Ilmastonmuutos

[Randall Flagg]

Suomi koittaa olla sitä ja tätä ennen Eurooppaa ja Eurooppa ennen muita, samaan aikaan Kiina:

Kiina kiskaisi energiatuotannon hiilidioksidipäästöt huimaan kasvuun

Energiantuotantoon liittyvät hiilidioksidipäästöt nousivat maailmanlaajuisesti viime vuonna kuusi prosenttia korkeimmalle tasolleen koskaan, kertoi Ka...

www.esaimaa.fi

Hiilitulleja tarvittaisiin nopealla aikataululla. Sille on esteensä, uhka kauppasodasta jo käynnissä olevan sodan lisäksi.

 

[opelix]

Diesel voi kallistua ensi yönä 20 senttiä lisää – Kuopiolaisyrittäjän lisälasku toistakymmentä tuhatta euroa viikossa: “Järkyttävä tilanne”

Ukrainan sodan aiheuttama dieselin hinnan nopea kallistuminen voi olla kuolinisku monelle kuljetusalan yritykselle.

www.yrittajat.fi

Suomalainen yrittäjä maksaa ja kansa sitten perässä kaikessa. Vittu mitä paskaa.

 

[Stonewall]

Diesel voi kallistua ensi yönä 20 senttiä lisää – Kuopiolaisyrittäjän lisälasku toistakymmentä tuhatta euroa viikossa: “Järkyttävä tilanne”

Ukrainan sodan aiheuttama dieselin hinnan nopea kallistuminen voi olla kuolinisku monelle kuljetusalan yritykselle.

www.yrittajat.fi

Suomalainen yrittäjä maksaa ja kansa sitten perässä kaikessa. Vittu mitä paskaa.

Älä nyt. On kauhean tärkeää, että Suomen liikenteen päästöt vähenevät. Ne kun on 0,032% maailman päästöistä. Kohta ne on 0,016%. Jokaisella pierulla on merkitystä Saharan ilmanlaatuun.

 

[Andi]

Aika vähän tullut vastaan nyt keskustelua tuosta venäjän ja ukrainan välisestä sodasta ilmaston kannalta. Toihan on ihan täydellistä ympäristön paskaamista. Panssarivaunut, lentokoneet helikopterit ja erilaiset pommit ja ohjukset tuottaa älyttömän määrän päästöjä. Puhumattakaan siitä hylsyjen määrästä mitä tuonne kertyy. Eikö elokapinan kannattaisi mennä tuonne pystyttämään tiesulku?

Hylsyt ynnämuut on siivottavissa mutta toivottavasti käyttävät jotain kupari- tai messinkiluoteja tuolla kun räiskivät. Lyijyluodit olisi itse paholaisesta…

 

[opelix]

Miksi rahoitamme sotaa Ukrainassa?

Tänään sunnuntaina 6.3. 2022 aamulla Fingridin tilastot sähköjärjestelmän tilasta kertoivat, että Venäjältä tuli meille sähköä 1400 megawattia. Aika tavallinen luku. Koska tiedämme, että insinöörit eivät saa päättää energiapolitiikasta vaan sen tekevät nykyään poliitikot, jotka eivät energiasta kuit

www.korhola.com

Hyvää pohdintaa vihreästä siirtymästä.

 

[Cobol]

Hyvää pohdintaa vihreästä siirtymästä.

Toisaalta voi kysyä, onko Venäjän rahoittaminen vihreän politiikan tulos, kuten Korhola väittää. Tietääkseni Venäjältä tuodaan fossiilista energiaa.

Jos vielä kommentoisi toista väitettä. Korholan mukaan "Energiewenden malllimaan Saksan energiantuotannon päästöt kilowattituntia kohden ovat tästä hyvä esimerkki, ne ovat Suomeen nähden noin viisinkertaiset".

Tuo on vanha luku. Nykyään Saksa tuottaa lähes 50 prosenttia uusiutuvilla. Mutta kun se oli noin, tähän asti olen kuvitellut, että Saksan suuret päästöt olivat rusko- ja kivihiilestä sekä maakaasusta johtuvia. Ranska ja Suomi pääsevät aivan toisiin lukuihin, koska energiantuotanto on puhtaampaa. Ja ydinvoima varsinkin Ranskassa mittavaa luokkaa.

