Ilmastonmuutos

[dana77]

Otan vähän kiinni tähän sähköautoiluun, koska unohdat yhden tärkeimmistä pointeista. Millähän meinaat saada riittävän määrän akkuja noihin kulkuneuvoihin, kun nykyäänkin noiden valmistusta joudutaan jarruttelemaan nimenomaan akkujen saatavuuden takia. Tuota kapasiteettiongelmaa ei korjata kymmenessä vuodessa, vaikka sähköautoja valmistettaisiin vain 10 kertainen määrä nykyisestä.
Samaan aikaan noista akuista kilpaillaan muillakin aloilla, missä pyritään muista vaihtoehdoista pois

Tähän olivat jo minua tietävämmät ottaneet kantaa, mutta ei sähköautot tule koko maailmaa valtaamaan parissa vuodessa. Pohjoismaat vaan voivat ja todennäköisesti jopa tulevat olemaan kehityksessä kärjessä. Joku voisi sanoa, että tämä ei ole järkevää koska akkujen kesto kylmässä on yksi tunnettu ongelma, mutta asian voisi nähdä myös mahdollisuutena.

Suomalaisista pienituloisista alle 10% ostaa koskaan uutta autoa, eli tuo heittosi 25k€ "halpuudesta" on vähän korni.

Mulla on sellainen teoria, että kun sähköautoja on ollut markkinoilla x vyotta, niin autokaupoissa alemaan myymään myös käytettyjä sähköautoja ja oletan että niiden hinnat tulee olemaan selvästi uusia halvempia,

 

[Aleksandros]

Kyllä voisin muuttaa sähköttömään erämaamökkiin ja sinnitellä luonnon antimilla sen aikaa, kun kykenen. Olisiko tämä mielekästä? Minusta ei joten olen toiminut järkevämmin kuitenkaan lyömättä yli toimia, mitkä eivät isossa kuvassa merkkaisi yhtään mitään. Kierrätän, syön kasvispainotteisesti, pidän asunnon suositellun viileänä ja kulutan maltillisesti.

Minusta on hyvä, että olet muuttanut tapojasi. Ei siinä mitään. Erämaamökit ovat taas sitten sinun olkiukkojasi, eikä tuota tarvitse kommentoida.

Jokaisella teolla on silti merkitystä, erityisesti, jos niiden avulla saa myös lähipiirinsä muuttamaan käytöstään.

 

[Aleksandros]

Tämä henkilökohtaisten päästöjen alentaminen on mielenkiintoinen aihe, johon minä en millään tunnu löytävän mielenkiintoa. Puhun nyt toimista mihin esimerkiksi @Aleksandros on perheineen ryhtynyt.

Itse olen päästöjen puolesta melko huono ihminen. Harrastuksina talvella jääkiekko ja kesällä golf, käytännössä ainoa vaihtoehto on oman auton omistaminen. 330 000 kilometriä piiskattu diesel-Volkkari tuskin päästelee vähiten tuonne ilmakehään, mutta minulle se on ollut hyvä ja halpa auto (dieselin hinta tietty vähän korpeaa, kun muutama vuosi sitten tankattiin parhaimmillaan alle 50€ tankki täyteen). Joku voisi sanoa, että harrastaminen on järjestelykysymys kyytien suhteen, mutta kun tulee n. 40-50 kierrosta golfia kesään ja talvisin kolmet lätkätreenit viikossa (+pelit), niin vaikeaksi menee. Luonnollisesti autoa tulee käytettyä paljon myös muuhun. Puhumattakaan näistä lajeista, golf ei Suomessa ole käsittääkseni niin epäekologista kuin kuivissa maissa, mutta meneehän noihin kenttiin paljon ylläpitoa ja vettä. Tuskin jäähallitkaan millään säästöliekillä sähköä kuluttaa.

Ruoan suhteen olen täysi hirviö, lihaa on mennyt lähes aina kolmella aterialla päivässä. Nykyisin tosin aamuksi vedän vihersmoothien, mikä on ollut ihan toimiva ratkaisu, mutta eipä silläkään säästä kuin sen kaksi kalkkunaviipaletta päivässä. Lounas ja päivällinen ovat sitten täyttä tykitystä, käytännössä pyörii kanan, naudan ja possun ympärillä. Lounaalla menee mikroskooppinen salaatti, mutta illalla ei sitäkään. Lohta tekisi mieli syödä enemmän, mutta jotenkin sitä ei ole saanut vielä rytmiin mukaan. Nyt 26-vuotiaana ateriat eivät toki ole ihan niin jäätävän kokoisia, mitä esimerkiksi ikävuosina 16-20 kun esimerkiksi 300 grammaa kanaa oli minimi illalliselle. Pari kuukautta sitten tuli myös kattavasta terveydentarkastuksesta pelkkää priimaa ja ylistystä, joten kauhean pahasti en terrorisoi omaa kroppaani ruokavaliollani.

