Tolkkua kenen näkökulmasta? Nuohan ovat hyvinkin samansuuntaisia arvioita.Onhan noita raportteja ja ulostuloja nähty kaikenlaisia, joita kommentoin yleisesti, mutta Sitran raportissa on näköjään pikaisesti vilkaistuna lyöty pöytään vielä muitakin epärealistisimmat luvut. Liikenne ja viestintäministeriön asettama työryhmä päätyi siihen, että sähköautoja tulisi olla 2030 mennessä 670 000 ja Sitran raportissa siihen on parhaimmillaan lyöty vielä 130 000 autoa päälle. Ei näissä vaan ole mitään tolkkua.
Arvion pohjana on käytetty Suomen julkilausuttua poliittista tavoitetta.
Sitran paperissa on arvioitu aika yksityiskohtaisestikin noita tukisummia, jotka sähköistämiseen menisi.Eli turha verrata Suomeen. Toki Suomenkin liikenne saadaan teoriassa sähköistettyä vaikka heti, jos joku muu kuin käyttäjät maksaa.
Konservatiivinen arviointi on aina helppoa, koska sen voi perustuu jo toteutuneisiin asioihin. Tulevaisuuden visiointi sen sijaan perustuu epävarmuuksiin, koska kukaan meistä ei tiedä, millä aikataululla esim. akkuteknologia kehittyy.
Lopulta olennaisinta on se, milloin ja millä panostuksella suuret autovalmistajat siirtävät painopisteen pois polttomoottoriajoneuvoista. On helppo ennustaa, että se tulee joka tapauksessa tapahtumaan lähivuosikymmeninä.
Sitran visiossa on otettu huomioon sähköautojen hankintahinnat. Tällä hetkellä ne pyörivät jossain 50-60k:n tietämissä, ja ovat siten keskivertokuluttajan ulottumattomissa. Tulevaisuudessa tämä voi kuitenkin muuttua siinä mielessä, että auton elinkaarikustannukset muuttuvat sähköautoja suosivaan suuntaan. Sitran raportissa todetaan, että hankintahinnan ei tarvitse edes laskea polttomoottoriauton tasolle, kun kuluttajalle saattaa jo olla edullisempaa ostaa sähköauto.
Latausverkon puute on sekin tekninen ongelma, johon voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Sitran arvion mukaan tähän kuluisi 1,5 miljardia.
Maakohtaiset päästövähennykset, joiden yhteisvaikutuksesta lämpeneminen on rajattu kahteen asteeseen (ja pyritty 1,5 asteeseen).Onko se jotain salaista tietoa, vai eikö kukaan tiedä mitä ne päästövähennykset käytännössä ovat, kun niitä ei voi kertoa? Sen olen nyt monta kertaa jo lukenut, että sopimuksia on tehty ja kaikki ovat tyytyväisiä.
Sitä, noudattaako jokin yksittäinen maa tavoitteitaan, voidaan valvoa ja monitoroida Katowicen kokouksessa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Mikään ei tietystikään estä yksittäisiä maita hylkäämästä tavoitteita; se on tämän koko kansainvälisen järjestelmän heikkous.