Mun silmin Korholan perustiedoissa on ehkä tarkoituksellista häikkää. Mene ja tiedä.

 

[El Gordo]

Olkiluoto 3 olisi kuulemma käynnistymässä tänä vuonna. 1600 MW uutta kapasiteettia sieltä. Sähköntuonti Venäjältä voidaan lopettaa Olkiluoto 3:n käynnistyessä joten nämä kirjoitukset on vähän jälkijättöisiä. Tuulivoimaakin rakennetaan lisää. Vihreä siirtymä vapauttaa meidät Venäjän sähköstä.

 

[Kauko Viisas]

Nykyään Saksa tuottaa lähes 50 prosenttia uusiutuvilla. Mutta kun se oli noin, tähän asti olen kuvitellut, että Saksan suuret päästöt olivat rusko- ja kivihiilestä sekä maakaasusta johtuvia.

Taloussanomat: "Vuonna 2020 ainakin 35 prosenttia Saksassa tuotetusta energiasta halutaan tuottaa uusiutuvista lähteistä. "

MT: "Kivihiili on noussut tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla Saksan merkittävimmäksi energianlähteeksi. Samalla tuulivoima on romahtanut alhaisimmalle tasolleen sitten vuoden 2018."

Energiauutiset: "Uusiutuvalla energialla tuotettiin 47 prosenttia Saksan sähköstä vuonna 2020. Uusiutuvista lähteistä yksinään tuulen osuus kattoi jo yli neljänneksen – 25,6 prosenttia."

Talouselämä: "Vuoden 2022 jälkeen Saksan päästösaldo näyttää surkealta. EU:n suurin kansantalous saattaa kärsiä nöyryyttävän tappion ydinvoimamyönteistä rintamaa johtavalle Ranskalle."

Ristiriitaista. En tiedä mikä on totuus ja kuka on oikeassa, mutta ei Saksalla puhtaat jauhot pussissa ole vihreänä maana.

 

[Cobol]

Ristiriitaista. En tiedä mikä on totuus ja kuka on oikeassa, mutta ei Saksalla puhtaat jauhot pussissa ole vihreänä maana.

Kyllä vain. Paljon riippuu luvuissa siitä, lasketaanko fossiiliton ns. kuluttajan töpselistä vai otetaanko myös tehtaat mukaan. Laskentaa ja vuoden 2021 lukuja löytyy tästä:

Clean energy generated 46% of Germany's net public power in 2021

Clean energy made up 46% of Germany's net public power generation in 2021, down from 50% in 2020. Here's why it dropped.

electrek.co

Saksalla mitään vihreitä jauhoja ole, todellakaan. Kaikkea muuta. Ei se kuitenkaan poista Korholan tekstin heikkouksia, joita kommentoin. Sikäli outoa, että hänen pitäisi kokonaisuus Saksan(kin) osalta ymmärtää tällaista maallikkoa paremmin.

 

[Artturenos]

Hallitus lähes tuplaa kehitysavun ilmastotoimiin ulkomaille – suunnitelma julki

Sanna Marinin (sd) hallitus lähes kaksinkertaistaa ilmastorahoituksen kehittyviin maihin Juha Sipilän (kesk) hallitukseen verrattuna.

www.iltalehti.fi

Tämä on sinänsä minusta ok, mutta kun valtio samaan syssyyn maksaa finavian tappiota lähes 150 miljoonaa vuodessa plus mitä onkaan Finnairin tukemisen osuus, niin mikähän on pointti. Maksetaan saastuttamiseen finavian muodossaa 150 miljoonaa ylimääräistä ja sitten maksetaan siitä ettei saastuteta.

Minusta homma olisi hoidettavissa yksinkertaisemmin, ja lopettaa näiden valtion saastuttavien toimintojen tukeminen, niin ei tarvitsisi rahaa lähetellä muualla vastaavaan toimintaan.

 

[benicio]

Hallitus lähes tuplaa kehitysavun ilmastotoimiin ulkomaille – suunnitelma julki

Sanna Marinin (sd) hallitus lähes kaksinkertaistaa ilmastorahoituksen kehittyviin maihin Juha Sipilän (kesk) hallitukseen verrattuna.

www.iltalehti.fi

Tämä on sinänsä minusta ok, mutta kun valtio samaan syssyyn maksaa finavian tappiota lähes 150 miljoonaa vuodessa plus mitä onkaan Finnairin tukemisen osuus, niin mikähän on pointti. Maksetaan saastuttamiseen finavian muodossaa 150 miljoonaa ylimääräistä ja sitten maksetaan siitä ettei saastuteta.

