kiina/Intia”, kun nuo maat ostavat ja omaksuvat Suomesta lähteviä ajatuksia ja tuotteita.

Kuten totesit, meillä on jaettu sijaintilotossa verrattain huonot kortit. Sitä suuremmalla syyllä meillä ei ole varaa jäädä surkuttelemaan kohtaloamme, vaan tehtävä töitä sen eteen, että Suomi pysyy maailman parhaiden maiden joukossa. Tuleen makaamaan jäämällä viimeinen sammuttaa valot.

Edit. Tässä on nyt käsillä megatrendi, jossa Suomella on edellytys olla kärkijoukossa, niin let’s grab destiny by the balls. Nokian jälkeen täällä on parikymmentä vuotta istuttu käsien päällä ihmettelemässä, että mikä tässä nyt mättää. Tuloksen voi katsoa kasvavasta valtionvelasta. Vois nyt kokeilla jotain muuta, esim. tätä vihreää siirtymää, ja tehdä se kunnolla.
 
Viimeksi muokattu:

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Onko niin, että ilmastonmuutosta emme pysty enää pysäyttämään? Hillitsemään kylläkin kykenemme niitä keskilämpötilojen nousuja, mutta pysäyttäminen on mahdotonta?

Mielestäni ihan relevantti kysymys. Ja jos näin on, että pysäyttäminen ei ole enää mahdollista, niin pitäisikö meidän alkaa keskustella ilmastonmuutokseen sopeutumisesta? Mitä tulee olemaan ne vääjäämättömät seuraukset, joita on näköpiirissä, ja miten varaudumme niihin?
No suunnilleen 1 asteen verran muutosta on jo tapahtunut, ja sen seurauksena mm. helleaallot, kuivuus ja maastopalot lisääntyneet. Jos tarkoitat pysäyttämisellä sitä, että lämpeneminen pysäytetään ennen kuin mitään haitallisia muutoksia ilmenee, niin se juna meni jo joku puoli vuosisataa sitten.

Jos tarkoitat pysäyttämisellä sitä, että pysäytetään ennen isoja keikahduspisteitä, niin se on varmaan mahdollista - vaikeutena on, ettei kukaan tiedä tarkasti missä ne keikahduspisteet ovat.

Asteittaisesti eteneviä muutoksia vastaan vastaus on sitten sekä hillitseminen että sopeutuminen.

Hillitseminen on tärkeää, sillä liian isoihin muutoksiin on vaikea sopeutua mitenkään. Esim. toistuvaan kuivuuteen ja metsäpaloihin voi olla vaikea sopeutua muuten kuin että haudataan kuolleet ja rakennetaan alue uudelleen.
 

KooMT

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, San Jose Sharks
Noh sentään meillä on nikkeliä, joita tarvitaan akuissa ja oliko ruostumattomassa teräksessä. (Tosin onko nyt akkuja missä ei tarvittaisi niin nikkeliä. Harmi vaan kun se nikkelitehdas on venäläisomistuksessa mikä täällä on.

Lannoitteita saa Siilinjärveltä. Mutta lisää lannoitemateriaaleja ja sitä nikkeliä saisi pohjoisesta lisää. Nikkeliä olisi esimerkiksi Viiankiaavassa, mikä suojelukohde. Siinä taas talous vs luonnonsuojelu.

Samoinhan logistiikan kannalta huonoa verrattuna Suomeen, että Etelä-Suomessa on meri vastassa kun jos kohteena Eurooppa. Toki sitten isoilla laivoilla pääsisi jonnekkin Kemi-Tornio seudulle, jos pohjoisesta ensin saadaan ne satamaan vaikka junalla.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Pointti on siinä, että kun sen teknologian kehittää suomalainen yritys ja saa levitettyä sen sinne maailmalle, niin täällä kilikattaa kassa nii ai että kö tekkee kutvanaa.
Kyllä, juuri näin. Olen koko viestistä 100% samaa mieltä. Kun tuolla toisessa ketjussa kyseltiin "uusia nokioita", niin listailin sinne juuri näitä aloja. Keksii ne itse tai ottaa ne ulkomailta käyttöön, niin ne helpottavat Suomen tilannetta - siksi en näe mitään syytä, etteikö Suomessa näihin aloihin kannattaisi panostaa, siinä kun hyvässä lykyssä voidaan läimiä monta kärpästä yhdellä iskulla. Postaus:


@Hilperi Vastaan tänne Ilmastonmuutos-ketjuun, ettei tarvitse turhaan alkaa keskimään aasinsiltoja Elokapinaan.

Ongelmakentän hahmottelua

Teen tähän alkuun katsauksen, jotta oltaisiin suunnilleen samalla sivulla.

Erotan toisistaan ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnonsuojelun. Vaikka siis luonnon suojeleminen on itselleni tärkeää, niin ilmastomuutoksen suhteen kannattaa tarkastelu siirtää siihen eikä koettaa käsitellä koko pakettia. Tällä tavalla voidaan myös tarkastella sellaisia tekijöitä, jotka voivat auttaa ilmastonmuutoksen suhteen, mutta eivät välttämättä suojele luontoa.

