Ilmastonmuutos

[Byvajet]

Kokonaisuudessa mennään kuitenkin roimasti pakkasen puolelle. Korostan, että tämä ei ole minun mielipiteeni, vaan tutkijoiden arvio asiasta.

Ilmennät perityypillistä suhtautumista ilmastonmuutokseen. Olet joskus kuullut jonkun auktoriteetin tai joidenkin auktoriteettien povaavan tuhoa, minkä jälkeen olet lukinnut kantasi. Sen jälkeen et ole suostunut kuuntelemaan auktoriteetteja, jotka ovat kyseenalaistaneet aikaisemmat tutkimustulokset. Media toimii samalla logiikalla kuin sinäkin. Se tietää asiat, joista edes tutkijat eivät ole yksimielisiä.

Tosiasia lienee, että tulevaisuudesta ei ole kellään varmaa tietoa. Ilmasto-oppaassa todetaan näin: "Maltillisen lämpötilan nousun on arvioitu kasvattavan ruoan tuotantomahdollisuuksia maailmanlaajuisesti, mutta liika lämpö ja sään ääri-ilmiöt saattavat kuitenkin aiheuttaa haittaa maataloudelle."

Vaikutukset - Ilmasto-opas.fi

 

[Wiljami]

...
Tosiasia lienee, että tulevaisuudesta ei ole kellään varmaa tietoa. Ilmasto-oppaassa todetaan näin: "Maltillisen lämpötilan nousun on arvioitu kasvattavan ruoan tuotantomahdollisuuksia maailmanlaajuisesti, mutta liika lämpö ja sään ääri-ilmiöt saattavat kuitenkin aiheuttaa haittaa maataloudelle."

Vaikutukset - Ilmasto-opas.fi

Niinhän tuossa sanotaan. Eli keskimäärin korkeampi lämpötila ja korkeampi sademäärä edistävät kasvua, mutta suurta merkitystä on sillä miten suurta vaihtelua säätilassa on. Sama kuin jos vaikka jostain vesistöstä otetaan kemiallisia näytteitä niin vuoden keskiarvo voi ilmentää erittäinkin hyvää tilaa, mutta koko eliöstö on kuollut yhden kemikaalipulssin seurauksena. Jostain syystä tuolla varautumisosiossa kirjoitetaan ainoastaan kasvitaudeista, vaikka johdannossa mainitaan myös sään ääri-ilmiöt. Varmaankin on olemassa lajikkeita jotka kestävät sekä kuumaa kuivuutta että kosteaa kylmyyttä (ja niitä tuholaisiakin), mutta luulen etteivät sitten ole kovin satoisia tai jostain muusta syystä haluttuja viljelykasveja kun kuvittelisi tuollaisia jo kasvatettavan suuressa mittakaavassa.

 

[Byvajet]

mutta suurta merkitystä on sillä miten suurta vaihtelua säätilassa on.

Nämä ovat kysymyksiä, joihin ei ole varmoja vastauksia. Asia selviää ajallaan, kun saadaan havaintoja.

Jostain syystä alarmistit suhtautuvat tieteeseen kuin se olisi valmista. Kuitenkaan he eivät tahdo luottaa 1800-luvun lääketieteeseen, eivät edes 1970-luvun. He tietävät, että 1970-luvun käsitys asioista on tarkentunut, mutta ilmastonmuutoksesta keskusteltaessa he eivät tahdo antaa aikaa lisätutkimukselle, vaan uskovat, että tiede on selvittänyt tulevaisuuden.

 

[opelix]

https://www.uusisuomi.fi/ymparisto/...-raju-ennuste-kuohuttaa#.XEL7BAW_6Es.facebook

Voihan sitä vähän erehtyäkin kun tästä aiheesta puhutaan kunhan ei vaan nyt kukaan alakanttiin mitään ennustaisi.

 

[hablaa]

Voihan sitä vähän erehtyäkin kun tästä aiheesta puhutaan kunhan ei vaan nyt kukaan alakanttiin mitään ennustaisi.