Minusta homma olisi hoidettavissa yksinkertaisemmin, ja lopettaa näiden valtion saastuttavien toimintojen tukeminen, niin ei tarvitsisi rahaa lähetellä muualla vastaavaan toimintaan.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin olet huoltovarmuuden ja kotimaisen ruoantuotannon puolestapuhuja. Voisiko Finavian ja Finnairin pönkäämisen nähdä tältä kantilta, ts onko hyvä että Suomella on oma lentoyhtiö ja siviililentokenttäoperaattori? Versus jos ei tueta, niin sitten ne varmaan myytäisiin, ja varmaan niille ulkomainen ostaja löytysikin, mutta onko hyvä että Finnair ja Suomen siviililentokentät olisi ulkomaisessa omistuksessa (vrt sähköverkko ja vaikka rautatiet).

Itse olen sitä mieltä, että lentämisestä pitäisi tehdä niin vastenmielistä, ettei siihen ainakaan huvinvuoksi kenelläkään olisi tarvetta. Omasta puolestani se sitä jo on, mutta suurimmalle osalle ei, vaan kansa on jopa valmis maksamaan että pääsee lentämään.

 

[Artturenos]

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin olet huoltovarmuuden ja kotimaisen ruoantuotannon puolestapuhuja. Voisiko Finavian ja Finnairin pönkäämisen nähdä tältä kantilta, ts onko hyvä että Suomella on oma lentoyhtiö ja siviililentokenttäoperaattori? Versus jos ei tueta, niin sitten ne varmaan myytäisiin, ja varmaan niille ulkomainen ostaja löytysikin, mutta onko hyvä että Finnair ja Suomen siviililentokentät olisi ulkomaisessa omistuksessa (vrt sähköverkko ja vaikka rautatiet).

Itse olen sitä mieltä, että lentämisestä pitäisi tehdä niin vastenmielistä, ettei siihen ainakaan huvinvuoksi kenelläkään olisi tarvetta. Omasta puolestani se sitä jo on, mutta suurimmalle osalle ei, vaan kansa on jopa valmis maksamaan että pääsee lentämään.

Lentäminen ja lentomatkustaminen on tietysti tärkeä osa Suomalaista huoltovarmuutta, ja sitä osaa en kritisoikkaan. Kritisoin sitä osaa mikä lentämisessä kohdistuu kaukomatkailuun. Eli minusta tässä tilanteessa olisi valtion ollut syytä hieman karsia kapasiteetista turismiin perustuvista investoinneista. Toki Finavian investoinnit on päätetty jo aikaa sitten, mutta karmeilta ne näyttävät nyt veronmaksajan kannalta, kun tuo pulju tekee melkein liikevaihtonsa verran tappiota. Samaa voisi sanoa Finnairista valtiolla olisi ollut mahdollisuus kiristää Finnairia järkevöittämään toimintojaan ilman huoltovarmuuden kärsimistä, mutta siellä ylläpidetään tarpeettoman suurta kalustoa pelkän huoltovarmuuden näkökulmasta hirveillä tappiolla.

Edit- ihmisten Thaimaahan kiikuttaminen minusta ole mikään välttämättömyys kenenkään kannalta, vaan jopa lomailuun löytyy myös muita vaihtoehtoja ilman että kukaan kärsii. Samaan hengevetoon toki voi puhua maatalouden osalta ettei se runsas lihansyönti ihmiselle mikään välttämättömyys ole, eikä liity huoltovarmuuteen.

 

[kehveli]

Mietityttänyt viime päivinä tämä ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu suhteessa Venäjän vastaisiin pakotteisiin.

Vaikuttaa sille, että ns. länsimaissa aletaan viimeinkin tosissaan pyrkimään irti fossiilisista polttoaineista, mutta mitä tapahtuu Venäjällä? Venäjän hankittua itselleen suhteellisen reippaasti pakotteita ja katkaistua välejään moniin valtioihin, tuleeko maa lukittautumaan entistä varmemmin fossiilisiin polttoaineisiin, ja jos näin kävisi, mitä olisi tehtävissä?