Nuo on varmaan ne pahimmat asiat (vuodessa tehtävän 2-3 ulkomaanreissun lisäksi) omassa elämässä ympäristön kannalta. Miksi näistä en pysty sitten kiristämään? Oman teoriani mukaan elämän tarkoitus on nauttia elämästä ja olla yleisesti onnellinen. Kun en itse käytä mitään päihteitä (ei ideologisista syistä, vaan siksi ettei sovi minulle) niin nautintoni on aina ollut urheilu ja syöminen (perheen ja kavereiden kanssa ajan viettämisen lisäksi). Ruoan suhteen olen jo kokeillut ja selvittänyt mistä pidän ja mistä en (myös vegetouhuja ja kyllä, niitä hyviä vegeruokia), ja olen mielestäni löytänyt aika hyvän balanssin ruokavaliooni. Maku jos joku on subjektiivista, eikä mielestäni voi väittää, että kuka tahansa voi vetää täyskäännöksen ruokavalionsa kanssa. Jos tästä tekisin täyskäännöksen vegaaniksi, autottomaksi ja lopettaisin rakkaat harrastukseni, niin mitä jäisi jäljelle? Olen huomannut, että jo parin viikon tauko urheilusta alkaa nyppimään ja loukkaantumisesta johtunut parin kuukauden tauko saa jo oikeasti mielen matalaksi.

Näin ollen, en siis aio tehdä elämäntapoihini juurikaan muutoksia. Yleisesti onnellisena pysyminen on kuitenkin tavoite numero yksi, ja käsitän jo aika hyvin mistä sitä onnea saan.

Muuten teen kyllä joitain asioita mielestäni ekologisemmin, kuin valtaosa. Kuten sanottu, päihdeteollisuutta en tue ollenkaan, luulisi senkin saastuttavan jonkun verran (en ole kylläkään kenenkään markkinoinut bissestä luopumista minään ekotekona). Vaatteita ostan usein käytettyinä ja uutena ostettuihin tulee panostettua sitten ihan kunnolla. Käytännössä ostan nykyään erittäin harvoin mitään vaatteita tai kenkiä ja kun ostan, niin niille suunnittelen 5-10 vuoden käyttöikää. Muutenkin tavaroita tulee paljolti korjattua ja aika vähän sitten tulee heitettyä mitään pois. Lisäksi koen jollain tapaa kantavani korttani yhteiskunnan kekoon, sillä minä ja perheeni on vuosien ajan auttanut muutamaa kehitysvammaista lasta ja pienemmässä määrin myös vähäosaisia. Niistä ei nyt sen enempää, mutta välitön auttamisen tunne on omalla kohdalla paljon vahvempi kuin vaikka kierrätyksestä saatava.

En silti ole millään tapaa ympäristönsuojelua, kasvisruokapäiviä ja kaasuautoja vastaan. Päinvastoin, antaa palaa vaan (no pun intended)! Toivottavasti ihmiskunta siirtyy ekologisempaan elämäntyyliin, mutta minusta ei siihen saa juurikaan vetoapua, enkä osaa siitä olla suomalaisena kovinkaan huolissaan. Jos minulta kysytään, niin Suomen tärkein apu maailman pelastamiseen on innovaatiot, millä ratkaistaan isompia ongelmia. Ei niinkään henkilökohtainen täysremontti.


Tälläisiä kommentteja en ymmärrä. Miten asioista jotka ovat joillekin subjektiivisesti hyvin tärkeitä, voidaan tuosta noin vaan karsia? Mielestäni on aika harmaata aluetta alkaa määrittelemään, mistä toinen ihminen saa nautintonsa ja elämänilonsa. Henkinen hyvinvointi on kuitenkin melkoisen tärkeä asia.

Olen päätynyt samaan lopputulokseen, että elämällä itsessään ei oikeasti ole mitään merkitystä. Siksi mukavien asioiden tekeminen ja itsensä hemmottelu ovat aivan keskeisiä syitä ylipäätään elää.

Valitettavasti aiempien sukupolvien ratkaisut ovat viemässä meiltä ja erityisesti seuraavilta sukupolvilta mahdollisuudet tähän. Ja minusta se on väärin ja asialle tulee tehdä jotakin.

Sinun kaltaistesi takia tosiaan tarvitsemme pakotusta valtion tasolta. Kun muuten ei käytös muutu.

 

[Aleksandros]

Tämähän ei ole näin. Jos walrushin esittämä skenaario toteutuu, eli ansioverotusta kevennetään mutta vastaavasti esim lentämistä ja lihansyöntiä verotetaan enemmän niin köyhien taloustilanne nimenomaan kohenee (toki oletuksella että puhutaan ihmisistä jotka maksavat tuloveroa). Köyhillä on muutoksen jälkeen varaa syödä entistä enemmän porkkanoita ja silakkaa.

Niin, että köyhä ei syö lihaa tai maitotuotteita Suomessa? Ja niistä luopuminen on köyhälle aivan kivutonta? Ja köyhä tuskin hyötyy mitään tuloveronalennuksista, kun hän lienee sosiaalitukien varassa. Tuloveroa on varmasti pakko alentaa erityisesti matalapalkkaisilta ja keskiluokalta, mutta samalla on korotettava köyhimpien sosiaaliturvan tasoa.

