Mainos

Ilmastonmuutos

  • 732 088
  • 6 700

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Mistäs nämä faktat ovat peräisin?

Auringon aktiivisuus on minimissään josta on alkanut kautta historian viileät kaudet.

Tähän nyt sanoisin vain että sittenpä nähdään. En mä tästä sinällään vänkäämään ala. Olen monipuolisesti asioihin tutustunut. Jopa sääharrastajana itseäni pidän. Kannattaa tutustua muuhunkin tutkimustietoon kuin IPCC:n poliittisen yksikön valikoituun dataan. Suosittelen lämpimästi.
 
Viimeksi muokattu:

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Auringon aktiivisuus on ollut tasaista 70-luvulta nykypäivään. Lämpötila ei. Se on noussut, kuten hiilidioksidipitoisuuskin.

Tuossa olet väärässä. Auringonpilkut taitavat olla historiallisen alhaalla nyt esimerkin mainitakseni.

Mutta ei tästä väitellä kannata kovasti kun emme varmasti tiedä vaikutuksia. Minä uskon viilenemiseen. Toivottavasti ei niin sanotusti hutkita liikaa ennenkuin nähdään. Onhan tässä uskonnon kaltaisen kiihkon makua hieman alkanut olla. Sinällään fossiilisista polttoaineista on hyvä hankkiutua eroon joka tapauksessa. Järkevästi ja maltilla.

Huvittavinta on nämä ympäristöahdistujat jotka ovat työkyvyttömiä maailmanlopun takia. Ympäristöpsykologit heitä hoitavat. Oli juttua päivän Keskisuomalaisessa. Oi aikoja Oi tapoja :)
 
Viimeksi muokattu:

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tuossa olet väärässä. Auringonpilkut taitavat olla historiallisen alhaalla nyt esimerkin mainitakseni.

On viimeinen sykli ollut vähän vaisu, eli lievä laskeva trendi on totta.

Se tarkoittaisi, että viimeiset vuosikymmenet olisi pitänyt viiletä, vaan ei ole. Miksei ole? No koska kasvihuonekaasujen lisääntyminen on voimakkaampi lämmittävä tekijä, kuin auringon aktiivisuuden hiipuminen on viilentävä.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
On viimeinen sykli ollut vähän vaisu, eli lievä laskeva trendi on totta.

Se tarkoittaisi, että viimeiset vuosikymmenet olisi pitänyt viiletä, vaan ei ole. Miksei ole? No koska kasvihuonekaasujen lisääntyminen on voimakkaampi lämmittävä tekijä, kuin auringon aktiivisuuden hiipuminen on viilentävä.

Wrong. Viileneminen tulee viiveellä,vähän kuin lämpötilat vuodenajoista auringon asema huomioonottaen. Sää ei ole kylmimmillään kun aurinko on alimmillaan eikä lämpimimmillään kun aurinko korkeimmillaan. Sama logiikka. Yläilmakehä määrää tuota prosessia ja sen lämpötilat jotka muuttuvat hitaasti.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Yläilmakehä määrää tuota prosessia ja sen lämpötilat jotka muuttuvat hitaasti.

Yläilmakehässä on aika pieni lämpövarasto. Merissä suuri. Merten lämpötilat ne hitaasti muuttuvat, ja siitä tulee viive.

Meretkään eivät nyt viilene, vaikka auringon säteilytehossa on pientä laskua. Muutos on niin pieni, että hiilidioksidin lisääntyminen kumoaa sen moninkertaisesti.
 

Byvajet

Jäsen
esimerkiksi tuo hiilidioksidimäärän kiihdyttämä yhteyttäminen on niitä juttuja joita ei aiemmin taidettu laajemmin edes tiedostaa.

Aivan varmasti se on tiedostettu, koska siitä oli esimerkkejä jo vuonna miekka ja kivi omissa lukion oppikirjoissani. Kysymys on siitä, että ilmastopöhinässä tahdotaan tuottaa tietynlainen narratiivi, josta jätetään pois valittua tarinalinjaa rikkovat asiat.