Paljon riippuu varmaan siitäkin miten tämän hetkinen sota tulee päättymään ja minkälaisia seurauksia sillä on Venäjän johtoon, mutta kovin ruusuisena en tällä (-kään) hetkellä näe Venäjän tulevaisuutta ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa :(

 

[Kilgore Trout]

Mietityttänyt viime päivinä tämä ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu suhteessa Venäjän vastaisiin pakotteisiin.

Vaikuttaa sille, että ns. länsimaissa aletaan viimeinkin tosissaan pyrkimään irti fossiilisista polttoaineista, mutta mitä tapahtuu Venäjällä? Venäjän hankittua itselleen suhteellisen reippaasti pakotteita ja katkaistua välejään moniin valtioihin, tuleeko maa lukittautumaan entistä varmemmin fossiilisiin polttoaineisiin, ja jos näin kävisi, mitä olisi tehtävissä?

Paljon riippuu varmaan siitäkin miten tämän hetkinen sota tulee päättymään ja minkälaisia seurauksia sillä on Venäjän johtoon, mutta kovin ruusuisena en tällä (-kään) hetkellä näe Venäjän tulevaisuutta ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa :(

Venäjä tuskin tekee sen kaltaisia ilmastotoimia, että luopuisi fossiilisista, mutta hiipuva talous sinällään vähentää päästöjä. Kun nytkin tehtaat surutta tupruttavat mustaa savua tavaalle ja laskevat jätevedet puhdistamattomina vesistöihin, niin jokainen suljettu tehdas on tässä mielessä kotiinpäin. Tämä nyt perustuu siihen, mitä olen nähnyt pienemmissä kombinaattikaupungeissa, joissa elämä on muutenkin tiukkaa. Saattoivathan paremmin menestyvillä alueilla ilmastotoimetkin kiinnostaa tätä ennen.

 

[Kauko Viisas]

Mielenkiintoinen artikkeli liittyen fossiilisiin polttoaineisiin sekä fossiilittoman tekniikan vaatimiin mineraalivaroihin. Ei ole helppo tapaus.

GTK:n tutkimus: nykyiset mineraalivarat eivät riitä fossiilittomaan energiaan pohjautuvan infrastruktuurin rakentamiseen | GTK

Geologian tutkimuskeskus GTK selvitti alhaalta ylös -laskentamallilla, mitä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen tarkoittaisi globaalilla tasolla.

www.gtk.fi

 

[Byvajet]

Monesti on tullut ihmeteltyä ilmastonmuutoskeskustelun ristiriitaisuutta. Yksi sen kummallisimmista piirteistä on se, että kestävyysvajekeskustelua ei kritisoida.

Joka ikinen erityisesti länsimaihin syntyvä ihminen on ympäristöpommi, jonka haittavaikutusten kompensoiminen on äärimmäisen vaikeaa.

Pitäisi tunnustaa tosiasiat ja myöntää, että väkiluku on ajettava alas. Samaan aikaan ei voida vaatia eläkkeiden ja terveydenhuollon maksajia ja ilmastonmuutoksenvastaista taistelua, koska eläkkeet maksetaan ilmastoa tuhoamalla.

Toivoisi, että kun kestävyysvajevaikerrus taas seuraavan kerran nousee siin, niin myös ilmastotutkijat tulisivat esiin ja sanoisivat suoraan, että ei meillä ole varaa synnyttää tähän maailmaan enää uusia ihmisiä tai haalia keitä korkean kulutuksen piiriin köyhemmistä maista.

Kritiikin pitäisi kohdistua kulutusta vaativan järjestelmän ytimeen sen sijaan että se on pikkukivaa mielikuvilla leikkimistä. Ei auta, että siirrytään kasvissyöntiin, jos kuluttajia on liikaa.

 

[Wiljami]

Monesti on tullut ihmeteltyä ilmastonmuutoskeskustelun ristiriitaisuutta. Yksi sen kummallisimmista piirteistä on se, että kestävyysvajekeskustelua ei kritisoida.

Joka ikinen erityisesti länsimaihin syntyvä ihminen on ympäristöpommi, jonka haittavaikutusten kompensoiminen on äärimmäisen vaikeaa.