 

[Aleksandros]

Pitkällä aikavälillä näen, että seuraavien asioiden on tapahduttava:

1) Haittavero liha- ja maitotuotteille
2) Lentämisen verottaminen päästöjen mukaan
3) Rahtihintojen merkittävä nousu, minkä seurauksena kulutustuotteet kallistuvat
4) Liikenne kokonaan sähköiseksi tai kovemmat haittaverot polttomoottorikäyttöisille ajoneuvoille
5) Hiilivapaa energiantuotanto (tähän mentäisiin mahdollisesti joko pakolla tai kannustimilla)

Näistä olen ihan samaa mieltä. Mutta jotta nämä muutokset on mitenkään mahdollista saada läpi, on pakko huolehtia, että rikkaat tekevät oman osuutensa täysimääräisesti ja että emme samalla aiheuta köyhien köyhtymistä entisestään. Tämä vaatinee joka tapauksessa tuloerojen tasaamista. Perintöveron kiristäminen ja pääomatuloverojen aggressiivisempi verotus voisi olla yksi keino. Keskiluokalta ja matalapalkkaisilta tuloverotusta on varmasti pakko löysentää. Ei tule nimittäin tapahtumaan, että huono-osaisemmat muuttavat kiltisti käytöstään samalla kun rikkaille haittaverojen korotuksilla on tuskin juuri mitään vaikutusta.

 

[pernaveikko]

Nämä samat ihmiset kuitenkin ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta, mutta se huoli ja "himojen" tyydytys eivät oikein kohtaa, ei sillä kahvinpurujen lajittelulla tai härkiksellä oikein taivaspaikkaa osteta.

Nämä ovat kyllä hauskoja tyyppejä. Johtotehtävissä oleva kaveri kiertää ympäri Eurooppaa ja Jenkkejä tapaamassa asiakkaita (ja lentää vapaa-ajallakin, koska rahaa on) ja lajittelee kahvinpurut. Minä taas en, koska se on niin lapsenkengissä näiden maassa, niin en rupea sitä vastaan taistelemaan.

Juttelimme kierrätyksestä ja kaveri oli aivan pulteissa kuinka minun pitäisi tehdä sitä ja tätä oli se sitten kuinka hankalaa tahansa. Kumpihan meistä nyt kuluttaa enemmän, vaikka asioinkin sekajäteastialla viimeksi eilen.
--

Nyt en jaksa kaivaa linkkejä, mutta käsittääkseni se aurinkonergialla tehty koelento oli ihan lupauksia herättävä. Luonnollisesti valmiiseen tuotteeseen on matkaa se kymmeniä vuosia tai ei vain tule ikinä onnistumaan,

Finnair myös julkaisi tulevaisuudenvisionsa joitain vuosia sitten tai milloin olikaan. Sekin löytynee jostain, vaikka se oli enemmänkin pelkkää arvailua ilman mitään tietoa. Visiot nyt voi muutenkin kirjoittaa kuka vaan, koska ne ei kuitenkaa toteudu.

Totta kai lentoliikenne haluaa vain rahaa ja paljon sitä, mutta on silti aivan typerää uskoa kuinka niillä ei olisi mitään yritystä tehdä jollekin asialle edes vähän jotain. Aika näyttää, tälläkin hetkellä on useampi menopaluulento varattuna, minkäs teet.

 

[Undrafted]

Minusta on hyvä, että olet muuttanut tapojasi. Ei siinä mitään. Erämaamökit ovat taas sitten sinun olkiukkojasi, eikä tuota tarvitse kommentoida..

No jos alat kirjoittamaan miten ”elämän kurjistamisen” tajuaa jos ymmärtää millainen katastrofi on käsillä, niin erämaamökki ei ole minusta mikään olkiukko. Sinulle ei tuntunut kelpaavan järkevästi toimiminen, minkä jälkeen on järjettömästi toimimista mihin minusta erämaamökki ja itsemurha kuuluisi. En aio kurjistaa elämääni ehdoin tahdoin. Pyrin saastuttamaan alle keskivertosuomalaisen verran. Toivottavasti mahdollisimman moni lähtee samalle linjalle, jolloin toki keskivertosuomalaisen saastuttaminenkin tippuu ja taas raja putoaa minkä alle pyrkiä.

 

[dana77]

Nyt en jaksa kaivaa linkkejä, mutta käsittääkseni se aurinkonergialla tehty koelento oli ihan lupauksia herättävä. Luonnollisesti valmiiseen tuotteeseen on matkaa se kymmeniä vuosia tai ei vain tule ikinä onnistumaan.

Tehtiin ja kyseessä oli ultrakevyt lentokone. Sellaisia about samannäköisiä lentokoneita on ollut jo varsin pitkään joilla voidaan myöskin lentää joissa ei ole moottoria ollenkaan. Niitä kutsutaan purjekoneiksi. Kukaan ei koskaan ole esittänyt että niitä tultaisiin kaupallisessa matkustajaliikenteessö käyttämään ja vaikka itse en alan asiantuntija ole, niin pelkään sähkökoneet ovat lähempänä niitä ominaisuuksiltaan.