Voidaan siis hetkeksi työntää sivuun esimerkiksi raaka-aineiden kierrätys. Sivuhuomautuksena todettakoot, että kaivoskoneet ovat kovaa vauhtia sähköistymässä. Maan alla sähkö on huomattavasti parempi energianlähde kuin vaikkapa diesel. Samalla kaivosyhtiöt pääsevät eroon noin 60% kaivoksen kustannuksista, kertovat esim. Tekniikka&Talous, ABB ja Sandvik. Kaivosteollisuuden hiilidioksidipäästöt lienevät siis näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa putoavan, jos ne nyt ovat koskaan isot olleetkaan: tätä vain joskus käytettiin argumenttina ydinvoimaa vastaan. Kaivoksilla on omat ympäristöhaittansa, mutta eivät välttämättä liity ilmastonmuutokseen.

Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta, puhutaan ensisijaisesti hiilidioksidipäästöistä. Se on sinällään kätevämmän kokoinen paketti kuin vaikkapa biodiversiteetista puhuminen, koska meillähän on jo kokemusta aiheesta: freonien kielto ja typpipäästöjen vähentäminen.

Sitten, kun puhutaan hiilidioksidipäästöistä, niin puhutaan ensisijaisesti fossiilisten polttoaineiden polttamisesta energian tuotannossa. Ei tarkastella raakaöljyä esimerkiksi muovin tai bitumin raaka-aineena, sitä voi käsitellä joskus myöhemmin. Se, mitä me halutaan, on vähentää tuota polttamista. Jossain vaiheessa keskustelua voidaan kyllä tarkastella vaihtoehtoistakin lähestymistapaa.

Hiilidioksidipäästöistä 60-65% syntyy fossiilisten polttoaineiden käytöstä (energiantuotanto ja liikenne). Teräs- ja sementtiteollisuus tuottaa 20-25%, ja loppu tulee sitten eri lähteistä.

Jaetaan fossiiliset maakaasuun, polttonesteisiin ja kivihiileen. Näillä tuotetaan noin 80% maailman energiasta: öljy eri muodoissaan 31%, kivihiili 27% ja maakaasu 22%. Muut tuotantomenetelmät: ydinvoima 4%, uusiutuvat 16%, josta biomassan ja vesivoiman osuus on korkein (yli 10%).

Kaikkineen maailman energiankulutus on noin 160 PWh vuodessa. Tehdään sellainen karkea yleistys, että kivihiili ja maakaasu käytetään pääosin sähkön ja lämmön tuottamiseen voimalassa, ja öljy puolestaan liikenteeseen:

- Kivihiili + maakaasu: noin 80 PWh
- Öljy: noin 50 PWh
- Muut: noin 30 PWh

Isojen lämpövoimaloiden (esim. Olkiluoto) tehot ovat usein noin 1000 MW luokkaa eli noin 9 TWh vuodessa. Tuulivoimalan teho on noin 5 MW eli 45 GWh vuodessa(*). Fossiilisten voimalaitosten (kivihiili + maakaasu) korvaamiseen täytyy siis rakentaa reilu 9,000 ydinvoimalaa tai vajaa 2 miljoonaa tuulivoimalaa. Nykyään toiminnassa olevia ydinvoimaloita on 440.

(*) Nominaaliteho: käytännössä tuulivoimala ei kuitenkaan tuota tuota tehoa koko aikaa, joten määrät saa ainakin kaksinkertaistaa jo sillä perusteella.

Jos kaikki liikenne saadaan sähköistettyä, sitä varten tarvitaan noin 6,000 ydinvoimalaa tai 1.1 miljoonaa tuulivoimalaa. Jos energia puolestaan käytetään polttonesteiden valmistukseen (PTG-prosessilla metaania ja siitä jatkojalostuksella polttonesteitä), niin voimaloiden tarve nousee käytetyn prosessin hyötysuhteesta riippuen noin kaksinkertaiseksi. Miksi valmistaa sähköllä polttonesteitä? Siksi, kun kaikki laitteet eivät voi olla kiinteästi sähköverkkoon kytkettynä.

Fossiilisia polttonesteitä voidaan korvata biopolttoaineilla: niiden haitta on lähinnä se, että soveltuvan biomassan viljely (palmuöljy, rypsi, yms) on pois ruoan tuotannosta. Lisäksi siirtyminen biopolttoaineisiin voi kiihdyttää luontokatoa.

Kaikenkaikkiaan siis fossiilisten korvaamiseen energiantuotannossa tarvitaan noin 15,000 ydinvoimalaa tai noin 3 miljoonaa tuulivoimalaa.

Ongelmaa mutkistaa se, että maailmassa ihmisten keskikulutus on tällä hetkellä noin 20,000 kWh per vuosi. Euroopassa se on noin 40,000 kWh per vuosi ja Yhdysvalloissa 74,000 kWh. Jos kaikki maailman ihmiset käyttävät saman verran energiaa kuin eurooppalaiset, kulutus tuplaantuu eli yllä olevat laskelmat pitää tuplata: se tarkoittaa noin 30,000 ydinvoimalaa tai 6 miljoonaa tuulivoimalaa. Tähän on siis kova paine nk. nousevissa talouksissa eli esimerkiksi Kiinassa (n. 17,000 kWh per asukas) ja Intiassa (n. 6,000 kWh per asukas), joissa molemmissa energian kulutus on kasvanut hurjasti 1990 jälkeen.