...linkitit sitten lähemmäs 10v vanhan artikkelin? Joo, osa silloisista ennustuksista kenties on mennyt pieleen. Al Gore myöskään ei ole mikään ilmastotieteilijä.

Et silti vastannut kysymykseen siitä, milloin voi kyseenalaistaa tieteellistä konsensusta. Onko se vain ilmasto. Vai meneekö rokotteet, evoluutio jne. samaan kategoriaan?

 

[opelix]

...linkitit sitten lähemmäs 10v vanhan artikkelin? Joo, osa silloisista ennustuksista kenties on mennyt pieleen. Al Gore myöskään ei ole mikään ilmastotieteilijä.

Et silti vastannut kysymykseen siitä, milloin voi kyseenalaistaa tieteellistä konsensusta. Onko se vain ilmasto. Vai meneekö rokotteet, evoluutio jne. samaan kategoriaan?

Kyllä menee. Tiede vastaa kysymyksiin sillä hetkellä parhaan tiedon mukaan.

Vertaatko valmiita,testattuja taudit hävittäneitä rokotuksia ilmastoennustuksiin? Myös ilmastotieteilijät korostavat ennusteidensa epävarmuutta. Toki kannattaa ennustaa hieman yläkanttiin asioita niin saa pitää varmemmin työnsä.

 

[hablaa]

Vertaatko valmiita,testattuja taudit hävittäneitä rokotuksia ilmastoennustuksiin? Myös ilmastotieteilijät korostavat ennusteidensa epävarmuutta. Toki kannattaa ennustaa hieman yläkanttiin asioita niin saa pitää varmemmin työnsä.

Lähinnä että kun käytännössä kaikki todisteet viittaa tiettyyn suuntaan, niin rokotteiden, evoluution kuin ilmastotieteen suhteen (vaikkei täyttä varmuutta saada mihinkään välttämättä ikinä), niin ilmastotiede on epävarmempaa, koska...? Tähän odotan vastausta.

Mielenkiinnosta myös, mitä alaa opetat. Ihan että minkä suhteen mielestäsi on hyvä että "teach the controversy", ja milloin taas tiedeyhteisön konsensus on hyväksyttävää. Koska jos oikeasti ajattelet, että tutkijoilla on niin suuri tarve pitää työnsä, niin yksityisellä puolella saa paljon parempaa palkkaa. Ja mitä siellä yksityisellä puolella tapahtuukaan: ExxonMobil climate change controversy - Wikipedia

 

[Ollakseni]

Vertaatko valmiita,testattuja taudit hävittäneitä rokotuksia ilmastoennustuksiin? Myös ilmastotieteilijät korostavat ennusteidensa epävarmuutta. Toki kannattaa ennustaa hieman yläkanttiin asioita niin saa pitää varmemmin työnsä.

Niin ilmastotieteilijät korostavat sitä, koska he ovat tiedemiehiä, eikä kaikkea voi ennustaa tarkasti ainakaan vielä. Tulivuorenpurkaukset saattavat vaikuttaa ilmastoon hyvinkin paljon lyhyellä aikavälillä.

Mutta uskotko siis evoluutioon ja vaikkapa suhteellisuusteoriaan?

 

[opelix]

Niin ilmastotieteilijät korostavat sitä, koska he ovat tiedemiehiä, eikä kaikkea voi ennustaa tarkasti ainakaan vielä. Tulivuorenpurkaukset saattavat vaikuttaa ilmastoon hyvinkin paljon lyhyellä aikavälillä.

Mutta uskotko siis evoluutioon ja vaikkapa suhteellisuusteoriaan?

Uskon toistaiseksi.

 

[opelix]

Esimerkki alarmistisesta uutisoinnista. Eikö kukaan ilmastonmuutosfanaatikoista näe tässä mitään vikaa???

Tätähän tämä on pääsääntöisesti.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000...-other&share=961a8eafe962177591b4e544ceb63396

Grönlannin jäätikössä on jäätä yhteensä n. 2,85 milj. km3. Tässä artikkelissa sanotaan, että jäätikköä sulaa 260 Gt, eli 260 km3 vuodessa.

