Ilmastonmuutos

[Walrus21]

Onhan noita raportteja ja ulostuloja nähty kaikenlaisia, joita kommentoin yleisesti, mutta Sitran raportissa on näköjään pikaisesti vilkaistuna lyöty pöytään vielä muitakin epärealistisimmat luvut. Liikenne ja viestintäministeriön asettama työryhmä päätyi siihen, että sähköautoja tulisi olla 2030 mennessä 670 000 ja Sitran raportissa siihen on parhaimmillaan lyöty vielä 130 000 autoa päälle. Ei näissä vaan ole mitään tolkkua.

Tolkkua kenen näkökulmasta? Nuohan ovat hyvinkin samansuuntaisia arvioita.

Arvion pohjana on käytetty Suomen julkilausuttua poliittista tavoitetta.

Eli turha verrata Suomeen. Toki Suomenkin liikenne saadaan teoriassa sähköistettyä vaikka heti, jos joku muu kuin käyttäjät maksaa.

Sitran paperissa on arvioitu aika yksityiskohtaisestikin noita tukisummia, jotka sähköistämiseen menisi.

Konservatiivinen arviointi on aina helppoa, koska sen voi perustuu jo toteutuneisiin asioihin. Tulevaisuuden visiointi sen sijaan perustuu epävarmuuksiin, koska kukaan meistä ei tiedä, millä aikataululla esim. akkuteknologia kehittyy.

Lopulta olennaisinta on se, milloin ja millä panostuksella suuret autovalmistajat siirtävät painopisteen pois polttomoottoriajoneuvoista. On helppo ennustaa, että se tulee joka tapauksessa tapahtumaan lähivuosikymmeninä.

Sitran visiossa on otettu huomioon sähköautojen hankintahinnat. Tällä hetkellä ne pyörivät jossain 50-60k:n tietämissä, ja ovat siten keskivertokuluttajan ulottumattomissa. Tulevaisuudessa tämä voi kuitenkin muuttua siinä mielessä, että auton elinkaarikustannukset muuttuvat sähköautoja suosivaan suuntaan. Sitran raportissa todetaan, että hankintahinnan ei tarvitse edes laskea polttomoottoriauton tasolle, kun kuluttajalle saattaa jo olla edullisempaa ostaa sähköauto.

Latausverkon puute on sekin tekninen ongelma, johon voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Sitran arvion mukaan tähän kuluisi 1,5 miljardia.

Onko se jotain salaista tietoa, vai eikö kukaan tiedä mitä ne päästövähennykset käytännössä ovat, kun niitä ei voi kertoa? Sen olen nyt monta kertaa jo lukenut, että sopimuksia on tehty ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Maakohtaiset päästövähennykset, joiden yhteisvaikutuksesta lämpeneminen on rajattu kahteen asteeseen (ja pyritty 1,5 asteeseen).

Sitä, noudattaako jokin yksittäinen maa tavoitteitaan, voidaan valvoa ja monitoroida Katowicen kokouksessa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Mikään ei tietystikään estä yksittäisiä maita hylkäämästä tavoitteita; se on tämän koko kansainvälisen järjestelmän heikkous.

 

[Byvajet]

Tulevaisuuden visiointi sen sijaan perustuu epävarmuuksiin, koska kukaan meistä ei tiedä, millä aikataululla esim. akkuteknologia kehittyy.

Syksyn, muistaakseni syyskuun, Tekniikan maailmassa kaksi suomalaista alan tutkijaa ennustavat, että akkuteknologia ei juurikaan enää kehity, vaan sähköautot tulevat perustumaan nykytekniikkaan jopa useamman vuosikymmenen. Aika näyttää, riittääkö se kuluttajille, koska hintojakaan tuskin saadaan ronskisti alas metallien kalliin hinnan ja rajallisten resurssien vuoksi.

Suhtaudun myös epäilevästi uusiutuvaan energiaan erityisesti köyhissä maissa. Eri puolille ripotellut myllyt ja paneelit muodostuvat herkästi ongelmajätteeksi. Myllyjen ja paneeleiden valmistaminen kuormittaa paljon ympäristöä, mutta niiden käyttöikä on rajallinen. Jotkut uudetkin myllyt ovat osoittauneet lyhytikäisiksi.

Kun ensin pystytetään maat ja mannut täyteen paneeleita ja myllyjä ja sitten 20 vuoden päästä huomataan, että hajautettu tuotanto on kallista korjata ja ylläpitää, niin siinähän sitä ollaan. Ensin syydetään tukieuroja kauniiseen ideaan, mutta näinköhän idea kantaa, kun kokonaiskustannukset rupeavat paljastumaan.

Ydinvoima olisi varma ja koeteltu ratkaisu, mutta siitä puuttuu pöhinä. Energia-asiat ovat kuitenkin niin jättimäisiä vaikutuksiltaan, että niihin kannattaisi suhtautua konservatiivisesti. Ydinvoiman avulla saataisiin myös karsittua hiilivoimaa, jonka tarve on vahvassa yhteydessä uusiutuviin.

Kaikkein keskeisintä ympäristön tulevaisuudelle on kuitenkin se, kuinka kulutuskulttuuri saadaan ajettua alas. Usassa tehtiin kaikkien aikojen joulumyyntiennätys. Jos järjestelmän perusideana on yrittää samaa kaikissa maailman kolkissa, niin siinä sopassa on yhdentekevää, miten energia tuotetaan. Roinan tuottaminen ja kierrättäminen tuhoaa pallon joka tapauksessa riittävän pitkällä aikavälillä, vaikka energia olisi kuinka puhdasta.

Nyt elämme hetkeä, jolloin pitäisi rakentaa ratkaisuja, jotka kestävät vuosisatoja. Vaalikautinen pöhinä on yhtä tyhjän kanssa, jos järjestelmän perusta ei muutu, koska on aivan varmaa, että kun talous kääntyy laskuun, niin ympäristönsuojelun arvo romahtaa. Vihreiden ja kokoomuksen vastuullinen markkinatalous ei oikeasti tarkoita vastuullista markkinataloutta, kun ympäristö ja talous asetetaan vastakkain.

 

[Outsider]

Tolkkua kenen näkökulmasta? Nuohan ovat hyvinkin samansuuntaisia arvioita.

Arvion pohjana on käytetty Suomen julkilausuttua poliittista tavoitetta.

Kyllä, hyvin samansuuntaisia, eli molemmat pahasti yläkanttin, jos mietitään miten realistista ne on toteuttaa. Arvion/arvioiden pohjana on käytetty poliittisia tavoitteita, mutta ne tavoitteet on nyt näiden arvioiden myötä todettu epärealistisiksi. Jos se ei nyt vieläkään avaudu, niin ei voi mitään.

Sitran paperissa on arvioitu aika yksityiskohtaisestikin noita tukisummia, jotka sähköistämiseen menisi.

Konservatiivinen arviointi on aina helppoa, koska sen voi perustuu jo toteutuneisiin asioihin. Tulevaisuuden visiointi sen sijaan perustuu epävarmuuksiin, koska kukaan meistä ei tiedä, millä aikataululla esim. akkuteknologia kehittyy.