Sivuhuomautus: Eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten energiankulutus ei ole hirveästi muuttunut sitten vuoden 1990 - itse asiassa se on ollut lievässä laskussa. On olemassa sellainen sanonta kuin että "eksponenttikäyrä on vain S-käyrän alku", ja energiankulutuksen suhteen se näyttää toteutuneen länsimaissa. Dystooppista eksponentiaalista energiankulutuksen kasvua ei siis ole näillä näkymin näköpiirissä, vaan jos ihmisten määrä pysyy tuossa about 10 miljardissa, niin energiankulutuksen voi ennakoida tasoittuvan aikanaan tuonne noin 400 PWh:n tienoille.

Fossiilisten korvaaminen

Kaikkein tärkeimmäksi keinoksi fossiilisten korvaamisessa näen sen, että joku niiden vaihtoehdoista (eri käyttötarkoituksissa) tulee fossiilisia halvemmaksi. Se muuttaisi koko kuvaa hyvin nopeasti. Se voi tapahtua kahdella tavalla: joko tuota vaihtoehtoista tapaa saadaan paranneltua tarpeeksi, tai sitten fossiilisten hintaa saadaan hilattua ylöspäin.

Fossiilisten polttoaineiden korvaamisen tekee todella vaikeaksi se, että niiden hinta on melkoisen matala vaihtoehtoihin nähden. Se puolestaan johtuu siitä, että niiden hankintakustannukset ovat matalat (suhteessa energiasisältöön): karkeasti sanoen öljyä saa kun poraa maahan/merenpohjaan oikeaan kohtaan reiän, ja kivihiiltä saa kun nostaa sitä pyöräkuormaajalla kuorma-auton lavalle.

Matala hinta ei siis innosta vaihtoehtojen käyttöön, mutta se ei myöskään innosta hyötysuhteiden parantamiseen: fossiilisten polttoaineiden matalan hinnan takia investoinnit maksavat itsensä takaisin todella hitaasti. Olen aika varma, että valtaosa maailman fossiilisia polttoaineita käyttävistä lämpövoimaloista on hyötysuhteeltaan melko antiikkista tasoa. Niitä on rakennettu juuri siksi, kun niiden rakentaminen on niin yksinkertaista ja halpaa.

Vaikka öljyntuottajamailla on taatusti intressejä hilata hinta korkealle (esim. vuoden 1974 öljykriisi), niin monet tuottajat eivät halua öljyn tai maakaasun kallistuvan niin paljon, että vaihtoehdot muodostuvat liian houkutteleviksi. Tämä siitä syystä, että varsin monelle maalle öljy on koko talouden perusta - on pidettävä huolta siitä, että se menee kaupaksi.

Poliittiset keinot

Ilmastonmuutos on globaali ongelma, joten se tarvitsee globaalin ratkaisun. Otsonikerroksen ohentuminen saatiin loppumaan, kun päästiin maailmanlaajuisesti sopuun freonien kiellosta.

Kun sanon, että maailmantilanne tekee fossiilisten korvaamisen vaikeaksi, tarkoitan sitä, että teknologia ei vielä mahdollista tarpeeksi edullisia vaihtoehtoja, ja myös sitä, että öljyntuottajien intressi on pitää öljy virtaamassa maailmalle. Tätä ongelmaa lisää vielä tavattomasti fossiilisten merkittävä osuus maailman energiantuotannosta, jonka takia myös ostajat haluavat pitää öljyn virtaamassa.

En näe näköpiirissä mitään järjellistä poliittista keinoa, jolla öljyntuottajat saataisiin ampumaan itseään jalkaan ja kohottamaan hinta tarpeeksi korkealle, että vaihtoehdoista tulisi halvempia. En myöskään näe mitään poliittisia keinoja, että maailmanlaajuisesti öljyntuottajat saataisiin lisäämään ilmastomuutoksen aiheuttamat tappiot öljyn hintaan.

Öljyn tuottajat eivät siis ota kontoilleen fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia tappioita (ilmastonmuutosta), vaan ne siirretään käyttäjälle. Kun kerran jo Yhdysvaltoja on vaikea taivuttaa lisäämään fossiilisiin haittamaksuja, niin vielä kertaluokkaa vaikeampaa se on monien muiden paljon fossiilista kuluttavien maiden kanssa, kuten Kiina, Venäjä, Intia ja Saudi-Arabia. Nämä viisi maata kuluttavat noin 2/3 kaikesta maailman fossiilisista polttoaineista.

Yksinkertaisesti vain tämänhetkinen maailmanpoliittinen tilanne ei anna tuollaiselle mahdollisuutta. Tilanne olisi ehkä erilainen, jos länsimaat itse tuottaisivat valtaosan öljystä. Silloin ne todennäköisesti pääsisivät sopuun "hintakartellista", joka tyrehdyttäisi öljyn kysynnän maailmalla. Tosin tällöinhän länsimaita syytettäisiin kehittyvien maiden polkemisesta, mutta no, länsimaita syytetään siitä joka tapauksessa nykyäänkin.

Fossiilisten hinta lähtee globaalisti nousuun vasta sitten, kun niistä alkaa olla pulaa. Siihen asti öljyntuottajat kyllä kauppaavat niitä maailmalle jossain maailman kolkassa poltettavaksi, tai polttavat itse.