Tämä on 1 / 10 980-osa koko Grönlannin jäätiköstä.

Jäätikön paksuuden muutos v. 2011-2015 on artikkelissa olevan kuvan mukaan ollut +0,4 mm - -1,4 mm. Takapakkia on tullut reunoilla ja kasvua keskiosissa.

Danish Meteorological Institute DMI kirjoittaa näin:

"If climate changes, the surface mass balance may change such that it no longer matches the calving and the ice sheet can start to gain or lose mass. This is important to keep track of, since such a mass loss will lead to global sea level rise. As mentioned, satellites measuring the ice sheet mass have observed a loss of around 200 Gt/year over the last decade."

Hesarin artikkelissa lukee 260 Gt ja DMI:n sivustolla "around 200 Gt/year". Eroa näissä luvuissa on 30%.

"The Greenland ice sheet is a vast body of ice covering 1,710,000 square kilometres (660,000 sq mi), roughly 80% of the surface of Greenland. It is the second largest ice body in the world, after the Antarctic ice sheet. The ice sheet is almost 2,400 kilometres (1,500 mi) long in a north-south direction, and its greatest width is 1,100 kilometres (680 mi) at a latitude of 77°N, near its northern margin. The mean altitude of the ice is 2,135 metres (7,005 ft). The thickness is generally more than 2 km (1.2 mi) and over 3 km at its thickest point." - Wikipedia

Jäätikön pinta-ala on 5-6 kertaa Suomen pinta-ala ja se on keskimäärin yli 2 km paksu, vaihteluväli on 0 - 3 000 m.

Nyt näitä laskelmia ja hälyttäviä uutisointeja tehdä sen perusteella, että jäätikön paksuus on muuttunut +0,4 - -1,4 mm viiden vuoden aikana. Jäätikön keskimääräinen paksuus on yli 2 km = 200 000 mm.

Muutoksen viiden vuoden vuosikeskiarvo on ollut korkeintaan -0,28 mm.

Mikä on virhemarginaali, vai lasketaanko sellaista enää ollenkaan?

Sellaista kysyisin vielä, että mittaako satelliitti a) jäätikön jään paksuutta vai mittaako se b) jään yläreunan ja satelliitin anturin välistä etäisyyttä? Jos se mittaa tuota etäisyyttä niin onko mahdollista, että Grönlannin jäätikön alla oleva maaperä olisi laskenut esim. yhden millimetrin tuon 2,85 miljoonan Gt:n painon alla? Tietääkö joku enemmän tästä mittausteknologiasta?

Tuosta ei selviä miten noihin lukuihin 200-260 Gt on päädytty. Mikä osuus on reunojen lohkeamisella (calving) ja mikä osuus lasketaan jäätikön paksuuden muutoksesta johtuvaksi. Mikä on haihtumisen osuus kesäisin tai muun sulamisen osuus (jäätikön alta) verrattuna reunojen lohkeamisiin?

 

[mjr]

Ei hyvää päivää. Luonnontiede on paras (no siis ainoa) metodi ymmärtää fysikaalista maailmaa ja sen prosesseja. Tästä ei ole mitään rationaalista epäilystä. Sitten tulee jotain satunnaisia foliohattuja netistä esittämään omia mutu-käsityksiään. Miten ihmeessä tämä eroaa kreationismista ja kuulentoepäilyistä? Ei sitten mitenkään.

 

[opelix]

Ei hyvää päivää. Luonnontiede on paras (no siis ainoa) metodi ymmärtää fysikaalista maailmaa ja sen prosesseja. Tästä ei ole mitään rationaalista epäilystä. Sitten tulee jotain satunnaisia foliohattuja netistä esittämään omia mutu-käsityksiään. Miten ihmeessä tämä eroaa kreationismista ja kuulentoepäilyistä? Ei sitten mitenkään.

