Ympäristön kuormituksesta laajemmin en osaa sanoa, mutta jos katsotaan koko elinkaaren hiilidioksidipäästöjä, niin faktapohjaisesti liikuskellen päätyy juuri päinvastaiseen tulokseen.
Joo, tuossakin valveutunut vastaaja ilmoittaa vaikka 5 vuoden keskiarvon mieluummin, niin vastaa paremmin todellisuutta.Olen pitänyt itseäni piittaamattomana tuhlarina mutta 7300 tuli vain SItran laskurista. Toki nuo vastausvaihtoehdot olivat hieman epäselviä osa.
Mutta tuohan saattaa vaihdella aika paljonkin vuosittain riippuen onko varaa lähteä kuinka kauas lomamatkalle ja sen semmoista.
Testissä ja tietysti myös IRL vaihtoehtona on myös kaasu ja etanoli. Ottamatta kantaa että antaako testi niille realistisen tuloksen, niin ruksimalla kys. vaihtoehdon, liikenteen päästöt oli pienet isollakin ajomäärällä. @JymäkkäKannattaa toki huomata, että Sitran elämäntapatesti on viihteellinen ja hyvin armollinen. Esimerkistä käy vaikkapa henkilöautoilu. Jos ajan hybridillä, saan -100 verrattuna jos ajan bensiinillä. Todellisuus on hieman toinen. Hybridit ja sähköautot kuormittavat elinkaariajattelulla ainakin pari vuotta vanhassa selvityksessä enemmän ympäristöä kuin dieseliautoilu. Ja jos oltaisiin ihan tosissaan liikkeellä faktapohjaisesti, pitäisi esimerkiksi ennen testin suorittamista bensiini- tai dieselauton vaihtajaa hybridiin tai sähköautoon rangaista enemmän olkoonkin, että kyse on henkilökohtaisesta elämäntapatestistä. Jos vaihdettava auto on sellainen, että sillä joku muu ajaa vielä vuosia, auton vaihtaminen hybridiin tai sähköautoon kuormittaa merkittävästi lisää ympäristöä verrattuna siihen, että henkilö ajaisi autollaan vaihtamatta sitä vuosiin.
Testissä ja tietysti myös IRL vaihtoehtona on myös kaasu ja etanoli. Ottamatta kantaa että antaako testi niille realistisen tuloksen, niin ruksimalla kys. vaihtoehdon, liikenteen päästöt oli pienet isollakin ajomäärällä.
Osakeyhtiön tarkoituksen ei tarvitse olla voiton tuottaminen, jos/kun yhtiöjärjestyksessä toisin säädetään.
Tässä taas urpot rakentavat samanlaisia salaliittoteorioita kuin Lastensairaala-projektissa.
No säätiössä yhteisömuotona yleisesti varoja ei saa pumpattua tuolta merkittävästi ulos, vaan ne on käytettävä lopetettaessa tai muuten säätiön käyttäessä varoja säätiön säännöissä määriteltyyn tarkoitukseen.
Tässä tapauksessa tarkoitus lienee ilmastonmuutoksen torjunta/luonnonsuojelu.
Edit.
Sieltä sivuiltahan ne säännöt löytyivät, eli toiminnan tarkoitus ja täten myös tarkoitus johon purkaessa rahat on käytettävä:
”Säätiön tarkoitus on ehkäistä ilmastonmuutosta ja vähentää ilmastolle haitallisia kasvihuonekaasupäästöjä.”
Säätiön hallitukselle ei makseta palkkioita.
https://compensate.com/fi/page/kompensaation-saannot
Sain Sitran testissä 21900 kg. Minun syytä koko ilmastonmuutos varmaan.
Palaan tähän aiheeseen ja toivottavasti vastaukset pysyy nyt järkevyyden puolella.
Compensate siis kerää rahaa ja vastiketta ei tule muuta kun hyvän mielen muodossa. Säätiö toki voi saada luvan kerätä rahaa, mutta säätiön toiminta pitää olla vakiintunutta ja olla ollut vuoden toiminnassa. Kompensäätiö ei ole ollut vuotta toiminnassa.