Pitäisi tunnustaa tosiasiat ja myöntää, että väkiluku on ajettava alas. Samaan aikaan ei voida vaatia eläkkeiden ja terveydenhuollon maksajia ja ilmastonmuutoksenvastaista taistelua, koska eläkkeet maksetaan ilmastoa tuhoamalla.

Toivoisi, että kun kestävyysvajevaikerrus taas seuraavan kerran nousee siin, niin myös ilmastotutkijat tulisivat esiin ja sanoisivat suoraan, että ei meillä ole varaa synnyttää tähän maailmaan enää uusia ihmisiä tai haalia keitä korkean kulutuksen piiriin köyhemmistä maista.

Kritiikin pitäisi kohdistua kulutusta vaativan järjestelmän ytimeen sen sijaan että se on pikkukivaa mielikuvilla leikkimistä. Ei auta, että siirrytään kasvissyöntiin, jos kuluttajia on liikaa.

Kiertotalouteen siirtymällä kulutusjuhlia olisi mahdollista jopa laajentaa vielä merkittävästi nykyisestä, ongelmana on, että kertakäyttökulttuuri on vielä reilusti halvempaa. Pakon edessä kierrätys tehostuu, toivottavasti esim. lannoitekaivannaisten suhteen tajutaan Ukrainan sodan myötä että kierrätys kannattaisi jo aloittaa vaikka itäisen paskamaan maaperässä vielä louhimatonta fosfaattia onkin.

 

[hihhu]

Monesti on tullut ihmeteltyä ilmastonmuutoskeskustelun ristiriitaisuutta. Yksi sen kummallisimmista piirteistä on se, että kestävyysvajekeskustelua ei kritisoida.

Joka ikinen erityisesti länsimaihin syntyvä ihminen on ympäristöpommi, jonka haittavaikutusten kompensoiminen on äärimmäisen vaikeaa.

Pitäisi tunnustaa tosiasiat ja myöntää, että väkiluku on ajettava alas. Samaan aikaan ei voida vaatia eläkkeiden ja terveydenhuollon maksajia ja ilmastonmuutoksenvastaista taistelua, koska eläkkeet maksetaan ilmastoa tuhoamalla.

Toivoisi, että kun kestävyysvajevaikerrus taas seuraavan kerran nousee siin, niin myös ilmastotutkijat tulisivat esiin ja sanoisivat suoraan, että ei meillä ole varaa synnyttää tähän maailmaan enää uusia ihmisiä tai haalia keitä korkean kulutuksen piiriin köyhemmistä maista.

Kritiikin pitäisi kohdistua kulutusta vaativan järjestelmän ytimeen sen sijaan että se on pikkukivaa mielikuvilla leikkimistä. Ei auta, että siirrytään kasvissyöntiin, jos kuluttajia on liikaa.

Et ole ollenkaan väärässä siitä, että väestönkasvu pitää saada hallintaan. Muutama pointti siitä:

1. Väestönkasvu on hiipunut jo pitkään (korona saattaa kyllä muuttaa tätä), joten tuo avautuminen on hiukan huvittava. Ollaan matkalla. Erityisesti länsimaissa lapsiluvut on selkeästi alle korvaustason. Kurkkaappa vaikka mihin Suomen lapsiluku on matkalla.

2. Tärkein väestönkasvua rajoittava tekijä on elintaso (silloin kun ne lapsimäärät on korkealla). Uskonnot, kulttuurit, ihonvärit jne. on toissijaisia. Elintaso ja naisten oikeudet ovat ne asiat jotka lapsilukua vähentää. Eli meidän nimenomaan pitäisi haalia tyttöjä ja nuoria naisia tänne. Ekoteko. Voit vaikka tuosta haarukoida tulojen ja lapsiluvun välistä yhteyttä: käppyrä. Jos lapsiluku on alle 2.1, väkiluku kääntyy aikanaan laskuun.

3. Katseleppa vaikka tuolta, miltä niiden vähän vähemmällä elävien elämä näyttää: dollar street. Sen jälkeen katso peiliin ja kysy itseltäsi minkälainen on se ihminen joka sieltä katsoo takaisin ja vaatii, että noiden ihmisten pitää jatkossakin elää noin. (Lisäpisteitä saat kun oivallat, että maapallo nimenomaan ei kestä sitä, että he jatkavat noin. Kun oivallat tämän, toista harjoitus.)