Selitähän arvoisa palstaveli nyt vaikka tuota uutisointia mitä lähes kaikki tästä aiheesta nykyisin on. Eikö mielestäsi yhtään mikään ole pielessä?

 

[dana77]

Meinaatko että tutkijat ovat satavarmoja asiasta? Oikeasti? Kevennyksenä mainittakoon Galileo Galilei joka ei ostanut aikansa tieteellistä konsensusta. Oliko hyvä ettei?

Ensimmäinen kysymys vaatisi tarkempaa määrittelyä, mutta termi satavarma ei oikein tieteelliseen diskurssiin kuulu.
Kevennyksestä mainittakoon, että kyseessä ei ollut tieteellinen konsensus, vaan kirkon näkymys.

 

[opelix]

Ensimmäinen kysymys vaatisi tarkempaa määrittelyä, mutta termi satavarma ei oikein tieteelliseen diskurssiin kuulu.
Kevennyksestä mainittakoon, että kyseessä ei ollut tieteellinen konsensus, vaan kirkon näkymys.

Voisitko ottaa kantaa vaikka nyt tuohon ylläolevaan Hesarin artikkeliin ja tosiasioihin. Tätähän täällä vähän kyseltiin.

 

[Anssi #5]

Selitähän arvoisa palstaveli nyt vaikka tuota uutisointia mitä lähes kaikki tästä aiheesta nykyisin on. Eikö mielestäsi yhtään mikään ole pielessä?

Uutisointi ja tiede ovat kaksi eri asiaa. Ei uutisoinnin tasosta voi päätellä tieteen tasoa. Vähän kun sanois, että eilinen kiekkopeli oli ihan paska ja sopupeli, koska krapulainen toimittaja ei jaksanut lähteä hallille ja kirjoitti umpisurkean raportin pelistä. Sanomalehtien tiedeuutisointi on yleensä paskaa.

 

[opelix]

Uutisointi ja tiede ovat kaksi eri asiaa. Ei uutisoinnin tasosta voi päätellä tieteen tasoa. Vähän kun sanois, että eilinen kiekkopeli oli ihan paska ja sopupeli, koska krapulainen toimittaja ei jaksanut lähteä hallille ja kirjoitti umpisurkean raportin pelistä. Sanomalehtien tiedeuutisointi on yleensä paskaa.

Eikö tämä anna mielestäsi niin julkisuudessa kuin päätöksentekoon väärän tilannearvion?

 

[Anssi #5]

Eikö tämä anna mielestäsi niin julkisuudessa kuin päätöksentekoon väärän tilannearvion?

Jos tekee päätöksensä iltapäivälehtien uutisoinnin pohjalta, niin kyllä antaa. Onneksi päättäjillä ainakin Suomessa on käytössään käytännössä kaikki asiantuntijoiden tieto ja näkemys. Persuja lukuunottamatta puolueet sitä myös käyttävät, paitsi jossain yksittäisissä ideologisissa asioissa.

 

[Vahva tunne]

Tässähän menee asiat sopivasti sekaisin, riippuen siitä, kuka asiaa ajaa. Ilmasto muuttuu ja on muuttunut aina, nyt tapellaan nykyisestä muutoksesta, tai sen nopeudesta. Tosiasia on, että ilmasto on lämmennyt viime vuosisadasta lähtien kovaa vauhtia, nyt jänkkääjät tappelevat siitä , kenen syy. Teollinen vallankumous kiihdytti mielestäni vauhtia aika radikaalisti, mutta vaikutuksia ei osaa sanoa. Se, mikä on varmaa, on, että etelässä viljankasvatus muuttuu vaikeaksi/mahdottomaksi, ja taas täällä pohjoisessa/keski- euroopassa olot saattavat jopa parantua. Minusta siitä seuraa se, että etelästä alkaa virrata väkeä tänne. Se on se haaste, joka meitä odottaa. Tuommoiset 100 miljoonaa viljelijää on melkoinen haaste tänne Eurooppaan. Kun ei siellä etelässä mikään enää kasva. Eli väki pakkautuu tiheämmälle alueelle. Sotahan siitä tulee.