EU:lla itsellään on kyllä isot intressit vähentää fossiiliriippuvuutta, koska EU-alueelta sitä on saatavilla melko vähän. EU-alueella polttoaineissa on haittamaksuja ja myös Suomen jakeluvelvoitteen kaltaisia mekanismeja tukemaan biopolttoaineiden tuotantoa.

EU:lla ja sen ympäristödirektiiveillä on kyllä vaikutusvaltaa maailmalla, koska EU on maailman kolmanneksi suurin talousalue. Mutta sillä on vääntövoimaa vain, jos se pysyy suurena talousalueena. Jos EU aikoo säilyttää vääntövoimaansa globaaleissa asioissa, se ei pysty liian paljoa romuttamaan talouttaan.


Ensiksikin tuosta talouskasvusta.
Ohitan nyt talouskasvu-aspektin kokonaan. Ensinnäkin se on kokonaisuutenaan aika mutkikas ja toisekseen minun pitää jossain vaiheessa perehtyä syvällisemmin talouskasvun mekanismiin. Ilmastonmuutosta vastaan taistellessa sillä ei kuitenkaan minun tietämykseni mukaan ole niin suurta vaikutusta: se on talouden mekanismeja.

Silloinkin, jos näkee ilmastonmuutoksen torjumiseksi tärkeäksi talouden kutistamisen, itse talouskasvulla sinällään ei ole siinä yhtälössä paljoa virkaa. Valtio voi helposti ja aivan omaehtoisesti kuristaa talouttaan hyvin monipuolisilla keinoilla, esimerkiksi vaikkapa haittaveroilla tai tuontirajoituksilla.

Talouskasvun ylivoimaisesti tärkein mahdollistaja ovat olleet fossiiliset.
Fossiiliset ovat siis erittäin keskeinen energianlähde! Tottahan niillä saadaan myös talouskasvua, mutta ilmastonmuutoksesta puhuttaessa minusta olisi kuitenkin tärkeämpi keskittyä siihen seikkaan, että fossiilisten polttoaineiden tuotantokustannukset ovat niin tavattoman matalat suhteessa niiden energiasisältöön.

Halpa ja yksinkertainen energianlähde on vain yksinkertaisesti aivan liian houkutteleva käytettäväksi. Siitä kieltäytyminen vaatisi melko kovaa vastustavaa ideologiaa, tai sitten tuon energialähteen puuttumista.

Työtehon suhteen ne ovat olleet niin isossa osassa, että vaikea tai jopa mahdoton korvata uusiutuvilla tai peräti aineettomilla innovaatioilla tai sellaisillakin jotka parantavat tuottavuutta. Näin ollen aivan mahdollinen skenaario on että jatkaessamme kasvutalouden ehdoilla, kauniista visioista huolimatta tuprutamme kaiken saatavilla olevan öljyn ilmakehään ja siltikin sen jälkeen ollaan sormi suussa kun kasvu sakkaa.
Jos ei jollain ilveellä päästä globaaliin sopimukseen öljyntuottajien kanssa siitä, että fossiilisille aletaan laittamaan haittamaksuja, niin kyllä silloin ennustelen, että öljyä poltetaan jossain päin maailmaa niin kauan, että sille on kehitetty varteenotettava vaihtoehto.

Jos Yhdysvallat olisi maailman ainoa öljyn, maakaasun ja kivihiilen tuottaja, niin ei olisi mitään epäselvyyttä siitä, etteikö se kuristaisi muuta maailmaa "hengiltä" pyytämällä fossiilisista niin kovaa hintaa, että muut joutuisivat turvautumaan kalliimpiin vaihtoehtoihin (itse se toki tupruttelisi sitä taivaalle, mutta halvan energian takia sillä olisi jo muutenkin valtava kilpailuetu puolellaan, joten se voisi hyvin rajoittaa käyttöä omassakin maassa). Näin ei kuitenkaan ole, vaan öljyntuottajissa on Saudi-Arabian ja Venäjän kaltaisia maita, joille on aivan ensiarvoisen tärkeää saada öljy maailmalle: niillä ei yksinkertaisesti oikein ole mitään muuta taloutta, vaan fossiiliset ovat koko maan kivijalka.

Vihreässä siirtymässä on se ongelma että sen vaatimat resurssit tuskin tulevat lieventämään ilmastomuutoksenkin juurisyytä eli ylikulutusta - useastakin syystä.
Minusta ilmastonmuutoksesta puhuttaessa ei tarvitse vielä pohtia ylikulutusta, riittää kun pohtii kasvihuonepäästöjä. Muiden luonnonvarojen ylikulutus on sitten asia erikseen, joka liittyy enemmän esimerkiksi biodiversiteetin säilyttämiseen.

Totta kai puhtaampaa teknologiaa tarvitaan tueksi, mutta ilman kulttuurista muutosta on tosi vaikea uskoa miten romahdus, joko ympäristökatastrofaalinen tai/ja talousjärjestelmän seinäänajo, olisi vältettävissä.
Minä olen sillä tavalla pessimisti, etten usko maailmanlaajuiseen kulttuurin muuttumiseen ennen kuin seinään on ajettu.

Siksi minä itse olen paljon kiinnostuneempi tekniikan mahdollisuuksista. Ne voivat olla vaikutukseltaan liian pieniä ja tulla liian myöhään, että vältettäisiin seinään ajaminen, mutta niiden käyttöönottoa ei tarvitse koettaa sopia kaikenlaisten änkyrävaltioiden kanssa.