Toki tässä vaiheessa ei tiedetä kumpi tätä rahaa kerää tosiasiallisesti, yritys vai säätiö. Yrityksen kuitenkin sanotaan hoitavan operatiivinen toiminta, jonka voi ymmärtää tarkoittavan sitä, että hoitaa toimintaa, eli ehkä kerää rahat yms. joka taas tarkoittaa, että lupaa tähän ei voi olla.
Jokatapauksessa rahaa saa kerätä enintään 5 vuotta ja pitää olla todella perusteltu syy ja jatkoa tälle ei saa.
Toki voidaan ajatella, että nyt myydään jotain tuotetta, kuten tuolla mainitaankin, mutta mikä on nyt se vastike kun laitan tuonne 4-1000000 euroa jonka saan?
Vastike ei ole, että minä saan 4-1 000 000eurolla raikasta ilmaa tai että rahalla jonka sijoitan, joku pystyttää puun omaan tai naapurin metsään.
Voin toki olla väärässä, mutta vastaukset mielellään perusteluineen, ei vittuiluineen.
Vastike on säätiön sivuilla kerrottu, eli säätiö/yhtiö ostaa varmennetuista sertifioiduista projekteista (kaksi eri kansainvälisesti tunnettua sertifikaattia eli Golden Standard ja Verra) hiilidioksidin sidontaa määrän joka on 2-4 X asiakkaan maksaman sidottavaksi toivotun hiilidioksidin määrä.
Käytännössä alkuvaiheessa tämä tarkoittaa osuuksien ostamista olemassaolevista metsityshankkeista.
Vastike on ostajalle aineeton, vähän samaan tapaan kuin esimerkiksi päästökauppaoikeudet yleisesti. Mutta kuitenkin mitattavissa käytännössä sertifikaattien kautta, koska sertifikaattien edellytyksenä on vähintään 30 vuoden todennettavissa oleva seuranta.
En ihan ymmärrä mitä ihmettä jauhat tuosta säätiön luvasta kerätä rahaa, suosittelen tutustumista säätiölakiin sekä säätiöiden toimintaan, en jaksa alkaa ratakiskosta vääntämään.
Tai no, todetaan, että säätiö voi vastaanottaa lahjoituksia toimintansa toteuttamiseksi siitä hetkestä lähtien kun se on rekisteröity säätiörekisteriin. Tässä ei ole pienintäkään tulkinnanvaraa eikä epäselvyyttä.
Ja sama pätee myös tilanteeseen jossa hiilensidonta ostetaan osakeyhtiöltä.
Sinänsä tämä on vähän hankalaa, koska sinun tietosi ja väittämäsi ovat niin erikoisia, että on vaikea vastata, kun ensin pitäisi käydä läpi säätiölainsäädännön perusteet, säätiöiden toiminta käytännössä, hiilidioksidin sidonnan toimintamallin, sen mitä tarkoittaa että sidottu määrä on riippumattomin asiantuntijoin & sertifikaatein varmistettu, sen missä puitteissa säätiön omistama voittoa tavoittelematon osakeyhtiö toimii...
Ja noiden selvittämisen jälkeen oltaisiin vasta alussa.
No jos minun väittämät on vääriä, se on minulle okei, mutta et nyt kyllä perustellut mitään. Säätiö ei voi kerätä lain mukaan rahaa ihmisiltä ilman rahankeräyslupaa ja siitähän tästä on kyse ja se on laissa kiellettyä. Lahjoitukset säätiölle on täysin eri asia.
Myöskään yritys ei saa tehdä näin ja aineeton myynti tarvitsee rahankeräysluvan, jota yritys ei voi saada eikä myöskään säätiö jonka toiminta ei ole vakiintunutta (yli vuoden toiminnassa).