 

[Ollakseni]

Esimerkki alarmistisesta uutisoinnista. Eikö kukaan ilmastonmuutosfanaatikoista näe tässä mitään vikaa???

Tätähän tämä on pääsääntöisesti.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000...-other&share=961a8eafe962177591b4e544ceb63396

Grönlannin jäätikössä on jäätä yhteensä n. 2,85 milj. km3. Tässä artikkelissa sanotaan, että jäätikköä sulaa 260 Gt, eli 260 km3 vuodessa.

Tämä on 1 / 10 980-osa koko Grönlannin jäätiköstä.

Mikäs tuossa uutisessa on vikana? Siinä on faktoja, kyseessä ei ole mikään mielipidekirjoitus. Kyse on myös uudesta asiasta, eli siitä että Grönlannissakin jäätikön alta vapautuu metaania. Tämä on monia kiinnostava uutinen.

Jäätikön paksuuden muutos v. 2011-2015 on artikkelissa olevan kuvan mukaan ollut +0,4 mm - -1,4 mm. Takapakkia on tullut reunoilla ja kasvua keskiosissa.

Danish Meteorological Institute DMI kirjoittaa näin:

"If climate changes, the surface mass balance may change such that it no longer matches the calving and the ice sheet can start to gain or lose mass. This is important to keep track of, since such a mass loss will lead to global sea level rise. As mentioned, satellites measuring the ice sheet mass have observed a loss of around 200 Gt/year over the last decade."

Hesarin artikkelissa lukee 260 Gt ja DMI:n sivustolla "around 200 Gt/year". Eroa näissä luvuissa on 30%.

Mielenkiintoista. Itse tulkitsin tuota karttaa vähän erilaisella tavalla. Paikoitellen olisin nähnyt kahden millin ohentumista reunoilla, mutta +0,4 - -1,4mm on aika hyvä väli yleisesti. Tuohan todistaa kuitenkin jääpeitteen ohentuvan. Sitten nuo erot DMI:n ja HS:n määrissä siitä kuinka paljon sitä jäätä sulaa, heillä on varmaan eri lähteet. HS ilmoitti kiltisti, että heidän lähteenään olivat muut julkaisut (BBC, New York Times) ja kyljessä Encyclopedia Britannica. Toisaalta DMI sanoi 200 viimeisen kymmenen vuoden aikana keskiarvon olleen suunnilleen 200 Gt vuodessa (25.4.2017 julkaistussa raportissaan) ja HS uutisoi sulamisen kiihtymisestä. Eli on mahdollista, että aikavälillä 2006-20176 sulamisen määrä on pyörinyt jossain 175gt-225gt välillä per vuosi. Nyt sitten vuosina 2017 ja 2018 tuo on voinut kiihtyä sinne 260gt nurkille.

Jäätikön pinta-ala on 5-6 kertaa Suomen pinta-ala ja se on keskimäärin yli 2 km paksu, vaihteluväli on 0 - 3 000 m.

Nyt näitä laskelmia ja hälyttäviä uutisointeja tehdä sen perusteella, että jäätikön paksuus on muuttunut +0,4 - -1,4 mm viiden vuoden aikana. Jäätikön keskimääräinen paksuus on yli 2 km = 200 000 mm.

Muutoksen viiden vuoden vuosikeskiarvo on ollut korkeintaan -0,28 mm.

Mikä on virhemarginaali, vai lasketaanko sellaista enää ollenkaan?

Sellaista kysyisin vielä, että mittaako satelliitti a) jäätikön jään paksuutta vai mittaako se b) jään yläreunan ja satelliitin anturin välistä etäisyyttä? Jos se mittaa tuota etäisyyttä niin onko mahdollista, että Grönlannin jäätikön alla oleva maaperä olisi laskenut esim. yhden millimetrin tuon 2,85 miljoonan Gt:n painon alla? Tietääkö joku enemmän tästä mittausteknologiasta?