Pöhinää on helppo ylläpitää, koska ihmiset ovat hanakoita valitsemaan puolensa. Fiksut ja koulutetut uskovat sen, minkä media esittää, kun taas tyhmät ja kouluttamattomat ryhtyvät denialisteiksi.

Kuitenkin vain aniharvalla kansalaisella on todellinen mahdollisuus ymmärtää ilmiötä. Puolen valitsemisessa on siis kysymys auktoriteettiuskosta. Auktoriteetit taas todistetusti ovat olleet usein väärässä tai johtaneet tarkoituksellisesti harhaan. Siksi en oikein ymmärrä, miksi täytyy heittäytyä uskon varaan, kun mitään pakkoa ehdottoman kannan lukitsemiseen ei ole. Aivan hyvin voi odottaa ja katsella, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

On mahdollista, että jo omana elinaikanamme, esimerkiksi 20-40 vuoden aikana, tiede etenee ja erilaisista vaikuttimista ja niiden keskinäisistä suhteista saadaan tarkempi kuva. Se, että tuemme median ja tutkijoiden bisnestä menemällä mukaan hälytysuutisointiin, tuskin on kenenkään etu, koska se kannustaa vain lisää kokonaiskuvaa peittävään yksipuoliseen uutisointiin.

Jos jotenkin tahtoo ympäristön tuhoutumista vastustaa, niin paras tapa siihen on äänestää puolueita, jotka pyrkivät eroon kulutuskulttuurista. Turhankuluttaminen pitäisi saada loppumaan. Olisi siirryttävä kestäviin, helposti korjattaviin ja pitkätakuisiin tuotteisiin, jotka maksavat paljon ja kiertävät hitaasti. Näin kansalla jäisi vähemmän rahaa roinamaniassa roikkumiseen. Se karsisi kuluttamiseen perustuvia työpaikkoja, ja kun työttömyys riittävästi kasvaisi, täytyisi järjestelmänkin reagoida jotenkin ja ruveta pyörittämään itseään jonkin muun kuin ympäristön tuhoamisen varassa. Köyhyyttä se tietenkin kansalle tietäisi, mutta aika mahdoton on nähdä, että ympäristö voitaisiin maapallon nykyisellä väestömäärällä suojella, jos myös länsimaissa ei lasketa radikaalisti materiaalista elintasoa.

Jos puolue ei ole valmis karsimaan kerska- ja elämyskulutukseen perustuvia työpaikkoja, niin silloin se ei myöskään ole aidosti huolissaan ympäristöstä. Siitä puolueen todellisen ympäristöselkärangan näkee.

Vihreitä ei ainakaan kannata äänestää, mutta Vihreässä langassa on ihan kiva juttu.

Minä, Rooman keisari
 

Carlos

Jäsen
Jos jotenkin tahtoo ympäristön tuhoutumista vastustaa, niin paras tapa siihen on äänestää puolueita, jotka pyrkivät eroon kulutuskulttuurista. Turhankuluttaminen pitäisi saada loppumaan. Olisi siirryttävä kestäviin, helposti korjattaviin ja pitkätakuisiin tuotteisiin, jotka maksavat paljon ja kiertävät hitaasti. Näin kansalla jäisi vähemmän rahaa roinamaniassa roikkumiseen. Se karsisi kuluttamiseen perustuvia työpaikkoja, ja kun työttömyys riittävästi kasvaisi, täytyisi järjestelmänkin reagoida jotenkin ja ruveta pyörittämään itseään jonkin muun kuin ympäristön tuhoamisen varassa. Köyhyyttä se tietenkin kansalle tietäisi, mutta aika mahdoton on nähdä, että ympäristö voitaisiin maapallon nykyisellä väestömäärällä suojella, jos myös länsimaissa ei lasketa radikaalisti materiaalista elintasoa.

Erittäin iso paradoksi tässä ilmastohössötyksessä on maailmassa vallitsevat kaksi täysin vastakkaista päätavoitetta. Eli ensinnäkin halutaan kestävää kehitystä, vähennetään roskaa, vähennetään päästöjä, ollaan ympäristöystävällisiä, ollaan muuten vaan ystävällisiä, poliittisesti korrekteja ja päälle kimppahali kaikille. Ok, kuulostaa hyvältä.