4. Varsinkin siellä, missä lapsia syntyy paljon, on tehty työtä lapsiluvun laskemiseksi ainakin puoli vuosisataa jo. Tuloksetkin jo pitkälti näkyy. Koska sitä on tehty ns. vitusti kauemmin kuin ilmastonmuutoksesta on kohkattu, koska, yllättävää kyllä, kaikki muutkin ymmärtää, että maapallo ei selviä rajattamasta väestönkasvusta. On ymmärtäneet jo aika vitun pitkään. Se ei vaadi kovin suurta neroa.

5. Kuinka paljon se, että "ilmastotutkijat sanovat suoraan" on tähän mennessä vaikuttanut mihinkään?

6. Teknologiat, jotka auttavat, että pallo voi kantaa isomman määrän ihmisiä hajoamatta kehityvät koko ajan. Hommaa on paljon edelleen, mutta ei ole mitenkään teoriassa mahdotonta saada kaikille järjellistä elintasoa palloa rikkomatta jollain järjellisellä aikavälillä, kunhan nyt pidetään huoli, että se väestönkasvu saadaan loppumaan. Joka, toistan, tapahtuu auttamalla köyhiä, ei millään dystopiafantasioilla.

7. Vituttaa, kuinka pitkälle ihmiset on valmiita keksimään ihan mitä tahansa ratkaisuja, ettei vaan missään tapauksessa tarvitse koittaa saada maapallon köyhimmille vähän vähemmän paska elämä. Vaikka se nyt olisikin ihan oikea ja toimiva ratkaisu ongelmaan. Joka on muuten ihan käytännössä testattu. Tjeu: Bangladesh

8. Jos köyhien pitää pysyä köyhinä, vanhuksista ei pidä pitää huolta ja lapsia ei pidä olla, niin miksi vitussa tätä hommaa edes tehdään? Ydinpommit liikkeelle, maapallo sileäksi ja antaa torakoiden koittaa. Tää peli on hävitty.

 

[Aces High]

Monesti on tullut ihmeteltyä ilmastonmuutoskeskustelun ristiriitaisuutta. Yksi sen kummallisimmista piirteistä on se, että kestävyysvajekeskustelua ei kritisoida.

Joka ikinen erityisesti länsimaihin syntyvä ihminen on ympäristöpommi, jonka haittavaikutusten kompensoiminen on äärimmäisen vaikeaa.

Pitäisi tunnustaa tosiasiat ja myöntää, että väkiluku on ajettava alas. Samaan aikaan ei voida vaatia eläkkeiden ja terveydenhuollon maksajia ja ilmastonmuutoksenvastaista taistelua, koska eläkkeet maksetaan ilmastoa tuhoamalla.

Toivoisi, että kun kestävyysvajevaikerrus taas seuraavan kerran nousee siin, niin myös ilmastotutkijat tulisivat esiin ja sanoisivat suoraan, että ei meillä ole varaa synnyttää tähän maailmaan enää uusia ihmisiä tai haalia keitä korkean kulutuksen piiriin köyhemmistä maista.

Kritiikin pitäisi kohdistua kulutusta vaativan järjestelmän ytimeen sen sijaan että se on pikkukivaa mielikuvilla leikkimistä. Ei auta, että siirrytään kasvissyöntiin, jos kuluttajia on liikaa.

Tämä oli ajankohtainen miete viime vuosituhannella. Väestömäärä maapallolla tulee leikkaantumaan rajusti seuraavien vuosikymmenien aikana. Afrikassa on kaksi valtiota missä väestö tulee vielä kasvamaan vuosisadan puolivälissä, muuten käyrä on jyrkässä alamäessä.
Ensimmäiset viralliset tutkimustulokset tästä julkaistiin vuosituhannen (esim.) alussa ja viime vuosina ennusteet ovat tarkentuneet. Tuossa linkattuna pari kotimaista yhteenveto lähteistä (1. HS 2. Yle).

Ruuan tuottaminen on edelleen suurin yksittäisistä resurssisyöpöistä ja päästölähteistä.