Tuosta ei selviä miten noihin lukuihin 200-260 Gt on päädytty. Mikä osuus on reunojen lohkeamisella (calving) ja mikä osuus lasketaan jäätikön paksuuden muutoksesta johtuvaksi. Mikä on haihtumisen osuus kesäisin tai muun sulamisen osuus (jäätikön alta) verrattuna reunojen lohkeamisiin?

Tota noin. Ei se jäätikkö olekaan sulamassa hetkessä pois. Kyse on enemmän siitä, että pinta-alan pienentyessä myös sulaminen kiihtyy. Varmaan olet itsekin huomannut että isompi lumikasa sulaa hitaammin kuin pienempi. Tuo toimii ihan samalla periaatteella, kokoluokka on vain hieman isompi ja aikaväli parin viikon sijasta useita vuosikymmenia tai peräti vuosisatoja. Varmaan grönlannin asukkaista oikein mukavaa, mutta kaikki eläimet eivät ole kovin innoissaan.

Jos haluat lukea enemmän jäätiköiden sulamisesta ja siitä, mikä johtuu mistäkin suosittelen ottamaan yhteyttä DMI:hin tai tutkijoihin, jotka miettivät tuota asiaa. Jos pyydät kauniisti he varmaan luovuttavat sinulle tutkimuksensa ja kertovat metodologiansa. Sitten voit mennä itse Grönlantiin toistamaan tutkimuksia.

 

[Byvajet]

Luonnontiede on paras (no siis ainoa) metodi ymmärtää fysikaalista maailmaa ja sen prosesseja.

Tieteellinen käsitys lukuisista asioista sata vuotta sitten oli erilainen kuin nyt. Tieteellinen käsitys sadan vuoden päästä tulee olemaan lukuisista asioista erilainen kuin nyt.

Vetoaminen tieteeseen totuutena kyseenalaistaa tieteen perusajatuksen, koska siihen kuuluu itsensä korjaavuus ja prosessiluonteisuus.

Ilmastonmuutosuutisoinnissa on sellainen perusvika, että siinä annetaan vastauksia, joita ei ole vielä havaittu. Nykyisten havaintojen perusteella luotu teoreettinen malli on saanut jumalallisen sädekehän. Sitä ei pidetä enää ennustavana teoriana, johon liittyy lukuisia epävarmuuksia, vaan siitä on tullut eräänlainen tulevaisuuden kuvaus.

Ilmastonmuutoskeskustelussa on tapana leimata denialisteiksi kaikki, jotka käyttävät vääriä lähteitä. Harvempi kuitenkin osaa sanoa, miksi lähteet ovat vääriä. En esimerkiksi usko, että kovinkaan moni pystyy kertomaan, miksi Ollilan lähteet ovat vääriä. Monien mielestä ne kuitenkin ovat vääriä, koska niiden perusteella syntyy asioista vääränlainen kuva.

Ihmiselle on kaikissa asioissa tärkeämpää löytää ympäristöstään tukea valmiille käsityksille kuin pyrkiä ajattelemaan analyyttisesti ja avoimesti. Nyt kun kansaan on saatu syötettyä ilmastousko, siitä on seurannut se, että ihmisten täysin vilpittömätkin yritykset selittää itselleen ristiriitoja, tuomitaan denialismiksi. Oman ajattelun ja asioiden kaivelun sijaan kehotetaan luottamaan auktoriteetteihin.

Ilmastonmuutoksen kauheat seuraukset – ei mitään näyttöä

 

[opelix]

Olen mykistynyt. Eiköhän tämä riittänyt tähän ketjuun. Kaikki vaan uusiksi ja sitä rataa. Uskomatonta miten asian mittasuhteita suhteessa poliittiseen kilpajuoksuun elämämme perusasioiden muuttamisesta ei kyseenalaisteta enempää. Onneksi ei vaikuta mun elämääni. Jätän eläkehakemuksen tähän keskusteluun tällä päivämäärällä 19.1.2019.