Unohdin vielä edellisessäni täsmentää siitä lisääntyvästä vapaa-ajasta. Juuri sitä hain takaa eli sitähän se tarkoittaisi että joutuisimme jonkun verran luopumaan rahallisesta elintasosta ja saisimme vastineeksi vapaa-aikaa.
En kyllä näe tuon seikan ja ilmastonmuutoksen välillä oikein yhteyttä. Jos fossiilisille aletaan lyömään haittaveroa, niin se elintaso lähtee kyllä ihan itsekseen laskemaan, vaikka työtä tekisi saman määrän kuin ennenkin.

Onhan se ihan järjetöntä että toiset joutuvat paahtamaan laikka punaisena burnoutin partaalla ja toiset hakevat töitä joita ei vain saa vaikkei osaamisessakaan tms. olisi sen kummempia vikoja. Työvoiman kilpailutus näyttäisi olevan turbokapitalismin perusominaisuus ja sen puitteissa ei varmaan täystyöllisyyteen tai edes ihan lähelle tulla koskaan pääsemään, koska eihän se sitä edes taida halutakaan.
Tämä liittyy mielestäni toiseen asiaan eli 90-luvulta alkaneeseen työelämän rakenteelliseen murrokseen. Sitä ennen täystyöllisyys oli saavutettavissa. Kapitalismin ja ilmastonmuutoksen kanssa en näe sillä kovin suoraa yhteyttä, vaan sillä, että 90-luvulla alkanut automatisaatio on syönyt pois matalamman tason työtehtävät ja näyttää siltä, että yksinkertaisesti on tullut ihmisen rajat vastaan: kaikki eivät vaan ole kykeneviä tekemään niitä työtehtäviä, jotka nyky-Suomessa ovat vielä tuottavia. Suomihan siis valtiona määrittelee sen, että mikä työ on tuottavaa esimerkiksi minimipalkkalainsäädännöllä.

Perustulo olisi ilman muuta tärkeässä roolissa varmistamaan kuitenkin kaikille toimeentulo.
Perustulosta on montaa erilaista mallia eikä yksikään niistä kyllä ratko toimeentulon ongelmia. Valtaosa niistä pyrkii yksinkertaistamaan meidän sosiaaliturva-himmeliä ja vähentämään byrokratiaa. Ihan Wikipediasta:


"Perustulo on sosiaaliturvajärjestelmän malli ... Se korvaisi kokonaan tai osittain syyperustaisen sosiaaliturvan eli tietyillä perusteilla maksettavat tuet."

Perustulo on jollekin amerikkalaiselle jotain aika eksoottista, mutta meille suomalaisille se on vain yksi vaihtoehtoinen tapa jyvittää sosiaaliturvaa (työttömyyskorvausta, eläkettä, opintotukea, asumislisää, lapsilisää jne).

Jossain toisessa ketjussa tein laskelmia aiheesta. Jos koko valtion budjetti jaetaan kansalaisille perustulona, se on noin 1000 euroa per kk per naama. Tällöin tietysti valtio joutuu yksityistämään kirjastot, sairaalat ja muut. Jos valtion sosiaalihuollon (eli siis nykyinen sosiaaliturva) jaetaan kansalaisille perustulona, niin se oli muistaakseni joku 250 e per kk per naama.

Perustulossa on sama ongelma kuin nykyisessä sosiaaliturvassakin. Se on sidoksissa valtion budjettiin eli verotuloihin. Jos verotulot pienenevät tai tuettavien määrä kasvaa, niin myös perustulo väkisin pienenee. Nykyinen sosiaaliturva on melkoinen himmeli siksi, kun se koettaa jyvittää tuota rajallista määrärahaa siten, että ne joiden on vaikeinta hankkia tuloja tai karsia menoja, saisivat suhteessa enemmän.

En näe perustulossa sinänsä mitään ratkaisua Suomen ongelmiin, esimerkiksi demografian muutokseen. Sosiaalihimmelin byrokratiaa voi kyllä koettaa purkaa ihan siihenkin rajaan saakka, että se on käytännössä perustuloa.

Ja niin, en näe paljoakaan yhteyttä ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksessa on kuitenkin valtaosin kyse fossiilisista polttoaineista ja siitä, poltammeko niitä vai emmekö. Sekä Suomen että EU:n sisällä on olemassa jo mekanismeja, joilla fossiilisten polttoaineiden houkuttelevuutta koetetaan vähentää haittamaksuin ja muine keinoin, mutta niiden soveltamisessa on rajansa.

Sekä Suomi että EU voi toki ihan omalla päätöksellään romuttaa talouttaan, se on selvä eikä se vaadi mitään kovin ihmeellistä, koska talouden romuttaminen on monin verroin helpompaa kuin sen kehittäminen. Se sitten on epäselvää, että miten kansalaiset siihen loppuviimeksi reagoivat. Oma ennusteeni on, ettei kovin hyvin: talouden romuttaminen tahtoo ensimmäisenä aina iskeä heikoimmassa asemassa oleviin sekä tietysti myös tehdä sellaisia lisää sankoin joukoin.