Sitten se toinen puoli. Talous ei kasva tarpeeksi, maailma on tuhoon tuomittu. Talouden pitää kasvaa, joka maassa, koko ajan, muuten ei kunnian kukko laula. Jokaisen yrityspomon pitää tottakai tuottaa osakkeenomistajille voittoa, eikä siinä vielä kaikki, liikevaihdon täytyy kasvaa joka neljännes, mielellään vielä ennätystahtia. Muuten edessä on jossain vaiheessa uuden työpaikan etsintä. Ihan sama miten paljon ko. yrityksellä on "vihreitä ohjelmia", jatkuva kasvu on vaatimus joka tuskin vähentää pitkässä juoksussa päästöjä, tai kulutusta.

Näistä kahdesta vastakohdasta ei vaan puhuta missään samassa asiayhteydessä. Tämä jatkuvaa kasvua vaativa ajatusmalli on pakko saada loppumaan maailmasta, sillä siinä ei ole pitkässä juoksussa mitään järkeä. Se on tuhoon tuomittu pyramidihuijaus. Mikä firma julistaa ekana että "meidän ilmastotekomme on lopettaa kasvun tavoittelu, ja keskittyä olemassaolevan jalostamiseen, ehkä jopa toiminnan pienentämiseen / järkevöittämiseen"? "Pidämme nykyisen verkostomme ja that's it"? "Tavoitteenamme on asettaa liikevaihdon yläraja 10MRD Euroon?"

Ja sitten itse tästä ilmastonmuutoksesta. Omasta puolestani kannatan kaikkea luontoystävällistä, mutta nykyään media vie kyllä ihmisiä ihan 100-0 tässä hysteriassa. Onko kukaan katsonut uutisia viime viikkoina? "Hyytävä arktinen talvi valtaa Suomen". Oli muutama aste pakkasta muutaman päivän. "Älkää menkö töihin, vuosisadan lumimyrsky peittää alleen etelä-Suomen". Lunta tuli paikoitellen jopa 10cm. Supersää muuttuu, trooppinen myrsky uhkaa, kaikki on ihan hirveää, koko ajan keksitään uusia termejä normaalille säänvaihtelulle, ja tehdään niistä jotenkin katastrofaalisia. Itse asiassa jos katsoo vaikka mennyttä kesää ja tätä talvea, niin tuntuu IHAN TÄYSIN NORMAALILTA. Ja silti on lehdet täynnä kauhukuvia.

Ja lopuksi vielä olen samalla kannalla brother @opelix kanssa. Uskon että 2020-2030 tulee olemaan keskimäärin ihan helvetin kylmää, joka voi kestää ehkä pidempäänkin. Miten paljon "ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos" sitä jarruttaa, en tiedä, mutta en usko että tarpeeksi. Tämä päätelmä perustuu omaan empiiriseen kokemukseeni ja melko aktiiviseen sään ja avaruussään seurantaan, ja niistä tekemiini johtopäätöksiin. Voin olla väärässä, voi olla että en ole.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
@Carlos tyhjensi pankin melko lailla. Briljantti kirjoitus. Keskustelu jatkukoot mutta toivottavasti ei tyyliin "persudenialistit" eivät usko suurinta osaa tiedemiehiä sun muuta.

Mistä kriitikot Suomessa ovat saaneet aiheen epäillä ilmastonmuutoksen perusteita? Ei ainakaan mediasta, siellä ei ole kritiikkiä ollenkaan?

IPCC:n raportin jälkeen ei ole ollut ainuttakaan päivää etteikö aihetta olisi uutisissa sivuttu, kaikki tietää näkökulman. 95% uutisista samaa asiaa väkisin väännettynä. Mites siinä käy kun sutta huudetaan turhaan..
 
Viimeksi muokattu:

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Uutisointi on älypuhelinaikanamme vain muuttunut. Kaikki uutisoidaan ääri-ilmiöinä. Niin ja sitä en ole kiistämässä etteikö ilmasto ole hieman lämmennyt viimeisen 50 vuoden aikana mutta ei lämpene kauaa. 2020-luvulla viilenee ja 2030-luvulla jo katovuosia. 2050-luvulla taas lämpenee.
Huolestuttavia vistejä ei kuulu medialta, vaan alan huippututkijoilta, joista mm. IPCC:n paneeli koostuu. Kyseessä ei ole mikään politrukkien sikarikerho, vaan ilmastonmuutosta ammatikseen tutkivasta yliopistoväestä kuorittu kerma.

Kun olet noin varma asiastasi, niin mielellään kuulisin, millä tavoin media on valehdellut ja millä tavoin sinä tiedät totuuden paremmin kuin vuosikymmeniä aihetta tutkineet tieteilijät.

Sitten yleisiä suuntaviivoja aiheesta;

Internet-aikakaudelle on luonteenomaista, että ikävien totuuksien myöntämistä vastustavat tahot lietsovat seuraavia argumentaatiokikkoja:

1) Soran heittäminen rattaisiin. Kun tiedeyhteisö on ollut jossakin ennusteessaan väärässä, siitä muodostetaan yleistys, jonka tarkoituksena on heikentää em. auktoriteettien uskottavuutta. Ilmastonmuutoskeskustelun lisäksi sama taktiikka on jalostettu huippuunsa mm. OJ Simpsonin oikeudenkäynnissä (suosittelen katsomaan Netflixistä aiheeseen liittyvän sarjan).

2) Epäilyksen herättäminen. Tässä oleellisinta on muodostaa kuva, jonka mukaan kukaan ei tiedä aiheesta riittävästi kyetäkseen esittämään valideja väittämiä. Tämä on ehkä tehokkain metodi, jonka huippuunsa virittäjistä tunnetuin on Donald Trump. Menetelmän teho perustuu pitkälti siihen, että asiaan vihkiytymätön ei kykene arvioimaan erilaisten näkemysten totuudenmukaisuutta.

3) False Balance. Tämä liittyy jonkin verran edelliseen. Tarkoituksena on muodostaa tilanne, jossa keskustelua käydään tasavertaisten osapuolten välillä. Valitettavan usein myös laatumedioissa sorrutaan asetelmaan, jossa ohjelman draamallinen arvo vie tilaa asiakeskustelulta. Jos otetaan esimerkiksi ilmastonmuutos, on tyypillinen false balance -asetelma voimassa silloin, kun keskustelun osapuolina ovat denialisti ja ilmastotutkija.

4) Tunneperäisyys ja empirian korostaminen. Tähän luokkaan menee heittämällä kaikki Grönlanti-analogiat ja tammikuiset säätilan arvioinnit. Kun keskustelun aihe on abstrakti ja monimutkainen, on helppo viedä yleisön huomio konkreettisiin, kouriin tuntuviin mielikuviin. Tutkijat joutuvat aina tarkastelemaan kokonaisuuksia, joissa on paljon liikkuvia osia. Tämä on kuitenkin vaikeaa, koska vaikeiden asioiden tiivistäminen ymmärrettävään muotoon vaatii enemmän yleisön keskittymiskyvyltä kuin Nigel Faragen heiluttelema paperi jäämäärän kasvusta.

5) Mittasuhteet. Ongelman ollessa massiivinen ja äärimmäisen vaikeasti ratkaistavissa, kannattaa nostaa kädet pystyyn ja todeta, että mitään ei ole tehtävissä. Kun näin tehdään, saadaan ikään kuin vapaat kädet "nauttia elämästä" ja "katsoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan". Kun kellään ei ole ratkaisun avainta, on houkuttelevinta rajata oma keskittyminen sellaisiin kysymyksiin, joihin on realistista saada muutos. Ilmastonmuutoksen osalta yksilöllä on hyvin vähän tehtävissä, joten moni katsoo epäilys-kortin loppuun asti ja heittää jatkossakin banaaninkuoret sekajätteeseen.

6) Status quo'n puolustaminen. Muutos on aina uhkaavampaa ja epävarmempaa, joten ihmiset tuppaavat luottamaan toimintamalleihin, jotka ovat entuudestaan tuttuja. Se, joka ehdottaa muutoksia, joutuu välittömään syyniin: "tämä ei ole realistista", "tuo tuhoaa meidän elintason", "tuolla ei kuitenkaan ratkaista koko ongelmaa". Tämän olen saanut tuta joka kerta, kun otan esille mahdollisia keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kritiikissä implikoidaan, että minä en jotenkin ymmärtäisi, miten helvetin vaikeaa on vaikkapa liikenteen sähköistäminen tai keskivertoihmisen elintapojen muuttaminen.

Näiden pohjalta toteankin, että tutkittu tieto, maltilliset pragmaatikot ja muutosvaatimukset häviävät aina karismaattisille puhujille, turvalliselle jatkuvuudelle ja kyynikoille.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Erittäin iso paradoksi tässä ilmastohössötyksessä on maailmassa vallitsevat kaksi täysin vastakkaista päätavoitetta. Eli ensinnäkin halutaan kestävää kehitystä, vähennetään roskaa, vähennetään päästöjä, ollaan ympäristöystävällisiä, ollaan muuten vaan ystävällisiä, poliittisesti korrekteja ja päälle kimppahali kaikille. Ok, kuulostaa hyvältä.

Sitten se toinen puoli. Talous ei kasva tarpeeksi, maailma on tuhoon tuomittu. Talouden pitää kasvaa, joka maassa, koko ajan, muuten ei kunnian kukko laula. Jokaisen yrityspomon pitää tottakai tuottaa osakkeenomistajille voittoa, eikä siinä vielä kaikki, liikevaihdon täytyy kasvaa joka neljännes, mielellään vielä ennätystahtia. Muuten edessä on jossain vaiheessa uuden työpaikan etsintä. Ihan sama miten paljon ko. yrityksellä on "vihreitä ohjelmia", jatkuva kasvu on vaatimus joka tuskin vähentää pitkässä juoksussa päästöjä, tai kulutusta.

Näistä kahdesta vastakohdasta ei vaan puhuta missään samassa asiayhteydessä. Tämä jatkuvaa kasvua vaativa ajatusmalli on pakko saada loppumaan maailmasta, sillä siinä ei ole pitkässä juoksussa mitään järkeä. Se on tuhoon tuomittu pyramidihuijaus. Mikä firma julistaa ekana että "meidän ilmastotekomme on lopettaa kasvun tavoittelu, ja keskittyä olemassaolevan jalostamiseen, ehkä jopa toiminnan pienentämiseen / järkevöittämiseen"? "Pidämme nykyisen verkostomme ja that's it"? "Tavoitteenamme on asettaa liikevaihdon yläraja 10MRD Euroon?"
Ei tässä mitään ratkaisematonta ongelmaa ole. Järjestelmästä pitää tehdä niin aukoton, että sen sisällä saa jokainen yritys kasvaa niin paljon kuin haluavat vähän samoin kuin lapsi pomppulinnassa temmeltää niin kovaa kuin jaksaa.
Kaikkien ympäristön kannalta olleellisten vaikutusten tulee seurata yritykselle johdonmukaisia ja läpinäkyviä kustannuksia. Kasvuvaatimukset ovat aina suhteellisia ja voihan se olla, että tulevaisuudessa ei parhaatkaan pääse enää kahteenkymmeneen prosenttiin, vaan jäävät viiteentoista, mutta he ovat silti parhaita ja houkuttelevat pääomia.

Ei liikevaihto saastuta.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
@Byvajet olen ensimmäisenä myöntämässä että jatkuva talouskasvu ja ilmastonmuutoksen välttäminen ovat melko mahdoton yhtälö ainakin nykyisillä kulutus- ja tuotanto (sekä tuloksenteko) malleilla. Koko järjestelmä jos perustuu kertakäyttökulutukseen niin ei siinä oikein ole sijaa kestävälle kehitykselle. Toisaalta vaikka nykymenolla ollaankin ajamassa täysiä päin seinää, en näe että tämä olisi minkäänlainen erityinen osoitus siitä ettei ilmastonmuutokseen uskota, siitä ei vaan välitetä. Vähän sama kuin että kyllä porukka edelleen vetää suolaa, rasvaa ja tupakkaa vaikka yhteys verisuonitauteihin ja syöpiin on melko hyvin todistettu. Siinä vaan joko arvotetaan se nopea nautinto pitkä aikavälin riskejä tärkeämmäksi tai vaihtoehtoisesti luotetaan ettei omalle kohdalle napsahda vaikka todennäköisyydet vähän huonot ovatkin. Yhteyttämisen tehostumisen laajempaa tiedostamista kun mainitsin niin tarkoitin suuremmalle yleisölle kerrottua faktaa että jonkunlainen puskurivaikutus on olemassa, joskaan sen voimakkuutta luonnon oloissa ei luonnollisestikaan tiedetä ja labratestien perusteella puskurivaikutus ei niin suuri ole että kannattaisi kasvihuoneilmiö sen takia unohtaa.

@opelix helvetin kiva jos väittämäsi pitää paikkaansa, vaikea on vaan uskoa että käytännössä koko tiedeyhteisö olisi tässä asiassa väärässä. Muistuttaisin että vaikka kriitikoiden mielestä ilmastonmuutosmeuhkausta harrastetaan ainoastaan koska se on hyvää bisnestä, niin esimerkiksi öljyteollisuus (samoin kuin muukin fossiilisten polttaminen) on vielä ihan helvetin paljon suurempaa ja kyllä niillä firmoilla on varaa palkata parhaat lobbarit. Mutta tosiaan jos olet oikeassa niin erittäin mielelläni otan vastaan viilenevän ilmaston ja tunnustan että tämä globaali muutos ei sitten johdukaan ihmisestä, vaikka ihan perkeleellisiä määriä geologisessa mielessä stabiiliksi luokiteltavaa hiiltä (ja energiaa) on ilmaan vapautettukin.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Talous ei kasva tarpeeksi, maailma on tuhoon tuomittu. Talouden pitää kasvaa, joka maassa, koko ajan, muuten ei kunnian kukko laula. Jokaisen yrityspomon pitää tottakai tuottaa osakkeenomistajille voittoa, eikä siinä vielä kaikki, liikevaihdon täytyy kasvaa joka neljännes, mielellään vielä ennätystahtia. Muuten edessä on jossain vaiheessa uuden työpaikan etsintä. Ihan sama miten paljon ko. yrityksellä on "vihreitä ohjelmia", jatkuva kasvu on vaatimus joka tuskin vähentää pitkässä juoksussa päästöjä, tai kulutusta.
Kyllähän talous voi ajaantua lamaan, mutta se on valtioiden ongelma yleensä kun on työttömyysturvat ja muut maksut jotka alkavat kasvamaan. Toimivat ja menestyksekkäät yritykset sitten jatkavat toimintaansa potkien samalla väkeä ulos, jos tuloa ei tule tarpeeksi.

Liikevaihtoa (ja BKT:tä) voi kasvattaa vaikka kaivamalla kuoppia takapihalle ja täyttämällä niitä. Jos nuo olisivat itseisarvo niin rahaa laitettaisiin kaikkeen turhaan liikevaihtoa kasvattaakseen.
 

Byvajet

Jäsen
1) Soran heittäminen rattaisiin.
2) Epäilyksen herättäminen.
3) False Balance.
4) Tunneperäisyys ja empirian korostaminen.
5) Mittasuhteet.
6) Status quo'n puolustaminen.

Nämä toimivat myös toiseen suuntaan. Suurista kysymyksistä tuntuu aina olevan varmuus, kunnes riittävästi kuluu aikaa. EU, euro, Nato ja maahanmuutto esimerkkeinä.

Viisaat päät ovat olleet luomassa Suomeen monikulttuurisuuspolitiikkaa, joka perustuu ideaan, että kulttuurit elävät rinnakkain. Siksi tulijoiden lähtökulttuureita pyritään eri tavoin tukemaan mm. kielenopetuksen muodossa.

Viisaat eivät kuitenkaan tulleet huomioineeksi, että saman valtion sisällä tapahtuvassa monikulttuurisuudessa ei ole ainoastaan kivoja tapaeroja, vaan syviä ristiriitoja on myös perustavissa moraalikäsityksissä. Siksi edes ensimmäisiä seuraavat maahanmuuttajasukupolvet eivät välttämättä sopeudu.

Eikä liene varmuutta EU:sta ja eurostakaan. Kunhan tässä vuosikymmen pari mennään eteenpäin, niin katsotaan sitten, mitä on käsissä. Naton tuleva roolikin on arvoitus.

Pidän mahdollisena, että kasvihuoneilmiö ainakin lyhyellä aikavälillä (alle 150 vuotta) parantaa elinolosuhteita maapallolla. Pelkästään tällä asialla aprikointi riitti tekemään minusta aikaisemmin denialistin.

Nyt puheet ovat alkaneet kuitenkin lieventyä. Kun on päästy 10-20 vuotta eteenpäin, niin saatetaan jo puhua täysin luontevasti kasvaneesta viljelyalasta ja suuremmista sadoista.
 

Fordél

Jäsen
Pidän mahdollisena, että kasvihuoneilmiö ainakin lyhyellä aikavälillä (alle 150 vuotta) parantaa elinolosuhteita maapallolla. Pelkästään tällä asialla aprikointi riitti tekemään minusta aikaisemmin denialistin.

Nyt puheet ovat alkaneet kuitenkin lieventyä. Kun on päästy 10-20 vuotta eteenpäin, niin saatetaan jo puhua täysin luontevasti kasvaneesta viljelyalasta ja suuremmista sadoista.

Kukaanhan ei kiistä etteikö ilmastonmuutokseen liittyisi positiivisiakin kehityssuuntia. Aivan kuten ei monikulttuurisuus, EU tai eurokaan ei ole joko vain hyvä tai huono asia. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan paranna kokonaisuutena elinolosuhteita, ei ihmisen eikä muiden eläinten tai kasvien. Useat eläin- ja eliölajit eivät kerkeä sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin ja joutuvat kärsimään. Se, että joillain menee vähän nykyistä paremmin, ei ole kokonaisuuden kannalta parempi asia. Tulee vähemmän voittajia ja enemmän häviäjiä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Mutta ei tästä väitellä kannata kovasti kun emme varmasti tiedä vaikutuksia. Minä uskon viilenemiseen. Toivottavasti ei niin sanotusti hutkita liikaa ennenkuin nähdään.
Eli lopputulema keskustelusta oli että vastakkain on jatkoajan nimimerkkien opelixin ja carlosin mutu vs asiaa ammatikseen tutkivien tutkijoiden konsensus. Nämä on aina vaikeita tilanteita, kun pitäisi kriittisesti pystyä arvioimaan esitettyjä todisteita ja argumentteja. Hyvä että keskustelu käytiin tähän pisteeseen saakka.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Eli lopputulema keskustelusta oli että vastakkain on jatkoajan nimimerkkien opelixin ja carlosin mutu vs asiaa ammatikseen tutkivien tutkijoiden konsensus. Nämä on aina vaikeita tilanteita, kun pitäisi kriittisesti pystyä arvioimaan esitettyjä todisteita ja argumentteja. Hyvä että keskustelu käytiin tähän pisteeseen saakka.

Meinaatko että tutkijat ovat satavarmoja asiasta? Oikeasti? Kevennyksenä mainittakoon Galileo Galilei joka ei ostanut aikansa tieteellistä konsensusta. Oliko hyvä ettei?
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Nämä toimivat myös toiseen suuntaan. Suurista kysymyksistä tuntuu aina olevan varmuus, kunnes riittävästi kuluu aikaa. EU, euro, Nato ja maahanmuutto esimerkkeinä.
Millä lailla em. kysymyksistä on olemassa varmuus?