 

[Byvajet]

Lisään vielä edelliseen kirjoitukseeni, että en oleta jengin alkavan palvoa Ollilaa tai jotain muuta kriittisesti asiaan suhtautuvaa totuuden paljastana. En minä ajattele itsekään niin.

Luin linkatun kirjoituksen, katsoin siihen liitetyt kuvaajat, silmäilin lähteet ja luin Ollilan koonnin, joka tuntui vastaavan omia havaintojani. Siis tämän: "Kaikissa näissä katastrofiuutisissa on tyypillisesti neljä piirrettä: 1) Asialla on jonkin yliopiston tutkijaryhmä tai professoriryhmä, 2) Uutiset ennustavat jotain merkittävää negatiivista kehitystä tai suorastaan katastrofia ilmastonmuutoksen johdosta, 3) Tutkimustulokset perustuvat ilmastomallien avulla saatuihin simulointeihin, 4) Tutkimustulokset ovat ristiriidassa luonnosta saataviin havaintoihin verrattuna ja sisältävät joskus karkeita virheitä."omien havaintojenikin mukaan."

Tämän jälkeen jään seuraamaan tulevaa, koska ei minulla tavallisena kansalaisena ole velvollisuutta tai tarvetta valita puoltani. Voin todeta, että lehdistö uutisoi yhtä ja kriitikot löytävät uutisoinnista virheitä ihan järkeviltä vaikuttaviin lähteisiin nojaten.

En koe asiaa niin, että minun täytyy päättää totuus. En myöskään suostu siihen, että mitätöin kriitikoiden lähteet ennen kuin niiden mitätöintiin on perusteltu syy.

Lähes kaikki suuret huijaukset perustuvat auktoriteettiuskoon. Jokunen vuosi sitten Tiede-lehdessä oli juttusarjakin suurimmista tieteellisistä huijauksista. Niille oli ominaista se, että yhteisö oli ruvennut seuraamaan auktoriteettia sen sijaan että se olisi tutkinut todellisuutta.

Tervepäinen ihminen antaa ajatuksen sille, ovatko myrskyt oikeasti lisääntyneet ja voimistuneet vai oletetaanko niiden lisääntyneen ja voimistuneen jonkin mallin perusteella. Havainnot täytyy erottaa ennustuksista.

Tervepäinen antaa ajatuksen sille, kuinka paljon merenpinta voi laskennallisesti nousta jonkin jäävuoren sulaessa eikä usko stetsonista heitettyjä hullunkurisia metrilukuja.

Hyvä opettaja antaa opiskelijalle tehtävästä edes puoli pistettä, jos opiskelija kirjoittaa vastauksen yhteyteen, että vastaus on mieletön eikä voi olla oikea. Samaa mittasuhteiden hallintaa odottaisi peruskansalaisilta. Vaikka ei ymmärtäisi kaikkea, niin ihan järjettömän mittaluokan sumutuksiin ei kannata hypätä mukaan.

 

[El Gordo]

Kyllähän tämä ei ole mistään tietokonesimulaatiosta kiinni, vaan ihan selkeästä fysikaalisesta prosessista. Kasvihuoneilmiö. Jos kasvihuonekaasuja ilmakehässä lisätään, niin se on kuin laittaisit vesikattilan kuumalle liedelle. Väkisinkin lämpenee.

Yhä tarkentuvilla tietokonesimulaatioilla saadaan lähinnä selville tarkemmin se aika, minkä päästä kattila alkaa kiehua. Lopputulos on ollut tiedossa jo aiemmin.

Kun nyt tiedemaailma saavutti laajan yksimielisyyden kasvihuoneilmiön voimistumisesta jo viimeistään 80/90-luvuilla, ja tässä on sen jälkeen katseltu keskilämpötilojen nousua ja jäätikköjen vetäytymistä jo muutama vuosikymmen, niin kyllähän se on omituista ettei jotkut vieläkään suostu näkemään yhteyttä.