Sitähän nykysysteemi vihaa, se kun veisi pois monen pakon ottaa vastaan työtä järkyillä ehdoilla.
Tämä on tosiaan toinen keskustelu tämä. Suomen demografian muutoksen takia veikkaan, että vuodet tuovat tullessaan yhä laihempaa porkkanaa ja yhä paksumpaa keppiä, ihan hallituksista ja puolueiden kannatusluvuista riippumatta. Tähän sitten vielä se, että taloutta pitäisi muutenkin ahtaassa raossa kampittaa ilmastonmuutoksen takia tulee todella huonoon väliin.
 
Viimeksi muokattu:

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Mä nyt lisään tuohon pitkään monologiin jotain.

Tuossa yllä olen siis koettanut kertoa, että miksi suomalaisten tai eurooppalaisten toimet oman energiankulutuksensa laskemiseksi ja fossiilisten korvaamiseksi uusiutuvilla ei todennäköisesti vaikuta millään muotoa ilmastonmuutokseen (ellei öljylle, maakaasulle ja kivihiilelle löydy niitä edullisempaa korvaajaa). Eli siis jos ja kun Eurooppa kokonaisuutenaan vähentää öljyriippuvuuttaan, niin se sama öljy poltetaan kyllä jossain muualla (Venäjällä, Kiinassa tai Intiassa). Tämä erityisesti siksi, että jos Euroopan kysyntä laskee, niin se laskee öljyn maailmanmarkkinahintaa (ellei sitten öljyntuottajamaat laske tuotantokiintiöitä) ja sitä kautta tekee öljyn vielä houkuttelevammaksi.

Voihan sitä unelmoida globaalista ekodiktatuurista, joka tulee ja alistaa kaikki maat valtaansa ja pysäyttää öljypumput, mutta se voi olla melko pitkässä puussa ja mahdollisesti vasta post-apokalyptinen instituutio.

Meidän omilla ilmastotoimilla saamme siis pääosin vain hyvää mieltä, jos siis saamme hyvää mieltä siitä, että koetamme olla olematta osa ongelmaa. Toisaalta fossiiliriippuvuuden vähentäminen on Euroopalle strateginen valinta ihan samoin kuin oman ruoantuotannon tukeminen. Ja tällä tiellähän ollaan oltu matkalla jo tovi.

Koska minä kuitenkin vastustan kerskakulutusta ja minulle luonto on tärkeää, niin vaikka siis emme omilla toimillamme voi ilmastonmuutosta pysäyttää, niin silti haluan nähdä niin Euroopassa kuin Suomessakin kestävien ratkaisujen kehittämistä, kuten puhtaampia energiamuotoja ja kierrätystä. Reaali-ihmisenä kuitenkin ymmärrän, että pelkästään strategisista syistä ja hyvän mielen saamiseksi kaikki eivät ole valmiita uhraamaan siihen ihan mitä tahansa.

Isossa kuvassa ilmastonmuutoksen alkulähteillä ollaan esimerkiksi Saudi-Arabiassa, Venäjällä ja Venezuelassa. Öljyntuottajamailla on melko iso kansainvälinen painoarvo, ja öljyn tuotantoa on käytetty ja käytetään näiden poliittisten päämäärien ajamisessa. Nämä valtiot ovat todella, todella nihkeitä ilmastotoimien suhteen niin kauan kun toimet tarkoittavat kivihiilen, öljyn ja maakaasun kilpailukyvyn laskemista suhteessa vaihtoehtoihin.

Siellä ei varmasti tulla tämän asian kanssa ollenkaan vastaan. Öljysheikki saa kyllä ilmastointilaitteensa pyörimään pumppaamalla maasta öljyä ja polttamalla sen sähköksi.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tuossa yllä olen siis koettanut kertoa, että miksi suomalaisten tai eurooppalaisten toimet oman energiankulutuksensa laskemiseksi ja fossiilisten korvaamiseksi uusiutuvilla ei todennäköisesti vaikuta millään muotoa ilmastonmuutokseen (ellei öljylle, maakaasulle ja kivihiilelle löydy niitä edullisempaa korvaajaa). Eli siis jos ja kun Eurooppa kokonaisuutenaan vähentää öljyriippuvuuttaan, niin se sama öljy poltetaan kyllä jossain muualla (Venäjällä, Kiinassa tai Intiassa). Tämä erityisesti siksi, että jos Euroopan kysyntä laskee, niin se laskee öljyn maailmanmarkkinahintaa (ellei sitten öljyntuottajamaat laske tuotantokiintiöitä) ja sitä kautta tekee öljyn vielä houkuttelevammaksi.
No tavallaan on löydetty, aurinkoenergiaa on vissiin teknisen kehityksen myötä tullut kilpailukykyisesti fossiilisten kanssa tai jo halvemmaksikin olosuhteista riippuen. Tuulienergialla samanlaista hintakehitystä. Esim. Kiinassa on paljon asennettu uusiutuvaa energiaa viime vuosina. Mikä nyt ei ole pelkkä riemun aihe tietenkään, ottaen huomioon miten esim. valtava Jangtse-joen vesivoimahanke toteutettiin, tai miten maa yleensä projektejaan toteuttaa. Tietysti myös energiantarve siinä maassa kasvaa, joten uusiutuvien lisääminen ei ole toistaiseksi vähentänyt fossiilisten käyttöä.