 

[Walrus21]

Näistä olen ihan samaa mieltä. Mutta jotta nämä muutokset on mitenkään mahdollista saada läpi, on pakko huolehtia, että rikkaat tekevät oman osuutensa täysimääräisesti ja että emme samalla aiheuta köyhien köyhtymistä entisestään. Tämä vaatinee joka tapauksessa tuloerojen tasaamista. Perintöveron kiristäminen ja pääomatuloverojen aggressiivisempi verotus voisi olla yksi keino. Keskiluokalta ja matalapalkkaisilta tuloverotusta on varmasti pakko löysentää. Ei tule nimittäin tapahtumaan, että huono-osaisemmat muuttavat kiltisti käytöstään samalla kun rikkaille haittaverojen korotuksilla on tuskin juuri mitään vaikutusta.

Pienituloisten verotus on jo nykyisellään hyvin vähäistä. Keskituloisia verotetaan ankarasti, koska sitä porukkaa on eniten ja koska sieltä on saatavissa merkittävimmät verotulot.

Pääomatulojen verotus on vähän hankalampi operaatio, jossa tulisi mielestäni seuraillu muiden maiden linjauksia. Suomen ei kannata hirveästi ottaa riskejä sen suhteen, että pääomat joko karkaisivat muualle tai olisivat nykyistä tehottomammassa käytössä.

Perintövero on jo nyt voimassa (toisin kuin esim. Ruotsissa). En ole kategorisesti kiristyksiä vastaan, mutta tuskin niistä löytyy mitään kokonaisratkaisua ongelmaan.

Kyllä tässä ilmastonmuutosasiassa se ratkaisu löytyy suurista massoista, jotka ovat sotien jälkeen nousseet suorastaan ylelliseen elintasoon. Siihen ei ole globaalilla mittapuulla varaa, ellei kulutusta aleta järjestelmällisesti ohjaamaan pois saastuttavista toimintamalleista.

Rahan pitää olla motivaattori ja markkinoiden säätelyelin. Nykyisen järjestelmän ongelma on siinä, että haitallisista tottumuksista ei rangaista. Jos päästöjen suhteen olisi selkeät säännöt, yritykset joutuisivat sopeutumaan siihen, ja kas, pian siirryttäisiinkin jo kohti vähäpäästöisiä tai päästöttömiä ratkaisuja.

 

[pernaveikko]

Tehtiin ja kyseessä oli ultrakevyt lentokone. Sellaisia about samannäköisiä lentokoneita on ollut jo varsin pitkään joilla voidaan myöskin lentää joissa ei ole moottoria ollenkaan. Niitä kutsutaan purjekoneiksi. Kukaan ei koskaan ole esittänyt että niitä tultaisiin kaupallisessa matkustajaliikenteessö käyttämään ja vaikka itse en alan asiantuntija ole, niin pelkään sähkökoneet ovat lähempänä niitä.” Ominaisuuksiltaan.

Menneisyys ei vain aina ole tae tulevaisuudesta. Samoihin aikoihin, kun puhelin keksittiin, niin jossain kanadalaisilla järvillä pelattiin jääkiekkoa.

Tuskin ne silloin miettivät kuinka tästä tulee laji mitä internetissä voi liveseurata.

 

[Grafix]

Jos sähkö on huuhaata eikä kelpaa lentokoneen energialähteeksi, niin kelpaako täysin uusiutuvista raaka-aineista kehitetty biopolttoaine?

Nestehän on jo kehittänyt biopolttoaineen jonka raaka-aineet koostuvat sertifioiduista jätteistä ja tähteistä, esimerkiksi käytetystä paistorasvasta sekä eläinrasvajätteestä. Kyseistä löpöä on kaupallisessa matkustusliikenteessä testattukin. Mm Lufthansa on käyttänyt Nesteen litkua 1200 reittilennossaan ja Finnair on tehnyt kokeiluja Euroopan reittilennoillaan.

Testilennot ovat osoittaneet, että biopolttoaineen käytöstä on paljon laajoja hyötyjä. Biopolttoainetta käyttämällä koneet tarvitsevat esimerkiksi vähemmän huoltoa. Lisäksi uusiutuvat polttoaineen energiamäärä kiloa kohti on fossiilista suurempi, joten koneeseen ei tarvitse tankata yhtä suurta määrää löpöä.

Myös United Airlines on tehnyt parin viikon kokeen lentää Los Angelesin ja San Franciscon väliä polttoainesekoituksella, jossa on 30 prosenttia biopolttoainetta. Reittilentoja oli päivittäin neljä tai viisi. Käytetyllä sekoituksella kasvihuonekaasujen päästöt vähenevät yhtiön mukaan noin 60 prosenttia.

Litku on ilmailualalla sertifioitu ja täysin yhteensopiva nykyisen suihkumoottoritekniikan ja polttoaineen jakeluinfrastruktuurin kanssa. Esimerkiksi koneita tai moottoreita ei siis tarvitse uudelleensuunnitella. Biopolttoaineiden käytössä on tällä hetkellä käsittääkseni ongelmana lähinnä hinta ja saatavuus.

Suomessa Kansallinen energia- ja ilmastostrategia määrittelee tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä öljyn energiakäyttö puolitetaan vuoteen 2005 verrattuna (bensiini, diesel, polttoöljyt, kotimaan lentoliikenteen polttoaineet). Tämä siis jo reilun 10 vuoden päästä, jonka lasken lähitulevaisuudeksi.

Pointtina vain se, että kun lentoliikennekään ei varmasti tule pitkässä juoksussa dramaattisesti vähenemään, niin miksi ei keskittäisi voimia tekemään siitä yleisesti ympäristöystävällisempää tapaa matkustaa.

 

[dana77]

Jos sähkö on huuhaata eikä kelpaa lentokoneen energialähteeksi, niin kelpaako täysin uusiutuvista raaka-aineista kehitetty biopolttoaine?

Nestehän on jo kehittänyt biopolttoaineen jonka raaka-aineet koostuvat sertifioiduista jätteistä ja tähteistä, esimerkiksi käytetystä paistorasvasta sekä eläinrasvajätteestä.

Ongelma ei sähkön kanssa ole energialähteessä vaan siinä, että tarvittavan energian varastointi akkuratkaisuilla on painon puolesta niin toivottoman kaukana järkevästä.

Biopolttoneet ovat varmasti sinänsä soveltuvia energiaksi ja niistähän kohistiin paljon jo vuosikymmeniä sitten. Silloin homma kaatui siihen kun huomattiin että niiden kasvattaminen sitoo enemmän hiiltä sitovaa pinta-alaa viljelysmaan muodossa, että kokonaisvaikutus on negatiivista. Nyt ongelma on niinkuin lainaamassasi jutussa lainaamatta jättämissäsi kohdissa sanotaan, että kallis hinta ja raaka-aineen puute. Eivät kovin optimistisia olleet itsekään asiasta. Ison lentokoneen tankin koko on 300 000 litraa. Siinä saa aika monta nörttiä vetää ranskalaisia, että lentoliikenteen tarve täyttyy kun koneita on kymmeniä tuhansia.

 

[Grafix]

Ongelma ei sähkön kanssa ole energialähteessä vaan siinä, että tarvittavan energian varastointi akkuratkaisuilla on painon puolesta niin toivottoman kaukana järkevästä.

Hyvä, että pystyy näkemään tulevaisuuteen, niin turhaan sitä akkuteknologiaa kehittelemään.

Biopolttoneet ovat varmasti sinänsä soveltuvia energiaksi ja niistähän kohistiin paljon jo vuosikymmeniä sitten. Silloin homma kaatui siihen kun huomattiin että niiden kasvattaminen sitoo enemmän hiiltä sitovaa pinta-alaa viljelysmaan muodossa, että kokonaisvaikutus on negatiivista. Nyt ongelma on niinkuin lainaamassasi jutussa lainaamatta jättämissäsi kohdissa sanotaan, että kallis hinta ja raaka-aineen puute. Eivät kovin optimistisia olleet itsekään asiasta. Ison lentokoneen tankin koko on 300 000 litraa. Siinä saa aika monta nörttiä vetää ranskalaisia, että lentoliikenteen tarve täyttyy kun koneita on kymmeniä tuhansia.

Niin siis biopolttoaineet tuotetaan sertifioidusta jätteestä, jolle joka tapauksessa joudutaan tekemään jotain. Heitetäänkö pois vai hyödynnetäänkö, mitä olet mieltä? Esimerkiksi Norjassa käytetään myös hakkuujätettä polttoaineen valmistuksessa. En tiedä mitä nyt olen jättänyt lainaamatta kun totesin, että tällä hetkellä ongelmana on vielä hinta ja saatavuus. Kukaan ei ole kaiketikaan sanonut, että heti huomenna koneiden tankit täytetään biolitkuilla ja maailma pelastuu.

 

[dana77]

Hyvä, että pystyy näkemään tulevaisuuteen, niin turhaan sitä akkuteknologiaa kehittelemään.

Niin siis biopolttoaineet tuotetaan sertifioidusta jätteestä, jolle joka tapauksessa joudutaan tekemään jotain. Heitetäänkö pois vai hyödynnetäänkö, mitä olet mieltä?

Ensinnäkin jos olen oikein ymmärtänyt, niin sertifioitu jäte on tietyistä valituista lähteistä erotettua jätettä kuten esim juuri tuo paistorasva. Jo pelkästään se että se erotetaan muusta jätteestä on energiaa vievää työtä eikä sellaista jätettä vain joka tapauksessa ole olemassakaan. Jos sillä päästään riittäviin hyötysuhteisiin niin mikä ettei. Ja jos lentokerosiinia verotetaan tarpeeksi niin voihan se olla, että lentäminen vähenee niin paljon että kaikkikin lennot voidaan hoitaa biopolttoaineella. Sinänsä itse en näe hirveän suurta eroa käytännön tasolla, että hoituuko lentomatkustamisen hinnan nostaminen sillä että verotetaan haitallista tapaa ja neutraloidaan päästöt saaduilla varoilla tai sillä, että käytetään yhtä kallista mutta puhdasta teknologiaa, mutta ymmärrän ideologisen puhdasoppisuuseron.

Akkuteknologiaa kehitetään ja tulee kehittää, kyse on vain siitä mitä kehitykseltä on realistista odottaa ja ennenkaikkea minkä varaan on järkevää laskea. Jos kysymys on esim hinnasta joka koostuu veroista, niin voimme tehdä päätöksiä asian suhteen. Jos kysymys on luonnonlaeista, niin olisin varovaisempi odotusten suhteen. Esim valonnopeuden ylittäminen tai energian säilymislain suhteen olisin maltillisempi vaikka 30v pitkä aika olisikin. Minä en ole kykenevä lukemaan sitä, mutta luotan monien olevan, että mikä on ihan laskennallinen maksimi kuinka paljon sähköä akkuteknologialla voidaan säilöä painokiloa kohti ja siitä arvioimaan että vaikka hyötysuhteet kuin nousisivat sataan prosenttiin niin voidaanko sillä korvata 300 000 - 500 000 litran tankillista polttoainetta. Akuissa kun on se huono puoli, että ne painaa vielä tyhjänäkin toisin kuin tyhjä tankki ja kun siinä lentämisessä se paino sattuu olemaan ihan toisella tavalla kriittistä kuin esim autoilussa.

PS. En laske myöskään teknologian varaan joka perustuu painovoiman paikalliseen kumoutuvuuteen vaikka 50v sitten ei telkkareissa ollut värejä.

 

[El Gordo]

Eli olisiko se niin, että kun öljy joskus sadan vuoden päästä loppuu, niin sitten vain ei enää lennetä? Purjelaivalla taas valtameren yli niin kuin Kolumbus, jos pitää Euroopasta Amerikassa käydä tai toisinpäin. Jotenkin vaikea uskoa.

 

[Grafix]

Ensinnäkin jos olen oikein ymmärtänyt, niin sertifioitu jäte on tietyistä valituista lähteistä erotettua jätettä kuten esim juuri tuo paistorasva. Jo pelkästään se että se erotetaan muusta jätteestä on energiaa vievää työtä eikä sellaista jätettä vain joka tapauksessa ole olemassakaan. Jos sillä päästään riittäviin hyötysuhteisiin niin mikä ettei. Ja jos lentokerosiinia verotetaan tarpeeksi niin voihan se olla, että lentäminen vähenee niin paljon että kaikkikin lennot voidaan hoitaa biopolttoaineella. Sinänsä itse en näe hirveän suurta eroa käytännön tasolla, että hoituuko lentomatkustamisen hinnan nostaminen sillä että verotetaan haitallista tapaa ja neutraloidaan päästöt saaduilla varoilla tai sillä, että käytetään yhtä kallista mutta puhdasta teknologiaa, mutta ymmärrän ideologisen puhdasoppisuuseron.

Eli jätteiden lajittelu jatkokäsittelyä ja -hyödyntämistä varten on nyt myös ilmeisesti pahasta? Ekologisesti järkevien polttoaineiden valmistus tulisi olla mahdollista nollaenergialla? Jaa, no eiköhän me lopetella sitten tähän.

Itse en vain oikein näe mitään muuta pysyvästi järkevää ratkaisua lentämisestä aiheutuvien ekologisten haittojen vähentämiseen kuin puhtaamman teknologian käyttäminen. En tiedä onko joku toinen eri mieltä, todennäköisesti tietenkin on, mutta ainakin oma maalaisjärkeni sanoo, että ekologisesti on kestävämpi ratkaisu lentää tavalla joka kuormittaa maapalloa vähemmän kuin keskittyä keräämään verotuloa haittoja tuovasta tavasta matkustaa.

Näitä vaihtoehtoisia ratkaismalleja kun joutuu aina perustelemaan joka kulmalta, eikä sekään oikein tunnu riittävän, niin joku voisi perustella verotuksen osalta myös asiaa. Itselläni ei ole mitään hajua esimerkiksi siitä, millä perusteella lentomatkustamisen arvioidaan vähentyvän dramaattisesti jonkun kympin lentoveron myötä. Kuinka moni käytännössä jättää lentämättä Helsingistä Berliiniin ja takaisin jos matka maksaa 150 euron sijaan 200 euroa ja mihin laskelma perustuu?

Lentoverotulon käytännön kohdentaminen ekologiseen toimintaan ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen on myös itselleni vähän auki. Yleisesti ottaen yhteiskunta kun ei taida valitettavasti toimia siten, että asiasta x saadut verotulot kohdennettaisiin korvamerkittyinä asian y korjaamiseksi. Valtion saama verotulo kootaan yhteiseen kassaan, josta ne ohjataan eri kohteisiin. Veronmaksajana minun taitaa olla aika lailla mahdoton päättää, mihin juuri minun lentämisestä kerätyt veroeurot käytetään - käytetäänkö ne puiden istuttamiseen vai sairaalan rakentamiseen vai hallinnon pyörittämiseen vai mihin.

 

[Walrus21]

Eli olisiko se niin, että kun öljy joskus sadan vuoden päästä loppuu, niin sitten vain ei enää lennetä? Purjelaivalla taas valtameren yli niin kuin Kolumbus, jos pitää Euroopasta Amerikassa käydä tai toisinpäin. Jotenkin vaikea uskoa.

Tänään oli mielenkiintoinen haastattelu Ykkösaamussa (tai tarkalleen ottaen taisi olla Linnan juhlista). Kuulemma on olemassa jonkinlainen roottoritekniikka, jolla voidaan laskea rahtilaivojen polttoainepäästöjä merkittävästi. En nyt muista tarkalleen suhdelukua, mutta mahdollisesti jopa Suomen koko vuosittaisen päästökuorman verran häviäisi pelkästään tuolla yksittäisellä innovaatiolla.

 

[molari]

[

Ensinnäkin jos olen oikein ymmärtänyt, niin sertifioitu jäte on tietyistä valituista lähteistä erotettua jätettä kuten esim juuri tuo paistorasva. Jo pelkästään se että se erotetaan muusta jätteestä on energiaa vievää työtä eikä sellaista jätettä vain joka tapauksessa ole olemassakaan. Jos sillä päästään riittäviin hyötysuhteisiin niin mikä ettei. Ja jos lentokerosiinia verotetaan tarpeeksi niin voihan se olla, että lentäminen vähenee niin paljon että kaikkikin lennot voidaan hoitaa biopolttoaineella. Sinänsä itse en näe hirveän suurta eroa käytännön tasolla, että hoituuko lentomatkustamisen hinnan nostaminen sillä että verotetaan haitallista tapaa ja neutraloidaan päästöt saaduilla varoilla tai sillä, että käytetään yhtä kallista mutta puhdasta teknologiaa, mutta ymmärrän ideologisen puhdasoppisuuseron.

Akkuteknologiaa kehitetään ja tulee kehittää, kyse on vain siitä mitä kehitykseltä on realistista odottaa ja ennenkaikkea minkä varaan on järkevää laskea. Jos kysymys on esim hinnasta joka koostuu veroista, niin voimme tehdä päätöksiä asian suhteen. Jos kysymys on luonnonlaeista, niin olisin varovaisempi odotusten suhteen. Esim valonnopeuden ylittäminen tai energian säilymislain suhteen olisin maltillisempi vaikka 30v pitkä aika olisikin. Minä en ole kykenevä lukemaan sitä, mutta luotan monien olevan, että mikä on ihan laskennallinen maksimi kuinka paljon sähköä akkuteknologialla voidaan säilöä painokiloa kohti ja siitä arvioimaan että vaikka hyötysuhteet kuin nousisivat sataan prosenttiin niin voidaanko sillä korvata 300 000 - 500 000 litran tankillista polttoainetta. Akuissa kun on se huono puoli, että ne painaa vielä tyhjänäkin toisin kuin tyhjä tankki ja kun siinä lentämisessä se paino sattuu olemaan ihan toisella tavalla kriittistä kuin esim autoilussa.

PS. En laske myöskään teknologian varaan joka perustuu painovoiman paikalliseen kumoutuvuuteen vaikka 50v sitten ei telkkareissa ollut värejä.

Amen - matkustajakoneita on tällä hetkellä liikenteessä n. 23 000, keski-ikä n. 5 v ja käyttöikä jopa 20 vuotta. Aika laaja konsensus on, että 20:n vuoden kuluttua konemäärä on 45 000 - 50 000 kappaletta. Eli nyt valmistuvilla ja "kaupat tehdyillä" koneilla on tarkoitus lentää 2040-luvulla. Helsinki-Vantaalla alkaa mittava remontti/laajennus tammikuussa, kun kentän kapasiteetti on kasvun (5 %:a/v) este.

Neste on upea firma kaikilla mittareilla, mutta valtaosan tuloksesta se tekee ihan perinteisenä öljynjalostajana, ainakin toistaiseksi.

 

[Grafix]

Tänään oli mielenkiintoinen haastattelu Ykkösaamussa (tai tarkalleen ottaen taisi olla Linnan juhlista). Kuulemma on olemassa jonkinlainen roottoritekniikka, jolla voidaan laskea rahtilaivojen polttoainepäästöjä merkittävästi. En nyt muista tarkalleen suhdelukua, mutta mahdollisesti jopa Suomen koko vuosittaisen päästökuorman verran häviäisi pelkästään tuolla yksittäisellä innovaatiolla.

Eikös johonkin Viking Linen matkustaja-alukseenkin olla kannelle asentamassa (tai jo asennettu?) joku roottori tai vispilä, jonka avulla päästökuormaa voidaan pienentää? Nämä on hienoja avauksia, joista osasta voi tulla tekniikan kehittyessä hyvinkin merkittäviä innovaatioita.

 

[molari]

Tänään oli mielenkiintoinen haastattelu Ykkösaamussa (tai tarkalleen ottaen taisi olla Linnan juhlista). Kuulemma on olemassa jonkinlainen roottoritekniikka, jolla voidaan laskea rahtilaivojen polttoainepäästöjä merkittävästi. En nyt muista tarkalleen suhdelukua, mutta mahdollisesti jopa Suomen koko vuosittaisen päästökuorman verran häviäisi pelkästään tuolla yksittäisellä innovaatiolla.

Tuo on jo käytössä. Merenkulussa uusiutuvan energian ja akkutekniikan käyttö lienee helpompi rasti kuin ilmailussa. Linkki juttuun: https://www.vikingline.fi/valitse-matka/laivat/ms-viking-grace/roottoripurje/

 

[Walrus21]

Tuo on jo käytössä. Merenkulussa uusiutuvan energian ja akkutekniikan käyttö lienee helpompi rasti kuin ilmailussa. Linkki juttuun: https://www.vikingline.fi/valitse-matka/laivat/ms-viking-grace/roottoripurje/

Aivan joo. Tuosta oli ymmärtääkseni kyse. Ei varmastikaan mikään pikkujuttu, kun otetaan huomioon, kuinka valtaisa määrä paatteja maailman merillä seilaa.

 

[Outsider]

Iltalehdessä oli juttua ilmastoveivi 2019 -vetoomuksesta, jolla on tarkoitus kerätä nimiä sitä varten, että Suomi lähtee ajamaan tulevalla EU:n puheenjohtaja kaudelle tiukennuksia ja ylipäätänsä yhtenäistä linjaa EU:lle ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan. Iltalehden jutussa ei oikeastaan kerrottu mitään näistä tavoitteista tai toimista miten niihin päästäisiin, niin kävin mielenkiinnosta lukemassa asiasta tarkemmin ilmastoveivi2019 -sivulta. Siellä mainitaan mm. "Suomen tulee kansallisesti tehdä oma osuutensa lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen eli oltava hiilinegatiivinen ennen vuotta 2030".

Minkälaisia käytännön toimia tämä vaatisi? Toisin sanoen kiinnostaa puhutaanko nyt asioista mitkä on realistista toteuttaa.

 

[Blöö]

Suomen hiilinielut ovat melkein kolminkertaiset edellisiin lukuihin verrattuna, kun jotkut agenda-punikit oli tahallaan laskeneet luvut aiemmin väärin. Kiina lisää hiilen käyttöä lähiaikoina 259 gigawattia (Worries over China coal power boom). Intia puolestaan tuottaa 986 gigawattia erergiastaan hiilellä, noin 75%. Osuus on ehkä pienentymässä, mutta kakku kokonaisuudessaan kasvamassa.
Suomi laittoi 70- ja 80-luvuilla päästönsä siihen malliin, että suurin osa maailman maista ei pääse lähellekään.
Yritän olla ympäristöasioissa "perusjärkevä", mutta elän aikana, jolloin ajetaan autolla ja lennetään koneella paikasta toiseen. En aio tehdä ilmastonmuutoksesta mitään uskontoa itselleni. Samalla kun co2 nousee, planeettamme myös vihertyy. Sen vaikutuksia ei liene juurikaan laskettu?

 

[Huerzo]

Tuo on jo käytössä. Merenkulussa uusiutuvan energian ja akkutekniikan käyttö lienee helpompi rasti kuin ilmailussa. Linkki juttuun: https://www.vikingline.fi/valitse-matka/laivat/ms-viking-grace/roottoripurje/

Jos puhutaan pitkän matkan lennoista, niin akkutekniikan kehitys ei taida minun elinaikanani olla riittävää siihen tarpeeseen. Mutta muutamien kilometrien kaupunkimatkat (taksitoiminta ja työmatkaliikenne) voisivat osin siirtyä maalikenteestä ilmaliikenteeksi.

Maaliikenteen kehityslinja vie kohti autoilua, jossa tekoäly ohjaa kulkuneuvoa. Ongelmana on välivaihe, jonka aikana teillä suhaa ihmis- ja robokuskeja. Lisäksi liikennöivät kulkuneuvot eivät ole reaaliaikaisen valvonnan piirissä. Ilmailussa lennonjohtojärjestelmillä on pitkä perinne ja tunnetusti lentokoneet ovat jo nyt pitkälle "koneohjattuja" ja liikennöivät sovituilla reiteillä ja korkeuksilla. Siksi lentoliikenne voikin olla helpompi toimintaympäristö automatisoidulle liikennöinnille kuin maaliikenne.

"Lentävien autojen" läpimurtoa on odoteltu 1960-luvulta asti (ja luultavasti teemasta on tullut ihmisten mielissä samanlainen ikilupaus kuin fuusioenergiasta), mutta mielestäni pian teknologia alkaa olla kypsä niiden yleistymiseen arkiliikenteessä. Se avaisi isoja mahdollisuuksia kaupunkiliikenteen tehostamisessa, mutta toki myös uusia uhkakuvia esim. kyberhyökkäysten muodossa.

Mutta parempi lopettaa teemasta ennen liukumista pidemmälle otsikon aiheesta...

 

[El Gordo]

Noo jos ei nyt kumminkaan. Niissä lentokoneissakin on kumminkin kaksi pilottia, tai joskus jopa kolme, vaikka kone osaakin pitkälti lentää itse. Voipi olla sama kehityssuunta autoissakin, eli tekniikalla varmistetaan turvallisuutta ja automaatio lisääntyy, mutta silti pitää aina olla se kuski puikoissa myös.

Lennonjohdon porrastukset ja muut toimivat valvotussa ilmatilassa, tuolla ylhäällä. Ja lentokenttien lähellä alempanakin. Mutta muualla on valvomaton ilmatila. Ei se työmatkaliikenne ja taksimatkat ole sinne siirtymässä, no koskaan ei pidä sanoa ei koskaan, mutta sanotaan ei satoihin vuosiin.