Millä tavalla asiakas saa hyödykkeen siitä, kun laittaa rahaa johonkin sertifikaattiin. Jos laitan 1000 euroa niin saanko siitä edes 800 euron arvosta tavaraa jonka voin myöhemmin jälleenmyydä, syödä heti tai laittaa seinälle roikkumaan?
Kirjauduin sivulla ja menin maksukohtaan, jossa minusta olisi tullut kuukausilahjoittaja jollain summalla. Minkä minä siis saan vastineeksi? Minkä osakkeen, maapläntin osan, rakennuksen osan vai saanko jonkun puun jostain, sekin kelpaa? Haluan myydä sen vuoden päästä tai hyödyntää polttopuuksi.
Kannattaa aina vähän ottaa happea ennen kuin haukkuu ja arvostelee kun joku kyseenalaistaa toimintamallit ja sitten voidaan mennä lain kirjaimiin myös ja katsoa miten tämä katsotaan esimerkiksi poliisin silmin.
...
Säätiölle saa lahjoittaa, kyllä. Tässä toiminnassa mielestäni ei kuitenkaan ole kyse lahjoituksesta säätiölle vaan aineettoman vastikkeen myynnistä ja rahankeräyksestä. Todista toisin, mutta älä väheksy jos joku kyseenalaistaa jonkun asian.
https://compensate.com/fi/about-us
"Säätiön tai osakeyhtiön toimintaa ei rahoiteta osaksikaan kompensaatiomaksuilla. Säätiön toiminta rahoitetaan yksityisesti kerätyin lahjoitusvaroin."
Olisiko perimmäisenä ongelmana keskustelukumppanisi ilmeisen selvä näkemys, että hiilidioksidin sitominen on huuhaata ja 100% pelkkää hyvän mielen ostamista ja näin ollen ei ole olemassa mitään konkreettista tuotetta tai palvelua mitä rahalla saisi? Vähän sellaisen vaikutuksen ainakin itse olen noista viesteistä saanut.Ei hiilensidontaosuuksien myyminen ole rahankeräyslain alaista toimintaa, eikä vaadi rahankeräyslupaa.
Tämä toki selittää edelliset juttusi, mutta et maininnut että näkemyksesi mukaan tämä olisi rahankeräyslain alaista toimintaa, vaan selitit säätiöiden toiminnasta, joka ei ole tässä mitenkään relevantti seikka.
Sinä saat vastineeksi sen, että sinun rahoillasi sidotaan 2-4 X toivomasi määrä hiilidioksidia, eli sinun puolestasi ostetaan käytännössä tällä hetkellä osuus metsityshankkeesta.
Kyseessä ei ole rahankeräys rahankeräyslain tarkoittamalla tavalla, vaan ostaja saa vastineeksi oman hiilijalanjälkensä kompensoinnin.
Esimerkiksi Finnair ja muut lentoyhtiöt, Hiilipörssi sekä mm. ilmastoapu tarjoavat vastaavaa palvelua, eikä se(kään) ole rahankeräyslain alaista toimintaa, ostaja saa sertin jonka perusteella voidaan yksilöidä sidottu määrä.
Olisiko perimmäisenä ongelmana keskustelukumppanisi ilmeisen selvä näkemys, että hiilidioksidin sitominen on huuhaata ja 100% pelkkää hyvän mielen ostamista ja näin ollen ei ole olemassa mitään konkreettista tuotetta tai palvelua mitä rahalla saisi? Vähän sellaisen vaikutuksen ainakin itse olen noista viesteistä saanut.
En niin paljon tuollaiseen testiin luottaisi, että uskaltaisin tuollaiseen johtopäätökseen tuudittautua. Suomessa ylin desiili ansaitsee 100k€+ ja toiseksi korkein 70k€. Verojen jälkeen se on 4k€ kuussa eli ei sillä Ferrareita ostella tai ihmeellistä Jet Set elämää vietetä. Päivähoidot, lasten harrastukset, auto- ja asuntolainat, ruuat ja vaatteet, niin ei siihen enää hirveästi jää.Näyttää siis siltä että ylin 10-20% vetää sitten todella isollaan 30000-40000 lukemia että suomalaisten keskiarvo on kymppitonnissa.
Ei hiilensidontaosuuksien myyminen ole rahankeräyslain alaista toimintaa, eikä vaadi rahankeräyslupaa.
Tämä toki selittää edelliset juttusi, mutta et maininnut että näkemyksesi mukaan tämä olisi rahankeräyslain alaista toimintaa, vaan selitit säätiöiden toiminnasta, joka ei ole tässä mitenkään relevantti seikka.
Sinä saat vastineeksi sen, että sinun rahoillasi sidotaan 2-4 X toivomasi määrä hiilidioksidia, eli sinun puolestasi ostetaan käytännössä tällä hetkellä osuus metsityshankkeesta.
Kyseessä ei ole rahankeräys rahankeräyslain tarkoittamalla tavalla, vaan ostaja saa vastineeksi oman hiilijalanjälkensä kompensoinnin.
Esimerkiksi Finnair ja muut lentoyhtiöt, Hiilipörssi sekä mm. ilmastoapu tarjoavat vastaavaa palvelua, eikä se(kään) ole rahankeräyslain alaista toimintaa, ostaja saa sertin jonka perusteella voidaan yksilöidä sidottu määrä.
Yritys johon olen toimeksiantosuhteessa myi miljoonalla käyttämättömiä päästöoikeuksia, joiden perustana on käytännössä ainoastaan vastaava sertifikaatti sekä niihin perustuva laskenta.
Olisiko meidän tullut hakea rahankeräyslupa?
En tiedä, koska en ole tutustunut toimintaan.
Se rahamäärä ei vielä kerro sitä. Wincapita myi sadalla miljoonalla, eri asia, mutta se raha ei ole merkityksellinen tässä.
Toki verottaja on antanut ihan ohjeistuksenkin päästöoikeuksien myynnistä, joten voit ihan rauhassa olettaa sen olevan laillista.
https://www.vero.fi/syventavat-vero...aasujen-paastooikeuksien-kaupan-verotuksesta/
Päästöoikeudet, kuten sertifioitu hiilensidontakin ovat käsitykseni mukaan ”riittävän” konkreettisia palveluita (niitähän nämä ovat, eivät tuotteita), että niiden myyntiä varten ei tarvita rahankeräyslupaa.
Tuli edittinä lisää tekstiä. Itse ymmärrän, että nuo kaksi on laillisuuden, lupienhaun yms. kautta kaksi täysin eri asiaa.
Periaate on täsmälleen sama.
Toisessa myydään oikeutta tuottaa hiilidioksidia ja toisessa myydään palvelua jossa sidotaan hiilidioksidia.
Kummastakaan ei ostajalle jää varsinaista hakemaasi konkreettista tuotetta ja kumpikin perustuu serteihin/laskentaan ja kumpikin on käytännössä myytävä aineeton palvelu/oikeus.
Periaate voi olla, voi olla samanlainen tai samansuuntainen. Laki on kuitenkin se mikä määrittelee tällaiset oikeudet ja vielä en ole nähnyt mitään sen suuntaista, että Antero Vartialla on oikeus kerätä rahaa hiilidioksidin sidontaan ilma rahankeräyslupaa. Oikeutus päästökauppaan on Suomen lakien, kansainvälisten sopimusten, EU direktiivien ja lupien myöntävien tahojen kautta oikeutettua.
Myyntialaakin paljon nähneenä, niin sielläkin on kaikenmaailman touhua. Myöskään pelkät hyvä aikeet tai hyvä tahto ei tarkoita, että se on laillista.
Esimerkkinä en voi yritysmuotoisena kerätä rahaa Afrikan lapsille kuluttajilta heidän uuteen kouluunsa vaikka kaikki menisi 100% lyhentämättömänä tähän kouluun ja kompensoisin sen tuplana. Siihen tarvitaan rahankeräyslupa suomessa ja yritys ei sitä voi saada.