Mutta jotenkin nyt tuntuu olevan väärä aika luovuttaa "vihreän siirtymän" suhteen, kun uusiutuvista on viimein tullut kilpailukykyisiä, ja horisontissa on näkyvissä megatrendi jossa fossiilisten käytöstä energiantuotannossa tulee hankala ja vanhanaikainen menetelmä, joka alkaa menettää suosiotaan. Euroopassa ensin mutta myöhemmin myös fossiilisten tuottajamaissa.

Kenties ydinvoimakin vielä nostaa suosiotaan uusien teknisten innovaatioiden myötä, ja kun isoista onnettomuuksista alkaa olla jo aikaa.

Liikenteen suhteen trendi onkin jo selvemmin näkyvissä, fossiilimoottoreita korvataan sähkiksillä kaiken aikaa. Ja kun halutuimmat autobrändit länsimaissa on päivittänyt mallistonsa sähköautoiksi, niin sellaiseen se öljysheikkikin vaihtaa, kun ei halua jäädä parhaista uusista ominaisuuksista paitsi.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
No tavallaan on löydetty, aurinkoenergiaa on vissiin teknisen kehityksen myötä tullut kilpailukykyisesti fossiilisten kanssa tai jo halvemmaksikin olosuhteista riippuen.
Niin, joo, aivan, siis tuo muotoilu tulee tuolta Elokapina-ketjun puolelta, ja siis tämä kahden postauksen mittainen vuodatus on tarkoitettu selventämään kantaani siitä, miksi minä odotan ratkaisua tekniikan enkä politiikan puolelta. Tai siis eli että jos teknistä ratkaisua ei saada aikaiseksi, niin poliittista ratkaisua en odota.

Tämä puolestaan liittyy siihen keskusteluun, että onko Elokapinan toiminnalla mitään vaikutusta ilmastomuutoksen torjunnassa, ja se kokonaisuutenaan liittyy esimerkiksi omaan kiviseen ja tuskalliseen 30-vuotiseen taipaleeseen Vihreän liiton ja poliittisten ratkaisujen tai "ratkaisujen" kanssa. Lisäksi koetan tuossa postauksessa erotella ilmastonmuutoksen käsiteltäväksi omana ongelmanaan, koska valitettavan usein keskustelut repeät muodottomaksi möntiksi käsitellen kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia, niin, ettei se enää pysy näpeissä.

Jos siis postauksesta sai mielikuvan siitä, että teknisellä puolella ei olisi mitään annettavaa, niin pahoittelut siitä! Totta kai on, ja teknologia vs politiikka -keskustelussa minusta juuri tekninen puoli on se, jolla on annettavaa ilmastonmuutoksen hallitsemisessa.

Tuulienergialla samanlaista hintakehitystä. Esim. Kiinassa on paljon asennettu uusiutuvaa energiaa viime vuosina. Mikä nyt ei ole pelkkä riemun aihe tietenkään, ottaen huomioon miten esim. valtava Jangtse-joen vesivoimahanke toteutettiin, tai miten maa yleensä projektejaan toteuttaa. Tietysti myös energiantarve siinä maassa kasvaa, joten uusiutuvien lisääminen ei ole toistaiseksi vähentänyt fossiilisten käyttöä.
Siis kyllä lupaavia merkkejä on näkyvissä. Toki myös energiantuotannon ongelma on valtavan laaja, kuten tuossa yllä olevissa laskelmissa esitän.

Minusta myöskin se on ihan älyttömän lupaava merkki, että länsimaiden energiankulutus per asukas jämähti paikoilleen jo yli 30 vuotta sitten ja on ollut jopa lievässä laskussa. Ja siis koska talous on tuossa ajassa kasvanut 1.5-kertaiseksi, niin minusta se jo näyttää toteen sen, että talouskasvu ja energiankulutus ei kulje käsi kädessä, jonka seikan pitäisi tietysti olla useimmille itsestäänselvyys.

Jossain mielessä Ukrainan sota tuli Euroopalle siinä mielessä hyvään saumaan, että se osoitti tarpeen energiariippumattomuuden parantamisessa. Eli siis ainakin nyt ilmapiiri on suotuisampi sille, että koetetaan vähentää riippuvuutta ostoenergiasta. Öljykriisihän oli silloin aikoinaan (siis 1974 öljykriisi) yksi sellainen herätyspiste länsimaille omasta öljyriippuvuudestaan. Silloin vain ei vielä ollut saatavilla paljoa apua teknologiasta ja toisaalta se vaikutti paljon esimerkiksi siihen, että Yhdysvallat ja Kanada alkoivat turvata omaa omavaraisuuttaan. Mutta silti.

Mutta jotenkin nyt tuntuu olevan väärä aika luovuttaa "vihreän siirtymän" suhteen, kun uusiutuvista on viimein tullut kilpailukykyisiä, ja horisontissa on näkyvissä megatrendi jossa fossiilisten käytöstä energiantuotannossa tulee hankala ja vanhanaikainen menetelmä, joka alkaa menettää suosiotaan. Euroopassa ensin mutta myöhemmin myös fossiilisten tuottajamaissa.
Jeps, siis missään nimessä ei pidä nyt luovuttaa, vaan kuten esimerkiksi "Suomen talouskasvu - Tienraivaajat ja kasvupolut" -ketjussa esitän, niin erityisesti siis Suomelle olisi hyväksi koettaa löytää energiasektorilta uusia innovaatioita. Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi energia tullee olemaan Suomelle aina jonkinlainen haaste, meillä siis kun on pitkä talvi, lyhyt kesä, ei öljyä eikä uraania, joten vaikeiden lähtökohtien luulisi antavan rutkasti motivaatiota koettaa ratkoa yhtälöä. Jos siitä työstä saa kansainvälisiä vientituotteita, niin sen parempi.