Kysymys on samanlainen, kuin se aiheuttaako tupakointi syöpää. Kova vääntö siitäkin aikanaan käytiin aina oikeusasteita myöten. No varmaan jostakin vielä löytyy niitä ihmisiä, jotka uskovat että varoitukset ovat vain lääkärien ja terveysviranomaisten salaliitto. Keino saada lisää tutkimusrahaa, kun väittää että tupakointi on hirveän epäterveellistä ja sen haittoja pitäisi tutkia lisää.

 

[dana77]

Voisitko ottaa kantaa vaikka nyt tuohon ylläolevaan Hesarin artikkeliin ja tosiasioihin. Tätähän täällä vähän kyseltiin.

Mikäpä siinä.
Ensinnäkin lähtisin siitä, että tämän artikkelin ensisijaisena pointtina ei ollut sulaneen veden määrä vaikutus merenpintaan, vaan se että siitä vapautuu metaania, joka on 20 kertaa hiilidioksidia vahingollisempi kasvihuonekaasu. Artikkelissa oltiin varovaisia johtopäätösten suhteen, mikä onkin fiksua:
"Sitä miten suuri merkitys metaanilla tulevien vuosikymmenten aikana on ilmaston lämpenemiselle, ei vielä tiedetä, toteaa Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Tuomas Laurila."
"SITÄKÄÄN ei tiedetä, miten paljon mannerjäätiköillä on kohtia, joissa sulamisvesien mukana purkautuu metaania ilmakehään."

Positiiviseksi asiaksi on myös mainittava, että artikkelissa selvästi viitataan tieteelliseen tutkimukseen johon se perustuu, jolloin lukija voi itse arvioida väitteiden luotettavuuden ja tarvittaessa lukea itse tutkimukset:
"Nyt julkaistu brittiläisen Bristolin yliopiston tutkimus oli lyhyen ajan sisällä kolmas, jossa todettiin metaanin purkautuminen sulamisen yhteydessä. Marraskuussa julkaistiin kaksi erillistä tutkimusta, joiden mukaan metaania purkautuu sulavista jäätiköistä Islannissa ja Grönlannissa, kertoo Scientific American -lehti."

Kaikkien Grönlannin mannerjäätikön sulamisen vesimäärällä spekulointia voidaan pitää tarpeettomana, koska se ei ole reaalinen uhkakuva, mutta niin artikkelissa ei väitetäkään. Ehkä tuo jotain perspektiiviä tuo jäätikön suuruuteen. Vaikka olen Kheopsin pyramidin sisällä käynyt ja hieman sitä pitkin kiivennyt, niin en pidä sitä minään kuvaannollisena yksillönä havainnollistamaan vesimäärää. Pikemminkin päinvastoin.

Kritisoimassasi grafiikassa on esitetty että mannerjäätä sulaa 260 mrd tonnia vuodessa. Lähteeksi on mainittu BBC, NY Times ja Ensyklopedia Brittanica, eli oletettavasti Hesari on oman ruutunsa hoitanut puhtaasti. Nämä ei toki ole tieteellisiä tutkimuksia, joten vaatisi noihin lähteisiin tutustumista ja tarkistamista mikä on heidän tietolähteensä, että tietäisi että kumpi arvio on parempi/uudempi.

Annetaan Pasi Viherahomaisesti 4/5 ja todetaan, että arviossa ei ole yritettykään vertaisarvioida itse tutkimusta ja sen sisältöä, vaan arvioitu ainoastaan journalistista osuutta.
Vertaisarviointiin en viitsi lähteä, koska se veisi vähän pohjaa siltä kritiikiltäni, että jokainen internet-toope kuvittelee ymmärtävänsä asiasta kuin asiasta enemmän kuin alaan perehtyneet tutkijat lukemalla internettiä. Omaan tutkintooni sisältyi ainoastaan tietotekniikkaa, kauppatiedettä, terveydenhuollon hallintoa ja jonkun verran matematiikkaa.

 

[opelix]

@dana77 tällaista keskustelua tarvitaan. Puheenvuorosi ansaitsee tykkäyksen.