 

[Denverin Munasyndi]

Pääkirjoitus | Kuumuuden piinaamissa Intiassa ja Pakistanissa saadaan esimakua tulevaisuudesta

Intiassa ja Pakistanissa on kärsitty piinaavasta kuumuudesta. Asiantuntijat ovat jo kauan ennustaneet, että alue on yksi eniten ilmastonmuutoksesta kärsiviä seutuja.

www.hs.fi

Hesarin pääkirjoituksessa taas vähän nihkeämpää asiaa Intian ja Pakistanin tilanteesta. Jossakin vaiheessa homma menee lopullisesti sietämättömäksi ja mahdollisesti sellainen palttiarallaa 500 miljoonaa ihmistä lähtee etsimään vähän siedettävämpiä elinolosuhteita tai pahimmassa tapauksessa ylipäänsä puhdasta juomavettä. Eivät toki kerralla, mutta vaikutukset tulevat joka tapauksessa olemaan jotakin ennen kokematonta. Onneksi eräs suurvalta näytti tässä pari kuukautta sitten hienoa esimerkkiä ja vei maailman huomion hyökkäämällä naapurinsa kimppuun - mutta samalla tökkäsi todennäköisesti länsimaita vuosikymmenen verran eteenpäin vihreän siirtymän asenneilmaston osalta.

 

[El Gordo]

Tästäkö uusi energianlähde? Tuulivoimala ilman lapoja, eräänlainen pystyyn nostettu värähtelevä lieriö. Mahdollisesti ihmiset jotka vastustavat nykyisiä tuulivoimaloita sillä perusteella, että ne pilaavat maiseman, huolisivat kuitenkin tällaisia värähteleviä tappeja ympäristöönsä.

Linkki: https://youtu.be/J21uZjFVPak

.

 

[Ollakseni]

Tästäkö uusi energianlähde? Tuulivoimala ilman lapoja, eräänlainen pystyyn nostettu värähtelevä lieriö. Mahdollisesti ihmiset jotka vastustavat nykyisiä tuulivoimaloita sillä perusteella, että ne pilaavat maiseman, huolisivat kuitenkin tällaisia värähteleviä tappeja ympäristöönsä.

Linkki: https://youtu.be/J21uZjFVPak

.

Ruotsalainen firmahan kehittää laivaa jossa olisi tuollaisia tuulivoimaloita useampi kappale.

Kuvitelkaa. Tuulen voimalla kulkevia laivoja. Kaikkea ne keksivätkin, voiko tuommoinen muka toimia?

The Oceanbird: Swedish firm develops largest wind-driven cargo shop

The vessel will have engines as a backup, but aims to save 90% of carbon emissions compared to a conventional ship run on polluting bunker fuel.

www.weforum.org

 

[kehveli]

Aika masentavia uutisia taas viime aikoina ollut ilmastonmuutokseen liittyen :(

Australian parlamenttivaalit tarjosivat sentään pientä lohtua, niin linkitetään nyt se tänne:

Vaalit tuovat Australiaan suuren muutoksen – muutoksen kärjessä uutta ilmastopolitiikkaa vaativat koulutetut naiset

Vaalit voittanut Työväenpuolue joutunee taipumaan itsenäisten edustajien vaatimuksiin ilmastopolitiikassa.

yle.fi

Aika vähiin jäivät vielä vihreiden ja itsenäisten edustajien parlamenttipaikat, mutta vaikuttaa sentään sille, että heidän vaatimuksiaan joudutaan jossain määrin kuuntelemaan. Ja olihan vaalit voittaneen Työväenpuolueen omatkin ilmastotavoitteet edes hieman paremmat kuin ennen vallassa olleen konservatiivisen koalition...Riittävinä niitäkään ei kuitenkaan voi pitää ja tavoitteita oleellisempaa kuitenkin se, onnistuuko niiden toteutus.

 

[Byvajet]

Politiikkaradiossa ovat keskustelemassa ilmastonmuutoksesta ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen ja tutkija Anna Kukkonen.

-Politiikka väheksyy tiedettä.
-Media väheksyy tiedettä.
-Yksilöihin vetoaminen ei toimi ja yksilölliset valinnat eivät toimi, esimerkiksi nykyhallituksen pehmeät keinot ovat tehottomia.
-Vapaaehtoisuus ei tutkimusten mukaan toimi, vaan tarvitaan käskemistä.
-Denialismi on vähentynyt, mutta sen sijaan ratkaisukeinoiksi esitetään valintoja, jotka eivät todellisuudessa ratkaise ongelmaa. Näennäisiä ratkaisukeinoja kannattavat sekä poliitikot että media, koska niihin vetoamalla ei tarvitse muuttaa järjestelmää.