Lopulta olennaisinta on se, milloin ja millä panostuksella suuret autovalmistajat siirtävät painopisteen pois polttomoottoriajoneuvoista. On helppo ennustaa, että se tulee joka tapauksessa tapahtumaan lähivuosikymmeninä.

Sitran visiossa on otettu huomioon sähköautojen hankintahinnat. Tällä hetkellä ne pyörivät jossain 50-60k:n tietämissä, ja ovat siten keskivertokuluttajan ulottumattomissa. Tulevaisuudessa tämä voi kuitenkin muuttua siinä mielessä, että auton elinkaarikustannukset muuttuvat sähköautoja suosivaan suuntaan. Sitran raportissa todetaan, että hankintahinnan ei tarvitse edes laskea polttomoottoriauton tasolle, kun kuluttajalle saattaa jo olla edullisempaa ostaa sähköauto.

Latausverkon puute on sekin tekninen ongelma, johon voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Sitran arvion mukaan tähän kuluisi 1,5 miljardia.

Tulevaisuudessa voi tapahtua mitä vaan, mutta pitäisi ymmärtää, että jos tavoite on lisätä sähköautoja vuoteen 2030 mennessä 800000 kappaleeseen, niin se tulevaisuus on nyt, eikä vuosikymmenien päästä.

Onko sinulla jotain omaa näkemystä mistä nämä miljardit tukiin ja infraan otettaisiin?

Maakohtaiset päästövähennykset, joiden yhteisvaikutuksesta lämpeneminen on rajattu kahteen asteeseen (ja pyritty 1,5 asteeseen).

Sitä, noudattaako jokin yksittäinen maa tavoitteitaan, voidaan valvoa ja monitoroida Katowicen kokouksessa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Mikään ei tietystikään estä yksittäisiä maita hylkäämästä tavoitteita; se on tämän koko kansainvälisen järjestelmän heikkous.

Tämä ei vieläkään vastannut millään tapaa siihen mitä ne maakohtaiset päästövähennykset käytännössä ovat. Ei tarvitse käydä läpi kaikkia sopimuksen allekirjoittaneita maita, mutta jos tätä nyt avaisi edes parin pahimman saastuttajan osalta.

 

[Kimmo_Ahteri]

Suhtaudun myös epäilevästi uusiutuvaan energiaan erityisesti köyhissä maissa. Eri puolille ripotellut myllyt ja paneelit muodostuvat herkästi ongelmajätteeksi. Myllyjen ja paneeleiden valmistaminen kuormittaa paljon ympäristöä, mutta niiden käyttöikä on rajallinen. Jotkut uudetkin myllyt ovat osoittauneet lyhytikäisiksi.

Köyhissä maissa ongelma on enemmänkin sähkönsiirrossa, joko sitä ei ole tai se on huonossa kunnossa. Jos alemmassa kappaleessa viittasit ydinvoiman olevan ratkaisu köyhien maiden sähköntuotantoon, ensimmäiseksi pitäisi saada siirtoverkot siihen kuntoon että suurien sähköenergiamäärien siirto onnistuu. Pienet paikalliset sähköntuotantoyksiköt on varmasti nopeampi ja helpompi tapa tuottaa alueelle sähköä jossa kantaverkkoa ei ole lähettyvillä.

Jos paikallinen paneeli tai mylly tuottaa kaikkien tarvitsemaa sähköä, niin luulisi että siitä pidettäisiin huolta jotta sähköä olisi jatkossakin.

 

[Remy Martin]

Jos paikallinen paneeli tai mylly tuottaa kaikkien tarvitsemaa sähköä, niin luulisi että siitä pidettäisiin huolta jotta sähköä olisi jatkossakin.

Näinhän sitä voisi tällaisesta länsimaisesta näkökulmasta ajatella. Käytäntö esimerkiksi Afrikassa on kuitenkin täysin toinen. Siellä se mylly pyörii niin kauan kun sattuu kestämään, ellei joku paikallinen pomomies ole sitä ennen keksinyt irrottaa myllyn osia myytäväksi. Sitten kun mylly ei enää tuota sähköä niin syytetään valkoista miestä, sitä,samaa joka sen myllyn sinne alunperin pystyttikin. Siihen, että Afrikka on köyhä, on syy; ja se syy löytyy paikallisten ihmisten tavasta ajatella ja arvottaa asioita.

 

[Walrus21]

Syksyn, muistaakseni syyskuun, Tekniikan maailmassa kaksi suomalaista alan tutkijaa ennustavat, että akkuteknologia ei juurikaan enää kehity, vaan sähköautot tulevat perustumaan nykytekniikkaan jopa useamman vuosikymmenen. Aika näyttää, riittääkö se kuluttajille, koska hintojakaan tuskin saadaan ronskisti alas metallien kalliin hinnan ja rajallisten resurssien vuoksi.

Koska asia on kontroversaali ja vaikeasti ennustettava, löytyy näkemyksiä puolesta ja vastaan.

Tavoitteena ei olekaan, että sähköautot olisivat hankiltahinnaltaan edullisempia kuin polttomoottorikäyttöiset. Tavoitteena on, että elinkaarikustannukset laskevat sellaiselle tasolle, että kuluttajat ostavat ennemmin sähköauton.

Suhtaudun myös epäilevästi uusiutuvaan energiaan erityisesti köyhissä maissa. Eri puolille ripotellut myllyt ja paneelit muodostuvat herkästi ongelmajätteeksi. Myllyjen ja paneeleiden valmistaminen kuormittaa paljon ympäristöä, mutta niiden käyttöikä on rajallinen. Jotkut uudetkin myllyt ovat osoittauneet lyhytikäisiksi.

Isossa kuvassa aika marginaalinen ongelma.

Kun ensin pystytetään maat ja mannut täyteen paneeleita ja myllyjä ja sitten 20 vuoden päästä huomataan, että hajautettu tuotanto on kallista korjata ja ylläpitää, niin siinähän sitä ollaan. Ensin syydetään tukieuroja kauniiseen ideaan, mutta näinköhän idea kantaa, kun kokonaiskustannukset rupeavat paljastumaan.

Tuulivoima on jo nykyisellään taloudellisesti kannattavaa ilman valtiontukia.

On arvioitu, että merituulivoiman kustannukset laskevat lähitulevaisuudessa selkeästi alle Fennovoiman voimalan (50e /MWh). Uusiutuvan energian etu vaikuttaisi olevan nimenomaan se, että investoinnit ovat melko pieniä ja riskit sen mukaisia. Ydinvoima taas vaatii lähes poikkeuksetta valtiontukia, eivätkä projektit meinaa millään toteutua ajallaan.

Energiapoliittisesti on tietysti järkevää ylläpitää laajaa energiapalettia, jonka yhtenä osana myös ydinvoima voi toimia.

Ydinvoima olisi varma ja koeteltu ratkaisu, mutta siitä puuttuu pöhinä. Energia-asiat ovat kuitenkin niin jättimäisiä vaikutuksiltaan, että niihin kannattaisi suhtautua konservatiivisesti. Ydinvoiman avulla saataisiin myös karsittua hiilivoimaa, jonka tarve on vahvassa yhteydessä uusiutuviin.

Kyse on ennemminkin siitä, että ydinvoima ei ole tällä hetkellä kovinkaan kannattavaa taloudellisessa mielessä.

Kaikkein keskeisintä ympäristön tulevaisuudelle on kuitenkin se, kuinka kulutuskulttuuri saadaan ajettua alas. Usassa tehtiin kaikkien aikojen joulumyyntiennätys. Jos järjestelmän perusideana on yrittää samaa kaikissa maailman kolkissa, niin siinä sopassa on yhdentekevää, miten energia tuotetaan. Roinan tuottaminen ja kierrättäminen tuhoaa pallon joka tapauksessa riittävän pitkällä aikavälillä, vaikka energia olisi kuinka puhdasta.

Olet tätä nyt jauhanut vuodesta toiseen, ja aina yhtä raskassävyisesti.

Kysehän on ennen kaikkea siitä, millä tavalla markkinataloutta saadaan siirrettyä pois saastuttavimmista käytännöistä. Siihen ei auta mikään muu kuin poliittinen ohjaus.

Kuluttaminen sinällään voi olla joko saastuttavaa tai päästöneutraalia. Kuluttaminen kun ei automaattisesti tarkoita sitä, että pitäisi ostaa kämppä täyteen roinaa.

Kyllä, hyvin samansuuntaisia, eli molemmat pahasti yläkanttin, jos mietitään miten realistista ne on toteuttaa. Arvion/arvioiden pohjana on käytetty poliittisia tavoitteita, mutta ne tavoitteet on nyt näiden arvioiden myötä todettu epärealistisiksi. Jos se ei nyt vieläkään avaudu, niin ei voi mitään.

Mihin arvioon viittaat?

Ympäristö- ja energiapolitiikkaa tehdään ylätasolla. Yritykset voivat yrittää vaikuttaa päätöksiin, mutta viime kädessä niiden on sopeuduttava muuttuviin pelisääntöihin.

Pariisin sopimuksessa on itse asiassa aika rajutkin velvoitteet, mikäli tulkinnaksi vakiintuu 1,5 astetta.

Tulevaisuudessa voi tapahtua mitä vaan, mutta pitäisi ymmärtää, että jos tavoite on lisätä sähköautoja vuoteen 2030 mennessä 800000 kappaleeseen, niin se tulevaisuus on nyt, eikä vuosikymmenien päästä.

Niin ja sen vuoksi raportissa esitetäänkin, että merkittävät päätökset tehdään hallituskaudella 2019-2023. Vuoteen 2030 on kuitenkin teknologian edistymisen kannalta pitkä aika.

Onko sinulla jotain omaa näkemystä mistä nämä miljardit tukiin ja infraan otettaisiin?

Jos ajatellaan vaikkapa tuota 1,5 miljardia, niin se on vain hieman suurempi investointi kuin pisararata, jota ajettiin edellisellä hallituskaudella ja joka luultavasti palaa pöydälle vaalien jälkeen.

Sinälläänhän tässä on kyse kokonaisuuksista. Sähköistyvä liikenne tuo myös merkittäviä säästöjä ja hyötyjä. Sähköntuotannon kannalta lisäys kapasiteettiin ei olisi kovin suuri.

Tämä ei vieläkään vastannut millään tapaa siihen mitä ne maakohtaiset päästövähennykset käytännössä ovat. Ei tarvitse käydä läpi kaikkia sopimuksen allekirjoittaneita maita, mutta jos tätä nyt avaisi edes parin pahimman saastuttajan osalta.

En nyt tarkalleen tiedä, mitä kohtaa et ymmärrä. Sopimus asettaa jokaiselle maalle tavoitteen, johon on määräajassa päästävä. Se, miten tavoitteeseen päästään, on kansallisesti neuvoteltava asia.

 

[Outsider]

Mihin arvioon viittaat?

Mitä ihmettä? Olisiko vaikka niihin arvioihin mitä on esitetty niissä raporteissa, mistä tässä on koko ajan puhuttu?

Niin ja sen vuoksi raportissa esitetäänkin, että merkittävät päätökset tehdään hallituskaudella 2019-2023. Vuoteen 2030 on kuitenkin teknologian edistymisen kannalta pitkä aika.

Vaikka teknologia edistyisi toivotulla tavalla ja sähköautot tulisivat joskus hinnaltaan ja ominaisuuksiltaan sille tasolle, että ne olisivat todellinen vaihtoehto massoille, niin realistisesti pitää ajatella minkä verran uusia autoja ylipäätänsä myydään vuosittain.

Jos ajatellaan vaikkapa tuota 1,5 miljardia, niin se on vain hieman suurempi investointi kuin pisararata, jota ajettiin edellisellä hallituskaudella ja joka luultavasti palaa pöydälle vaalien jälkeen.

Sinälläänhän tässä on kyse kokonaisuuksista. Sähköistyvä liikenne tuo myös merkittäviä säästöjä ja hyötyjä. Sähköntuotannon kannalta lisäys kapasiteettiin ei olisi kovin suuri.

Kas kun et Tallinnan tunnelihanketta ehdottanut, sieltä olisi voinut ottaa vielä enemmän.

Siitä olen edelleen samaa mieltä, että sähköisellä liikenteellä olisi toteutuessaan hyötynsä, mutta ilman tekniikan kehittymistä niistä hyödyistä ei päästä nauttimaan.

En nyt tarkalleen tiedä, mitä kohtaa et ymmärrä. Sopimus asettaa jokaiselle maalle tavoitteen, johon on määräajassa päästävä. Se, miten tavoitteeseen päästään, on kansallisesti neuvoteltava asia.

Ymmärrän hyvin, että sopimus asettaa tavoitteen. Kysymykseni koskee miten siihen tavoitteeseen on tarkoitus päästä, en ymmärrä miten se on niin vaikeaa ymmärtää. Vai onko vastaus se, että sitä ei kukaan tiedä, vaan asiasta neuvotellaan vielä ja se selviää sitten joskus aikanaan? Siihen saakka esim. hiilivoiman lisääminen on ihan ok, kun nyt vaan asetellaan paljon tavoitteita ja neuvotellaan siihen päälle. Unohtamatta, että tätä myös seurataan samalla ja sitten sen perusteella tehdään tai ollaan tekemättä jotain. Sitten muistetaan vielä olla tyytyväisiä, että tähän on nyt päästy.

 

[ipaz]

Ymmärrän hyvin, että sopimus asettaa tavoitteen. Kysymykseni koskee miten siihen tavoitteeseen on tarkoitus päästä, en ymmärrä miten se on niin vaikeaa ymmärtää. Vai onko vastaus se, että sitä ei kukaan tiedä, vaan asiasta neuvotellaan vielä ja se selviää sitten joskus aikanaan? Siihen saakka esim. hiilivoiman lisääminen on ihan ok, kun nyt vaan asetellaan paljon tavoitteita ja neuvotellaan siihen päälle. Unohtamatta, että tätä myös seurataan samalla ja sitten sen perusteella tehdään tai ollaan tekemättä jotain. Sitten muistetaan vielä olla tyytyväisiä, että tähän on nyt päästy.

Mä vastaan tähän Walrusin puolesta. Ei sitä ratkaisua vielä tarvitsekaan olla olemassa. Tässä on 11 vuotta aikaa kehittää ratkaisut niin, että tavoitteisiin päästään. Eikä Suomen pidä kurkkia aidan taakse, että mitä ne jossain Romaniassa tai Australiassa tekee vaan keskittyä toteuttamaan omat tavoitteensa.

Jo nyt tapahtuu. Täällä Tampereella esim. kaupunki aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Se vaatii isoja ratkaisuja, kuten yksityisautoilun vähentämistä ja kaukolämmön tuotannon muuttamista biokäyttöiseen. Kaupungin keskustaa tiivistetään jo nyt täydennysrakentamisella ja uusi ratikka ulottuu vuonna 2030 ties kuinka kauas lähiöihin. Itse ydinkeskustassa asuvana en koe tarvitsevani autoa, eikä auton omistamisessa mitään järkeä olisikaan kun kaikki palvelut ovat muutaman minuutin kävely- tai bussimatkan päässä. Ja minunlaisia ihmisiä täällä keskustassa asuu yhä enemmän. Yksi merkki muutoksesta on juuri valmistunut Luminary- taloyhtiö. 24 kerroksinen "pilvenpiirtäjä" jossa on asukkaiden käytössä kolme yhteiskäyttöautoa. Uskon tämänkaltaisen asumisen yleistyvän ainakin suurimmissa kaupungeissa - jotka kaikki jatkavat kasvuaan. Maaseudulla auto on edelleen välttämätön, mutta kasvavissa ja tiivistyvissä kaupungeissa ei sellaista enää ihmiset juurikaan tarvitse.

 

[Outsider]

Mä vastaan tähän Walrusin puolesta. Ei sitä ratkaisua vielä tarvitsekaan olla olemassa. Tässä on 11 vuotta aikaa kehittää ratkaisut niin, että tavoitteisiin päästään. Eikä Suomen pidä kurkkia aidan taakse, että mitä ne jossain Romaniassa tai Australiassa tekee vaan keskittyä toteuttamaan omat tavoitteensa.

Jos nyt otetaan esimerkkitavoitteena se sähköautojen määrä, niin ei se vaan toimi niin, että kehitetään ratkaisua 11 vuotta ja sitten suomalaiset ostaa kerralla 800000 autoa. Tai no mistäs sitä tulevaisuutta varmaksi ennustamaan, mutta kauheasti en sen varaan laskisi.

Jo nyt tapahtuu. Täällä Tampereella esim. kaupunki aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Se vaatii isoja ratkaisuja, kuten yksityisautoilun vähentämistä ja kaukolämmön tuotannon muuttamista biokäyttöiseen. Kaupungin keskustaa tiivistetään jo nyt täydennysrakentamisella ja uusi ratikka ulottuu vuonna 2030 ties kuinka kauas lähiöihin. Itse ydinkeskustassa asuvana en koe tarvitsevani autoa, eikä auton omistamisessa mitään järkeä olisikaan kun kaikki palvelut ovat muutaman minuutin kävely- tai bussimatkan päässä. Ja minunlaisia ihmisiä täällä keskustassa asuu yhä enemmän. Yksi merkki muutoksesta on juuri valmistunut Luminary- taloyhtiö. 24 kerroksinen "pilvenpiirtäjä" jossa on asukkaiden käytössä kolme yhteiskäyttöautoa. Uskon tämänkaltaisen asumisen yleistyvän ainakin suurimmissa kaupungeissa - jotka kaikki jatkavat kasvuaan. Maaseudulla auto on edelleen välttämätön, mutta kasvavissa ja tiivistyvissä kaupungeissa ei sellaista enää ihmiset juurikaan tarvitse.

Se on hyvä, jos kaupungin keskustassa asumiseen ja elämiseen löytyy parempia ratkaisuja ja sillonhan niitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Se on sitten eri asia voidaanko sama toteuttaa koko maan mittakaavassa.

 

[ipaz]

Jos nyt otetaan esimerkkitavoitteena se sähköautojen määrä, niin ei se vaan toimi niin, että kehitetään ratkaisua 11 vuotta ja sitten suomalaiset ostaa kerralla 800000 autoa. Tai no mistäs sitä tulevaisuutta varmaksi ennustamaan, mutta kauheasti en sen varaan laskisi.

Mercedes Benzin koko autovalikoima löytyy vuonna 2022 sekä polttomoottori- että sähköversioina. Ja Vuonna 2025 yhtiö odottaa näiden eri versioiden maksavan saman verran. Jos "Johtotähti" näyttää tällaista esimerkkiä, niin kyllä sitä seuraa kaikki muutkin valmistajat. Toinen autovalmistajia eteenpäin potkiva voima on lainmuutokset. Ranska ja Britannia ovat ilmoittaneet kieltävänsä polttomoottoriautojen myynniin vuoteen 2040 mennessä. Siis kieltävänsä kokonaan. Sähköautojen mahdollistaminen kaikille on poliittinen päätös, kunhan niiden hankita ja käyttö eivät ole liian kallista. Veroilla voidaan ohjata ihmisten ostokäyttäytymistä. En tiedä mistä keksit tuon että kaikki tapahtuisi yhtäkkiä vuonna 2030. Tässä mennään edelleen askel kerrallaan ja uusia innovaatioita ja kehitysaskelia saavutetaan päivittäin eri aloilla. Ja Pariisin ilmastosopimus pistää valtiot investoimaan entistä enemmän.

 

[Outsider]

Mercedes Benzin koko autovalikoima löytyy vuonna 2022 sekä polttomoottori- että sähköversioina. Ja Vuonna 2025 yhtiö odottaa näiden eri versioiden maksavan saman verran. Jos "Johtotähti" näyttää tällaista esimerkkiä, niin kyllä sitä seuraa kaikki muutkin valmistajat. Toinen autovalmistajia eteenpäin potkiva voima on lainmuutokset. Ranska ja Britannia ovat ilmoittaneet kieltävänsä polttomoottoriautojen myynniin vuoteen 2040 mennessä. Siis kieltävänsä kokonaan. Sähköautojen mahdollistaminen kaikille on poliittinen päätös, kunhan niiden hankita ja käyttö eivät ole liian kallista. Veroilla voidaan ohjata ihmisten ostokäyttäytymistä. En tiedä mistä keksit tuon että kaikki tapahtuisi yhtäkkiä vuonna 2030. Tässä mennään edelleen askel kerrallaan ja uusia innovaatioita ja kehitysaskelia saavutetaan päivittäin eri aloilla. Ja Pariisin ilmastosopimus pistää valtiot investoimaan entistä enemmän.

Löytyy jos löytyy, mutta ei olisi ihan ensimmäinen kerta, kun autoteollisuudessa ei kaikki mennytkään kuten oli suunniteltu. Lainmuutokset voivat olla mahdollisuus, mutta juuri tuollaiset totaalikiellot ovat ihan vihonviimeinen asia, mitä Suomeen kaivattaisiin. Moneen kertaan jo todettua, mutta nämä ovat haitaksi niin ilmastolle ja taloudelle, koska autokannan luonnollinen uudistuminen pysähtyy. Tuntuu myös, että biopolttoaineet unohdetaan täysin, koska sähkö vaan nyt on muotia. Kuitenkin ainakin nykytekniikalla ne olisivat Suomessa paljon sähköautoja halvempi keino vähentää liikenteen päästöjä ja vielä merkittävämpänä asiana ne eivät rajoita autojen ominaisuuksia verrattuna sähköautoihin=toimintasäde/latausajat. Sen sijaan on aivan järjetöntä, että jos nyt muuttaa bensa-auton toimimaan biokaasulla, niin entisten maksujen päälle lyödään vielä käyttövoimavero. Monesti näissä ilmastoasioissa tulee vastaan että pienetkin teot ovat tärkeitä, niin miksi ei aivan ensimmäiseksi poistettaisi tällaisia järjettömiä lisämaksuja niiltä ketkä konkreettisesti tekevät jotain asian eteen? Tämä ei vaadi mitään toiveita tekniikan kehittymisen suhteen vaan on yksinkertaisesti asia minkä voi hoitaa yhdellä päätöksellä pois alta, mutta ilmeisesti se olisi asiana liian yksinkertainen ja helppo toteuttaa. Ainiin olihan tässä tietysti se paradoksi, että Suomessa vaan on pakko verottaa autoilijaa aivan helvetisti, vaikka samalla autoilu pitäisi lopettaa. Kunhan sähköautojen hankinta ja käyttö ei ole liian kallista, niin mihin siinä enää mitään poliittisia päätöksiä tarvitaan? Erikoinen lause. Veroilla voidaan ohjata käyttäytymistä, mutta sähköautoissa vero on jo nykyisellään aika pieni. En myöskään näe, että polttomoottoriautojen verotuksen korottaminen olisi minkäänlainen ratkaisu tähän. Hankala säästää kalliiseen sähköautoon, jos nykyisellä autolla ajamisesta tehdään vielä entistäkin kalliimpaa.

Otin 11 vuotta siitä, että sinä kirjoitit meillä olevan 11 vuotta aikaa kehittää ratkaisu. Minun mielestäni ensin kehitetään ratkaisu ja sitten toimitaan.

Vastaus tuli nyt vähän yhteen putkeen, mutta en osannut pilkkoa sitä mitenkään järkevästi. Toivottavasti siitä saa jotain selkoa.

 

[arvee]

Suomessa on toisinaan helevetin kylmä ilmanala. Sähköjohdot ja sähköasemat, muuntamot ja jakokaapit toimivat kyllä, älkäätten kansalaiset pakkasest huolt pitäkö, sähkönjakelusta tyynillä pakkasilla. Akuista, akkuvehkeistä kyllä.
Teslanne vaatii sääennusteiden tiirausta, ajosuunnittelua, Ladanne ei oikeastaan.

 

[Walrus21]

Mitä ihmettä? Olisiko vaikka niihin arvioihin mitä on esitetty niissä raporteissa, mistä tässä on koko ajan puhuttu?

Minä olen keskustellut Sitran raportista, joka julkaistiin hiljattain. Moni on tullut sanomaan, että tuossa liki 80-sivuisessa paperissa on epärealistisia visioita. Tässä kun selailin keskustelua taaksepäin, havaitsin, että em. mielipidettä ei ole perusteltu juuri millään tavalla. Kovasti on vedottu asiantuntijoihin, mutta lähteitä on ollut heikonpuoleisesti.

Voi olla, että Sitran ennuste ei toteudu. Itse asiassa se lienee todennäköisin skenaario. Ennusteen tarkoituksena ei kuitenkaan ole antaa suoria politiikkaohjeita, vaan havainnollistaa, mitä toimia Suomen ilmastopoliittiset linjakset vaativat. Julkaisu on laadittu sillä oletuksella, että Suomi saavuttaa tavoitellun päästötason, jonka pohjana on IPCC:n ilmastoraportti sekä Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteet.

Vaikka teknologia edistyisi toivotulla tavalla ja sähköautot tulisivat joskus hinnaltaan ja ominaisuuksiltaan sille tasolle, että ne olisivat todellinen vaihtoehto massoille, niin realistisesti pitää ajatella minkä verran uusia autoja ylipäätänsä myydään vuosittain.

Totta kai on. Autokanta kuitenkin uusiutu nopeasti, minkä vuoksi liikenne on keskeinen osa ilmastostrategiaa. Suomessa on reilut kolme miljoonaa autoa, joten vaikka tuo 800k toteutuisi, valtaosa autoista tulee myös vuonna 2030 olemaan polttomoottorikäyttöisiä.

Kas kun et Tallinnan tunnelihanketta ehdottanut, sieltä olisi voinut ottaa vielä enemmän.

Tai hävittäjähankintoja. Ajatella.

Suomella on vuosittain kiinni useita miljardeja uusiutumattomassa energiassa. En sano, että yritystukia olisi helppo leikata, mutta ainakin siellä on ns. löysää rahaa, jolle ei löydy taloustieteellisesiä perusteluja.

Siitä olen edelleen samaa mieltä, että sähköisellä liikenteellä olisi toteutuessaan hyötynsä, mutta ilman tekniikan kehittymistä niistä hyödyistä ei päästä nauttimaan.

Tekniikka ei kehity, mikäli yrityksillä ei ole intressejä kehittää uudenlaisia menetelmiä. Tämän vuoksi kyse on myös poliittisesta kysymyksestä, johon voidaan vaikuttaa esimerkiksi ensi vuonna laadittavassa hallitusohjelmassa. Isot linjat määrittyvät toki globaalien tekijöiden pohjalta.

Ymmärrän hyvin, että sopimus asettaa tavoitteen. Kysymykseni koskee miten siihen tavoitteeseen on tarkoitus päästä, en ymmärrä miten se on niin vaikeaa ymmärtää.

Ihan samalla menetelmällä kuin kaikkiin muihinkin kansainvälispoliittisiin tavoitteisiin: kokoonnutaan yhteen, asetetaan tavoite, neuvotellaan ehdoista ja ratifioidaan laadittu sopimus. Tämän jälkeen seurataan, toteutuvatko sopimuksessa määritellyt vaatimukset.

Ilmastosopimuksissa kyse on siitä, että jokaiselle valtiolle asetetaan esimerkiksi prosenttimääräinen päästövähennystavoite, jonka toteutustavan kukin valtio valitsee kansallisen politiikan puitteissa.

Kuten kaikissa muissakin kansainvälispoliittisissa sopimuksissa, myös ilmastosopimuksissa määräysvalta on symbolista. Mikään armeija ei rynni Suomeen, vaikka emme täyttäisi sopimuksen ehtoja. Sen vuoksi tämä onkin niin vaikeaa. On kuitenkin virheellistä olettaa, etteikö valtiollisilla sitoumuksilla olisi painoarvoa; se on osoitettu mm. Montrealin sopimuksen kohdalla, kun akuuttiin otsonikerroksen ohenemiseen puututtiin rajoittamalla CFC-yhdisteiden käyttöä.

Vai onko vastaus se, että sitä ei kukaan tiedä, vaan asiasta neuvotellaan vielä ja se selviää sitten joskus aikanaan? Siihen saakka esim. hiilivoiman lisääminen on ihan ok, kun nyt vaan asetellaan paljon tavoitteita ja neuvotellaan siihen päälle. Unohtamatta, että tätä myös seurataan samalla ja sitten sen perusteella tehdään tai ollaan tekemättä jotain. Sitten muistetaan vielä olla tyytyväisiä, että tähän on nyt päästy.

Voihan sen asian kai noinkin nähdä.

Sopimuksessa ei ole kielletty hiilivoiman käyttöä. Moni valtio, osavaltio ja kaupunki on kuitenkin asettanut tavoitteita hiilivoiman vähentämiseksi, koska sen on katsottu olevan ilmastopoliittisesti kestävä linjaus.

Pariisin sopimus antaa valtioille vapaat kädet sen suhteen, haluaako se toteuttaa päästövähennykset lisäämällä hiilinieluja, rajoittamalla liikenteen päästöjä vai asettamalla tiukempia energiaveroja.

 

[Jesus Shaves]

Minä olen keskustellut Sitran raportista, joka julkaistiin hiljattain. Moni on tullut sanomaan, että tuossa liki 80-sivuisessa paperissa on epärealistisia visioita. Tässä kun selailin keskustelua taaksepäin, havaitsin, että em. mielipidettä ei ole perusteltu juuri millään tavalla. Kovasti on vedottu asiantuntijoihin, mutta lähteitä on ollut heikonpuoleisesti.

Voi olla, että Sitran ennuste ei toteudu. Itse asiassa se lienee todennäköisin skenaario. Ennusteen tarkoituksena ei kuitenkaan ole antaa suoria politiikkaohjeita, vaan havainnollistaa, mitä toimia Suomen ilmastopoliittiset linjakset vaativat. Julkaisu on laadittu sillä oletuksella, että Suomi saavuttaa tavoitellun päästötason, jonka pohjana on IPCC:n ilmastoraportti sekä Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteet.

Totta kai on. Autokanta kuitenkin uusiutu nopeasti, minkä vuoksi liikenne on keskeinen osa ilmastostrategiaa. Suomessa on reilut kolme miljoonaa autoa, joten vaikka tuo 800k toteutuisi, valtaosa autoista tulee myös vuonna 2030 olemaan polttomoottorikäyttöisiä.

Autokanta kylläkin uudistuu sen verran hitaasti, että mikäli halutaan vuoteen 2030 mennessä 800k sähköautoa teille pitäisi käytännössä lähes kaikkien myytyjen autojen olla sähköautoja - vuodessa ollaan myyty 110-120k autoa viime vuosien aikana. Raportissa myös oletetaan ettei autokanta juurikaan kasva nykyisestä. Tästä voit sitten laskea mitä tästä vuodesta alkaen pitäisi myydä jotta tuohon 800k numeroon päästään 2030-mennessä. Kuulostaako raportti vielä realistiselta? Mikäli kuulostaa, niin vielä ufompi on paketti-ja kuorma-autojen sekä bussien sähköistämiseen pieraistut numerot - miltä kuulostaa 8000 sähköbussia? Aika kaukanahan tuo 800k on siitä hallituksen tämänhetkisestä 250k luvusta.

Hyvä ja kaikin puolin hieno visio. Tosin realismin kanssa ei tuolla ole juuri mitään tekemistä. Olethan sinä Walrus21 jo ostanut oman sähköautosi ja näin kantanut kortesi yhteiseen kekoon?

Lisäksi voidaan sitten miettiä millaisia panostuksia tuo vaatii infrastruktuurin ja sähköntuotannon osalta. Ehkä tulevaisuudessa ei tarvitse mennä töihin mikäli yön aikana ei olekaan tuullut?

Lue nyt aluksi vaikka tämä TM:ssä oleva juttu ja katsellaan sitten sitä realismia: Tekniikan Maailma

 

[Walrus21]

Autokanta kylläkin uudistuu sen verran hitaasti, että mikäli halutaan vuoteen 2030 mennessä 800k sähköautoa teille pitäisi käytännössä lähes kaikkien myytyjen autojen olla sähköautoja - vuodessa ollaan myyty 110-120k autoa viime vuosien aikana. Raportissa myös oletetaan ettei autokanta juurikaan kasva nykyisestä. Tästä voit sitten laskea mitä tästä vuodesta alkaen pitäisi myydä jotta tuohon 800k numeroon päästään 2030-mennessä. Kuulostaako raportti vielä realistiselta? Mikäli kuulostaa, niin vielä ufompi on paketti-ja kuorma-autojen sekä bussien sähköistämiseen pieraistut numerot - miltä kuulostaa 8000 sähköbussia? Aika kaukanahan tuo 800k on siitä hallituksen tämänhetkisestä 250k luvusta.

Kyllä, muutos olisi dramaattinen. Sitä en ole missään vaiheessa kiistänyt.

Hyvä ja kaikin puolin hieno visio. Tosin realismin kanssa ei tuolla ole juuri mitään tekemistä. Olethan sinä Walrus21 jo ostanut oman sähköautosi ja näin kantanut kortesi yhteiseen kekoon?

En ole ostanut, mutta suunnittelen tulevaisuudessa ostavani. Paljon riippuu hintakehityksestä. Toistaiseksi mennään dieselillä.

Lisäksi voidaan sitten miettiä millaisia panostuksia tuo vaatii infrastruktuurin ja sähköntuotannon osalta. Ehkä tulevaisuudessa ei tarvitse mennä töihin mikäli yön aikana ei olekaan tuullut?

En nyt tiedä, mitä haet tällä. Latausinfraan vaadittavat 1,5 mrd. ovat realistinen tavoite. Kyse on kuitenkin pitkän aikavälin investoinneista, jotka tullaan joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin tekemään.

Lue nyt aluksi vaikka tämä TM:ssä oleva juttu ja katsellaan sitten sitä realismia: Tekniikan Maailma

Aika vähän oli perusteltuja argumentteja. Sitra ei yritä julkaisullaan pelastaa maailmaa, vaan esittää sellaisen vision, jolla Suomen osuus 1,5 asteen tavoitteesta toteutuu.

Kirjoitus lyhykäisyydessään: Ruokonen on käynyt läpi autokantaan liittyviä lukuja, joiden pohjalta hän on havainnut, että muutos olisi suuri. Onnittelut.

 

[Jesus Shaves]

Kyllä, muutos olisi dramaattinen. Sitä en ole missään vaiheessa kiistänyt.

En ole ostanut, mutta suunnittelen tulevaisuudessa ostavani. Paljon riippuu hintakehityksestä. Toistaiseksi mennään dieselillä.

En nyt tiedä, mitä haet tällä. Latausinfraan vaadittavat 1,5 mrd. ovat realistinen tavoite. Kyse on kuitenkin pitkän aikavälin investoinneista, jotka tullaan joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin tekemään.

Aika vähän oli perusteltuja argumentteja. Sitra ei yritä julkaisullaan pelastaa maailmaa, vaan esittää sellaisen vision, jolla Suomen osuus 1,5 asteen tavoitteesta toteutuu.

Kirjoitus lyhykäisyydessään: Ruokonen on käynyt läpi autokantaan liittyviä lukuja, joiden pohjalta hän on havainnut, että muutos olisi suuri. Onnittelut.

Autokantaan, autojen myyntiin sekä autojen hintoihin liittyvät luvut näyttävät kyllä Sitran lukujen epärealistisuuden. Lukuihin varmaan päästään jos polttomoottoriautojen myynti kielletään ja sähköautojen hintoja subventoidaan erittäin-erittäin-erittäin voimakkaasti. En oikein näe kummankaan olevan kovin realistinen vaihtoehto.

Vision esittäminen on sinänsä ihan OK - onko visio realistinen onkin sitten eri asia. Eihän tuo ole mikään ennuste vaan tosiaan skenaario jolla tuohon 1.5 asteen tavoitteeseen päästäisiin - kuten yllä totesitkin. Elinkeinoministeri Lintiläkin on todennut Sitran skenaarioiden kaipaavan jarrua, ja hän onkin sanonut ettei Suomessa tule olemaan 800k sähkö-ja hybridiautoa 2030.

En minä tiedä mitä perusteluja mahdat kaivata - kyllä tuon nyt pitäisi sinun järjelläsi varustetun kaverin ymmärtävän ettei tuo 800k ole lähellekään realistinen numero vuodeksi 2030. Onneksi tuo ei olekaan mikään tavoite, vaan yksi 300:sta esitystä keinosta jolla tuohon tavoitteeseen päästäisiin. Voin kyllä lyödä vaikka vetoa ettei Suomessa ole vuonna 2030 800k sähkö-ja hybridiautoa. Aiempien kirjoitustesi perusteella olettaisin ettet sinäkään löisi vetoa sen puolesta, että 2030 olisi 800k s/h-autoa.

 

[El Gordo]

Kai sitä polttomoottoriautonkin latausta (siis lämmitysjohdon laittoa) hoitaisi mieluummin vähän modernimmalla systeemillä kuin nämä nykyiset ovat. Oon nähnyt kerrostaloissa mm. sellaisen systeemin, että virtaa ei tullut koko tolppaan klo 20-04. Säästöidea varmaan, ettei ole koko yötä lämmityksessä jos/kun ei ole ajastinta. Mutta entäs jos olisi lähtö aamuyöllä? Kylmänä käyntiin sitten vaan.

Toisessa oli ihan kätevä kierrettävä ajastin tolpassa, mutta jos tarvi enemmän kuin 2 tuntia virtaa, niin piti käydä uudestaan vääntämässä.

Uusiksi vaan kaikki, ja samalla semmoiset systeemit että sopii sähköautoillekin.

 

[Fat Cat]

Kai sitä polttomoottoriautonkin latausta (siis lämmitysjohdon laittoa) hoitaisi mieluummin vähän modernimmalla systeemillä kuin nämä nykyiset ovat. Oon nähnyt kerrostaloissa mm. sellaisen systeemin, että virtaa ei tullut koko tolppaan klo 20-04. Säästöidea varmaan, ettei ole koko yötä lämmityksessä jos/kun ei ole ajastinta. Mutta entäs jos olisi lähtö aamuyöllä? Kylmänä käyntiin sitten vaan.

Toisessa oli ihan kätevä kierrettävä ajastin tolpassa, mutta jos tarvi enemmän kuin 2 tuntia virtaa, niin piti käydä uudestaan vääntämässä.

Uusiksi vaan kaikki, ja samalla semmoiset systeemit että sopii sähköautoillekin.

Nuo tolpat ovatkin vittumaisia. Ainakin yksi 2 tunnin ajastimella oleva malli on ilmeisen paska, sillä niin himassa kuin duunissa (useampi tolppa) olen nähnyt sellaisen olevan rikki (ajastimen liike jumittuu siihen virta-ajan alkuun). Kotona ratkaisin asian (kun isännöitsijää ei kiinnostanut) jumittamalla ajastimen siihen 2h välille, eli nyt on aina virtaa.

 

[Walrus21]

Autokantaan, autojen myyntiin sekä autojen hintoihin liittyvät luvut näyttävät kyllä Sitran lukujen epärealistisuuden. Lukuihin varmaan päästään jos polttomoottoriautojen myynti kielletään ja sähköautojen hintoja subventoidaan erittäin-erittäin-erittäin voimakkaasti. En oikein näe kummankaan olevan kovin realistinen vaihtoehto.

Tavoitteena on tilanne, jossa sähköauton hankkiminen on kuluttajan kannalta edullinen ratkaisu. Se tarkoittaa sitä, että ostopäätöstä tehtäessä sähköauto näyttäytyy fiksumpana valintana pitkällä aikavälillä. Mikäli tähän päästään, miksi kuluttaja valitsisi polttomoottoriversion, joka tulisi todennäköisesti entistä kalliimmaksi lähitulevaisuudessa?

Vision esittäminen on sinänsä ihan OK - onko visio realistinen onkin sitten eri asia. Eihän tuo ole mikään ennuste vaan tosiaan skenaario jolla tuohon 1.5 asteen tavoitteeseen päästäisiin - kuten yllä totesitkin. Elinkeinoministeri Lintiläkin on todennut Sitran skenaarioiden kaipaavan jarrua, ja hän onkin sanonut ettei Suomessa tule olemaan 800k sähkö-ja hybridiautoa 2030.

Lintilä on poliittinen toimija, jonka tavoitteena lienee tulla valituksi myös kevään eduskuntavaaleissa. Lisäksi Lintilä on vastuussa budjettiin sidotuista liikennepoliittisista ratkaisuista, jotka on linjattu suurelta osin kesällä 2015. Sikäli Lintilän lausunnot ovat varsin odotettuja, enkä lähde niitä kritisoimaan.

En minä tiedä mitä perusteluja mahdat kaivata - kyllä tuon nyt pitäisi sinun järjelläsi varustetun kaverin ymmärtävän ettei tuo 800k ole lähellekään realistinen numero vuodeksi 2030. Onneksi tuo ei olekaan mikään tavoite, vaan yksi 300:sta esitystä keinosta jolla tuohon tavoitteeseen päästäisiin. Voin kyllä lyödä vaikka vetoa ettei Suomessa ole vuonna 2030 800k sähkö-ja hybridiautoa. Aiempien kirjoitustesi perusteella olettaisin ettet sinäkään löisi vetoa sen puolesta, että 2030 olisi 800k s/h-autoa.

Minulla ei ole mitään tarvetta lyödä asiasta vetoa, koska - kuten varmaankin olet havainnut - tavoitteenani ei ole väittää, että 800k sähköautoa tulisi toteutumaan. Tulevaisuudesta voi kuitenkin, ja on syytäkin, esittää visioita, joiden pyrkimyksenä on tarjota vaihtoehtoja poliittisille päättäjillä. Vaalien jälkeen sitten katsotaan, mihin suuntaan liikutaan.

 

[benicio]

Se hiukan ihmetytti, että liikenneministeriön loppuraportissa oikeastaan vain ohimennen mainittiin liikennesuoritteen eli ajettujen kilometrien vähentäminen. Oikeastaan päinvastoin todetaan että "liikkumisen rajoittaminen ei ole edes toivottavaa." Aika erikoista minusta. Todella moni kuitenkin voisi tehdä työnsä etänä/virtuaalisesti ihan mistä vaan ja teknlogia näissä asioissa kehittyy nopeammin ja huomattavasti halvemmalla kuin sähköautot. On tietysti paljon aloja, joissa on pakko käsin koskettaa ja käsitellä tietyssä paikassa sitä työn kohdetta (raksa ja hoitotyö varmaan ilmiselvimmät), mutta esim kaikki päätetyötä tekevät, asiakaspalvelijat, opettavat ja opetettavat yms voisivat aivan hyvin hoitaa suurimman osan hommistaan ihan mistä vaan. En tiedä käsittelikö tätä aihetta joku muu selvitys, vai miksi tämä aihe ohitettiin LVM:n selvityksessä.

 

[Hidas_ja_kankea]

Oma vastuuttoman valistunut veikkaukseni on sähköautokannan jäävän vuonna 2030 alle kolmasosaan 800k ennusteesta/visiosta. Eihän tuohon ole kuin 11 vuotta aikaa ja energiaratkaisut sähkön omavaraisuuteen olisi pitänyt olla jo tehtyjä. Vastahan Olkiluoto 3:n rakennusvaihe alkoi 2005 ja nykyinen arvio valmistumisesta on vuodelle 2020. Ei taida Fennovoiman hanke yhtään sen paremmalta näyttää. VW on uutisoinut viimeisen sukupolven polttomoottorit esiteltävän vuonna 2026, jolloin niitä on tarkoitus tehdä pitkälle 2030-luvulle. Suomessa autolla ajetaan valmistumisen jälkeen seuraavat 20 vuotta.

Ilmasto on globaali ja Suomen polttomoottorit ovat samanarvoisia Kaukoidän tuktukien kanssa. Ei ole osunut silmään ennustetta sähköisien tuktukien määrästä tulevaisuudessa. Katowicen ilmastokokouksessa otettiin takapakkia, niin vesittynyt kokouksen lopputulema oli. Kovin ei myöskään ole rohkaisevaa Ranskan keltaliivikapina, jonka näennäinen syy oli polttoaineiden verokorotukset. Enää ei olisi varaa tehdä jotain kökkö kompromissia ja siirtää ongelman ratkaisua yhä eteenpäin, jos jotain halutaan saada oikeasti aikaiseksi.

Omat, tosin vielä lyhytaikaiset, kokemukset hybridi-autoista ovat yllättävän positiivisia. Käytettävyys sähkömoottorin korkealla väännöllä on miellyttävää, polttoainekulutus selvästi alhaisempi kuin vastaavalla bensa-autolla. Kyllä varmaan tuolla ajaessa myös taivaspaikka aukeaa.

 

[Byvajet]

Se hiukan ihmetytti, että liikenneministeriön loppuraportissa oikeastaan vain ohimennen mainittiin liikennesuoritteen eli ajettujen kilometrien vähentäminen. Oikeastaan päinvastoin todetaan että "liikkumisen rajoittaminen ei ole edes toivottavaa."

Ihanko oikeasti uskot, että suomalaisten valtaapitävien tavoite on ajaa kulutuskulttuuria liikkumisineen ja roinahelvetteineen alas ja aiheuttaa sillä tavoin suurtyöttömyys? Ei varmasti ole.

Ilmastonmuutostaistelu on kytketty tiiviisti bisnekseen, jota edistetään teeskennellyllä huolestuneisuudella. Jokainen tietää, että sähköauton ostaminen on ympäristövihaa, kun vaihtoehdoksi asetetaan esimerkiksi sähköpolkupyörä, mutta niin taas vain yritetään uskotella tyhmille, että ostamalla voi suojella. No, ei voi.

Ilmaston lämpenemisen vastustaminen on turhaa, koska peli on hävitty. Mieluummin kannatta keskittyä paikallisiin kohteisiin, esimerkiksi siihen, ettei Suomeen perusteta yhtään ympäristöä tuhoavaa kaivosta. Saimaa on globaalisti ainutlaatuinen vesistö laajuutensa, sokkeloisuutensa ja puhtaan makean vetensä vuoksi, mutta niin vain tämäkin ainutlaatuisuus näyttää kelpaavan kaivosteollisuuden tuhottavaksi.

Se sitten siitä. Kuvastaa hyvin suomalaista mielenmaisemaa, että kun meillä jotain oikeasti ainutlaatuista omaa on, niin sekin tuhotaan bisneksellä.

 

[Wiljami]

...
Se sitten siitä. Kuvastaa hyvin suomalaista mielenmaisemaa, että kun meillä jotain oikeasti ainutlaatuista omaa on, niin sekin tuhotaan bisneksellä.

Tämä on itse asiassa erittäin mielenkiintoista että nämä tyypillisesti vielä annetaan jonkun ulkomaisen kaivosjätin tuhottavaksi, joiden bisnessuunnitelma on raapia kaikki rahanarvoinen maastosta, minkä jälkeen ajetaan suomalainen tytäryhtiö konkurssiin ja ympäristötuhot Suomen valtion korjattaviksi. Siis ne mitä ylipäätään pystyy korjaamaan. Aika usein tehnyt mieli pohdiskella että onko varmasti kansalaisten etu päällimmäisenä mielessä poliittisilla päättäjillä ketkä näille kaivosjäteille kansallisomaisuutta pilkkahintaan kauppaavat.

 

[El Gordo]

Ilmaston lämpenemisen vastustaminen on turhaa, koska peli on hävitty. Mieluummin kannatta keskittyä paikallisiin kohteisiin, esimerkiksi siihen, ettei Suomeen perusteta yhtään ympäristöä tuhoavaa kaivosta.

Sehän on helppoa sitten jos peli on hävitty, koska silloin taannutaan kivikaudella ja ne kansainväliset kaivosjätitkin lakkaa olemasta.

 

[Byvajet]

Sehän on helppoa sitten jos peli on hävitty

Miksi peliä ei olisi hävitty? Uskotko oikeasti, että poliitikot suostuvat asettamaan tavoitteeksi kulutuskulttuurin alasajon ja ihmisten köyhdyttämisen? Tavoite näyttää olevan täysin päinvastainen. Kulutusta ja kulutusvoimaa yritetään rakentaa kaikkialle maailmaan.

Suomalaiset tekevät noin 10 miljoonaa ulkomaanlentoa vuosittain. Jos kiinalaiset saadaan vaurastumaan ja he rupeavat lentämään samassa suhteessa, se tarkoittaa 2,8 miljardia lentoa vuodessa.

Jos tällainen kulutuksen räjähdys tapahtuu eri elämänalueilla nykyisissä köyhissä maissa, niin miten siitä muka voidaan selvitä?

Teatteria tämä on.

Harjoitetun ilmastopolitiikan katastrofaaliset tulokset lukujen valossa