Omasta näkökulmastani teknologialla on vielä paljon annettavaa tällä sektorilla. Prosessien hyötysuhteita voi parantaa, ja vaikkei sieltä ole mitään taikatemppua tulossa, niin pienet parannukset kuitenkin helpottavat omalta osaltaan. Suomessa tuskin voidaan kokonaan luopua lämpövoimaloista, koska tarvitsemme lämmitystä suurimman osan vuodesta. Silti esimerkiksi polttokennotekniikka saattaa jossain vaiheessa päästä sille tasolle, että se on sähköntuotantoon tarpeeksi hyvä, ja Suomessa siis useimpina kuukausina ylimääräinen lämpö on vain hyväksi, jos se saadaan kaukolämpöverkkoon.

Lisäys: Laitetaan tähän nyt sana polttokennoista, kun tuli mainittua:


Polttokenno on siis sellainen väline, joka tekee kemiallisesta energiasta sähköenergiaa ilman liikkuvia osia. Sen hyötysuhde on tyypillisesti luokkaa 40-60%, käytetystä polttoaineesta ja teknisistä ratkaisuista riippuen. Jos syntyvä lämpö voidaan käyttää hyväksi lämmitykseen, niin hyötysuhde saadaan 85-90% tasolle. Polttokennoissa on omat tekniset ongelmansa. Hopealuodiksi polttokennosta ei ole, mutta siitä saattaisi olla kehitettävissä Suomen oloihin kelpaava ratkaisu eli melko luotettava laite, joka tuottaa sähköä ja lämpöä.

Polttokennolla ja akulla on paljon yhteistä, joten polttokennot saattavat kehittyä tässä samalla, kun esimerkiksi liikenteen sähköistämiseen kehitetään akkuja.

Lisäys2: Ja siis se yhdistelmä-setti on sellainen, joka saattaisi soveltua yhdeksi palaksi Suomen energiainfraan - tätä on kehitetty Minnesotassa, jossa on vähän samankaltainen ilmasto:


Kenties ydinvoimakin vielä nostaa suosiotaan uusien teknisten innovaatioiden myötä, ja kun isoista onnettomuuksista alkaa olla jo aikaa.
Jeps. Olen pitkäänkin seurannut ydinenergia-alaa. Tietysti itselleni "scifistinä" ykköskohde on fuusiovoima, mutta muutakin uutisointia tulee seurattua. Olen aika pitkään seurannut Thorium-reaktorien kehitystyötä:


Thoriumin tekee siis kiinnostavaksi se, että se on niin paljon uraania yleisempää maaperässä. Toisaalta taas sitten sen hyödyntäminen on vaivalloisempaa kuin uraanin.

Liikenteen suhteen trendi onkin jo selvemmin näkyvissä, fossiilimoottoreita korvataan sähkiksillä kaiken aikaa. Ja kun halutuimmat autobrändit länsimaissa on päivittänyt mallistonsa sähköautoiksi, niin sellaiseen se öljysheikkikin vaihtaa, kun ei halua jäädä parhaista uusista ominaisuuksista paitsi.
Liikenteen sähköistyminen on kaikin puolin kannatettavaa.

Näissä asioissa jossain vaiheessa menee kyllä sitten luonnonsuojelu ja ilmastonmuutoksen torjunta keskenään napit vastakkain, koska liikenteen sähköistäminen sekä tuuli- ja aurinkovoima tarvinnevat uusien kaivosten avaamista. Tällä hetkellä sähköistyminen on liiankin riippuvaista Kiinasta.
 
Viimeksi muokattu:

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Voihan sitä unelmoida globaalista ekodiktatuurista, joka tulee ja alistaa kaikki maat valtaansa ja pysäyttää öljypumput, mutta se voi olla melko pitkässä puussa ja mahdollisesti vasta post-apokalyptinen instituutio.

Tältä luoja meidät varjelkoot jos jokin isompi voima on olemassa. Onhan meillä itseasiassa ollut hyvinkin lähellä tällaista ekodiktatuuria muistuttava hallinto, sitä johti mies nimeltä Adolf Hitler.

Erinomaista pohdintaa ja allekirjoitan muuten @El Gordo ja @Euro71 viestit sanasta sanaan. Asiasta voi keskustella näköjään hyvinkin analyyttisesti. Tämä ketju muuttui hetkeksi kuin A-studioksi asiantuntijoilla poliitikkojen sijaan. Poliitikkoja ei pitäisi päästää isoja teknisiä kysymyksiä lähellekään eikä näinollen tämänkään ongelman ratkaisua. Toki resurssit jaetaan poliittisesti ja kulutusta ym.ohjataan veroilla. Se on kumminkin nähty esim.Suomessa että itse ongelmaa ei olla ratkaistu edes alusta mutta kansalaisten elämä on tehty verrokkimaita kalliimmaksi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös