Tässä on varmaan pohjimmiltaan kyse ihmiskäsityksestä: itse näen, että niin vasemmistolaiset kuin oikeistolaisetkin ovat yhtä lailla alttiita erilaisille houkutuksille.
Sehän Linkolan pointti on. Poliittisesta vakaumuksesta riippumatta ihminen hyödyntää ympäristön omaksi edukseen. Nykyisellä väestömäärällä se tarkoittaa ympäristötuhoa.
Maailmassa on satojen miljoonien tai miljardien ihmisten muodostama tuhopotentiaali, joka toteutuu, jos nykyiset köyhät massat pääsevät käsiksi kulutuskulttuuriin.
Ja niin huolestuneita kuin esitämmekin länsimaissa olevamme ympäristötuhosta, niin tosiasiassa paljon enemmän tahdomme hyödyntää kehittyvien maiden kasvun, koska se tuo meille materiaalista hyvää.
Linkolan mukaan ympäristötuhoa ei voi estää demokraattisessa järjestelmässä. Siinä hän on totisesti oikeassa. Nykyinen ympäristönsuojelu on esittämistä ilman todellista pyrkimystä ratkaisuihin.
Suomessakin talous tulee aina ensin. Emme tahdo luopua kaukomailta lentävistä turisteista tai pudottaa työllisyysastettamme ja ajaa talouttamme alas, vaikka se olisi parasta lääkettä ympäristötuhoihin.
Saksa luopuu lämpötilatavoitteesta ja liittyy köyhempien Euroopan maiden rintamaan, koska taistelu ilmastonmuutosta vastaan uhkaa sen taloutta.
Jos povailtu globaali taantuma syvenee vakavaksi kriisiksi, niin ilmastonmuutoksesta tulee täysin toissijainen huoli. Silloin on ainoastaan kiire saada tuhokoneisto uudestaan käyntiin.
Linkola on ollut ihmiskuvassaan koko ajan oikeassa. Saman kuin Linkola ovat tienneet kaikki rehelliset ajattelijat, jotka ovat katsoneet toteutuneeseen eivätkä puheeseen.
Arno Kotro on järkevä ja maltillinen mies. Hän on kirjoittanut useasti väestön vähentämisen polttavasta tarpeesta. Hänkin tietää, että ihmiset eivät suostu luopumaan materian tavoittelusta. Siksi hän ei edes yritä esittää sitä keinoksi.
http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274913-voi-pyha-yksinkertaisuus