NATO on tällä hetkellä järkevin puolustuspoliittinen ratkaisu. Se ei kuitenkaan ole ideaali eikä staattinen järjestö, jota ei voisi tilanteen tullen kritisoida.

EU on tuottanut pääosin positiivisia vaikutuksia jäsenmailleen ja rauhoittanut riitaisan mantereen. Euron ongelmat ovat tiedossa, mutta siitäkin huolimatta valtaosa ekonomeista pitää sitä Suomelle edullisena ratkaisuna.

Maahanmuutolla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Valtaosa näistä pitää sisällään työperäisen maahanmuuton, joka on monessa mielessä edullista kaikille osapuolille.

Viisaat päät ovat olleet luomassa Suomeen monikulttuurisuuspolitiikkaa, joka perustuu ideaan, että kulttuurit elävät rinnakkain. Siksi tulijoiden lähtökulttuureita pyritään eri tavoin tukemaan mm. kielenopetuksen muodossa.
Kyllä, Suomen perustuslaillinen periaate on, että kulttuurit elävät rinnakkain ja että lainsäädäntö tukee yksilönoikeuksia ryhmäjäsenyyksien sijaan.

Monikulttuurisuus ei ole mikään lainsäädännöllinen instrumentti, vaan ajatusmalli, joka läpileikkaa liberaalin maailmankuvan.

Pidän mahdollisena, että kasvihuoneilmiö ainakin lyhyellä aikavälillä (alle 150 vuotta) parantaa elinolosuhteita maapallolla. Pelkästään tällä asialla aprikointi riitti tekemään minusta aikaisemmin denialistin.
Tämä on omaa spekulaatiotasi, joka ei perustu tiedeyhteisön konsensukseen.

Ilmastonmuutos voi parantaa paikallisia viljelyolosuhteita esim. Suomessa. Kokonaisuudessa mennään kuitenkin roimasti pakkasen puolelle. Korostan, että tämä ei ole minun mielipiteeni, vaan tutkijoiden arvio asiasta.

Nyt puheet ovat alkaneet kuitenkin lieventyä. Kun on päästy 10-20 vuotta eteenpäin, niin saatetaan jo puhua täysin luontevasti kasvaneesta viljelyalasta ja suuremmista sadoista.
Mihin tämä perustuu?

En ole havainnut lieventymistä ilmastonmuutoskeskusteluissa. Päinvastoin, nyt on herätty - asiantuntijatiedon pohjalta - huomaamaan, että aikaa ei ole hukattavaksi. Se, onnistutaanko tavoittessa, on sitten toinen asia ja riippuvainen monista muistakin asioista kuin yhteisestä tilannekuvasta.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kevennyksenä mainittakoon Galileo Galilei joka ei ostanut aikansa tieteellistä konsensusta.
Tieteellisen sijaan pitäisi kuitenkin puhua katolisen kirkon opeista.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Tieteellisen sijaan pitäisi kuitenkin puhua katolisen kirkon opeista.

Auktoriteetti yhtä kaikki. Ei eroa millään tavoin nykymenosta. Aina täytyy kyseenalaistaa asioita, aina. Sellaisen kasvatuksen allekirjoittanut on saanut. Opettajana kun toimin olen kannustanut oppilaitani samaan. Nautin kun oppi on mennyt perille,myös tässä ilmastokeskustelussa.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Auktoriteetti yhtä kaikki. Ei eroa millään tavoin nykymenosta.
En minä kyllä lähtisi vertaamaan tiedettä ja uskontoa millään mittareilla: toisessa on tolkkua ja toinen on täyttä lööperiä.
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaosseura
Aina täytyy kyseenalaistaa asioita, aina. Sellaisen kasvatuksen allekirjoittanut on saanut. Opettajana kun toimin olen kannustanut oppilaitani samaan.
Päteekö tämä sama vaikka rokotteisiin tai evoluutioteoriaan? Entä painovoimaan, sekin on vain teoria?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös