Ilmastonmuutos

[Outsider]

Jos tieliikenteen päästöt, eli n.10% Suomen co2 kokonaispäästöistä, on se mistä tätä ilmastonmuutosta on lähdettävä ratkomaan, niin ensimmäiseksi tulisi veronkorotusten sijaan poistaa autovero kokonaan. Koska tämä olisi liian helppo ja toimiva keino, niin sitä ei tietenkään tulla tekemään.

Vastaavasti joku Suomen oma lentovero olisi täysin merkityksetöntä ja pelkkää kiusantekoa suomalaisille, joten se kuulostaa hyvinkin todennäköiseltä asialta tulevaisuudessa.

 

[Byvajet]

Vastaavasti joku Suomen oma lentovero olisi täysin merkityksetöntä ja pelkkää kiusantekoa suomalaisille

Pienilläkin muutoksilla voi olla todellinen vaikutus ihmisten arkeen. Lisäksi ne tuhoavat kokonaisuutena talouden.

Siksi oikeasti ei tulla tekemään mitään. Tämä laiva on päätetty ajaa karille. Jälkeenpäin todetaan, että nyt vain kävi näin.

Tuskin menee enää kymmentäkään vuotta, kun ympäristönsuojelusta siirrytään ympäristöhaittojen torjuntaan. Sen sijaan että pyrittäisiin ratkaisemaan ongelma, pyritään vähentämään sen haittoja ihmisyhteisöille.

Globaali ongelmanratkaisu on mahdotonta. Ihminen ei myöskään kykene toimimaan useamman vuosisadan jatkumolla. Hän elää tässä ja nyt.

 

[pernaveikko]

Globaali ongelmanratkaisu on mahdotonta. Ihminen ei myöskään kykene toimimaan useamman vuosisadan jatkumolla. Hän elää tässä ja nyt.

Ei kykene, ei, mutta siksi kannattaakin edes olla tekemättä niitä lapsia. Ja voiko siitä lopulta oikeastaan ketään syyttää, että ei vain jaksa ajatella vuosisatojen päähän.

Jaksaisin, jos olisin näkemässä millaista maailman meno on sitten ja kannattiko olla huolissaan. Lähes varmasti se ei vain ole mahdollista.

 

[Walrus21]

Ranskassa alkoi kunnon mellakat, kun pitäisi osallistua ilmastotalkoisiin esim. polttoaineen suht maltillisilla korotuksilla. Ehkä ilmastotalkoot olisi syytä aloittaa laiva- ja lentoliikenteen lisäveroilla, eikä heti niistä kiistanalaisimmista korotuksista. Ottavatkohan ihmiset muualla mallia Ranskasta, jos suuria korotuksia tai ilmastonmuutosveroja otetaan käyttöön? Suomessa kipuraja mellakoille on varmaan bensan osalta 2,5 euroa / litra. Silloinkin vain maanviljelijät ja ammattiautoilijat olisivat kaduilla. Tässä käynee niin, että länsimaissa mutkutellaan Intialla ja Kiinalla yms., eikä mitään suuria päätöksiä saada tehtyä. Paljon kokouksia, jotka nekään eivät kannusta tavallista ihmistä vähentämään matkustusta, kun kerran päättäjätkin ramppaavat ympäri maailmaa.

Laiva- ja lentoliikenne on massiivinen ongelma, sillä sitä ei veroteta juuri mitenkään.

Yksittäisellä valtiolla on hyvin vähän vaikutusmahdollisuuksia globaaleihin järjestelmiin. Senpä vuoksi verotuksella on katsottu voitavan vaikuttaa lähinnä tieliikenteeseen, joka aiheuttaa muitakin paikallisia ongelmia (saasteet, melu, tilankäyttö, kuolemat) ja josta on suht vaivatonta kerätä verotuloja valtion kassaan.

Itsekään en oikein usko riittävän ripeään muutokseen, koska kyseessä on rakenteellisesti niin suuri ongelma. Rikkaat länkkärit luulevat olevansa arvokkaampia ihmisiä ja kuluttajia, minkä vuoksi he (tai me) eivät tule suostumaan de facto oikeudenmukaisiin ratkaisuihin. Vastaavasti köyhien maiden asukeilla on hyvin vähän intressejä yhteistyöhön niiden tahojen kanssa, jotka ovat neuvotelleet itselleen suotuisat globaalit järjestelmät ja jotka saastuttavat selkeästi enemmän per capita.

Pariisin ilmastosopimus saatiin aikaan, koska kehittyville maille (lähinnä Kiina ja Intia) luvattiin lähes 100 mrd. kompensaatiot siitä, että niiltä edellytetään samoja toimia kuin OECD-mailta. Toimeenpanoa ei ole vielä nähty, mutta voisi kuvitella, että ei tuokaan mene aivan kivuttomasti läpi kansallisissa parlamenteissa. Sitten on päälle vielä sekin ongelma, että Trump, Bolsonaro ja kumppanit piut paut välittävät mistään sopimuksista tai ilmastonsuojelusta.

Onhan tämä järjetöntä katseltavaa, kun asiaa ajattelee puhtaan rationaalisesti. Mutta näin tämä ihmiskunta vain päättää asioista, eikä sen pitäisi poliittista historiaa tarkasteltaessa tulla yllätyksenä. Ehkä se lyhyt, orastava toiveikkuus Neuvostoliiton sorruttua oli vain hetkittäinen poikkeus suuressa kuvassa.

 

[Outsider]

Yksittäisellä valtiolla on hyvin vähän vaikutusmahdollisuuksia globaaleihin järjestelmiin. Senpä vuoksi verotuksella on katsottu voitavan vaikuttaa lähinnä tieliikenteeseen, joka aiheuttaa muitakin paikallisia ongelmia (saasteet, melu, tilankäyttö, kuolemat) ja josta on suht vaivatonta kerätä verotuloja valtion kassaan.

Mikäpä asia ei aiheuttaisi ollenkaan ongelmia? Fakta on kuitenkin se, että tieliikenne on välttämättömyys ja siitä kerätään verotuloja vuodessa suunnilleen sen verran, että ne riittäisivät kattamaan puolustusmenot, lapsilisät, asumistuet, opintotuet, toimeetulotuet, poliisin ja varhaiskasvatuksen. Tämän pitäisi antaa aika hyvää perspektiiviä sille onko liikenteen verotus missään määrin kohtuullisella tasolla ja toisekseen voiko tavoiteltu autokannan
uudistuminen mitenkään toteutua, jos siihen vaadittavasta rahasummasta kuluu järjetön määrä veroihin.

 

[Aleksandros]

Aika paljon tällä palstalla ja yleensäkin kuulee narinaa siitä, miten kukaan ei kuitenkaan ole valmis luopumaan elintasostaan ja miten sillä tai tällä toimenpiteellä ei ole mitään vaikutusta mihinkään tai miten asiasta paasaavat eivät itsekään ole valmiita luopumaan mistään tai lässyn lässyn.. On mukavaa perustella omaa tekemättömyyttään muiden osin todellisella, osin kuvitellulla tekemättömyydellä. Haluaisin siksi antaa esimerkin, että kyllä asioita tehdään ja ollaan valmiita muuttumaan. Parhaiten tunnen itseni, joten aloitetaan siitä.

Ruokavalio:
Viime kesään asti söin ehkä neljällä aterialla viidestä (80 %) jotain lihaa ja maitotuotteita erityisesti erilaisten juustojen, rahkan ja esim. ruokakerman muodossa varsin runsaasti. Nyt olen hetkessä pudottanut naudanlihan kulutusta arviolta 95 %, possun lihan kulutusta 95 %, riisin kulutusta 80 %, maitotuotteiden kulutusta 95 %. Käytännössä maitotuotteet olen korvannut kaura- tai soijapohjaisilla tuotteilla ja juuston kulutuksen yksinkertaisesti käytännössä olen lopettanut. Kanaa ja kalaa syön yhä, mutta niidenkään kulutus ei ole ainakaan kasvanut. Itse asiassa väittäisin, että kanankin kulutus on pudonnut ainakin 50 %. Lihan olen korvannut pavuilla, kikherneillä, linsseillä, soijarouheella, härkäpapurouheella jne. Leivän päälle olen löytänyt hummuksen uutena tuttavuutena. Parasta on, että ruokavalio ei ole muuttunut vain itselläni, vaan käytännössä samat muutokset koskevat myös vaimoani ja lapsiani.

Kierrätys:
Olemme jo aiemmin kierrättäneet aika tunnollisesti, mutta entistä tarkemmin on kierrätetty kauttaaltaan. Erityisesti biojätettä tulee kierrätettyä entistä paremmin. Lisäksi taloyhtiössä on mahdollisuus erotella pahvit, paperit, muovit, lasi ja pienmetalli, ja tämä lajittelu tulee myös tehtyä. Vanhat vaatteet, kengät yms. on laitettu kierrätyslaatikoihin. Tietysti myös paristot yms. kierrätetään. Erityisesti lapsille ostetaan lähes kaikki vaatteet kirppikseltä. Aikuisille vaatteita ostetaan vain välttämättömän tarpeen mukaan.

Liikenne:
Tässä suhteessa olemme olleet aika esimerkillisiä aiemminkin. Ei omaa autoa ja kulkeminen käytännössä vain julkisilla, ja niilläkin matkustelua tulee verrattain vähän. Olemme myös päättäneet, että emme lennä toistaiseksi ollenkaan. Muutamaan vuoteen ei toki ole tullut lennettyäkään lähinnä rahapulan vuoksi, mutta siinä missä se aiemmin oli jonkinlainen haave, on se nyt pannassa. Kaikki kauppakäynnit teen kävellen, vaikka oma auto isojen ostosten kanssa hieman houkuttelisikin.

Kulutus:
Kaikki täysin turhat heräteostokset on lopetettu.

Sähkö on vihersähköä. Lämmitykseen ei ole mahdollista vaikuttaa.

Vaikuttaminen:

Oman lähipiirini kanssa olen asioista keskustellut ja jopa hieman yllättäen kaikki ovat olleet aika vastaanottavaisia ja onpa siellä jo joitakin muutoksiakin (esim. ruokavalion ja kierrättämisen saralla) tehty. Jopa muutama persuhenkinen sukulainenkin on selvästi miettinyt omia tottumuksiaan, vaikka matkaa isompiin toimiin varmaan vielä onkin. Jonkin verran olisi intoa vaikuttaa asian suhteen laajemminkin, mutta ideat ovat vasta hautumassa.


Erityisesti nuo ruokavaliomuutokset ovat olleet isoja ja vaikuttavia. Eivätkä aivan helppoja. Liha ja maitotuotteet ovat kuitenkin olleet niin kiinteä osa ruokavaliota ja jopa elämää aiemmin. Kun nyt kuitenkin mietin, niin onpa ollut hyvä muutos. Sapuska on edelleen maistuvaa, terveellisempää eikä mielestäni ainakaan merkittävästi kalliimpaa. Rahaa ei perheemme käytössä juurikaan ole, joten ruokavalio on mahdollista muuttaa ilmastoystävälliseksi vähilläkin varoilla.

Korostan vielä, että pointtini tässä ei ole brassailla tai esittää itseäni parempaa, vaan kertoa, että jos minä, hedonistinen luonne, olen pystynyt näin paljon muuttamaan tottumuksiani, pystyy siihen kuka tahansa muukin. Toinen pointti on se, että tekoja myös yhä enenevissä määrin tehdään eikä vain pidetä juhlapuheita. Kaupan kaurajuoma- ja papuhyllyt ova jatkuvasti melkein tyhjiä, ja toisaalta valikoima on lyhyessä ajassakin jo parantunut, eli ostaa niitä muutkin kuin minä.

Tekosyitä voidaan keksiä loputtomiin, mutta lopulta muutos on sinun itsesi tehtävä. Kenties syrjäseudulla (itsekin sieltä kotoisin) omasta autosta on hankalaa luopua ja kenties joudut työn puolesta lentämään. Voisiko näitä kuitenkin vähentää esim. kimppakyytien tai videoneuvotteluiden avulla? Onko syrjäseudullakaan pakko tehdä jokaista matkaa omalla autolla, vai voisiko esimerkiksi kauppareissun hoitaa edes silloin tällöin polkupyörällä tai kävellen? Ainakin itse syrjäseudulla asuneena muistan, että teimme kaikki matkat omalla autolla (kun se nyt kerran käytössä oli), vaikka osan olisi helposti voinut tehdä jopa kävellen, pyörästä puhumattakaan.

Tiedostan myös, että en omilla toimillani yksin pelasta maapalloa, mutta olenpahan oman ( ja perheeni) pesäni puhdistanut melko hyvin. Nyt on teidän vuoro.

 

[opelix]

Onhan tuossa aikamoinen setti edellisellä kirjoittajalla. Heitänpä yhden näkemyksen tuohon ruokavalioon liittyen.

Jos tarjolla on lähiruokaa,on se sitten lihaa tai mitä hyvänsä,eikös nämä nyt ekologisuudessaan aja reippaasti tuontisoijan sun muun edelle? Lisäksi riistan väitän olevan ekologisista ekologisinta ruokaa.

 

[Aleksandros]

Jos tarjolla on lähiruokaa,on se sitten lihaa tai mitä hyvänsä,eikös nämä nyt ekologisuudessaan aja reippaasti tuontisoijan sun muun edelle? Lisäksi riistan väitän olevan ekologisista ekologisinta ruokaa.

Riista tosiaan on oikein hyvä.

Lähiruoka ei missään nimessä ole mikään tae ekologisuudesta. Tuotteen hiilijalanjäljestä vain pieni osa muodostuu kuljetuksesta. Jos esim. soijapapua tai vastaavaa tuodaan laivalla maailman ääristä, jää yksittäisen tuotteen kuljetuksen hiilijalanjälki varsin maltilliseksi, koska niitä ei kuljeteta yksitellen. Jos tuotetta ei lennätetä, niin ainakaan kuljetus ei ole iso ongelma. Soijapapuun toki liittyy ongelmia esimerkiksi sademetsien kaatamisen muodossa (kun tarvitaan viljelysalaa), mutta tässäkään ihmisille tuotettu ravinto ei ole merkittävä ongelma, vaan ennen kaikkea se, että suuri valtaosa tästä soijapapusadosta viedään ympäri maailmaa esimerkiksi lehmien ravinnoksi. Eli esimerkiksi se lähituotettu naudanliha saattaa olla peräisin lehmästä, jota on ensin kasvatettu mm. tällä Brasiliasta tuodulla soijapavulla. Ja vaikkei olisikaan, on naudanlihan hiilijalanjälki silti merkittävästi isompi.

Sama liittyy esimerkiksi tomaatteihin ja kurkkuihin talviaikaan. On todennäköisesti ekologisempaa syödä Espanjasta tuotua tomaattia ja kurkkua kuin mättää naamaansa kasvihuoneissa kasvatettua suomalaista tomaattia tai kurkkua.

Mutta sitä toki voi useimmiten pitää periaatteena, että jos aiot joka tapauksessa syödä nautaa, niin todennäköisesti lähellä tuotettu nauta on parempi valinta kuin brasilialainen naudanliha. Mutta tuodaan pavut, kikherneet tai soijapavut mistä vain, ovat ne ilmastoystävällisempiä kuin lähellä tuotettu liharuoka.

 

[pernaveikko]

Tiedostan myös, että en omilla toimillani yksin pelasta maapalloa, mutta olenpahan oman ( ja perheeni) pesäni puhdistanut melko hyvin. Nyt on teidän vuoro.

Mahtava raportti, kiitos. Tuossa tien toisella puolella meni hippikauppa konkurssiin. Tai no en tiedä mitä sille kävi, mutta ei se ainakaan enää siinä ole kahden ruokakaupan välissä.

Tietysti syytä on itsessäkin, kun en siellä koskaan käynyt, mutta ikkunasta näki kuinka jotain omituisia tuotteita myytiin ties mihin hintaan.

Voihan sekin olla, jos muuttivat isompiin ja parempiin tiloihin vaan en pidättäisi hengitystä.

 

[Aleksandros]

Mahtava raportti, kiitos. Tuossa tien toisella puolella meni hippikauppa konkurssiin. Tai no en tiedä mitä sille kävi, mutta ei se ainakaan enää siinä ole kahden ruokakaupan välissä.

Tietysti syytä on itsessäkin, kun en siellä koskaan käynyt, mutta ikkunasta näki kuinka jotain omituisia tuotteita myytiin ties mihin hintaan.

Voihan sekin olla, jos muuttivat isompiin ja parempiin tiloihin vaan en pidättäisi hengitystä.

Ei varmaan helpota noiden "hippikauppojen" toimintaa se, että isot kauppaketjut panostavat niin voimakkaasti jo nyt esimerkiksi vegetuotteisiin. Itse esimerkiksi ostan kaiken sapuskani Prismasta tai K-Citymarketista. Niissäkin on jo varsin laaja valikoima esimerkiksi vegaanisia tuotteita.

 

[Undrafted]

Olen reilun vuoden syönyt kasvispainotteisemmin, mutta maitotuotteita en ole alkanut korvaamaan kaurapohjaisiksi. Jugurttia ja rahkaa menee vaihtelevasti, mutta korvikkeet olisivat kalliimpia. Pyrin elämään säästeliäästi, ettei tulisi osteltua ostamisen ilosta mitään. Auto vaihtui hybridiin, joskaan en tiedä onko elinkaareltaan ympäristöystävällisempi kuin pienellä bensamoottorilla varustettu vaihtoehto. Polttoainetta menee noin 1-1.5 litraa vähemmän satasella vähemmän kuin vastaavalla bensaversiolla. Oma talous tässäkin ohjasi valintaa.

Voisinko tehdä enemmän? Kyllä voisin, mutta miksi alkaisin ehdoin tahdoin kurjistamaan elämääni? Pyrin ennemmin toimimaan järkevästi oman kokonaisuuteni puitteissa.

Yksilötasolla olisi kiinnostavaa nähdä laskelmia, minkä verran päästöjä olisi jaettavissa jokaiselle ja sitten vertaisi omaa todellisuutta tuohon tavoitteeseen. Se miten yksilöt sitten kerryttävät oman kiintiönsä olisi vapaata. Nyt esimerkiksi lihaa syövä muttei lentävä kritisoi lentävää kasvissyöjää ja päinvastoin vaikka kummankin vuosikulutus voi olla samalla liian korkealla tasolla.

Maatasolla sitten enemmän tulisi keskustella mistä päästömme muodostuvat ja mihin voimme vaikuttaa. Teollisuus käyttää merkittävän osan energian kulutuksestamme ja firmat reagoivat tehokkaimmin energian hintaan. Lämmitykseen kuluu myös paljon energiaa ilmastomme vuoksi ja enemmän voisi panostaa ratkaisuihin, miten vanhoihin asuntoihin saadaan parempi energiatehokkuus.

 

[Outsider]

Voisinko tehdä enemmän? Kyllä voisin, mutta miksi alkaisin ehdoin tahdoin kurjistamaan elämääni? Pyrin ennemmin toimimaan järkevästi oman kokonaisuuteni puitteissa.

Hyvin pitkälti tätä mieltä olen itsekin. Koko taloussysteemi vaan perustuu sille, että kulutuksen pitäisi jatkuvasti kasvaa, joten siihen pitäisi saada muutos, jos jotain muutosta oikeasti halutaan.

En tiedä ymmärsinkö @Aleksandros kirjoituksen pahasti väärin, mutta jos siitä jättää ruokailun pois, niin kaikki muut valinnat vaikuttavat johtuvan pitkälti siitä, että ei ole rahaa. Siitä on helpointa luopua mitä ei ole, mutta itselle saatavan hyvän mielen lisäksi vaikutukset ovat olemattomat. Jos taas myös ne kenellä on varaa kuluttaa vaatteisiin, lentämiseen, autoihin jne. luopuisivat siitä, niin sitten törmätään ensimmäisen kappaleen ongelmaan.

 

[Walrus21]

Mikäpä asia ei aiheuttaisi ollenkaan ongelmia? Fakta on kuitenkin se, että tieliikenne on välttämättömyys ja siitä kerätään verotuloja vuodessa suunnilleen sen verran, että ne riittäisivät kattamaan puolustusmenot, lapsilisät, asumistuet, opintotuet, toimeetulotuet, poliisin ja varhaiskasvatuksen. Tämän pitäisi antaa aika hyvää perspektiiviä sille onko liikenteen verotus missään määrin kohtuullisella tasolla ja toisekseen voiko tavoiteltu autokannan
uudistuminen mitenkään toteutua, jos siihen vaadittavasta rahasummasta kuluu järjetön määrä veroihin.

Minusta energian verottaminen on ihan kohtuullista. On paljon järkevämpää kohdistaa verotus ympäristölle haitalliseen kulutukseen kuin esimerkiksi palkkatuloon. Tämä on ollut kokoomuksen linja, jota pidän ihan järkevänä.

Sikäli kun haluaa keventää liikenteen verotusta, pitäisi myös kyetä avaamaan, mistä menetetyt verotulot otetaan. Kuten kuvailit, summa on varsin suuri.

Onhan tuossa aikamoinen setti edellisellä kirjoittajalla. Heitänpä yhden näkemyksen tuohon ruokavalioon liittyen.

Jos tarjolla on lähiruokaa,on se sitten lihaa tai mitä hyvänsä,eikös nämä nyt ekologisuudessaan aja reippaasti tuontisoijan sun muun edelle? Lisäksi riistan väitän olevan ekologisista ekologisinta ruokaa.

Soijasta sellainen reilu 90% menee eläinten rehuksi, minkä jälkeen ihminen syö sen eläimen, jonka kasvattamiseen on käytetty valtava määrä energiaa, maa-alaa ja vettä. Moninkertaisesti tehokkaampaa olisi syödä se soija, jota tuodaan ruokakauppoihin pääosin Euroopasta.

Oman lähipiirini kanssa olen asioista keskustellut ja jopa hieman yllättäen kaikki ovat olleet aika vastaanottavaisia ja onpa siellä jo joitakin muutoksiakin (esim. ruokavalion ja kierrättämisen saralla) tehty. Jopa muutama persuhenkinen sukulainenkin on selvästi miettinyt omia tottumuksiaan, vaikka matkaa isompiin toimiin varmaan vielä onkin. Jonkin verran olisi intoa vaikuttaa asian suhteen laajemminkin, mutta ideat ovat vasta hautumassa.

Itsekin olen havainnut, että yllättävätkin tahot ovat viime vuosina lieventäneet kantojaan. Uskoisin, että se johtuu pääosin kasvisruokien määrän kasvusta ja muuttuneista asenteista.

Sapuska on edelleen maistuvaa, terveellisempää eikä mielestäni ainakaan merkittävästi kalliimpaa.

Tätä minä pyrin itsekin painottamaan: kasvisruoka ei ole sen pahempaa, kalliimpaa tai hankalampaa valmistaa. Paljolti kyse on kuitenkin mielikuvista, joita ihmisiin on iskostunut jo jostain varhaislapsuudesta käsin. Niitä on kovin hankala muuttaa.

Korostan vielä, että pointtini tässä ei ole brassailla tai esittää itseäni parempaa, vaan kertoa, että jos minä, hedonistinen luonne, olen pystynyt näin paljon muuttamaan tottumuksiani, pystyy siihen kuka tahansa muukin. Toinen pointti on se, että tekoja myös yhä enenevissä määrin tehdään eikä vain pidetä juhlapuheita. Kaupan kaurajuoma- ja papuhyllyt ova jatkuvasti melkein tyhjiä, ja toisaalta valikoima on lyhyessä ajassakin jo parantunut, eli ostaa niitä muutkin kuin minä.

Ihmiset kyllä muuttavat tottumuksiaan, jos siitä ei koidu heille liikaa vaivaa. Olen tervehtinyt ilolla sitä, että mm. lukuisat ravintolat hesburgereista korttelikebuloihin tarjoavat vegaanisia annoksia. Tämä johtaa siihen, että sen porukan ainoan kasvissyöjän ei tarvitse enää "tehdä itsestään numeroa", vaan voi syödä muiden seurassa.

Tekosyitä voidaan keksiä loputtomiin, mutta lopulta muutos on sinun itsesi tehtävä. Kenties syrjäseudulla (itsekin sieltä kotoisin) omasta autosta on hankalaa luopua ja kenties joudut työn puolesta lentämään. Voisiko näitä kuitenkin vähentää esim. kimppakyytien tai videoneuvotteluiden avulla? Onko syrjäseudullakaan pakko tehdä jokaista matkaa omalla autolla, vai voisiko esimerkiksi kauppareissun hoitaa edes silloin tällöin polkupyörällä tai kävellen? Ainakin itse syrjäseudulla asuneena muistan, että teimme kaikki matkat omalla autolla (kun se nyt kerran käytössä oli), vaikka osan olisi helposti voinut tehdä jopa kävellen, pyörästä puhumattakaan.

Tämä on keskeinen pointti. Ei ole mitään järkeä paasata ihmisille, sillä se johtaa vain torjuntareaktioon. Samaten ei ole mielekästä pyrkiä tekemään elämästään täydellistä kurjuudessa laahustamista, vaan aivan hyvin voi tehdä sellaisia muutoksia, joihin kokee itse kykenevänsä sopeutumaan. Näistä asioista ei tulisi muodostaa mitään ego-kilpailua, vaan jokaisen pitäisi voida osallistua omien mahdollisuuksiensa mukaan ilman sosiaalista leimaa.

 

[Outsider]

Minusta energian verottaminen on ihan kohtuullista. On paljon järkevämpää kohdistaa verotus ympäristölle haitalliseen kulutukseen kuin esimerkiksi palkkatuloon. Tämä on ollut kokoomuksen linja, jota pidän ihan järkevänä.

Sikäli kun haluaa keventää liikenteen verotusta, pitäisi myös kyetä avaamaan, mistä menetetyt verotulot otetaan. Kuten kuvailit, summa on varsin suuri.

Liikennettä vaan sen energian, eli polttoaineveron lisäksi verotetaan vielä ostamisesta(autovero) ja omistamisesta(ajoneuvovero). Ympäristön kannalta erityisesti autovero on noista haitallinen.

Menetetyt liikenteen verotulot ottaisin nostamalla tuloverotusta ja/tai luomalla yle-veron tapaisen "liikenneveron". Ymmärrän kyllä, että kun tälle tielle on aikanaan lähdetty, niin autoilijoilta on helppo lypsää aina vaan enemmän ja enemmän, mutta miksi näin pitäisi olla? Miksi autoilijoilta kerätään n.8 kertainen määrä veroja verrattuna siihen, mitä autoilijat siitä saavat vastineeksi? Toinen asia on se, että vaikka liikenteestä kerättäisiin veroja vaan sen verran kuin siihen käytetään, niin mielestäni siinäkin tapauksessa jokaisen kuuluisi osallistua, koska jokainen hyötyy ja tarvitsee liikennettä, vaikka ei omistaisi tai olisi ikinä ajanut autoa.

 

[Walrus21]

Menetetyt liikenteen verotulot ottaisin nostamalla tuloverotusta ja/tai luomalla yle-veron tapaisen "liikenneveron".

Tämä tuskin olisi kansantaloudellisesti järkevää, koska kiristyvä tuloverotus heikentää työn vastaanottamisen kannattavuutta ja luo vääränlaisia insentiivejä.

Ymmärrän kyllä, että kun tälle tielle on aikanaan lähdetty, niin autoilijoilta on helppo lypsää aina vaan enemmän ja enemmän, mutta miksi näin pitäisi olla? Miksi autoilijoilta kerätään n.8 kertainen määrä veroja verrattuna siihen, mitä autoilijat siitä saavat vastineeksi?

Siksi että autoilu aiheuttaa mainitsemiani haittoja, on monilta osin tarpeetonta ja muutenkin verrattain halpaa suhteessa negatiivisiin vaikutuksiin.

Toinen asia on se, että vaikka liikenteestä kerättäisiin veroja vaan sen verran kuin siihen käytetään, niin mielestäni siinäkin tapauksessa jokaisen kuuluisi osallistua, koska jokainen hyötyy ja tarvitsee liikennettä, vaikka ei omistaisi tai olisi ikinä ajanut autoa.

Miksi? Ei liikenne ole mikään itseisarvo. Politiikkaa on syytä suunnitella siten, että ihmisillä on kannusteita toimia yhteiskunnan ja ympäristön hyväksi.

 

[Outsider]

Tämä tuskin olisi kansantaloudellisesti järkevää, koska kiristyvä tuloverotus heikentää työn vastaanottamisen kannattavuutta ja luo vääränlaisia insentiivejä.

Työn vastaanottamisen kannattavuuteen ei suinkaan vaikuta se paljonko siellä töissä käyminen maksaa? Olisi huutava vääryys, jos töissä käyminen ei tulisi niin kalliiksi ja sitä rahaa jäisikin kulutettavaksi muuhun? Itse ainakin näkisin, että se olisi kansantaloudelle hyväksi ja voisi tuoda lisää työpaikkoja. Ilmastonmuutokseen kulutuksen lisääntyminen ei tietysti auta, mutta pitää päättää kumpaa halutaan.

Kommentit tuohon toiseen ehdottamaani tapaan?

Siksi että autoilu aiheuttaa mainitsemiani haittoja, on monilta osin tarpeetonta ja muutenkin verrattain halpaa suhteessa negatiivisiin vaikutuksiin.

Millä perusteella autoilu on monilta osilta tarpeetonta? Onko autoilussa mielestäsi enemmän negatiivisia vai positiivisia vaikutuksia?

Miksi? Ei liikenne ole mikään itseisarvo. Politiikkaa on syytä suunnitella siten, että ihmisillä on kannusteita toimia yhteiskunnan ja ympäristön hyväksi.

Ihmiset ja tavara ei yksinkertaisesti liiku mihinkään ilman liikennettä vai meinasitko, että ihmiset huvikseen autoilevat aamuisin ja päätyvät siinä ohessa sattumalta työpaikalleen? Tai että lähdetään huvikseen liikkumaan ja kas kummaa, matkalta löytyi sattumalta lapsille hoito- tai harrastuspaikka jne. Myös ruoka jne. tulee ilmeisesti itsestään kauppaan ja kaupasta kotiin, jos ei ole liikennettä.

 

[Byvajet]

Minusta energian verottaminen on ihan kohtuullista. On paljon järkevämpää kohdistaa verotus ympäristölle haitalliseen kulutukseen kuin esimerkiksi palkkatuloon.

Jos oikeasti tahdotaan suojella ympäristöä, käyttöön on otettava kiintiöt, joilla estetään se, että varallisuus ei mahdollista tuhoavaa kuluttamista. Köyhä ja varakas on asetettava samaan asemaan. Rahalla ei tule voida ostaa oikeutusta tuhoamiseen.

Niin kauan kuin demokratia toimii edes jotenkin, pullein keskiluokka pitää huolen siitä, että kulutuksen verottaminen ei rajoita ihmisiä kohtuuttomasti käytännössä. Siksi kulutuksen verottaminen on surkea keino.

 

[Byvajet]

Työn vastaanottamisen kannattavuuteen ei suinkaan vaikuta se paljonko siellä töissä käyminen maksaa?

Kaiken lisäksi työ on suurinta ympäristötuhoa, koska valtaosa nykyisistä työpaikoista perustuu luotuihin tarpeisiin. Jos ympäristö tahdotaan säästää, tällaiseen ei ole mahdollisuutta. Ihmiskunta on ajettava hallittuun köyhyyteen ja elämästä tehtävä paikallista. Tavaroiden ja ihmisten liike on saatava pysähtymään.

 

[Tadu]

Tavaroiden ja ihmisten liike on saatava pysähtymään.

Ehkä Trump onkin ympäristöhenkinen uudistaja kuitenkin

 

[pernaveikko]

Ihmiskunta on ajettava hallittuun köyhyyteen ja elämästä tehtävä paikallista. Tavaroiden ja ihmisten liike on saatava pysähtymään.

Koko ihmiskunta pitäisi ajaa hallitusti alas. Se ei olisi sen kummoisempi asia, mutta ei välttämättä tule toteutumaan, kun haetaan sitä jatkuvaa kasvua.

 

[Aleksandros]

En tiedä ymmärsinkö @Aleksandros kirjoituksen pahasti väärin, mutta jos siitä jättää ruokailun pois, niin kaikki muut valinnat vaikuttavat johtuvan pitkälti siitä, että ei ole rahaa. Siitä on helpointa luopua mitä ei ole, mutta itselle saatavan hyvän mielen lisäksi vaikutukset ovat olemattomat. Jos taas myös ne kenellä on varaa kuluttaa vaatteisiin, lentämiseen, autoihin jne. luopuisivat siitä, niin sitten törmätään ensimmäisen kappaleen ongelmaan.

Rahanpuute on hillinnyt omaa kulutustani aika paljon muutaman viimeisen vuoden aikana. Se on totta. Tässä mielessä, verrattuna muutamaan viimeiseen vuoteen, omista toimistani eniten vaikutusta on ruokailutottumuksien muutoksilla. Tämä muutos ei kuitenkaan missään nimessä ollut "helpoin", vaan ehkä jopa kaikkein hankalin.

On kuitenkin niin, että kun rahaa melko pian lienee käytössä huomattavasti enemmän, on tähän asti ollut ajatuksena matkustella sitten enemmän lentäen, ostaa kenties perheen käyttöön auto, hankkia kotiin sitä ja tätä tavaraa jne. Nyt kuitenkin tästä tulevasta kulutuksesta tulee leikkautumaan omien päätösten vuoksi valtavat määrät. Siksi nuo tehdyt päätökset myös muissa kategorioissa tulevat olemaan merkittävät tulevaisuuden hiilijalanjälkeni kannalta.

Jos olisin luopunut vain niistä asioista, mistä minun on helppoa luopua, en todellakaan olisi luopunut esimerkiksi punaisesta lihasta, juustosta tai lentomatkustamisesta.

 

[Aleksandros]

Voisinko tehdä enemmän? Kyllä voisin, mutta miksi alkaisin ehdoin tahdoin kurjistamaan elämääni? Pyrin ennemmin toimimaan järkevästi oman kokonaisuuteni puitteissa.

Yksilötasolla olisi kiinnostavaa nähdä laskelmia, minkä verran päästöjä olisi jaettavissa jokaiselle ja sitten vertaisi omaa todellisuutta tuohon tavoitteeseen. Se miten yksilöt sitten kerryttävät oman kiintiönsä olisi vapaata. Nyt esimerkiksi lihaa syövä muttei lentävä kritisoi lentävää kasvissyöjää ja päinvastoin vaikka kummankin vuosikulutus voi olla samalla liian korkealla tasolla.

Maatasolla sitten enemmän tulisi keskustella mistä päästömme muodostuvat ja mihin voimme vaikuttaa. Teollisuus käyttää merkittävän osan energian kulutuksestamme ja firmat reagoivat tehokkaimmin energian hintaan. Lämmitykseen kuluu myös paljon energiaa ilmastomme vuoksi ja enemmän voisi panostaa ratkaisuihin, miten vanhoihin asuntoihin saadaan parempi energiatehokkuus.

Niin, miksi "kurjistaisit" elämääsi? Jos ymmärtää ihan oikeasti ilmastonmuutoksen katastrofaalisen luonteen ihmiskunnalle ja välittää siitä esimerkiksi omien lasten takia, niin saat kysymykseesi vastauksen. Jos ei ymmärrä ongelman vakavuutta tai laajuutta ja/tai ei välitä ihmiskunnan tulevaisuudesta, niin silloinhan toimille ei ole tai ei tunnu olevan tarvetta.

Yksilötasolla suomalaisen olisi tiputettava ne omat keskimäärin noin 10 tonnin hiilidioksidipäästöt sinne jonnekin 2 tonnin paikkeille. Yksi menopaluu Thaimaahan lentokoneella vastaa muistaakseni useamman vuoden lihansyöntiä. Eli lentäminen tuhoaa ihmisen henkilökohtaisen budjetin hetkessä. Siksi siitä luopuminen on suomalaiselle ökyilijälle tärkeää, vaikka koko maailman mittakaavassa lentäminen ei ole aivan ykkösongelma lähinnä siksi, että massiivisella enemmistöllä ei ole siihen vielä varaa. Itse olen sen päätöksen tehnyt, että en ala viherpesemään esimerkiksi omaa lentämistä tai lihansyöntiä muilla valinnoilla, vaan yksinkertaisesti hoidan asian omalta osaltani kuntoon.

Itse olen nyt pitäytynyt yksittäisen ihmisen tekojen tasolla, mutta päivänselvää on, että yhteiskuntatason muutokset ovat vielä tärkeämmät. Ne kun "kannustavat" ihmisiä myös henkilökohtaisiin muutoksiin, mutta myös ratkaisevat niiden sektorien ongelmat, joihin yksilöt tai pienemmät yhteisöt eivät pysty. Sähkön- ja lämmöntuotanto, erilaiset haittaverot, energiatukien muutokset, liikenteen puhdistaminen jne... Siksipä yksittäisen ihmisen tärkeimpiä päätöksiä onkin, mitä puoluetta ja ketä henkilöä aikoo valtaan äänestää.

 

[Aleksandros]

Minusta energian verottaminen on ihan kohtuullista. On paljon järkevämpää kohdistaa verotus ympäristölle haitalliseen kulutukseen kuin esimerkiksi palkkatuloon. Tämä on ollut kokoomuksen linja, jota pidän ihan järkevänä. ....

...Ei ole mitään järkeä paasata ihmisille, sillä se johtaa vain torjuntareaktioon. Samaten ei ole mielekästä pyrkiä tekemään elämästään täydellistä kurjuudessa laahustamista, vaan aivan hyvin voi tehdä sellaisia muutoksia, joihin kokee itse kykenevänsä sopeutumaan. Näistä asioista ei tulisi muodostaa mitään ego-kilpailua, vaan jokaisen pitäisi voida osallistua omien mahdollisuuksiensa mukaan ilman sosiaalista leimaa.

Toki kulutuksen verotuksen merkittävä ongelma on se, että rikkaiden (jotka muutenkin todennäköisesti ovat tuhonneet ilmastoa eniten) käyttäytymiseen haittaveroilla ei ole välttämättä kovinkaan suurta merkitystä, mutta köyhän taloustilanne heikkenee helposti entisestään. Tässä mielessä kokoomuksen kanta ei ole kovin yllättävä.

Minustakin silti haittaveroja tarvitaan (tai on otettava käyttöön henkilökohtainen hiilibudjetti tms.), mutta käytännössä ihmisten tulo- ja varallisuuseroja olisi kyettävä tasaamaan samalla merkittävästi. Tällöin rikkaalle koituva suhteellinen haitta tulee suuremmaksi ja hänkin ehkä muuttaa käytöstään. Toisaalta köyhän ei tarvitse lähteä heti barrikadeille Ranskan esimerkin mukaisesti.

Viimeisestä kappaleesta olen periaatteen tasolla samaa mieltä. Toisaalta tässä alkaa aidosti olla asian kanssa aika hoppu. Ilmastonmuutosviestintä on ollut isossa kuvassa erittäin lempeää viimeiset vuosikymmenet, eikä ihan hirveästi ole saatu muutosta tapahtumaan. Eli ehkä syyllistäminen ja vähän rajummatkin viestintäkeinot voisivat olla jo tarpeen. Syyllisyydestä ja ahdistuksesta se muutoksen siemen lähtee itämään, vaikka ensimmäinen reaktio olisikin torjunta. Ego-kilpailuja ei tarvitse järjestää, mutta sopiva ryhmäpaine nopeuttaa muutosta myös muissa ryhmän jäsenissä. Tämän vuoksi minusta on tärkeää kertoa tekemistään positiivisista muutoksista ja toisaalta alkaa kyseenalaistaa vanhan kulutusyhteiskunnan tottumuksia (kulutushulluttelu, lentämisen auvoisuus jne.) myös ihan ääneen. Ja tosiasia on, että mitkään pikkuviilailut omaan käyttäytymiseen eivät isossa kuvassa enää riitä. On pakko toimia nopeasti ja isosti.

 

[Aleksandros]

Olen reilun vuoden syönyt kasvispainotteisemmin, mutta maitotuotteita en ole alkanut korvaamaan kaurapohjaisiksi. Jugurttia ja rahkaa menee vaihtelevasti, mutta korvikkeet olisivat kalliimpia. Pyrin elämään säästeliäästi, ettei tulisi osteltua ostamisen ilosta mitään. Auto vaihtui hybridiin, joskaan en tiedä onko elinkaareltaan ympäristöystävällisempi kuin pienellä bensamoottorilla varustettu vaihtoehto. Polttoainetta menee noin 1-1.5 litraa vähemmän satasella vähemmän kuin vastaavalla bensaversiolla. Oma talous tässäkin ohjasi valintaa.

Hyvä kuitenkin, että olet muutoksia saanut aikaan. Usein ympäristölle hyödylliset muutokset omassa käyttäytymisessä ovat myös kukkaroystävällisiä (kaikenlaisen kulutuksen vähentäminen).

Rahkan korvikkeena olen itse käyttänyt SoyaPro:n rahkankorviketta, joka on hieman kalliimpi litrahinnaltaan, mutta ero ei ole kovinkaan iso (vaikka siis valitsisi sen halvimman rahkan vertailtavaksi). Maustamattoman tavisjogurtin olen korvannut maustamattomalla Oatlyn kaurajugulla. Niissä onkin sitten isompi hintaero. En ole tullut katsoneeksi, millainen hintaero olisi tavallisen maustetun jugun ja vaikkapa maustetun kaurajogurtin välillä. No, on kuitenkin eittämättä selvää, että maitotuotteiden korvaaminen kaura- ja soijapohjaisilla tuotteilla tulee selvästi kalliimmaksi. Toisaalta, vaikka näissä tulisikin taloudellisesti takkiin, korvautuu se ainakin itselläni jopa täysimääräisesti, kun olen korvannut lihan kasviproteiineilla. Pavut (esim. purkki kidneypapuja lähikaupassa 0,74 euroa), linssit, kikherneet, herneet yms. ovat kuitenkin hyvin maltillisen hintaisia jo nyt. Jatkossa toivottavasti verotuksen avulla tämä suhde tulee vielä paremmaksi.

 

[Walrus21]

Toki kulutuksen verotuksen merkittävä ongelma on se, että rikkaiden (jotka muutenkin todennäköisesti ovat tuhonneet ilmastoa eniten) käyttäytymiseen haittaveroilla ei ole välttämättä kovinkaan suurta merkitystä, mutta köyhän taloustilanne heikkenee helposti entisestään. Tässä mielessä kokoomuksen kanta ei ole kovin yllättävä.

Ei olekaan, enkä itse kannata sitä muusta kuin siitä syystä, että koen sen toteuttamiskelpoiseksi ja ohjausvaikutuksiltaan paremmaksi kuin tuloverokiristykset.

Minustakin silti haittaveroja tarvitaan (tai on otettava käyttöön henkilökohtainen hiilibudjetti tms.), mutta käytännössä ihmisten tulo- ja varallisuuseroja olisi kyettävä tasaamaan samalla merkittävästi. Tällöin rikkaalle koituva suhteellinen haitta tulee suuremmaksi ja hänkin ehkä muuttaa käytöstään. Toisaalta köyhän ei tarvitse lähteä heti barrikadeille Ranskan esimerkin mukaisesti.

Globaalissa mittakaavassa toki näin. EU-tasolla on mahdollista vaikuttaa siihen, onko Suomi vastaanhangoittelijoiden vai uudistajien leirissä. Suomen tehdessä yksin kansallisia ratkaisuja ei mikään muutu, mutta kansantalous saattaa vajota takaisin laskusuhdanteeseen.

Pitkällä aikavälillä näen, että seuraavien asioiden on tapahduttava:

1) Haittavero liha- ja maitotuotteille
2) Lentämisen verottaminen päästöjen mukaan
3) Rahtihintojen merkittävä nousu, minkä seurauksena kulutustuotteet kallistuvat
4) Liikenne kokonaan sähköiseksi tai kovemmat haittaverot polttomoottorikäyttöisille ajoneuvoille
5) Hiilivapaa energiantuotanto (tähän mentäisiin mahdollisesti joko pakolla tai kannustimilla)

Utopiaahan nuo ovat tällä hetkellä, mutta pakko uskoa, että ratkaisuja saadaan ylikansallisella tasolla jossain vaiheessa aikaan. Sitä ennen voi satoja miljoonia kuolla turhaan.

Eli ehkä syyllistäminen ja vähän rajummatkin viestintäkeinot voisivat olla jo tarpeen.

En usko tämän toimivan, valitettavasti. Se on jo nähty maahanmuuton osalta, että ihmiset vaikka etsivät sitten ideologiansa mukaisia uutisia jostain mv-lehdistä.

Koen, että tehokkain keino piilee tavallisissa kansalaisissa, jotka alkavat hiljalleen muuttaa tottumuksiaan. Suomi on ruoan suhteen ihan kärkijoukoissa, jos mietitään vegaanisia vaihtoehtoja ja tarjontaa.

Katselin eilen A-talk -lähetystä, jossa puhuttiin jopa kohtuullisen asiallisesti eri ruokavalioista. Ei ollut enää sellaista tunnelmaa, että kasvissyönnille naureskeltaisiin, vaan asia oli osana faktapitoista keskustelua.