Omasta mielestäni tästä hyvä esimerkki on Suomen vihreät, jotka ovat julkisesti huolissaan, mutta politiikassaan tarjoavat ratkaisuksi ainoastaan visioita, jotka eivät muuta nykytilannetta mitenkään.

Kun seuraavan kerran äänestätte, miettikää, vähättelettekö tiedettä vai ette. Jos ette vaadi pakottavia toimia talouden kustannuksella, niin joko hyväksytte ilmastonmuutoksen etenemisen tai sitten kiellätte tieteen tulokset.

Vihreiden ja kokoomuksen sliipattu huoli on tullut tiensä päähän. Ohjelmassa tutkija peräänkuuluttaa perinteistä poliitikkoa, joka änkyrämäisesti tuo esiin tosiasioita eikä sopeudu ongelmat piilottavaan huolipuheeseen.

Ohjaako ilmastopolitiikkaa tiede vai lobbarit? | Politiikkaradio

Pitääkö ilmastopolitiikan perustua tieteeseen? Keskustelemassa ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen ja tutkija Anna Kukkonen. Kukkonen on mukana Koneen säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa “Tieteellinen tieto ja politiikkaverkostot ilmastopoliittisessa päätöksenteossa”...

areena.yle.fi

 

[steierwrass]

Politiikkaradiossa ovat keskustelemassa ilmastonmuutoksesta ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen ja tutkija Anna Kukkonen.

-Politiikka väheksyy tiedettä.
-Media väheksyy tiedettä.
-Yksilöihin vetoaminen ei toimi ja yksilölliset valinnat eivät toimi, esimerkiksi nykyhallituksen pehmeät keinot ovat tehottomia.
-Vapaaehtoisuus ei tutkimusten mukaan toimi, vaan tarvitaan käskemistä.
-Denialismi on vähentynyt, mutta sen sijaan ratkaisukeinoiksi esitetään valintoja, jotka eivät todellisuudessa ratkaise ongelmaa. Näennäisiä ratkaisukeinoja kannattavat sekä poliitikot että media, koska niihin vetoamalla ei tarvitse muuttaa järjestelmää.

Omasta mielestäni tästä hyvä esimerkki on Suomen vihreät, jotka ovat julkisesti huolissaan, mutta politiikassaan tarjoavat ratkaisuksi ainoastaan visioita, jotka eivät muuta nykytilannetta mitenkään.

Kun seuraavan kerran äänestätte, miettikää, vähättelettekö tiedettä vai ette. Jos ette vaadi pakottavia toimia talouden kustannuksella, niin joko hyväksytte ilmastonmuutoksen etenemisen tai sitten kiellätte tieteen tulokset.

Vihreiden ja kokoomuksen sliipattu huoli on tullut tiensä päähän. Ohjelmassa tutkija peräänkuuluttaa perinteistä poliitikkoa, joka änkyrämäisesti tuo esiin tosiasioita eikä sopeudu ongelmat piilottavaan huolipuheeseen.

Ohjaako ilmastopolitiikkaa tiede vai lobbarit? | Politiikkaradio

Pitääkö ilmastopolitiikan perustua tieteeseen? Keskustelemassa ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen ja tutkija Anna Kukkonen. Kukkonen on mukana Koneen säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa “Tieteellinen tieto ja politiikkaverkostot ilmastopoliittisessa päätöksenteossa”...

areena.yle.fi

Vihreät hyvinkin on vihrein puolue maassa, mutta joka kerta, kun pitäisi äänestää, tulee sanottua, että Vihreät ei ole tarpeeksi vihreä mun arvoille. Puolue saattaa myös olla tiedemyönteisin ja -pohjaisin, tai oli ainakin jossain kohtaa, mutta siinäkään ei olla tarpeeksi pitkällä. Ikävä kyllä näitä asioita ei kyllä tee mikään muukaan puolue tarpeeksi. Vihreiltä sitä tosin odottaa, koska se on koko puolueen perusta.