Jos jotain ennustetta tai todennäköisyyttä arvioi, kaiketi se on parempi tehdä tieteen pohjalta.
On, mutta tieteen tarjoamiin lähtöoletuksiin ei tule sokeasti luottaa. Täytyy hyväksyä tieteen epätäydellisyys ja tieteen taustalla vaikuttavat inhimilliset muuttujat.
Myöhemmin tiede on aika hyvin osoittanut, että kun bioenergian valmistukseen, kuljetukseen ja maankäytön muutoksiin liittyvät vaikutukset otetaan huomioon, biopolttoaineet kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä ja puusta valmistetun biopolttoaineen päästöt ovat monta kertaluokkaa suuremmat fossiilisiin polttoaineisiin nähden.
Näiden laskelmien tulokset riippuvat lähtöoletuksista ja
kokonaisuudesta, johon laskelmat nojaavat. Jos luet Uusi energiapolitiikka -ryhmää, niin sinne postataan aiheesta vastakkaisia näkemyksiä, eivätkä postaajat ole pelkästään kansanmiehiä vaan myös alan asiantuntijoita.
Energiantuotannossa ja -käytössä on huomioitava kaikki muuttujat. Berner esimerkiksi vaatii suuripäästöisten autojen kurittamista veroilla, vaikka autojen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat Suomessa kohtalaisen pieni osuus kaikista ilmastopäästöistä. Samaan aikaan lapin lomalentojen määrä kasvoi vuodessa yli 20 %.
Vaatiiko Berner lapin lomalentojen lakkauttamista? Ei vaadi, koska ei häntä oikeasti kiinnosta kokonaisuus. Autoilijoiden rankaisu sopii hänen poliittisiin päämääriinsä, mutta sen sijaan hänellä ei ole mitään sitä vastaan, että aasialaisturistien määrä lisääntyy lapissa - ei ole, vaikka lentäminen on kaikista yksittäisistä valinnoista ilmastolle kaikkein tuhoisin.
Kaiken lisäksi lapin kasvava turismi luo hyvinvointia suomalaisille. Hyvinvointi näkyy mm. suomalaisten lisääntyneinä lomamatkoina. Kun kausityöntekijä saa turismin ansiosta näppeihinsä rahaa, hän käyttää sen ympäristöä tuhoaviin kulutusvalintoihin. Miten poliitikot aikovat ratkaista sen, että turismin työllistämä duunari ei tuhoa ilmastoa kuluttamalla? Se on yksi perusongelma, jonka käsittelyä poliitikot näyttävät karttavan viimeiseen saakka.
Jostain syystä monet korkeakoulutetutkaan keskustelijat eivät ole kiinnostuneita kokonaisuudesta. Heissä on paljon ihmisiä, jotka takertuvat lillukanvarsiin ja kiistelevät jostain yksittäisestä kysymyksestä sen sijaan että huomioisivat kaikki aiheeseen liittyvät vaikuttimet.
Eipä ole bioenergiakaan kysymys, johon voisi sanoa kyllä tai ei. Eri näkökulmista ja eri asioita painottaen päästään erilaisiin tuloksiin. Tarkastelussa täytyy huomioida myös psykologia ja sosiaalinen todellisuus. Esimerkiksi biokaasuautot ovat bensa-autojen hintaisia. Niillä saataisiin leikattua päästöjä. Sen sijaan sähköautot ovat keskivertojampalle aivan liian kalliita, eivätkä täytä kaikkia liikkumisen tarpeita.
Onko parempi tehdä edes jotain biokaasua tuottamalla vai vaalia sähköautoihannetta, vaikka kansalla ei ole sen toteuttamiseen realistisia mahdollisuuksia? Sähköautojen vaatima kaivosteollisuuskaan ei mitään ympäristöystävällistä ole, ja akuista uhkaa tulla ongelmajätettä.
Ilmastokysymyksiin liittyy myös muu politiikka. Juuri parhaillaan hallitus yrittää heikentää työntekijän asemaa, mutta samaan aikaan Berner julistaa, että autokantaa on saatava uudistettua. Mistä ihmeestä kuritettu kansa rahansa uusiin autoihin saa? Hyvin hyvin monille 5-10 tonnin auto on realismia. Sitä kalliimpiin ei pysty taipumaan. Kun noita tulisi myyntiin käytettyinä biokaasuversioina, niin perusduunarikin pystyisi osallistumaan maailman pelastamiseen.