Yleltä nämä tämän aihepiirin uutiset tuppaavat olevan suhteellisen normatiivisia, joten niistä seuraa myös närkästyneitä reaktioita etenkin persujen kulmauksesta. Ihan ymmärrettävää, kun ottaa huomioon Ylen maalaaman kuvan heidän poliittisesta ideologiasta.
Artikkelin havainto oli itsessään mielenkiintoinen. Typistäisin sen seuraavaan virkkeeseen: ilmastonmuutokseen liittyvissä näkemyksissä valtavirtaa vastaan uivat ovat myös usein kriittisiä maahanmuuton suhteen.
Nyt mikäli Yle haluaisi antaa itsestään neutraalin ja analyyttisen kuvan, se lähestyisi tällaisia teemoja selvittämällä, miksi osa porukasta vastustaa kiivaasti ilmastonmuutosdebatin mainstreamia. Tällöin pitäisi hylätä patologisoivat toteamukset, kuten seuraava ingressiin naputeltu kysymyksenasettelu: "(...)millainen poliittinen suuntaus ja maailmankuva voivat johtaa ilmastonmuutoksen epäilyyn".
Kysehän on poliittisista prosesseista, joissa oikeassa oleminen ei ole ensisijainen menestyksen mittari. Ihmiset, jotka uskovat härkäpäisesti luomiskertomukseen, eivät tarkastele arvokysymyksiä tieteen mittareilla. Ennemminkin he näkevät politiikan kamppailuna, jossa hegemonisen aseman saavuttanut ideologia sanelee yhteiskunnallisen elämän suuntaviivat. Tähän seokseen kun sujautetaan kansallisen ja ylikansallisen päätöksenteon välinen kitka, ollaan ilmastonmuutoskeskustelun ytimessä.
Monet Ylen artikkelissa esitetyt väitteet ovat totta ja aiheen kannalta relevantteja. Ne vain esitetään sellaisessa sävyssä, että lukijakunta jakautuu kahtia: nyökyttelijöihin ja tuhahtelijoihin. Jälkimmäinen porukka on jo vuosia ajautunut erilleen valtamediasta (Yle, HS), koska niiden uutisointityyli on arvopohjainen ja ohjaava. Miksi kuunnella sellaista tahoa, joka jo lähtökohtaisesti sanoo olevansa oman viiteryhmän yläpuolella?
Totesin vaalien alla, että suomalainen media onnistui pilaamaan tärkeän aihealueen kyvyttömyydellä ymmärtää tämänhetkisiä politiikan tendenssejä. Teema, joka on pohjimmiltaan poliittinen, leimattiin kysymykseksi siitä, oletko hyvisten vai pahisten puolella. Oletko valmis luopumaan autostasi? Vaihdatko kabanossin tofunakkiin? Vallan annettiin ymmärtää olevan Sinun käsissäsi, mutta koska valta tuo vastuun, muistutettiin toiminnan kiireellisyydestä ja tiedon ylivertaisuudesta huuhaata vastaan. Teknisestä kysymyksestä tuli moraalinen ongelma.
Jossain välissä unohtui, että tosiasiassa ilmastonmuutosta ratkaistaan kaiken aikaa. Se vain tapahtuu sellaisilla areenoilla, joihin kansalaisella ei ole pääsyä; autonvalmistajien suunnittelukokouksissa, ylikansallisissa hallituselimissä ja ilmastotutkijoiden konferensseissa. Moni muutos, josta nyt kiivaasti käydään jaakobinpainia, tapahtuu vastustuksesta huolimatta. Pariisin ilmastokokous oli suuri erävoitto, jota seurasi Katowicen kompromissikokous. Ensi syksynä kokoonnutaan Chilessä.
Tämän lisäksi viritteillä on suuri mullistus liikenteeseen, joka tulee sähköistymään lähivuosikymmeninä. Asiaan on syytä valmistautua käymällä keskustelu latausinfrasta, energiaunionista ja verotuksesta. Moni päätöksistä tehdään jo tulevalla EU:n viisivuotiskaudella, jolloin myös Suomella on vahva asema agendan asettajana. Toivon monipuolista keskustelua, mutta uskon saavani kuulla samoja juupas-eipäs -argumentteja kuin eduskuntavaalienkin alla.
